- Babylonian kuningas Belsassar uhosi Israelin Jumalalle, mutta seinälle ilmestynyt kirjoitus päätti kuninkaan elämän ja Babylonian valtion
- Ennen kolikoiden aikaa maksettiin hopealla, jonka arvo punnittiin vaa'alla
- Belsassar punnittiin ja havaittiin kevyeksi (halvaksi)
- Rehellisyys perii maan, mutta rahanahneus vie perikatoon
- Rahojen kuvat kertovat, mihin maailma uskoo ja mitkä ovat sen arvot
- Yeshua antoi vertauksessaan palvelijoilleen kultakolikoita - miten he käyttivät ne?
- Kadotukseen joutuvat kaikki ne, jotka eivät halua kuninkaakseen juutalaisten Kuningasta Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta)
Belsassarin pidoissa tapahtui hyvin pelottavia asioita
Babylonian (nykyinen Irak) kuningas Belsassar järjesti juhlat outoon aikaan. Persian armeijan joukot uhkasivat kaupunkia, mutta Belsassar halusi ylvästellä järjestämällä Israelin Jumalaa pilkkaavat juhlat. Suurkaupunkeja oli yleensä erittäin vaikea valloittaa suojamuurien sekä tehokkaan puolustuksen takia ilman pitkään kestävää ja näännyttävää piiritystä, joten ylpeä Belsassar ei näyttänyt piittaavan kaupungin ympärillä olevista Persian armeijan joukoista.
Belsassar pelästyy kättä (Rembrandt) |
Belsassarin juhlissa juotiin viiniä Jerusalemin temppelistä ryöstetyistä kulta- ja hopeamaljoista. Kyse ei ollut siitä, etteikö kuninkaalla olisi ollut kultaisia maljoja vaan siitä, että hän halusi ylvästellä ja uhota Israelin Jumalaa vastaan juomalla viiniä temppelin pyhistä esineistä nostamalla maljoja epäjumalien kunniaksi. Kuninkaan juhlat keskeytyivät hyvin yllättävällä tavalla. Persian armeija ei juhlaa keskeyttänyt, vaan Jumalan lähettämä käsi ilmestyi seinälle ja alkoi kirjoittamaan siihen. Kuningas pelästyi tätä asiaa niin paljon, että alkoi vapisemaan pelosta.
Sananl. 16:5 (1933/38): "Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta."
Belsassar tiesi, että hänen isänsä (alkukielellä on mahdollinen myös isoisä) Nebukadnessar oli kääntynyt uskomaan Israelin Jumalaan. Nebukadnessar
oli korottanut profeetta Danielin Babylonian ruhtinaaksi ja määrännyt,
että koko valtakunnassa tulee kunnioittaa Israelin Jumalaa kuoleman
tuomion uhalla (Dan. 3:29). Nebukadnessar teki kuitenkin syntiä, joten Jumala
nöyryytti kuningasta seitsemän vuoden sakkokierroksella
järkensä menettäneenä. Kuningas ei
kuitenkaan katkeroitunut Jumalalle vaan nöyrtyi ja lopuksi
ylisti Israelin Jumalan vanhurskautta (Dan. 4).
Dan. 2:46-48: "Silloin kuningas Nebukadnessar heittäytyi kasvoilleen maahan, kumarsi
Danielia ja käski toimittaa hänelle ruoka- ja suitsutusuhrin. Kuningas sanoi Danielille: "Totta on, että teidän jumalanne on jumalien
jumala, kuninkaiden herra ja salaisuuksien paljastaja, sillä sinä olet
pystynyt paljastamaan tämän salaisuuden." Sitten kuningas nosti Danielin korkeaan arvoon, antoi hänelle runsaasti
kalliita lahjoja ja teki hänestä Babylonin maakunnan käskynhaltijan ja
koko Babylonian viisaiden ylivalvojan." (vert. Ilm 19:16)
Dan. 4:37: "Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan Taivaan
Kuningasta, jonka kaikki teot ovat oikeat ja kaikki tiet
oikeudenmukaiset ja joka pystyy nöyryyttämään ne, jotka elävät ylpeyden
vallassa."
Kun Nebukadnessar oli kuollut ja hänen jälkeläisensä Belsassar oli noussut kuninkaaksi, niin Belsassar ei piitannut Nebukadnessarin varoittavasta esimerkistä, miten häntä nöyryytettiin. Belsassar vaihtoi puolta ja alkoi palvoa babylonialaisia epäjumalia. Profeetta Daniel oli jo iäkäs ja hän ei enää palvellut kuninkaan hovissa. Sen ajan kulttuureissa kuninkaan valta perustui paljolti papiston tukeen, koska papisto sai kansan kunnioittamaan kuningasta ja kuningas antoi vastalahjana heille korkean aseman ja taloudellista vaurautta. Kuninkailla oli myös monenlaista taikauskoa, joten he turvautuivat ennustajiin ennen sotaretkiä. Saman virheen teki myös Israelin kuningas Saul, kun hän kääntyi noidan puoleen, minkä jälkeen hän tuhoutui (1. Sam. 28, 31; 1. Aik. 10:13-14).
Maksuksi saatu hopea punnittiin vaa'alla |
Kuningas Belsassar näki, kun valkoiseksi kalkitun seinän eteen ilmestyi käsi öljylampun viereen, joka valaisi seinän. Sormet alkoivat kirjoittaa seinälle arameankieliset sanat: "Mene, mene, tekel u-farsin". Sanat merkitsevät suomeksi 'Laskettu, laskettu, punnittu, puoliksi jaettu'. Tekstiä korosti lampun valo ja seinän valkoinen pohjaväri. Kuningas pelästyi yliluonnollista kokemustaan, eikä myöskään pystynyt ymmärtämään, mitä teksti tarkoitti.
Dan. 5:5-6, 23-24 (1933/38): "Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti. Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat... ..Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut. Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä..."
2. Moos. 8:12-15 (1933/38): "Sitten Herra sanoi Moosekselle: "Sano Aaronille: 'Ojenna sauvasi ja lyö maan tomua, niin siitä tulee sääskiä koko Egyptin maahan'". Ja he tekivät niin: Aaron ojensi kätensä ja sauvansa ja löi maan tomua; niin sääsket ahdistivat ihmisiä ja karjaa. Kaikki maan tomu muuttui sääskiksi koko Egyptin maassa. Ja tietäjät tekivät samoin taioillansa saadakseen sääskiä syntymään, mutta he eivät voineet. Ja sääsket ahdistivat ihmisiä ja karjaa. Niin tietäjät sanoivat faraolle: "Tämä on Jumalan sormi"..."
Suomenkielelle käännetystä tekstistä ei pysty ymmärtämään kaikkea, mitä kirjoitus voi tarkoittaa aramean kielellä. Tekstillä voi olla kaksi merkitystä. 'Mene' (mina) on painoyksikkö, joka on noin 600 grammaa. Se mainitaan kahdesti. 'Tekel' (sekeli) on tämän painoyksikön 1/60 osa eli noin 10 grammaa, joka jakaantuu vielä 20 geraan (noin 0,5 g / gera). Viimeksi mainitaan, että sekeli jaetaan vielä puoliksi. Belsassar saattoi ymmärtää, että jokin kauemmin kestänyt
arvokas asia romahtaa arvossaan alas ja lopuksi se vielä leikataan
kahtia. Vanhan testamentin aikana ei ollut vielä käytössä maksuvälineenä kolikoita, vaan maksuna käytettiin hopeaa painon mukaan. Hinta saatettiin ilmoittaa sekeleinä (10 g yksiköissä). Kauppias punnitsi vaa'alla ostajan antaman hopean maksuna ostoksesta.
Israelilainen sekeli vuodelta 68 jKr |
Hes. 45:12: "Sekelin painon tulee olla kaksikymmentä geraa. Pitäkää huoli, että viisi sekeliä aina painaa tarkalleen viisi sekeliä ja kymmenen sekeliä tarkalleen kymmenen. Minan tulee olla viisikymmentä sekeliä."
Luuk. 16:17: "Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa."
Raamatussa tarkoitetaan laskemisella usein myös ihmisten arvioimista. Illalla paimen tuo lammaslaumansa tarhaan ja jokaisen lampaan tulee kulkea paimenen sauvan alta. Paimen erottaa omat lampaat muiden vuohista ja laskee tarkkaan, että kaikki omat lampaat ovat saapuneet takaisin kotiin. Paimen ei päästä portista sisälle vieraita vuohia.
Joh. 10:7, 9: "Siksi Jeesus jatkoi: "Totisesti, totisesti: minä olen lampaiden portti... ..Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen."
Hes. 20:37-38: "Minä panen teidät kulkemaan sauvani alitse ja lasken teidät tarkoin. Minä erottelen teidän joukostanne ne, jotka eivät ole minulle uskollisia vaan kapinoivat minua vastaan..."
Babylonian valtion itsenäisyys loppui Jumalan voimatekoon
Belsassar ei voinut sivuuttaa näkemänsä käden kirjoittamia sanoja, vaan kovalla äänellä huutaen hän kutsui paikalle loitsupappinsa, neuvonantajansa ja manaajansa, koska hänellä oli kova hätä. Belsassar lupasi korottaa korkeaksi ruhtinaaksi sen, joka pystyisi selittämään, mitä seinällä luki. Sen lisäksi hän lupasi pukea kultaiset käädyt ja purppuravaatteet (hyvin kalliit vaatteet) sen päälle, joka pystyy ratkaisemaan, mitä seinällä luki. Tämä tarjous oli käytännössä korkein, mitä kuningas pystyi lupaamaan kenellekään alaiselleen. Kukaan paikalle kutsutuista ei kuitenkaan pystynyt ratkaisemaan tekstin tarkoitusta. Pelko alkoi levitä hovin ruhtinaisiin.
Dan. 5:7-9: "Kovalla äänellä huutaen kuningas käski tuoda eteensä loitsupapit, kaldealaiset viisaat ja manaajat. Hän julisti Babylonian viisaille: "Joka pystyy lukemaan tämän kirjoituksen ja esittämään sen tulkinnan minulle, hänet puetaan purppuraan, hän saa kultakäädyt kaulaansa ja pääsee arvossa kolmanneksi tässä valtakunnassa. Kaikki kuninkaan viisaat tulivat sisään, mutta kukaan heistä ei pystynyt lukemaan kirjoitusta eikä esittämään sen selitystä kuninkaalle. Silloin kuningas Belsassar joutui kauhun valtaan ja hänen kasvonsa valahtivat valkeiksi. Myös hänen ylimyksensä järkyttyivät."
