*Johannes Kastaja vaati tunnustamaan syntinsä
*Syntien tunnustaminen on ponnistelua, mutta se välttämätön ensiaskel parannuksen tekoon
*Syntien anteeksisaaminen edellyttää synnin tekemisen lopettamista ja upotuskasteen ottamista uskossa Herraan Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen)
*Yeshua (Jeesus) näytti esimerkkiä pyytämällä itse upotuskastetta Johannes Kastajalta
*Upotuskaste ei ole tae pelastuksesta, jos ei tee parannusta synneistä alkamalla noudattaa Jumalan tahtoa
*Vauvalle annettu kaste on mitätön rituaali, joka ei kelpaa Jumalalle, koska vauva ei ole kasteen saadessaan ollut uskossa eikä itse pyytänyt kastetta saadakseen synnit anteeksi.
*Maallikot ottivat upotuskasteen ja pääsivät pappien ohi taivaaseen, koska papit vastustivat Jumalan Sanaa
Johannes Kastaja julisti: Tunnustakaan syntinne ja ottakaa kaste!
Jes. 1:16-17: "Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta..."
Vaikka Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) ei ollut tehnyt syntiä, niin Hän kävi ottamassa upotuskasteen sen takia, että me muut saisimme siitä esimerkin, miten meidän tulee toimia. Upotuskasteen pyytäminen on Jumalan vanhurskaan tahdon tekemistä. Yeshua (Jeesus) sanoi myös, että Jumalan vanhurskaan tahdon tekeminen on pelastumisen edellytys, mihin Yeshua myös viittasi puhuessaan upotuskasteesta (vert. Mark. 16:15-16).
Matt. 3:13-17: "Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt."
Matt. 7:21: "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon."
Yeshua HaMashiach on tie, totuus ja elämä, jonka esimerkkiä meidän tulee noudattaa kaikessa myös sen suhteen, miten otamme kasteen.
Joh. 13:13-15: "Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille."
Johannes Kastaja oli suora suustaan. Hän vaati parannuksen tekoa, mikä tarkoittaa sitä, että lopetamme tekemästä sitä, mikä on Jumalan tahdon vastaista. Toisin sanoen tämä tarkoittaa synnin tekemisen lopettamista. Johannes Kastaja opetti, että jos et tottele Jumalan Poikaa, niin et pelastu.
Joh. 3:35-36: "Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen valtaansa. Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään."
Keskusteltaessa kerran siitä, mitä parannuksen tekeminen on, erään lapsen suusta tuli vastaus, että kaduttaa niin paljon, ettei halua enää tehdä toista kertaa. Totuus tuli lapsen suusta, kuten sanotaan. Parannuksen tekeminen lähtee aina siitä, ettei ihminen hyväksy omaa tekemistä ja parannus toteutuu, kun hän tekee tekee päätöksen muuttaa käytöstään. Jotta voisimme päästä Taivaaseen, meidän tulee pyhittäytyä. Tämä tarkoittaa käytöksen muuttamista siten, että alamme elämään Jumalan tahdon mukaisesti.
Hepr. 12:14: "... ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa."
Johannes Kastaja vaati samoja asioita, mitä vaati hänen Herransa Yeshua HaMashiach. Kun Yeshualta kysyttiin, että mitä tarvitsee tehdä, että pääsee taivaaseen, niin Hän edellytti Jumalan käskyjen tottelemista (vert. Matt. 7:21-23). Yeshua viittaa tässä vastauksessaan laissa mainittuun kymmeneen käskyyn, jossa hän antaa esimerkiksi eräitä tärkeitä käskyjä.
Matt. 19:16-19: "Eräs mies tuli kysymään Jeesukselta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?" Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sinä minulta hyvästä kyselet? On vain yksi, joka on hyvä. Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä." "Mitä käskyjä?" mies kysyi. "Näitä", vastasi Jeesus, "älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
Ensimmäinen askel lopettaa syntien tekeminen on tunnustaa synnit
 |
| Katumus vie miehen polvilleen |
Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) Golgatan sovitustyön esikuvana on suuren sovitustenpäivänä (Jom Kippur) ylipapin toimittama syntiuhri koko kansan syntien sovitukseksi. Juutalaisille tämä päivä on vuoden pyhin, jolloin jokaisen tulee olla poissa työstä ja paastota. Kansa vietti aikaa hiljaisuudessa ja Jumala kuunteli heidän rukouksia, kun he katuivat syntejään. Ainostaan sinä päivänä vuodesta ylipapilla oli oikeus astua Herran eteen temppelin kaikkeinpyhimpään. Ylipapin on tunnustettava kansan puolesta kaikki synnit. Sen jälkeen Jumala antoi synnit anteeksi. Tämä opettaa, että syntien tunnustaminen on edellytys niiden anteeksisaamiseksi.
3. Moos. 16:20-21, 29-30: "Kun Aaron on saattanut päätökseen pyhäkön, pyhäkköteltan ja alttarin puhdistusmenot, hän tuokoon esiin elävän pukin, asettakoon molemmat kätensä eläimen pään päälle ja tunnustakoon siinä israelilaisten kaikki synnit, kaikki pahat teot ja rikkomukset, joihin israelilaiset ovat syyllistyneet... ..seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä teidän tulee paastota, eikä kukaan teistä, ei myöskään keskuuteenne asumaan asettunut siirtolainen, saa silloin tehdä mitään työtä, sillä sinä päivänä toimitetaan teidän syntienne sovitus ja te tulette jälleen Herran edessä puhtaiksi kaikista synneistänne. Se olkoon teille sapatti, pyhä lepopäivä, ja silloin teidän on paastottava. Tämä määräys on ikuisesti voimassa."
Johannes Kastaja vaati syntien tunnustamista niiltä, jotta heidän syntinsä annettaisiin anteeksi. Ne jotka tunnustivat syntinsä, Johannes kastoi. Jos kastettava ei tunnusta suullaan syntejään, niin häntä ei voi kastaa.
Joh. 3:6: "He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa."
 |
| Mikve-allas synagogassa |
2. Moos. 19:10-11: "Herra sanoi Moosekselle: "Mene kansan luo ja käske kaikkien puhdistautua ja pyhittäytyä tänään ja huomenna sekä pestä viittansa. Heidän on oltava valmiina ylihuomiseen mennessä, sillä ylihuomenna Herra astuu kaiken kansan nähden alas Siinainvuorelle."
4. Moos. 8:6-7: "Ota leeviläiset erilleen muista israelilaisista ja puhdista heidät. Heidän puhdistamisekseen sinun on pirskotettava heidän päälleen synneistä puhdistavaa vettä..."
Hes. 37:23: "..Minä pyyhin pois heidän syntinsä ja rikkomuksensa, minä puhdistan heidät..."
Herp. 6:1-2: "Älkäämme siis enää viipykö Kristuksen opin alkeissa, vaan edetkäämme täyteen tietoon. Emme voi uudestaan laskea perustusta ja opettaa sellaisia asioita kuin parannus kuolemaan johtavista teoista, usko Jumalaan, oppi kasteista ja puhdistusmenoista sekä kätten päällepanemisesta, kuolleiden ylösnousemus ja iankaikkinen tuomio."
Kun Johannes Kastaja kehotti kansaa tunnustamaan syntinsä ja tulemaan kasteelle syntien anteeksisaamiseksi, niin heidän oli helppo tulla kasteelle, koska tapa ei ollut juutalaisille vieras. Kristittyjen upotuskastetta ei voi antaa, jos kastettava ei kadu syntejään uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen), koska kaste on Jumalan säätämä upotus syntien anteeksisaamiseksi (Matt. 3:15; Apt. 2:38, 22:16).
Mark. 1:4-5 (1933/38): "..niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi. Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä."
Syntien tunnustaminen anteeksiannon edellytyksenä tunnetaan jo Vanhan testamentin ajoilta. Kun Daavid teki huorin, niin hän ymmärsi katua tekemäänsä syntiä Jumalan edessä ja sai armoa, koska katui (2. Sam. 12:13). Daavid koki samanlaisen helpotuksen anteeksi saamisesta, kuin mitä edeltävät esimerkin kertovat. Daavid oli niin iloinen saamastaan armosta, että hän teki psalmin saamasta armosta.