Sitten esille astui leskikuningatar, joka saattoi olla nimenomaan Nebukadnessarin leski. Leskikuningatar tiesi, että Nebukadnessarilla oli palveluksessa mies, jossa oli Pyhä Henki, jonka avustuksella hän oli osannut toimia hyvin viisaasti ja ratkaista vaikeita ongelmia. Belsassarilla oli kova hätä ja ratkaisua esitti korkeassa arvossa ollut leskikuningatar, joten Belsassar kutsui profeetta Danielin paikalle. Belsassar lupasi Danielille samat edut, jos hän pystyisi ratkaisemaan seinälle tulleen kirjoituksen. Daniel oli vanhurskas Jumalan palvelija, joten hän kieltäytyi lahjoista, mutta kertoi kuitenkin ratkaisun seinällä oleviin sanoihin.
Aluksi Daniel nuhteli kuningasta kovilla sanoilla ylpeydestä ja siitä, ettei hän piitannut Nebukadnessarin uskosta Israelin Jumalaa kohtaan, eikä ollut ottanut vaariin sitä nöyryytystä, mitä Nebukadnessar oli joutunut kokemaan, koska hän oli tehnyt syntiä. Belsassar oli tämän tietäen kehdannut häpäistä Israelin Jumalaa saastuttamalla Jerusalemin temppelin esineet hän juhliensa juomamaljoina. Daniel ei arkaillut ollenkaan kertoa kuninkaalle, mitä Jumala oli tarkoittanut seinälle kirjoitetuilla sanoilla.
Vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu |
Dan. 5:23, 26-28: "Sinä olet ylpeydessäsi noussut Taivaan Herraa vastaan ja antanut tuoda eteesi hänen temppelinsä astiat, ja sinä ja sinun ylimyksesi, vaimosi ja hovisi naiset olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, pronssisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe eivätkä kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta Jumalaa, jonka kädessä on sinun elämäsi ja kohtalosi, sinä et ole kunnioittanut... ..Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu. 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."
Daniel kertoi ankaran tuomion Belsassarille, jonka kaikki kuitenkin hyväksyivät oikeaksi ratkaisuksi. Kukaan ei voinut kiistää yliluonnollisen käden kirjoitusta seinällä. Mitä teki nyt kuningas? Hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin pitää lupauksensa hänen hovinsa silmien edessä ja korottaa Daniel Babylonian ruhtinaaksi ja sen lisäksi pukea hänen päälleen purppuravaatteet ja kultakäädyt. Babyloniassa oli hallintoon juurtunut periaate, että kuninkaan käskyä ei voinut kukaan peruuttaa. Kuninkaalla ei ollut mitään mahdollisuutta peruuttaa Danielille antamaansa lupausta, vaikka Daniel oli lukenut kuninkaalle tuomion. Kuningas oli menettänyt papistonsa luottamuksen, koska Jumalan lähettämä käsi oli heidän näkökulmasta kiistämätön voimateko. Belsassar surmattiin samana yönä ja meedia-persian armeija valloitti kaupungin ilman taisteluja sen papiston tuella. Babylonian kuninkaaksi nousi meedialainen Dareios, josta tuli Persian kuninkaan Kyyros Suuren vasalli (alainen, ruhtinas). Babylonian valtio menetti itsenäisyytensä Persian ottaessa sen maakunnakseen (Dan. 6:8, 28). Daniel sai vielä kerran tilaisuuden palvella sekä Dareiosta ja myös Kyyros Suurta (Dan. 5:31, 6:28).
Dan. 5:29-31: "Silloin Belsassar käski pukea Danielin purppuraan ja panna kultakäädyt hänen kaulaansa ja kuuluttaa, että hän saisi arvossa kolmantena hallita valtakuntaa. Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin, ja meedialainen Dareios sai haltuunsa kuninkuuden kuudenkymmenenkahden vuoden ikäisenä."
Dan. 6:28: "Ja Daniel menestyi Dareioksen hallitessa ja sen jälkeen myös persialaisen Kyyroksen valtakunnassa."
(Videon taustakuvassa näkyy Turun Mikaelin kirkko, jonka lähelle iskee seitsemän salamaa yhtä aikaa)
Jumalan lain noudattaminen on pyhittymistä - lain rikkominen on Kristuksen uhrin halpana pitämistä
Raamattu opettaa, ettei Jumalalle saanut antaa uhriksi viallista eläintä. Se ei saanut olla sairas, ontuva tai muuten viallinen. Uhrit piti antaa sadon parhaasta osasta ja myös eläinten synnyttämät esikoiset kuuluivat Jumalalle. Uhrieläimet olivat esikuvaa Jumalan Pojasta, joka oli viaton. Jumalan Poika antoi kalleimman uhrin ystäviensä puolesta, uhraamalla oman ruumiinsa ja verensä maailman syntien sovitukseksi, mitä ei voi verrata mihinkään määrään kultaa tai hopeaa. Sen takia Jumala loukkaantui, jos joku antoi viallisen eläimen uhriksi, koska sillä ei ollut omistajalleen taloudellista arvoa. Jumala ei mieltynyt halpaan uhriin eikä epäpuhtaaseen ruokaan. Jumalaa ei voi huijata. Hän tietää tarkkaan, antaako joku uhrilahjan hyvällä omalla tunnolla virheettömien karjaeläinten joukosta vai valitseeko hän uhrilahjan arvottomien eläinten joukosta.
Mal. 1:6-9: "..Tätä minä, Herra Sebaot, kysyn teiltä, te papit, jotka pidätte minua pilkkananne. "Miten me olemme pitäneet sinua pilkkanamme?" te kysytte. -- Siten, että olette tuoneet minun alttarilleni epäpuhdasta ruokaa. "Miten me olemme halveksineet sinua?" te kysytte. -- Siten, että olette ajatelleet: Herran pöytä ei ole minkään arvoinen. Kun te tuotte uhrattavaksi sokean eläimen, eikö se ole väärin? Kun te tuotte uhrattavaksi ontuvan tai sairaan eläimen, eikö se ole väärin? Yritä viedä sellainen lahjaksi käskynhaltijallesi! Luuletko, että hän on tyytyväinen sinuun ja ottaa sinut ystävällisesti vastaan? Näin sanoo Herra Sebaot. Ja sellaisia uhreja te tuotte Jumalallenne! Niillä te yritätte päästä hänen suosioonsa, että hän olisi teille armollinen. Kun te näin teette, luuletteko, että hän täyttää pyyntönne? Näin sanoo Herra Sebaot."
Kun antaa uhrin Jumalalle, niin Hän ei katso uhrin rahalliseen arvoon vaan siihen, miten puhtaasta sydämestä antaja antaa. Jos köyhä leski antaa pienen summan, niin se voi olla suhteessa enemmän kuin miljonääri antaisi suuren summan rahaa. Leski tarvitsi rahat omaan elämiseen, mutta miljonääreillä oli helppo antaa rahaa liiastaan (teemasta lisää artikkelissa: 'Onko parempi antaa vai ottaa').
Mark. 12:41-44: "Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: "Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi."
Kaikkea ei pidä laskea rahassa eikä aina pidäkään. Paras uhrilahja Jumalalle on, että palvelee Jumalaa koko sydämellään ja tekee sen vilpittömästä rakkaudesta Jumalaan. Paavali opetti, että jokaisen tulee antaa koko oma elämänsä palvelemaan Jumalaa, joka on Jumalaa miellyttävä uhri. Jumalan rakastaminen on sitä, että noudattaa Jumalan antamaa lakia, kuten Jumalan Poika Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) myös teki.
Room 12:1: "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla."
Joh. 15:13-14: "Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä."
1. Joh. 5:3: "Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa."
Pietari huomautti, että Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) antoi kalliin uhrin meidän puolesta, joten meidän ei pidä halventaa uhria tekemällä tahallaan syntiä. Kristuksen antama kallis uhri on tarkoitettu sitä varten, että uskoon tullut voi tehdä parannuksen ja aloittaa elämänsä uudelleen puhtaalta pöydältä eikä sen takia, että voisi halventaa uhria rikkomalla tahallaan lakia vastaan. Pietari kehotti, että olkaa pyhät kuten Jumalakin on Pyhä, jolloin hän viittasi 3. Mooseksen kirjaan, joka opettaa pyhittymisen olevan lain noudattamista. Olkaa pyhät, kuten Jumala on pyhä ja sen takia noudattakaa Hänen lakejaan. Erityisesti tulee huomata, että Jumala vaatii kauppoja tehtäessä noudattamaan virheettömiä punnuksia, vaakoja ja tilavuusmittoja, mikä tarkoittaa rehellisyyttä.
1. Piet. 1:14-19: "Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte. Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette. Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä." Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika. Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä."
3. Moos. 19:2-4, 36-37: "Sano Israelin kansalle: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. "Jokainen teistä kunnioittakoon äitiään ja isäänsä. Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Älkää kääntykö seuraamaan epäjumalia älkääkä valako itsellenne jumalankuvia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. "Kun uhraatte teuraan Herralle yhteysuhrina, toimittakaa uhri oikein, jotta Herra olisi teille suosiollinen... ..Teillä tulee olla virheetön vaaka, ja punnusten, eefa-mitan ja hin-mitan on oltava oikeat. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptistä. Sen tähden noudattakaa kaikkia minun lakejani ja käskyjäni ja täyttäkää ne. Minä olen Herra.
5. Moos. 25:15: "Teillä tulee olla oikean painoiset punnukset ja oikean kokoiset eefa-mitat, että saisitte elää vanhoiksi siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille." (eefa = noin 22 litraa, hin = noin 6-7 litraa)
Rahan ahne ei viitsi noudattaa sapattia, mikä vie eroon Jumalasta
Raamattu opettaa, että työmies on palkkansa ansainnut (Luuk. 10:7). Kauppiaita ja muita yrityksiä myös tarvitaan, jotka ovat samalla tavalla ansainneet palkkansa.
1. Tim. 5:18: "Sanotaanhan kirjoituksissa: "Älä sido puivan härän suuta" ja "Työmies on palkkansa ansainnut."
Raamattu opettaa myös, ettei kukaan saa tulla liian ahneeksi ja alkaa riistää muita käyttämällä hyväksi toisen heikkoa asemaa tai käyttämällä väärin suurta joukkovoimaa pakottaakseen toinen sellaisiin sopimusehtoihin, joilla otetaan kohtuuttoman korkeaa palkkaa tai hintaa. Kaupankäynnissä tulee aina olla myös rehellinen. Taivasten Valtakuntaa eivät peri valehtelijat, ahneet eikä riistäjät.
Sananl. 16:8: "Parempi vähän ja rehellisesti kuin isot voitot vilpillisesti."