Ps. 32:1-2, 5: “Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois. Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä...
.. Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: "Tunnustan syntini Herralle." Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan.”
Sananl. 28:13: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon."
Jesaja tuotiin Jumalan valtaistuimen eteen, jotta Jesaja kutsuttaisiin profeetan tehtävään. Jesajan omatuntoa kolkutti, koska hän tiesi tehneensä suunsa puheillaan syntiä, mikä ei sovi profeetalle. Jesaja tunnusti syntinsä ja yksi neljästä kuusisiipisestä johtajasta ilmoitti Jesajalle, että hänen syntinsä on annettu anteeksi. Synneistä puhdistumisen jälkeen Jesaja oli kelvollinen tekemään merkittävää profeetan työtä, jossa suu pitää pysyä puhtaana.
Jes. 6:5-7: "Ja minä sanoin: -- Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin. Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta. Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi: -- Katso, tämä on koskenut huuliasi, sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu."
Syntien tunnustaminen ei tarkoita sitä, että yleisesti ottaen tunnustat olevasi syntinen, mitä kaikki ihmiset ovat. On helppoa sanoa, että olen syntinen, kuten olet sinäkin. Se on ihan eri asia, kun tunnustaa sen, mitä syntiä on tarkalleen ottaen tehnyt. Raamattu tarkoittaa syntien tunnustamisella sitä, että kerrot mitä syntejä olet tehnyt.
Room 3:22-23: "..Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta..."
Room. 5:12: "Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä."
Jos on rikkonut Jumalaa vastaan, niin synnin tunnustaa oikein, kun yksilöin tekemänsä synnin esimerkiksi näin: "Kävelin punaisia päin, pyydän anteeksi, en tee sitä enää"; tai "Kassa antoi minulle liikaa vaihtorahaa takaisin, en palauttanut sitä takaisin, pyydän anteeksi, en tee sitä enää toisten"; tai "Päätin aviomieheni kanssa tehdä abortin, pyydän rikettäni nöyrimmästi anteeksi, anna minulle anteeksi kamala tekoni, niin lupaan, etten ikinä tee sitä uudestaan." Nämä ovat syntejä, jotka Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) antaa anteeksi, jos kadut tosissasi ja teet parannuksen.
1. Joh. 1:9: "Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."
Jes. 55:7 (1933/38): "Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta."
Tit. 2:11-12: "Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa..."
Hengellinen kasvu kohti täydellistä rakkautta
Uskoon tullut ja kastettu erehtyy silloin tällöin. Taivaan Isä odottaa meiltä hengellistä kasvua, jolloin opimme päivä päivältä tekemään paremmin Jumalan tahdon. Kun säännöllisesti rukoilemme Taivaan Isälle tekemämme virheet, niin saamme ne anteeksi Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimessä. Olemme silloin oppineet jotain ja osaamme seuraavana päivänä toimia paremmin. Jos välinpitämättömästi jatkamme vanhaa elämäämme synnissä, niin silloin emme saa armoa. Välinpitämättömyys näkyy mm. haluttomuutena opiskella Raamattua ja tehdä todellinen muutos omassa elämässä. Milloin viimeksi olet tutkiskellut, mitä kymmenessä käskyssä sanatarkasti lukee?
Jes. 1:18-20: "Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä, mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut, miekka syö teidät. Herran suu on puhunut."
Jumalan pelko on kaiken viisauden alku ja Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta (San. 9:10). Tästä alkaa terve vaellus etsiä ja kasvaa Herrassa. Ihminen ei uskalla rikkoa Jumalaa vastaan, koska pelkää rangaistusta. Hän noudattaa lakia, koska sen rikkomisesta on määrätty rangaistus.