1. Tim. 6:10: "Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä."
1. Kor. 6:9-10: "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät."
Oli työmies tai yrittäjä, niin jos elämän tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon rahaa ja kuluttaa se vapaa-ajalla mahdollisimman kalliisiin hyödykkeisiin ja sen lisäksi tavoitella muiden ihmisten suosiota, niin silloin ihminen on rakastunut maailmaan, mikä on epäjumalanpalvelusta. Jos joku ei vietä Jumalan käskyn mukaan sapattia (perjantai-illasta lauantai-iltaan) leväten, vaan pitää kauppaansa auki saadakseen suuremman myynnin tai käy itse turhilla ostoksilla, niin hän on rakastunut rahaan ja rahan kuluttamiseen sekä hylännyt Jumalan.
Ef. 5:5 (RK): "Tehän tiedätte hyvin, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija."
Luuk. 16:13-15: "Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa." Fariseukset kuulivat kaiken tämän. He olivat rahanahneita, ja niinpä he ivailivat Jeesusta. Jeesus sanoi heille: "Ihmisten edessä te olette olevinanne hurskaita, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne. Se, mikä on ihmisten silmissä arvokasta, on Jumalalle iljetys."
Kirkot ovat keksineet monia tekosyitä, miksi sapattia (perjantai-illasta lauantai-iltaan) ei tarvitse noudattaa uuden liiton aikana, mutta sellainen opetus on eksytystä. Jotkut viettävät lepopäivän sunnuntaina roomalaisten perinteiden mukaisesti, mutta Raamatun mukaan se on viikon ensimmäinen päivä ja normaali työpäivä. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) ei tehnyt syntiä eikä sen takia pitänyt puusepän verstasta auki sapattina, vaan Hänellä oli silloin tapana mennä synagogaan opettamaan kansaa. Paavali ei tehnyt sapattina telttoja, vaan hänelläkin oli silloin tapana mennä synagogaan puhumaan kansalle Yeshua HaMashiachista (Jeesuksesta Kristuksesta). Tämän esimerkin mukaisesti sapattina ei saa tehdä ansiotyötä, vaan antaa aika omalle levolle Jumalan oman esimerkin ja käskyn mukaisesti.
2. Moos. 20:8-11: "Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."
Matt. 5:17-18 (Jeesus sanoo): "Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan."
Luuk. 4:16-17: "Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja..."
Apt. 17:1-3: "Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus."
World Trade Centerin rauniot |
2. Aik. 36:20-21: "Kaikki hengissä säilyneet vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, ja he joutuivat olemaan kuninkaan ja hänen seuraajiensa orjina siihen asti, kun persialaiset tulivat maan hallitsijoiksi. Näin toteutui Herran sana, jonka Jeremia oli julistanut: maa on oleva autio, ja se lepää seitsemänkymmentä vuotta, kunnes se on saanut hyvityksen pitämättä jääneistä sapateista."
Jesajan kirja kertoo, että pakanat (ei-juutalaiset) saavat tulla Jumalan pyhälle vuorelle, jos he pitävät sapatin ja pysyvät liitossa Jumalan kanssa. Rahan ansaitseminen ja kuluttaminen sapattina vie kaikki kansat eroon Kristuksesta, sillä Kristus on Sapatin Herra, joka itsekin noudatti sapattikäskyä. Yeshua ei ole kumonnut Jesajan kirjan säädöksiä, joten nämä sanat kannattaa lukea tarkkaan:
Jes. 56:6-7 (1933/38): "Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi."
Jes. 58:13-14: "Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta..."
Luuk. 6:5: "Ja Jeesus sanoi vielä: "Ihmisen Poika on sapatin herra."
Rehellisyys perii maan, mutta rahanahneus vie perikatoon
Jos joku kysyy ahneelta kauppiaalta, mitä on 2+2, niin mitä hän vastaa? Hän vastaa: "Kun minä ostan, niin se on 3, mutta kun myyn, se on 5". Raamatun aikana oli kauppiailla kiusaus käyttää liian kevyitä punnuksia, kun he ostivat kauppatavaraa, ja vaihtaa raskaammat punnukset, kun he myivät tavarat eteenpäin, jolloin heidän voittonsa kasvoi paljon suuremmaksi, mitä hinnat kertoivat. Tämä on verrattavissa petokseen ja rahan väärentämiseen, mitä Jumala vihaa.
Aam. 8:4-7: "Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon! Te sanotte: "Milloin päättyy uudenkuun juhla, että saamme myydä viljaa, milloin sapatti, että saamme avata varastot? Silloin voimme taas pienentää mittaa, suurentaa hintaa ja pettää väärällä vaa'alla. Näin saamme varattomat valtaamme rahalla ja köyhät kenkäparin hinnalla. Ja akanatkin myymme jyvinä!" Herra on vannonut Jaakobin kunnian kautta: -- Minä en unohda yhtäkään heidän tekoansa!"
Luuk. 6:38: "Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan."
Sananl. 11:1, 3: "Väärää vaakaa Herra vihaa, oikea punnus on hänelle mieleen... ..Kunnon miestä ohjaa rehellisyys, omaan vilppiinsä kavala kaatuu."
Yli kymmenen vuotta sitten suuren pankkikonsernin rahoituspäällikkö antoi tarjouksen erittäin suuresta leasing-sopimuksesta yksityiselle terveydenhoitoalan yritykselle, minkä pääomistaja hyväksyi. Hän antoi nuorelle hallintovirkailijalle tehtäväksi hoitaa paperit kuntoon ja lähetti hänet vielä Lappiin rahoitusyhtiön "koulutustilaisuuteen" saadun kutsun mukaisesti. Kokematon hallintovirkailija ihmetteli, ettei koulutusohjelmassa kerrottua koulutusta pidetty ollenkaan vaan tilaisuus oli monta päivää pelkää juhlimista rahaa säästämättä ja juhlien laadusta tinkimättä. Rahoituspäälliköllä näytti olevan tapana viedä asiakkaita Lappiin yhtiön edustusmajalle niin, että lentoliput, laskettelut ja kestitys maksettiin rahoitusyhtiön puolesta. Niinä vuosina eräillä yhtiöillä näytti muutenkin olevan tapana kutsua Lappiin myös kunnanjohtajia, kuntien tietohallintojohtajia ja muita tärkeitä virkamiehiä, mikä vaikutti arveluttavalta. Rahoituspäällikkönä ollut nainen antautui viettämään yötä samassa huoneessa myös kunnanjohtajan kanssa, joka ei ole ollut virassaan enää moniin vuosiin. Kun rahoituspäällikkö toi leasing-sopimuksen allekirjoitettavaksi, niin hän oli muuttanut sopimuksessa mainitun vuosikoron väärällä kaavalla kuukausikoroksi ja vuokrakertoimeksi luottaen, ettei terveydenhoitoalan yrityksen nuori hallintovirkailija osais tai viitsisi laskea vaativia korkolaskuja. Kuinka ollakaan hallintovirkailija tarkisti kertoimet ja koron. Hän huomasi virheen ja vei asian eteenpäin. Rahoituspäällikkö ei myöntänyt virhettään, vaan lähti syyttämään hallintovirkailijaa röyhkeydestä arvostella suuren organisaation osaamista laskea korkoa ja kyseenalaisti nuoren virkailijan osaamisen. Nuori hallintovirkamies ei perääntynyt kannastaan arvovaltaisen rahoituspäällikön yrittäessään raivata hänet pois yrityksestä. Lopulta suuren pankkikonsernin oli pakko korjata kertoimet ja vuokra laski. Kokematon virkailija oppi sen, miten häikäilemättömästi ahneet kauppiaat voivat toimia.
Jes. 56:11-12: "Mutta näillä koirilla on ahnaat kurkut, kyltymättömät. Ja nämäkö ovat paimenia? Mitään he eivät ole oppineet, mitään eivät ymmärrä. Jokainen heistä on kääntynyt omalle tielleen, jokainen ajaa omaa etuaan. He sanovat: "Tulkaa, minä haen viiniä, juodaan yhdessä!.."
Hoos. 4:9-11: "Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin. Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan. He syövät, mutta jäävät nälkäisiksi, heidän irstaat menonsa eivät kansaa lisää. Näin heille käy sen vuoksi, että he ovat hylänneet Herran eivätkä kuule häntä enää. Huoruus ja viini vievät kansalta järjen."
United Fruit Comppany oli onnistunut saamaan 2/3 osaa Guatemalan viljelysmaista omistukseensa ja yhtiö käytti kansaa riistotyövoimana. Rahanahne yhtiö ei halunnut maksaa edes veroja, joten se merkitsi veroilmoitukseen maiden arvoksi mitättömän pienen summa, mihin valtio ei uskaltanut puuttua. Vuonna 1950 vaaleissa kansa valitsi presidentiksi vasemmistolaisen Arbenzt Guzmánin, joka teki maareformin, jolloin yhtiön maat annettiin kansalle. Valtio halusi kuitenkin korvata yhtiölle täysimääräisesti maiden arvon, mikä otettiin yhtiön omasta veroilmoituksesta, joten yhtiö sai vain nimellisen korvauksen maistaan (Yle TV1 2.3.2019, Historia: Banaanivalta). Yhdysvallat lähti puolustamaan banaaniyhtiötä järjestämällä sotilasvallankaappauksen, jolloin Yhdysvaltojen aseellisesti tukema sotilasdiktaattori eversti Armas nousi Guatemalan johtoon. Tästä alkoi 36 vuotta kestänyt verinen sisällissota, jossa kuoli 200.000 siviiliä ja miljoonia muutti maasta pois. Sama tarina on toistunut monta kertaa muuallakin, kun yksi ahne on kukistanut toisen ahneen, jotka ovat vuoroin riistäneet toisiaan. Venäjän tsaarin aikana maaorjuus aiheutti paljon kärsimystä, mikä johti lopulta kommunistien vallankumoukseen. Tämä ei tuonut mitään parannusta kansan oloihin, vaan Neuvostoliitto ajautui entistä syvemmälle kurjuuteen, kun kommunismi vei kansan talouden ja moraalin rappiolle.
Digitaalivaaka oli väärentämätön |
Sananl. 19:5: "Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu."
Sananl. 28:22: "Ahne juoksee rahan ja tavaran perässä eikä huomaa, että köyhyys on jo kintereillä."
Jos kysytään ahneen kauppiaan taloudenhoitajalta, mitä on 2+2, niin mitä hän vastaa? Hän vastaa: "Mitä sinä haluaisit sen olevan?" Taloudenhoitajien ammattitaidon mittana ei tunnu olevan enää, miten tarkasti ja oikein he osaavat raportoida taloudesta vaan pikemminkin se, miten taitavasti he osaavat piilottaa ongelmat ja syntyneet voitot kirjanpitokikkailulla, monimutkaisilla alihankintaketjuilla, väärillä siirtohinnoilla, korko- ja leasing-vuokrasopimuksilla jne, Tärkeää ei näytä olevan se, miten asiat oikeasti ovat vaan se, miltä miltä asiat näyttävät ulospäin. Ahneissa organisaatioissa ei ole yhtä kirjanpitoa vaan kaksinkertainen kirjanpito. Toinen näytettään verottajalle, sähkömarkkinoiden hinnoittelua valvoville viranomaisille, lomaosakkeiden omistajille, asiakkaille ja muille yhteistyökumppaneille. Toinen kirjanpito pidetään visusti piilossa. Maallista mammonaa rakastava maailma ei välitä siitä, että millä keinoilla mammonaa saa kerättyä lisää, kunhan ei jää kiinni.
Hoos. 12:7-8, 12: "Efraim on kuin kanaanilainen kauppamies, kädessään väärä vaaka. Efraim sanoo: "Kylläpä olenkin rikastunut ja hankkinut paljon omaisuutta! Minun hankkeistani ette löydä mitään pahaa, kukaan ei voi syyttää minua vääryydestä"... ..Nyt Efraim on katkeroittanut Herran mielen. Siksi Herra panee sen vastuuseen veritöistä, kääntää sen häpeälliset teot sitä itseään vastaan."
Sananl. 20:23: "Kahtalaista punnusta Herra vihaa, väärä vaaka ei hänelle kelpaa."
Mitä vastaa ahneen kauppiaan ahne tilintarkastaja, kun häneltä kysytään, mitä on 2+2? Hän vastaa: "Se on todennäköisesti 4, mutta en ota tiedon oikeellisuudesta mitään henkilökohtaista vastuuta, koska olen tarkastanut laskemat vain siinä laajuudessa, ettei meidän ammattikunnan tarvitse ryhtyä keskinäiseen hintakilpailuun ja ottaa taloudellista vastuuta tarkastustyön oikeellisuudesta." Tehokas viranomaisten lobbaaminen, heikko valvonta ja alalla toimivien keskinäinen kollegiaalisuus ovat johtaneet siihen, että tilintarkastajien, lakimiesten (200-500 euroa tunti + alv, TE 16.10.2015) ja apteekkarien palkkiot ovat nousseet aivan liian korkeiksi, minkä viranomaiset ovat hiljaisesti hyväksyneet yleiseksi taksojen tasoksi, vaikka ne eivät ole enää missään suhteessa työn vaativuuteen eikä muutenkaan kohtuullisia. Tällainen ahneus on vääryyttä, mitä poliittiset päättäjät ja tuomioistuimet katsovat läpi sormien, jolloin he osallistuvat samaan syntiin.
Ilmestyskirjan kirjoittanut Johannes oli julistanut evankeliumia vaikeina aikoina ja joutunut uskonsa takia Patmos-nimiselle vankilasaarelle Rooman kuudennen keisarin aikana, joka ensimmäisestä keisarista Augustuksesta lukien on Galba (68-69 jKr, Ilm. 17:10). Mikäli Rooman kuninkaat lasketaan jo Julius Caesarista lukien, niin kuudes kuningas on ollut Nero, jonka kristittyjen vainot ajoittuivat vuosiin noin 66-67 jKr (Ilm. 1:9), milloin Ilmestyskirja olisi myös kirjoitettu. Nero oli tunnettu tuhlailevasta elämäntavastaan, kristittyjen julmasta vainoamisesta ja Rooman polttamisesta. Ilmestyskirja kutsuu Välimeren keskellä olevaa seitsemän kukkulan kaupunkia Roomaa myös nimellä Babylon (Ilm. 17:1, 9, 15, 18), koska kaupunki on rappion tyyssija sen ylellisen elämänsä, gladiaattoriväkivaltansa, elostelunsa ja haureutensa takia. Kaupungin keskellä on myös antikristuksen valtaistui Vatikaani, joka on muuttanut kristinuskon antikristilliseksi laittomuudeksi (Dan. 7:25, 2. Tess. 2:3-12). Rooman valtakunta keräsi monilta Välimeren rannoilla asuvilta kansoilta veroja ja kauppalaivurit rikastuivat, kun ne toivat Välimeren keskellä olevaan pääkaupunkiin luksustavaroita ja myös elintarvikkeita, koska Italiassa ei kyetty tuottamaan kaikkea ruokaa, mitä kaupunki tarvitsi syödäkseen ja juodakseen. Italiassa maatalous perustui orjatyövoimaan, jota kohdeltiin julmasti ja tilojen tuottavuus oli riittämätön. Ilmestyskirja lukee Babylonialle kovan tuomion ja sen päällä ratsastava portto saa myös tuomion.
Ilm. 18:9-21: "Maailman kuninkaat, jotka ovat hänen kanssaan irstailleet ja mässäilleet, itkevät ja valittavat häntä, kun näkevät savun nousevan hänen roviostaan. He seisovat loitolla, kauhuissaan siitä, miten häntä piinataan. He sanovat: -- Voi sinua, suuri kaupunki! Voi sinua, Babylon, mahtava kaupunki: hetkessä tuli sinun tuomiosi.
"Maailman kauppamiehet itkevät ja surevat häntä, sillä enää ei kukaan osta heidän tavaroitaan: ei kultaa, hopeaa, jalokiviä eikä helmiä, ei pellavakangasta, ei purppurakangasta, ei silkkiä eikä helakanpunaisia kankaita, ei tuoksuvaa tuijapuuta, ei norsunluusta eikä jalopuusta tehtyjä esineitä, ei pronssi-, rauta- eikä marmoritöitä, ei kanelia eikä muita mausteita, ei suitsukkeita, ei hajuvoiteita eikä suitsutuspihkaa, ei viiniä eikä öljyä, ei hienoja jauhoja eikä viljaa, ei nautakarjaa, ei lampaita, ei hevosia eikä vaunuja, ei orjia, ihmisiä ruumiineen ja sieluineen. -- Hedelmät, joita koko sydämestäsi himoitsit, ovat nyt poissa, kaikki komeutesi ja koreutesi on mennyttä, eikä se milloinkaan palaa. "Noiden tavaroiden kauppiaat, nuo, jotka ovat rikastuneet porton vauraudesta, seisovat loitolla, kauhuissaan siitä, miten häntä piinataan. He itkevät ja valittavat: -- Voi sinua, suuri kaupunki! Sinä pukeuduit pellavaan, purppuraiseen ja helakanpunaiseen pukuun, sinun ylläsi kimalsivat kulta, jalokivet ja helmet, mutta hetkessä on rikkautesi tuhoutunut. "Myös kaikki laivurit ja purjehtijat, kaikki merimiehet ja muut merenkulkijat seisoivat loitolla, ja kun he näkivät savun nousevan hänen roviostaan, he huusivat: 'Mikä veti vertoja tälle suurelle kaupungille?' He ripottivat hiekkaa hiuksiinsa ja huusivat itkien ja valittaen: -- Voi suurta kaupunkia, jonka vauraudesta rikastuivat kaikki merenkulkijat! Se on hetkessä tuhoutunut.
"Iloitse sen lopusta, taivas, iloitkaa, kaikki pyhät, kaikki apostolit ja profeetat! Jumala on tuominnut sen, joka tuomitsi teidät. Muuan mahtava enkeli otti ison kiven, myllynkiven kokoisen, heitti sen mereen ja sanoi: -- Näin paiskataan pois Babylon, tuo suuri kaupunki, eikä sitä löydetä enää."
Jokaisen ihmisen on lähdettävät pois Babyloniasta, mikä tarkoittaa myös sitä, että jokaisen on kuoletettava itsestä rakkaus maailman mukavuuksiin ja rahanhimo, sillä kukaan ei voi palvella yhtä aikaa kahta herraa maailmaa ja Jumalaa. Jokaisen on tehtävä valinta antikristuksen ja Kristuksen väliltä. On tehtävä valinta maailman ruhtinaan ja Rauhan Ruhtinaan väliltä.
1. Joh. 2:15: "Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa."
Hopeakolikko korvasi vaa'alla punnitun hopean
Yeshuan (Jeesuksen) aikana Israel ei ollut itsenäinen valtio, vaan sitä miehitti Rooman valtakunta, joka oli ottanut käyttöön kolikot maksuvälineenä. Sen takia Israelissa käytettiin myös roomalaista denaaria. Yhden denaarin kolikossa oli siihen aikaan hopeaa 3,9 grammaa, mikä oli arvoltaan noin puolet juutalaisten käyttämästä pyhäkkösekelistä, joka oli noin 10 grammaa hopeaa. Denaari oli hyvin tavallinen työläisen päiväpalkka, joten denaaria voisi sanoa duunarin kolikoksi. Sen arvoa voi verrata noin 100 euroon, mikä on Suomessa yleinen työläisen päiväpalkka (Yle 21.9.2017). Denaarin kolikko ei ollut kooltaan suuri, vaan suurin piirtein 10 sentin kolikon kokoinen ja painoinen. Denaari vastasi kymmentä kuparikolikkoa. Raamattu mainitsee köyhän lesken laittaneet temppelin uhriarkkuun kaksi pientä lanttia, joiden arvo oli yhteensä yksi kuparikolikko (Mark. 12:41-44).
Ilmestyskirja kertoo lopun aikojen vitsauksista (ahdistusten ajat), joilla Jumala puhdistaa maapallon synnistä tehdäkseen tietä Jumalan Pojan paluulle ja Hänen tuhatvuotiselle rauhavaltakunnalle. Sitä edeltää aika, jolloin vitsaukset turmelevat peltoja ja viljan puute aiheuttaa ankaran ruokapulan, jolloin ruuan hinta nousee hyvin korkeaksi. Koiniks-mitta on noin yksi litra ja vastaan ihmisen ruuan päivänannosta viljana mitattuna. Israelilaiset saivat kerätä erämaasta mannaa yhden päivän annoksen verran yhden homer-mitallisen, joka on noin 2,2 litraa (2. Moos. 16:16-19, vastaa 1/10 osa eefa-mittaa). Jos työläisen päiväpalkka on noin 100 euroa, niin litra vehnää voi maksaa jopa 50-100 euroa. Halvempaa ohraa saa silloin samalla hinnalla kolme koiniks-mittaa eli noin kolme litraa. Niinä aikoina ihmisten koko palkka ei riitä muuhun, kuin välttämättömän ruuan ostamiseen. Ruokapula ei koske ahdistusten aikojen alussa vielä öljyä ja viiniä. Tällainen nälänhätä voi syntyä pelkästään siitä, että Intia ja Pakistan sotisivat keskenään rajoitetulla määrällä ydinaseitaan, mikä aiheuttaisi ydintalven koko maapalolla ja vaurioittaisi ilmakehän otsonikerrosta niin, että kasvanut UV-säteily polttaisi ihmisten ihoa entistä enemmän (VU 28.2.2019, Yle 27.2.2019).