Laissa olevat rangaistussäännökset eivät riittäneet taivuttamaan ihmisiä noudattamaan lakia. Sen takia Jumalan Poika uhrasi itsensä meidän syntien sovitusuhriksi, jotta me ymmärtäisimme, miten paljon Luojamme on meitä rakastanut (Joh. 15:12-14). Rakkaus Taivaan Isään kohtaan saa meidät noudattamaan lakia vapaaehtoisesti. Henki täyttää lain, mikä tarkoittaa, että Henki laittaa meidät noudattamaan lakia, koska me rakastamme Taivaan Isää. Se, joka tottelee Taivaan Isän tahtoa vapaaehtoisesti, rakastaa häntä.
Joh. 14:21: "Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni."
1. Joh. 2:3-6: "Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään. Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli."
Suuressa ja rikkaassa perheessä on paljon lapsia ja palvelijoita (orjia). Orjat tekevät isännän tahdon, koska niin on pakko tehdä. Orjien työmotivaatio ei ole parhaimmillaan ja he tekevät vain sen, mikä on pakko tehdä. Lapset tekevät myös isänsä tahdo, koska he rakastavat isäänsä ja saavat isältään perintöosuuden. Rakkaus isää kohtaan saa lapset tekemään enemmän kuin perheen orjat tekevät. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) tuli vapauttamaan meidän orjuudesta lapseuteen, jolloin saamme perintöosuuden Taivasten Valtakunnasta. Orjasta tulikin isännän vävy tai miniä (son-in-law, daughter-in-law). Orjasta tuli Isännän poika tai tytär.
Room. 8:14-17: "Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!" Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän."
Jumalan pelko saa meidät tunnustamaan syntimme. Hengellinen kasvumme on saavuttanut silloin päämääränsä, kun meillä on puhdas omatunto ja rakastamme Taivaan Isää niin paljon, ettei meillä ole enää pelon tunnetta.
2. Piet. 1:5-9: "Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta. Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää. Se taas, jolta kaikki tämä puuttuu, on likinäköinen, suorastaan sokea. Hän on unohtanut, että hänet on kerran puhdistettu aikaisemmista synneistään."
Rakkaudessa ei ole pelkoa ja rakkaus tekee ihmisen jopa rohkeaksi. Rakkaus on pelkoa suurempi voima, joka laittaa meidät tekemään Taivaan Isän tahdo paremmin.
1. Joh. 4:16-18: "...Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa."
Pappi ei ottanut vastaan saamaansa palautetta
Jos Jumala lähettää profeetan papin tai muun uskovan luokse, joka huomauttaa häntä synnistä, niin uskollisuus Jumalalle näkyy siinä, että ottaako hän palautteesta vaarin vai yrittääkö keksiä jonkin tekosyyn, miksei saatua palautetta tarvitse ottaa huomioon (Matt. 23:34-37). Jos pappi elää valheiden maailmassa itsekkäiden ihmisoppiensa kanssa, niin hänen sydämensä on niin paatunut, ettei hän näe eikä kuule. Profeetta Natan tuli nuhtelemaan kuningas Daavidia mm. huorin tekemisestä. Daavid olisi voinut ajaa Natanin ovesta ulos tai jopa määrätä hänet surmattavaksi, kun kehtasi tulla kuningasta ojentamaan. Daavid ei kuitenkaan tehnyt niin, vaan meni heti polvilleen Jumalan eteen ja tunnusti syntinsä. Jumala antoi Daavidille anteeksi, koska hän katui ja nöyrtyi (2. Sam. 12:1-13).
Ilm. 2:16: "Käänny siis! Ellet tee parannusta, minä tulen kohta luoksesi ja käyn heitä vastaan, isken heitä suuni miekalla."
Jaak. 4:6: "...Siksi Raamattu sanoo: -- Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."
 |
| Pappi Ilkka Hjerppe |
Jer. 7:4: "Älkää luottako valheen puhujiin, jotka hokemalla hokevat: 'Tämä on Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli!'"