Ilm. 6:5-6 (1933/38): "Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä."
Nykyaikainen kolikkolaskuri |
Yhdysvaltojen dollari on ollut pitkään kansainvälisen kaupan selkäranka. Dollarin arvon takuuna oli pitkää se, että setelin sai vaihtaa arvoltaan vastaavaan kultaan. Yhdysvallat irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1971, jolloin valuutan arvo on perustunut vain markkinoiden luottamukseen. Tämän jälkeen Yhdysvaltojen valtionvelka on kasvanut niin suureksi, ettei valtio pysty enää maksamaan sitä pois paitsi yhdellä vippaskonstilla. Valtio voi painaa uusia seteleitä velan maksuksi, jolloin valuutan arvo romahtaisi ja velkakirjoihin sijoittaneet kärsisivät suuria tappioita. Tällä hetkellä Euroopan keskuspankki rahoittaa sen jäsenvaltioita ostamalla markkinoilta valtioiden velkakirjoja, jottei EU:n velkaisimpien valtioiden talous ja niitä rahoittaneet pankit ajautuisi kriisiin. Keskuspankin säännöt kieltävät jäsenvaltioiden talouden rahoittamista painamalla seteleitä, mutta keskuspankki kiertää sääntöä ostamalla velkakirjoja jälkimarkkinoiden kautta mm. pankeilta, jolloin ne pääsevät eroon tappioriskistä yhteiskunnan kustannuksella (Yle 16.6.2015 ja 18.11.2017). Tämä käytännössä tarkoittaa suuria tulonsiirtoja Pohjois-Euroopasta velkaisimpiin Välimeren maihin ja myös pankkien omistajien omaisuuden turvaamista kansalaisten kustannuksella. Tämä tehdään "rahavakauden" nimessä, vaikka todellisuudessa kyseessä on ongelmien piilottamisesta maton alle sekä eräiden valtioiden ja pankkien tekemien virheiden maksattamisesta toisilla.
Juutalaisia rasitti kovasti roomalaisten miehitys. Juutalaiset joutuivat maksamaan kaksikertaista veroa denaareilla Rooman keisarille sekä kymmenyksiä ja temppeliveroa leeviläiselle papistolle Jerusalemin temppeliin. Roomalaiset olivat ottaneet juutalaisten Suurelta neuvostolta pois oikeuden määrätä kuolemantuomioita. Jerusalemissa oli Rooman maaherran (osakuninkaan) linnoja ja sotilaita.
Juutalaiset fariseukset ja roomalaisen maaherran kannattajat yrittivät saada Yeshuan ansaan, jotta he voisivat syyttää häntä roomalaisten edessä ja siten saada hänet raivattua pois tieltään. He esittivät Yeshualle kysymyksen, että pitääkö Rooman keisarille maksaa veroa? Hän vastasi viisaasti ja sanoi, että katsokaa kenen kuva kolikossa on? Yeshuan aikana kolikossa oli keisari Tiberiuksen kuva. Yeshua vastasi, antakaa keisarille se, mikä keisarille kuuluu, ja Jumalalle se, mikä Jumalalle kuuluu.
Rooman denaari Tiberiuksen aikana |
Esivalta on Jumalan asettama ja Mooseksen laissa on käsky antaa kymmenykset leeviläiselle papistolle. Yeshua ei tullut kumoamaan Mooseksen lakia eikä Jumalan asettamaa esivaltaa (Matt. 5:17-19). Tästä samasta asiasta Paavali huomautti myös Rooman seurakuntaa.
Room. 13:1: "Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa."
Apt. 25:8 (1933/38): "sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: "Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan."
Kolikon kuva kertoo mammonan arvoista
Roomalaisen denaarin kolikon ulkoasu vaivasi kovasti juutalaisia, koska toisella puolella kolikkoa sanotaan Tiberiuksen olevan jumalan poika ja toisella puolella ylipappi näillä sanoilla: "Tiberius Cesar Augustus, jumalallisen Augustuksen poika" ja "ylimmäinen pappi". Juutalaiset eivät voineet sietää tätä, koska Mooseksen lain mukaan Israelin Jumalan lisäksi ole muita jumalia.
Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) oli kuitenkin Jumalan Poika, mitä juutalaiset eivät halunneet myöskään uskoa, vaikka Yeshua teki niin suuria voimatekoja, ettei niitä voi tehdä muu kuin itse Jumala. Yeshua täytti laissa olevat Messias profetiat mm. tekemällä ruuanlisääntymisihmeitä ja parantamalla sokeita (Jes. 42:1-7, Luuk. 4:16-21), mutta kansa ei pystynyt uskomaan sellaista kotikylän pojasta.
Mark. 6:1-4, 6: "Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan. Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: "Mistä hän on saanut tämän kaiken? Mikä on tämä viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme." Näin he torjuivat hänet. Jeesus sanoi heille: "Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan.".. ..Ihmisten epäusko hämmästytti häntä. Hän kulki sitten kylästä kylään ja opetti."
Joh. 10:36-39: "Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika? Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä." Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä."
Juudas Iskariot oli rahanahne ja epärehellinen. Hän kävi kysymässä ylipapeilta, mitä he maksavat siitä, että hän ilmiantaa oppimestarinsa Yeshua HaMashiachin. Juudasta ei pidätellyt edes se, että Yeshua ja Hänen opetuslapsensa olivat tehneet monta ihmettä Jumalan voimalla, mitä ei voi mitenkään laskea rahassa. Maailmassa on niin rahanahneita, että he myisivät vaikka oman äitinsä, että voittaisivat sillä rikkauksia. Ylipapit lupasivat Yeshuan kavaltamisesta Juudas Iskariotille 30 hopearahaa, mikä oli aika pieni summa verrattuna siitä, miten paljon hän tällä teolla saattaisi menettää, mihin Juudas Iskariot kuitenkin suostui.
Matt. 26:14-16: "Silloin yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Juudas Iskariot, meni ylipappien luo ja sanoi: "Paljonko maksatte minulle, jos toimitan hänet teidän käsiinne?" He sopivat hänen kanssaan kolmestakymmenestä hopearahasta. Siitä lähtien hän etsi tilaisuutta kavaltaakseen Jeesuksen."
Joh. 12:4-6: "Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: "Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille." Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan."
Epäjumalatar europen kuva setelissä |
Antikristuksen hirmuhallinnon aikana maailmassa on yksi valuutta, jota ei voi käyttää ilman oikeaan käteen tai otsaan otettua pedon merkkiä. Siinä merkissä on antikristuksen nimi tai sitä vastaava luku 666. Nimen luku viitannee myös elektronisesti kirjoitettuun nimeen, koska Ilmestyskirjan kirjoittamisen aikana heprean ja kreikan kielissä kirjaimia käytettiin myös numeroina.
Ilm. 13:16-18: "Se pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku Tässä vaaditaan viisautta. Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon nimen lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on kuusisataakuusikymmentäkuusi."
Babyloniassa ei ollut käytössä 10-lukujärjestelmää vaan 60-lukujärjestelmä (seksagesimaalijärjestelmä). Tämän perintönä nykyaikaisessa ajanlaskussa tunti jakaantuu 60 minuuttiin, joka jakaantuu 60 sekuntiin. Kuudella jaollisuus esiintyy myös kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kaupan tuotteet merkitään EAN-viivakoodilla, jossa on kaksi kuuden merkin mittaista lukua. Lukujen edellä, välissä ja lopussa on rajamerkkinä numeroa 6 vastaavat viivat, joten kaikista viivakoodeista löytyy luku 666. Babylonian kuningas Nebukadnessar rakensi kultaisen epäjumalan patsaan, joka oli 60 kyynärää korkea ja 6 kyynärää leveä (66). Ilmestyskirja sanoo Babylonian olevan kaikkien huorien äiti (luvuista lisää artikkelissa).
Dan. 3:1: "Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan. Sen korkeus oli kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusi kyynärää. Hän pystytti sen Duran tasangolle Babylonin maakuntaan."
Ilm. 17:5: "Hänen otsassaan oli nimi, jolla on salainen merkitys: "Suuri Babylon, maailman porttojen ja iljetysten äiti."
Ilm. 18:3: "Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan, ja kaikki maailman kauppamiehet ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään."
Jumala oli antanut Israelin kuninkaalle Salomolle lahjaksi enemmän rikkauksia, kuin muille sen ajan kuninkaille (1. Kun. 3:10-13, 10:23). Salomo kertoo Saarnaajan kirjassa, miten hän nautiskeli rikkauksista, huveista ja suuresta määrästä vaimojaan, mutta hän havaitsi, että se oli vain turhuuden turhuutta, koska ne eivät antaneet hänelle kestävää onnea. Salomo ei olisi saanut ottaa vaimoikseen ulkomaalaisia naisia, koska ne toivat epäjumalanpalvelusta perheeseen, mihin Salomo lankesi (1. Kun. 11:1-13). On mielenkiintoista huomata, että Raamatun mukaan Salomo sai vuosittain 666 talenttia (40 tonnia) kultaa kaivoksistaan. Mitä tuo luku 666 tarkoitti? Sitä ei Raamattu selitä, mutta se lienee selvää, että maallinen mammona on yksi maailman kiusaus, jonka himo viettelee ihmiset tekemään syntiä (1. Tim. 6:10). Salomo kokosi hyvin paljon kultaa, mitä kuningas ei olisi saanut tehdä (5. Moos. 17:17).
1. Kun. 10:14-15: "Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia. Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä sekä kaikilta Arabian kuninkailta ja paikallisilta käskynhaltijoilta."
5. Moos. 17:17: "Kuninkaalla ei myöskään saa olla lukuisia vaimoja, ettei hänen sydämensä luopuisi Herrasta, eikä hän saa koota itselleen kovin runsaasti kultaa eikä hopeaa."
Saarn. 5:10, 15, 17: "Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta... ..Rikkaan oli täältä lähdettävä yhtä alastomana kuin hän oli äitinsä kohdusta tullut, eikä hän voinut viedä mukanaan mitään siitä, minkä oli vaivaa nähden koonnut... ..Kaikki päivänsä hän kulutti pimeässä huolia kantaen, vaivaa ja murhetta kärsien."
Saarn. 12:13-14: "Tässä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista."
Keisarille tuli maksaa vero denaareissa ja temppelille tuli maksaa temppelivero puolikkaalla pyhäkkösekelillä (2. Moos. 30:12-14). Tämän vuoksi temppelin alueella oli rahanvaihtajia, jotka vaihtoivat ulkomaiset valuutat pyhäkkösekeleiksi, joilla pystyi maksamaan temppeliveron ja ostamaan uhrikaritsat. Kun temppeliveron kerääjät kysyivät, että maksaako Yeshuan myös temppeliveron, niin hän halusi sen maksaa. Yeshua oli tosin niin köyhä, ettei Hänellä ollut varaa maksaa edes yhden päiväpalkan summaa veroa, joten Jumala piti Yeshuan ja Pietarin tarpeista huolta niin, että Pietarin onkiman kalan suussa oli hopearaha, jolla he pystyivät maksamaan temppeliveron. Jos kansa ei pidä Jumalan lähettämien vanhurskaiden opettajien toimeentulosta huolta, niin Jumala voi antaa heille vaikka arpajaisvoiton.
Matt. 17:24-27 (1933/38): "Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?" Hän sanoi: "Maksaa". Ja kun hän tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?" Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."
Ps. 16:5: "Herra, sinä olet minun perintöosani, sinulta saan ruokani ja juomani, sinun kädessäsi on minun arpani."
Sananl. 16:33: "Helmassa arpaa ravistellaan, tuloksen ratkaisee Herra."
Hyväksytkö kuninkaaksesi juutalaisten Kuninkaan sellaisena, kuin Hän on?
Yeshua käytti hopearahan korkeaa arvoa vertauksena opettamaan, miten koko taivas riemuitsee, kun eksynyt lammas löytää takaisin kotiin. Kun ihminen tekee parannuksen ja pelastuu Jumalan Valtakuntaan, se on kuin Taivaan Isä olisi löytänyt kadonneen arvokkaan rahan, jota Hän etsi hartaasti. Hyvä Paimen ei hylkää omiaan, vaan lähtee etsimään kadonneet lampaat takaisin kotitarhaan, koska ne ovat Hänelle niin rakkaita. Jos lammas ei halua lähteä kulkemaan sitä tietä, minkä Paimen lampaalle osoittaa, niin lammas eksyy kadotukseen. Pelastusta ei ole ilman parannuksen tekoa laittomuudesta (Matt. 7:21-23; Apt. 3:19-20; Room. 2:6-13, 27, 6:14-16; Hepr. 10:26-28).
Hyvä Paimen pitää omista huolen |
Apt. 3:19-20 (1933/38): "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen."
Hes. 34:16: "Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita."
Moni juutalainen odotti kuumeisesti Messiasta, joka vapauttaisin heidät roomalaisten vallan alta samalla tavalla, miten Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Vanhan testamentin Messias profetioissa annetaan kaksi erilaista kuvaa Messiaasta. Toisaalta hän on kärsivä palvelija, joka lävistetään rikollisena, vaikka hän ei ole tehnyt mitään väärää, mikä sovittaa muiden synnit (esim. Sak. 12:10, Jes. 52-53). Hän parantaa sairaita ja tekee ruuanlisääntymisihmeitä, kuten Mooseksen aikana Jumala ruokki mannalla ja viiriäisillä Israelin kansaa erämaassa (5. Moos. 18-19). Hän vapauttaa ihmiset synnin orjuudesta, johdattamalla heidät tekemään parannuksen laittomuudesta Kristuksen armon tähden. Toisaalta Vanha testamentti antaa kuvan Messiaasta kaikkien kansojen tulevana Kuninkaana, joka tuhoaa sianlihan syöjät (siis Mooseksen lain rikkojat) ja vapauttaa Israelin sen vihollisista (esim. Dan. 7:13-14, 27; Jes. 66; Ilm. 19:11-21, 20:1-6). Juutalaisilla on ollut tämän asian ymmärtämisessä peitteet silmillä. He eivät halunneet ymmärtää, että Raamattu opettaa Messiaan kahdesta eri tulemuksesta. Ensimmäisessä tulemuksessa toteutui sairaiden parantaminen, ruuanlisääntymisihmeet ja syntien sovitus Golgatalla. Messiaan toisessa tulemuksessa toteutuu tuhatvuotinen rauhanvaltakunta ja Israelin vihollisten kukistaminen. Vanha testamentti ei aina kerro aikoja ja tapahtumien järjestystä, joten vaatii ymmärrystä erottaa, mitä hetkiä kukin Vanhan testamentin Messias profetia tarkoittaa. Juutalaisia vaivasi Rooman miehitys niin paljon, etteivät he halunneet kärsivää Messiasta, joka tuomittaisiin ristiinnaulittavaksi, vaan miehitysvallan kukistajan, josta tulisi heidän maallinen hallitsija. Juutalaiset odottivat mm. tämän Danielin profetiat toteutumista, mutta se toteutuu vasta antikristuksen aikana, jolloin Yeshua HaMashiach kukistaa antikristuksen ja perustaa sen jälkeen tuhatvuotisen rauhanvaltakuntansa:
Dan. 7:25-27: "Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti. Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset."
Dan. 7:13-14: "Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä."
Kun Yeshua saapui Jerusalemiin viimeisenä pääsiäisenä, niin kansa otti hänet vastaan ylistyshuudoin. Yeshua oli tehnyt suuria voimatekoja ja kansa odotti, että Yeshua on heidän vapahtajansa, joka ajaa roomalaiset pois maasta. Kun Yeshua saapui kaupunkiin, niin Hän ei mennytkään Rooman maaherra Pontius Pilatuksen palatsiin ruoskimaan häntä pois vaan kääntyi Jerusalemin temppeliin, jossa oli pääsäismarkkinat kuumimmillaan.
Kaukaa saapuneilla juutalaisilla ei ollut mahdollisuutta tuoda mukanaan pääsiäiskaritsaa, joten heidän piti ensin vaihtaa rahaa rahanvaihtajien luona ja sitten ostaa pääsäiskaritsa Temppelin esipihalla olevalta torilta. Jumalan Poika suuttui siitä, että Herran huoneesta oli tehty supermarket. Hän vertasi sitä jopa rosvojen luolaan, mikä viitannee myös siihen, että rahanvaihtajilla ja kauppiailla oli riistohinnat, koska juhliin saapuvilla ei ollut muuta mahdollisuutta hankkia pääsiäiskaritsaa, mikä antoi heille tilaisuuden ylihinnoitella kaikki tuotteet. Se saattoi tarkoittaa sitä, ettei köyhemmällä kansaosalla ollut edes varaa ostaa pääsiäiskaritsaa. Jumalan Poika korosti, että temppeli on kaikkien kansojen rukoushuone. Temppeli on tarkoitettu niin köyhille kuin rikkaille.
Juudan Leijona on Kirkas Aamutähti |
Jer. 7:9-11: "Tällaisia ovat teidän tekonne: te varastatte, murhaatte, teette aviorikoksia, vannotte väärin, uhraatte baalille ja juoksette muiden jumalien perässä, joita ette edes tunne! Sitten te tulette tähän pyhäkköön, joka on minun nimelleni omistettu, ja sanotte minun edessäni: 'Me olemme turvassa!' Kuitenkaan ette luovu kauhistuttavista teoistanne. Rosvojen luolanako te pidätte tätä temppeliä, joka on minulle omistettu? Siltä se minustakin näyttää, sanoo Herra."
Miten on mahdollista, että yksi mies pystyy kaatamaan torin kaikki pöydät ja jakkarat sekä ajamaan suuren myyjäjoukon alueelta pois niin, ettei edes temppelivartijat pysty vastustamaan Häntä. Muuta selitystä ei ole kuin se, että Yeshualla oli yliluonnolliset fyysiset voimat, kuten oli tuomari Simsonilla, mikä oli esikuva siitä, miten Yeshua tulee käyttämään voimaa ja sen jälkeen uhraa itsensä, kuten Simsonkin uhrasi itsensä lopuksi kansana puolesta (lisää artikkelissa). Kun Yeshua oli puhdistanut temppelin voimalla, niin pian sen jälkeen Hänet otettiin kiinni. Kun sotilaat tiedustelivat, onko Hän Yeshua HaNotzri (Jeesus Nasaretilainen), Hän vastasi Jumalan nimellä Minä Olen, jolloin koko sotilasosasto kaatui maahan Jumalan Sanan voimasta. Yeshua ei kuitenkaan tehnyt vastarintaa, vaan antautui vapaaehtoisesti
Joh. 18:3-6, 12: "Niinpä Juudas otti mukaansa sotilasosaston sekä ylipapeilta ja fariseuksilta saamiaan miehiä, ja he menivät puutarhaan lyhdyt, soihdut ja aseet käsissään. Jeesus tiesi kaiken, mikä häntä odotti. Hän meni miehiä vastaan ja kysyi: "Ketä te etsitte?" "Jeesusta, sitä nasaretilaista", vastasivat miehet. Jeesus sanoi: "Minä se olen." Miesten joukossa oli myös Juudas, Jeesuksen kavaltaja. Kun Jeesus sanoi: "Minä se olen", he kaikki perääntyivät ja kaatuivat maahan... ..Jeesus sanoi... Kun Isä on tämän maljan minulle antanut, enkö minä joisi sitä?"
Juutalaiset eivät ole ainoita, jotka ovat osanneet tehdä rahaa uskonnolla. Roomalaiskatolinen kirkko rikastui anekaupalla lupaamalla syntien anteeksiantoa hyvitysmaksua vastaan, mikä antoi väärän kuvan siitä, että voi tehdä syntiä maksamalla vain anemaksun. Helluntaisuus on syntynyt Yhdysvalloista, joka on kaupallisuuden tyyssija. Helluntailaisuus on tuonut Suomeen pitkät suostuttelusaarnat, miten saarnaajille kannattaa antaa paljon rahaa, jotta voi itse saada siunauksia. Monet lahjoittavat suuria summia saarnaajille saadakseen kokea yliluonnollisia elämyksiä ja myös siinä toivossa, että saisivat yliluonnollisia voimia ja jopa poliittista valtaa (teemasta lisää artikkelissa). Apostolien aikana Simon-niminen mies yritti ostaa rahalla Pyhän Hengen voimat, mistä Pietari nuhteli Simonia kovilla sanoilla:
Apt. 8:18-21: "Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa ja sanoi: "Antakaa minullekin tuollainen valta, että kenen päälle panen käteni, se saa Pyhän Hengen." Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä."
Luterilainen kirkko on tukenut maallisia kuninkaita vastustaakseen Paavia, mikä sai valtiot vaihtamaan roomalaiskatolilaisuuden luterilaiseen kirkkoon. Siitä hyvästä luterilainen kirkko sai valtiollisen aseman Suomessakin ja oikeuden pakottaa suomalaiset maksamaan kirkollisveroa. Nyt kun maallinen esivalta on irtautunut kirkosta, niin kirkko yrittää pitää kiinni hupenevasta joukosta veronmaksajia tarjoamalla sen jäsenille tekosyitä olla noudattamatta lakia halpuutetun armon turvin, jolloin kirkon jäsenet elävät valheellisessa pelastusvarmuudessa. Luterilaisen kirkon lihatiskillä on päivän erikoistarjous: "Maksa kirkollisveroa, niin saat hyvän omantunnon, vaikka rikkoisit lakia kuinka paljon tahansa." Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Uskon ilman tekoja on kuin kuollut ruumis haudassa'. Paavali ei tarjonnut Korinttin seurakunnalle halpaa armoa, vaan Yeshuan esimerkin mukaisesti nuhteli sitä kovin sanoin lain rikkomisesta.