Hjerppe joutui keskustelussa nurkkaan ja sanoi, että hän uskoo kaikkien uskontojen olevan tie saman Jumalan luokse. Tämä yllätti kuulijat. Eräs mies kritisoi Hjerppä ja totesi, että Jeesus Kristus on ainoa tie Jumalan luokse ja muiden uskontojen kautta ei voi pelastua (Joh. 14:6, Apt. 4:10-12). Hjerppe hymyili puheenvuorolle väheksyen sitä. Eri mieltä olevan puheenvuoro pyrittiin katkaisemaan nopeasti ja se annettiin kesken kaiken toisella puolella yleisöä olevalle naiselle. Nainen vuorostaan paheksui Hjerppeä ääntä hieman korottaen mutta kuitenkin asiallisesti. Yksi mies harmistui Hjerppestä, nousi penkiltään ylös ja meni ovesta ulos Hjerppen katsellessa vaivautuneena. Pappi Ilkka Hjerppe ei osoittanut mitään katumusta saatuaan palautetta sellaisesta synnistä, josta pappi menettää pelastuksensa (1. Kor. 6:9; Ilm.21:8; Matt. 5:19-20, 7:21-23; Joh. 20:22-23). Tämän jälkeen hän on jatkanut työtään väärien uskontojen asiamiehenä (1. Kor. 10:14, 20-22; 2. Kor. 6:14-18; AL 22.12.2016). Hän on edistänyt mm. kahdensuuntaista kotoutumista (kristityt hyväksyisivät väärät uskonnot), ekumeenista yhteistyötä ja uskontojen välistä dialogia (uskontojen sekoittaminen ja harjoittaminen yhdessä; Tampereen ev.lut seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto 18.2.2016 § 26).
Matt. 12:36-41: "Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi. Silloin muutamat lainopettajat ja fariseukset sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, anna tässä meidän nähtemme merkki!"
Mutta Jeesus vastasi heille: "Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki. Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!"
 |
| Uskonnonopettaja Huhtasaari |
Ilm. 21:3, 27: "..Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa... ..Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan."
Profeetta Joonan aikana Assyyrian pääkaupunki Niinive (Mosul) oli hyvin paheellinen paikka. Joona tuli paikalle ja julisti heille Jumalan Sanaa sekä varoituksen tuomiosta. Joonaa uskoi kaikki tavallisesta kansasta aina kuninkaaseen asti ja he lopettivat synnin tekemisen syvää katumusta osoittaen (Joona 3). Jeesus sanoi, että he pelastuivat Taivaaseen ja tulevat viimeisenä päivänä tuomitsemaan mm. ne papit (lainopettajat), jotka eivät ole tehneet parannusta.
Luuk. 17:3: "..Jos veljesi tekee väärin, nuhtele häntä, ja jos hän sitten katuu, anna hänelle anteeksi."
Job 33:29-30 (1933/38): "Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle, palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa."
Matt. 18:15-18: "Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu."
Tit. 3:10: "Karta harhaoppista ihmistä, kun ensin olet ojentanut häntä kerran tai kahdesti."
Huutava ääni kävelykadulta
Eräässä seurakunnassa lavalle astui mies, joka ei ollut pukeutunut parhaimpiinsa. Hänet oli kutsuttu puhujaksi nuorten Jumalanpalvelukseen sitä edeltävästä katulähetystapahtumasta ilman ennakkovaroitusta. Hänellä oli päällään ulkoiluvaatteet eikä hienoa pukua. Hän aloitti puheensa niin, että pyysi anteeksi ulkoiluvaatteitaan ja vertasi tilannetta Johannes Kastajaan, jolla oli aina päällään kamelikarvainen asu. Seurakuntaa hymyilytti nokkela vertaus ja pukeutuminen ei näyttänyt haittaavan yleisöä ollenkaan.
Sitten mies aloitti puhumaan ja sanoi: "Tunnustakaan syntinne!" Tämä oli suomalaisen miehen suoraa puhetta ja seurakunta innostui kuuntelemaan tavallisesta poikkeavaa saarnaa, jossa ei ollut sellaista yleisön mielistelyä, mitä tavallisesti kuulee. Puhuja kertoi esimerkkejä ihmisistä, joille oli sydämessään syntynyt huono omatunto siitä, miten he olivat eri elämän tilanteissa rikkoneet Jumalaa vastaan. Seurakunta kuunteli kiinnostuneena, vaikka välillä puhe oli ankaraa ja seurakuntaa kehotettiin lopettamaan syntien tekeminen, muuten syntejä ei saisi anteeksi edes uskovakaan. Puheen loputtua kävi sellainen harvinainen tilanne, että seurakunta innostui antamaan puhujalle aplodit, vaikka sellainen ei kuulu kirkonmenojen etikettiin.