1. Kor. 6:1-3, 11, 13: "Olen kuullut, että teidän keskuudessanne on haureutta, jopa sellaista mitä ei tavata edes pakanakansojen parissa: eräskin elää äitipuolensa kanssa. Ja te vielä pöyhkeilette, vaikka teillä olisi ollut syytä surra ja erottaa joukostanne mies, joka on syyllistynyt tuollaiseen. Vaikka minä ruumiillisesti olen poissa luotanne, olen kuitenkin hengessä läsnä... ..jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa... .."Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
1. Kor. 4:18-21: "Jotkut teistä ovat ruvenneet rehentelemään siinä luulossa, että minä en tulisikaan luoksenne. Mutta pian minä tulen, jos Herra suo, ja otan selvää noiden rehentelijöiden voimasta. Heidän puheistaan en välitä, sillä Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana. Kumpaa tahdotte: tulenko luoksenne piiska kädessä vai rakastavin ja lempein mielin?"
Matkalla Jerusalemiin Yeshua alkoi opettamaan sellaista vertauskuvan kautta, ettei tällä kertaa Hän otakaan maallista hallintoa itselleen, vaan menee hakemaan kuninkuuden kaukaa ja jättää omansa pitkäksi aikaa odottamaan sitä, että Hän palaa takaisin Kuninkaana ja ottaa kaiken hallintavallan koko maailmassa. Jumalan Poika perusti Valtakuntansa aluksi niiden sydämiin, jotka haluavat seurata Häntä vapaaehtoisesti. Yeshuan Valtakunnalla ei ole määrättyjä rajoja maastossa, vaan sen Valtakunnan muodostavat ne, jotka noudattavat Yeshuan käskyjä, koska Hän on heidän Kuninkaansa. Toisessa tulemuksessaan Herra Yeshua HaMashiach konkreettisesti tuhoaa ne, jotka eivät halua ottaa Häntä kuninkaakseen tai eivät halua noudattaa Hänen käskyjään.
Luuk. 17:20-21 (1933/38): "Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä."
Luuk. 19:11-14: "Niille, jotka olivat tätä kuulemassa, Jeesus esitti vielä vertauksen, koska hän oli jo lähellä Jerusalemia ja monet luulivat Jumalan valtakunnan ilmestyvän aivan kohta. Hän sanoi: "Ylhäinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen siellä nimityksen kuninkaaksi ja palatakseen sitten takaisin. Hän kutsui luokseen kymmenen palvelijaansa, antoi heille kullekin kultarahan ja sanoi: 'Käyttäkää näitä parhaanne mukaan, kunnes minä palaan.' Hänen maanmiehensä kuitenkin vihasivat häntä ja lähettivät hänen peräänsä lähetystön sanomaan: 'Me emme tahdo sitä miestä kuninkaaksemme."
Juutalaisten Kuninkaalle Yeshua HaMashiachille kävi niin, että suurin osa juutalaisista ei hyväksynyt häntä Messiaaksi ja Kuninkaaksi. Jumala vei evankeliumin pakanakansojen joukkoon, koska siellä uskottiin Yeshuaan, mutta Jumala ei ole kuitenkaan peruuttanut lupauksiaan omalle kansalle Israelille (Room. 11). Vuonna 70 jKr Rooman armeija toimeenpani kuningas Salomon antaman profetian mukaisen tuomion (1. Kun. 9:6-9) ja tuhosi Jerusalemin temppelin maan tasalle ja vei eloon jääneet orjiksi Rooman valtakunnan muille alueille.
Matt. 27:37: "Hänen päänsä yläpuolelle he kiinnittivät kirjoituksen, josta kävi ilmi hänen tuomionsa syy: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas."
5. Moos. 18:18-19: "..minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan. Jos joku ei kuuntele niitä sanoja, jotka hän minun nimissäni puhuu, minä itse vaadin tilille sen miehen."
1. Kun. 9:6-9: "Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä, niin minä hävitän Israelin kansan tästä maasta, jonka olen sille antanut. Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki. Tästä temppelistä tulee sellainen rauniokasa, että jokainen ohikulkija tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?' Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen."
Matt. 24:1-2: "Kun Jeesus oli tullut ulos temppelistä ja oli lähdössä pois, opetuslapset tulivat hänen luokseen näyttääkseen hänelle temppelialueen rakennuksia. Mutta Jeesus sanoi heille: "Näettekö kaiken tämän? Totisesti: kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle."
Jumalan Sana ei olen kuitenkaan hävinnyt pois, vaan jäännös on säilyttänyt juutalaisen kulttuurin ja pyhät kirjoitukset. Jumala ei ole hylännyt Israelin kansaa, vaan Hän tulee uudelleen kokoamaan Israelin kansan omaan maahansa ja lopulta he hyväksyvät Jumalan Pojan Yeshua HaMashiachin kuninkaakseen.
Sak. 12:9-10: "Sinä päivänä minä hävitän kaikki kansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan. Mutta Daavidin sukuun ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan."
Ps. 147:2: "Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, hän kokoaa Israelin hajotetun kansan."
Jes. 11:11-12: "Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensä vapauttaakseen kansansa jäännöksen Assyriasta ja Egyptistä ja Patrosista ja Nubiasta ja Elamista ja Sinearista ja Hamatista, tuodakseen kansansa takaisin meren saarista ja kaukaisilta rannoilta. Hän kohottaa merkkiviirin kansoille, hän korjaa talteen Israelista pois ajetut ja kokoaa yhteen Juudasta eri tahoille hajotetut maailman neljältä kulmalta."
Jumalan Poika antaa vertauksessa kultarahan, mutta miten saajat käyttivät sen?
Kultaraha (arvo 25 hopearahaa) |
Luuk. 8:11-15: "Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa."
Luuk. 13:23-24: "Joku kysyi häneltä: "Herra, onko niin, että vain harvat pelastuvat?" Jeesus vastasi: "Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene."
Hyvää hedelmää tekee Yeshuan mukaan ne, jotka pysyvät Jumalan Sanassa vilpittömästi puhtain sydämin ja noudattavat sitä kestävästi loppuun asti. Ylistävä seurakunta ei tee hyvää hedelmää, jos he eivät ole tehneet parannusta laittomuudesta (Matt. 7:21-23, 1. Joh. 3:4-10). Kuten on kirjoitettu, niin profeetta tunnetaan hedelmistään. Tekeekö sellainen profeetta huonoa hedelmää, joka aiheuttaa laittomuutta tekevissä kristityissä mielipahaa? Johannes Kastajan tapainen kovasanainen profeetta tekee hyvää hedelmää, kun hän nuhtelee ylistävää seurakuntaa parannuksen teon puutteesta, vaikka se aiheuttaisi paljon järkytystä ja pelastusvarmuuden tunteen horjumista, sillä pelastusta ei ole ilman parannuksen tekoa lain rikkomisesta (Apt. 3:19-20, 17:30-31). Älkää luulko, että olette Kristuksessa, jos ette ole tehneet parannusta (Room. 8:6-9).
Matt. 3:7-10: "Mutta kun Johannes näki, että hänen kasteelleen oli tulossa myös monia fariseuksia ja saddukeuksia, hän sanoi heille: "Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan? Älkää luulko, että voitte ajatella: 'Olemmehan me Abrahamin lapsia.' Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä. Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy! Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen."
Apt. 17:30-31: "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista."
Kristityt kirkot ovat teoillaan hylänneet sen Jumalan Pojan, mistä Raamattu opettaa evankeliumissa. Hänen tilalle kirkot ovat määritelleet omia versioita Jeesuksesta ottamalla Hänen opetuksesta pois vaatimuksen, että jokaisen on tehtävä parannus lain rikkomisesta (Apt. 2:38, 3:19-20). Kirkkojen uudelleen määrittelemä Jeesus ei ole enää juutalaisten Kuningas vaan roomalainen väärennös, joka sallii vapaasti rikkoa lakia vastaan halvan armon varassa (lisää artikkelissa). Jos joku opettaa Jumalan Pojan olevan juutalaisten Kuningas, joka noudatti lakia ja vaati noudattamaan lakia, niin kristityt torjuvat sellaisen ja sanovat, että mene pois. Vaikka he kuinka ylistäisivät Jeesusta, niin he teoillaan kieltävät Jumalan Pojan Yeshua HaMashiachin. He eivät tunne Kristusta eikä Kristus tule tunnustamaan heitä Isänsä edessä (Matt. 7:21-23, Luuk. 13:22-30). Jos joku väittää tuntevana Kristuksen, niin hänen tulee elää samalla tavalla, miten juutalaisten Kuningas Yeshua HaMashiach eli.
Tit. 1:16: "He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia..."
2. Kor. 11:3-4: "Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavalasti petti Eevan, teidän mielenne turmeltuu ettekä te enää ole vilpittömiä ja puhtaita suhteessanne Kristukseen. Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte."
2. Joh. 1:9-11: "Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä opeta tällä tavoin, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä edes tervehtikö häntä. Se, joka lausuu hänet tervetulleeksi, osallistuu hänen pahoihin tekoihinsa."
1. Joh. 2:3-6: "Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään. Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli."
1. Joh. 3:4, 7-8, 10: "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista... ..Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. Joka tekee syntiä, on paholaisesta, sillä paholainen on tehnyt syntiä alusta asti... ..Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään."
Taivasten Valtakunta ei tasaa tuloeroja, koska se maksaa kullekin tekojensa mukaisen palkan (Matt. 5:19, Room. 2:6-13, 27, Ilm. 22:12). Pikemminkin käy päinvastoin. Jos joku ei ole tehnyt työtä Taivasten Valtakunnan hyväksi, niin hänelle annettu hopea otetaan pois ja annetaan niille, jotka tekivät työtä ahkerasti ja vanhurskaasti Jumalan hyväksi, vaikka välillä kärsivät vääryyttä. Yeshua puhui hyvin ankaralla kielellä niistä, jotka sanovat, etteivät he edes halua Häntä kuninkaakseen. Heidän osansa on kaatua viimeistään Harmagedonin kentällä ja saada tuomio ikuisesti palavaan tulisen järveen, jossa itketään ja kiristellään hampaita.
Ilm. 22:12: "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan."