Ilm. 14:6-7: "Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänään oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille. Hän kuulutti kovalla äänellä: "Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia - - hänen tuomionsa aika on tullut! Kumartakaa häntä, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet."
Nainen tunnusti syntinsä ponnistellen ja sai suuren helpotuksen
Tilaisuuden lopussa oli mahdollisuus rukouspalveluun ja eräs puheesta hieman säikähtänyt nainen tuli puhujan luokse pyytämään esirukousta. Hän kertoi epävarmalla äänellä, että hän oli tehnyt eräitä yksilöimiään syntejä ja pyysi esirukousta niitä katuen. Syntien tunnustaminen suullaan toiselle henkilölle otti koville, mutta häntä vaivasi asiat niin paljon, että halusi puhua ne toiselle. Tämä nainen oli niin syntiensä vaivaama, että hän lähti hakemaan apua Golgatan ristiltä ja laittoi toivonsa Yeshua HaMashiachi (Jeesuksen Kristuksen) armoon.
Jaak. 5:16: "Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan."
Yhteisen rukoilun lopulla Pyhä Henki käytti esirukoilijan suutta ja kertoi syntinsä tunnustaneelle naiselle, että kaikki hänen syntinsä on annettu anteeksi ja kehotti naista, ettei syntiä saa enää tehdä. Nainen sai myös elämänohjeita hengellistä kasvua varten, minkä nainen kuunteli hartaasti.
Joh. 5:14-15: "Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: "Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin." Mies lähti sieltä ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli hänet parantanut."
Nainen lyyhistyi alemmas ja huokaisi helpotuksesta. Hän ei ollut uskonut, että voisi saada sellaiset synnit anteeksi, joita hän suuresti häpesi. Häneltä putosi suuri taakka sydämeltä ja hän alkoi itkemään iloista. Nainen jatkoi iloista itkemistä lopuksi olleen kahvitilaisuuden aikanakin. Hän oli kantanut sydämellään jotain todella raskasta taakkaa.
Luuk. 7:37-38, 47-50: "Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä...
..hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän." Ja hän sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi." Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: "Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi." Mutta Jeesus sanoi naiselle: "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa."
On syytä korostaa, ettei kenellä tahansa uskovalla ole toimivaltaa julistaa toisen synnit anteeksi annetuiksi. Ei edes vihityllä luterilaisella papilla ole valtaa antaa kenellekään synninpäästöä. Yeshua (Jeesus) lähetti opetuslapsilleen Pyhän Hengen, jotta he saisivat Pyhältä Hengeltä ohjeet kenelle ilmoitetaan, että hänen syntinsä on annettu anteeksi, tai kenelle ilmoitetaan, ettei hän saa syntejään anteeksi. Uskoon tullut voi saada hyvän omantunnun syntien anteeksisaamisesta tunnustamalla syntinsä ja menemällä uskovien upotuskasteelle (1. Piet. 3:21 1933/38, Apt. 2:38).
Joh. 20:21-23: "Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."
Matt. 16:17-19: "Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu."
Joh. 16:7-8, 13 (Biblia): "..minä menen pois, niin minä hänen teille lähetän. Ja kuin hän tulee, niin hän nuhtelee maailmaa synnin tähden, ja vanhurskauden tähden, ja tuomion tähden... ..Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen..."
Tehty virhe kannattaa ottaa heti puheeksi Taivaan Isän kanssa rukouksessa
Milloin synti pitää tunnustaa Jumalalle? Kun ihminen huomaa tehneensä rikkeen, niin omatunto alkaa soimaan. Se on oikea hetki ottaa asia esille Taivaan Isän kanssa ja pyytää anteeksi (Matt. 6:6-9). Ennen ehtoollista on hyvä tutkiskella itseään, onko minulla jotain parannettavaa omassa toiminnassani. Kun asian on ottanut puheeksi Taivaan Isän kanssa, niin teet sovinnon Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) kanssa. Sen jälkeen on hyvä nauttia leipää ja viiniä Golgatan sovitustyön muistoksi. Ehtoollinen on uhriateria, joka ei ainoastaan täytä vatsaasi ruualla, vaan myös täyttää sielusi armolla.