Luuk. 19:15-27: "Mies palasi maahansa kuninkaana. Tultuaan hän kutsutti palvelijat luokseen kuullakseen, kuinka tuottavasti kukin oli saamaansa rahaa käyttänyt. Ensimmäinen tuli hänen eteensä ja sanoi: 'Herra, antamasi kultaraha on tuottanut kymmenen lisää.' Kuningas sanoi hänelle: 'Mainiota! Olet hyvä palvelija. Koska aivan vähässäkin olet ollut uskollinen, saat hallintaasi kymmenen kaupunkia.' Toinen tuli ja sanoi: 'Herra, antamasi kultaraha on tuottanut viisi kultarahaa.' Hänelle kuningas sanoi: 'Sinut minä panen hallitsemaan viittä kaupunkia.'
"Mutta kun seuraava palvelija tuli, tämä sanoi: 'Herra, tässä on antamasi kultaraha. Olen säilyttänyt sitä liinaan käärittynä. Minä pelkäsin sinua, koska olet armoton mies. Sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.' Kuningas sanoi hänelle: 'Omien sanojesi mukaan minä sinut tuomitsen. Sinä kelvoton palvelija! Sinä siis tiesit, että minä olen armoton mies, että otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt. Mikset sitten vienyt minun rahaani pankkiin, niin että olisin palattuani voinut nostaa sen korkoineen?' "Kuningas sanoi vieressään seisoville miehille: 'Ottakaa häneltä raha pois ja antakaa se sille, jolla on kymmenen kultarahaa.' He sanoivat: 'Herra, hänellä on jo kymmenen kultarahaa.' Mutta hän jatkoi: 'Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on. Mutta nuo viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaakseen -- tuokaa heidät tänne ja teloittakaa heidät minun edessäni."
Jes. 60:12: "Mutta kansa tai valtakunta, joka ei palvele sinua, on tuhon oma, se hävitetään maan päältä."
Lain noudattajista tulee suuria, mutta lain vastustajilta otetaan kaikki pois
Yeshuan (Jeesuksen) Valtakunnassa kutsutaan suureksi niitä raamatunopettajia, jotka noudattivat Mooseksen lakia ja niin opettivat. Jumala korottaa ne nöyrät, jotka alentavat itsensä ja alkavat kuuliaisesti noudattaa lakia uskossa Yeshua HaMashiachiin. Jumala alentaa ja tuomitsee ne, jotka opettavat, ettei tuo tai tämä lain käsky ole enää voimassa.
5. Moos. 28:1: "Jos kaikessa tottelette Herraa, Jumalaanne, ja tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille annan, niin Herra asettaa teidät maan kaikkien kansojen yläpuolelle."
Matt. 5:19-20: "Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."
Yeshua käski opetuslapsiaan ja kaikkia muitakin kansoja noudattamaan Mooseksen lakia (Matt. 23:1-3, 28:19-20). Opetuslapset noudattivat Yeshuan käskyä ja Yeshua korotti heidät Israelin 12 sukukunnan johtajiksi, mikä toteutuu tuhatvuotisen valtakunnan aikana. Juudas Iskariot oli poikkeus tässä joukossa, joka ei noudattanut lakia, joten hänet alennettiin helvetin tuleen ja Mattias tuli hänen tilalleen (Joh. 6:70-71, 17:12; Ap.t 1:26).
Matt. 23:1-3: "Sitten Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen: "Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista."
Matt. 19:27-28: "Entä me?" kysyi silloin Pietari. "Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?" Jeesus sanoi heille: "Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa."
Ilm. 21:14: "Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet."
On olemassa paljon sellaisia raamatunopettajia, jotka sanovat, ettei uuden liiton järjestyksessä ole enää velvollisuutta noudattaa koko lakia, mikä ei pidä paikkansa (Matt. 5:17-20; Room. 2:6-13, 27, 3:31; lisää artikkelissa). Yeshua kutsuu heitä kaikkein vähäisimmäksi, mikä tarkoittaa tuomiota helvettiin. He eivät tehneet hyvää hedelmää, vaan levittivät väärää evankeliumia ja laittomuutta eksyttäen oppilaansa myös helvettiin (Matt. 7:21-23, 23:13-15; 1. Tim. 8:11; Jaak. 3:1-8). Viisaat ottavat todesta nämä Herran Yeshua HaMashiachin sanat:
Matt. 7:22-23: "Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.'"
Luuk. 16:23-24, 27-31: "Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.'.. ..Rikas mies sanoi: 'Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.' Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.' 'Ei, isä Abraham', mies sanoi, 'mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.' Mutta Abraham sanoi: 'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.'"
Yeshua opetti kolikkovertauksen myös toisenlaisella vertauksella, jossa kultarahan sijaan annettiin talentteja hopeaa (yksi talentti on noin 30 kg, joka vastaa 6000 denaaria; Matt. 25:14-30). Hyvin työnsä tehneet palvelijat saavat perintöosuuden Taivasten Valtakunnasta ja saavat kaikkea hyvää yltäkyllin. Taivasten valtakunta palkitsee ahkerat, mutta erottaa palveluksesta ne, jotka eivät halua tehdä mitään Kuninkaan käskyjen täyttämiseksi. Mieti, mitä tekee työnantaja sellaiselle työntekijälle, joka alkaa pelaamaan korttia heti, kun työnjohtajan silmä välttää, eikä tartu mihinkään työhön oma-aloitteisesti? Mitä tekee kuningas, jonka alamainen ei edes halua noudattaa kuninkaan lakeja, vaan selän takana kannattaa vieraan valtion kuningasta ja hänen lakejaan?
Matt. 25:26-30: "Isäntä vastasi hänelle: 'Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt, ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut. Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen. -- Ottakaa pois hänen talenttinsa ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia. Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita."
Job joutui kovaan koetteluun. Hän menetti kaiken, vaikka ei ollut tehnyt mitään väärää. Menetettyään kaiken Job ei luopunut uskostaan eikä myynyt itseään pahalle. Hän oppi ymmärtämään, että Jumalalta saatu viisaus oli arvokkaampaa, kuin mikään määrä hopeaa, kultaa tai jalokiviä, minkä Jobin kirja kertoo kauniisti runollisella tavalla. Job tiesi, että viisautta on Herran pelko, ja ymmärrystä, ettei tee syntiä. Lopulta kävin, kuten käy vanhurskaille, Jumala hyvitti Jobille moninkertaisesti kaikki menetykset (Job. 42:12-17, Matt. 19:29).
Job 28:1, 4, 9-10, 12-15, 18-23, 27-28: "Hopealla on lähteensä, kullalla huuhdontapaikkansa... ..Kaukana asutuilta seuduilta hän louhii kaivoskuilun. Missä ei ihmisaskel kulje, siellä miehet ahkeroivat köyden varassa riippuen... ..Ihminen käy käsiksi kovaan kallioon ja kääntää nurin vuoret, perustuksia myöten, hän louhii tunneleita kallioon, ja niin tulevat maan aarteet ihmissilmien iloksi...
..Mutta viisaus -- missä se on? Missä asuu ymmärrys? Ihminen ei löydä tietä sen luokse, tästä maailmasta sitä ei voi löytää. Syvyydet sanovat: "Ei viisaus ole täällä", ja meri sanoo: "Ei liioin täällä minun luonani." Puhtaalla kullallakaan sitä ei voi ostaa, hopeaa ei punnita sen hinnaksi... ..Pussillinen viisautta on enemmän kuin kaikki helmet. Nubian topaasit eivät vedä viisaudelle vertaa, puhtain kulta ei riitä sen maksuksi. Mistä viisaus on lähtöisin? Missä asuu ymmärrys? Se on kätkössä, kukaan ei voi sitä nähdä, se on piilossa taivaan linnuiltakin. Kuolema sanoo, tuonela sanoo: "Vain huhu siitä on kulkenut korviimme." Jumala yksin tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu... ..hän näki viisauden, punnitsi sen, otti sen palvelukseensa, piti sen kanssa neuvoa. Ihmiselle hän sanoi: "Viisautta on Herran pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa."
Ps. 119:72: "Laki, jonka olet antanut, on minulle kallis, kalliimpi kuin kaikki hopea ja kulta."
Kaikki ihmiset tulevat maan päälle alastomana ja lähtevät täältä pois ilman mitään omaisuutta. On parempi kerätä aarteita Taivasten Valtakuntaan, koska siellä ei kukaan varasta toisen omaisuutta eikä mikään ruostu eikä lahoa. Kultaesineet ovat vain pala metallia. Ne eivät anna rauhaa eivätkä kestävää onnea. Rakkaus Jumalaan antaa rauhan ja kestävän onnen.
Mark. 8:36-37: "Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?"
Matt. 6:19-21: "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi."
Joh. 14:27: "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa..."
Ps. 34:8: "Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen."
Ryhtykää tekemään työtä Taivasten Valtakunnan hyväksi
Mikael opettaa siitä, miten Yeshua arvioi palvelijoidensa tekemää työtä. Tämän videon käsikirjoitus on luettavissa myös PDF-tiedostona.
Tuhatvuotinen rauhanvaltakunta on yltäkylläisyyttä, rauhaa ja rakkautta
Yeshua HaMashiachin tuhatvuotisessa rauhavaltakunnassa kaikki hyväksyvät Hänet Kuninkaakseen ja noudattavat Mooseksen lakia, kuten juutalaisten Kuningas itse sitä noudatti ja on käskenyt sitä noudattamaan (Matt. 5:17-20; 7:21-23, 19:16-21, 23:1-3; Room. 2:6-13, 27, 3:31). Tuhatvuotisessa valtakunnassa rauhan takaa nimenomaan se, että ihmiset noudattavat lakia ja kunnioittavat Kuninkaiden Kuningasta Yeshua HaMaschiachia, mistä Raamattu kertoo monessa kohdassa. Kuten Yeshua opetti, Hänen valtakunnassaan tyydytetään kaikkien kansalaisten tarpeet ja vieläpä yltäkyllin.
Jes. 2:2-4 (1933/38): "Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana".Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan."
Hoos. 2:18-19: "Sinä päivänä minä luon rauhan: Villieläimet, taivaan linnut, maan matelijat eivät enää tuota vaaraa. Minä särjen jousen ja miekan, niin ettei sotia enää käydä. Minä annan kansani asua turvassa. Minä kihlaan sinut, otan omakseni ainiaaksi, minä liitän sinut itseeni vanhurskauden ja oikeuden sitein, rakkaudella ja hyvyydellä."
Sak. 14:16, 21: "Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa... ..Silloin ei kukaan enää käy kauppaa Herran Sebaotin temppelissä."
Jes. 66:22-24: "Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne. Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu."
Ps. 119:165 (1933/38): "Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule."
1. Kor. 14:33: "..sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala..."
I have died everyday waiting for you
Darling don't be afraid I have loved you
For a thousand years
I'll love you for a thousand more
And all along I believed I would find you
Time has brought your heart to me
I have loved you for a thousand years
I'll love you for a thousand more...