Apt. 2:46-47: "Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat."
Matt. 5:6: "Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan."
Joh. 6:33-35: "Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän." He sanoivat: "Anna meille aina sitä leipää." Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan."
1. Kor. 11:23-26: "Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee."
Taivaan Isä oli lähettänyt kaksi lähettilästään matkalle. Toinen heistä meni illalla hotellin saunaan. Saunaosastolle tuli juhliva nuorisojoukko, joka riehui ja varasti pyyheitä. Häntä harmitti varastelu ja hän puhui asiasta saunassa vieressä olleelle miehelle, joka yhtyi kommentteihin. Taivaan Isän lähettiläs ei tiennyt, että hänen vieressä istui valtion virkamies, joka kantaa miekkaa. Heille tuli juttua myös uskon asioista ja virkamies kertoi, että hänen vaimonsa on aktiivinen seurakunnassa. Jumalan lähettiläälle tuli sydämeen viesti, että virkamies ei ole antanut koko sydäntään Herralle. Kun virkamies kuuli saamansa palautteen, niin hän pelästyi selvästi. Hän sanoi, että tämä pitää paikkansa. Hän on ollut aiemmin uskossa, mutta se on ollut hiipumaan päin. Hän uskoi saamansa palautteet häpesi selvästi itseään. Kerroin, että voisimme tulla saunan jälkeen rukoilemaan hänen kanssaan hotellin aulaan. Hän suostui ja piti sanansa.
Rukoilun aikana Pyhä Henki otti toisen esirukoilijan suun ja puhui kauniita sanoja virkamiehelle, mikä vapautti hänet monista taakoista. Suoraselkäinen virkamies murtui ja alkoi itkemään. Aamupalalla hän istui yksin nurkkapöydässä ja oli koko yön katuneen näköinen. Kahden vuoden päästä toinen esirukoilijoista näki virkamiehen hengellisellä kesäjuhlalla. Hän oli tullut takaisin Taivaan Isän luokse ja kaikki iloitsivat hänestä.
Tuhlaajapojan tarinassa itsekäs poika otti isältään perintöosuuden etukäteen ja tuhlasi kaiken eläen paheellisesti. Kun hän oli jäänyt puille paljaille, niin hän katui tekojaan. Hän päätti palata isänsä luokse takaisin. Katuva poika häpesi itseään niin paljon, ettei kokenut olevansa oikeutettu enää pojan asemaan vaan palkatun työntekijän asemaan.
Taivaan Isä ottaa avosylin vastaan sellaisen poikansa tai tyttärensä, joka katuu ja tekee parannuksen. Hän ei muistele enää menneitä, vaan iloitsee siitä, että on saanut lapsensa takaisin. Taivaan Isä rakkaus on tällaista. Synnissä elänyt lapsi on ollut kuoleman oma, mutta nyt hän virkoaa eloon tunnustaessaan syntinsä. Tuhlaajapoika pyysi päästä perheen palvelijaksi, mutta Isä otti poikansa vastaan omana poikana.
Luuk. 15:17-24: "Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: 'Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.' Niin hän lähti isänsä luo.
"Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla."
Vastustakaa syntiä, niin se ei enää hallitse teitä
Vaikka kaikki ihmiset ovat joskus tehneet syntiä, voimme oppia vastustamaan syntiä siten, ettei se hallitse enää meitä. Meillä on mahdollisuus oppia noudattamaan Taivaan Isän tahtoa niin hyvin, ettei meistä löydy enää mainitsemisen arvoisia rikkeitä, jolloin Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) uskovat ovat saavuttaneet hyvän vanhurskauden.
Jaak. 4:7-10: "Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava."
Raamattu mainitsee vanhurskaita miehiä, jotka katsottiin nuhteettomiksi. Tämä osoittaa sen, että ihminen voi oppia elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Nooa oli nuhteeton mies. Jumala pelasti Nooan perheen vedenpaisumuksessa, jotta heistä syntyisi uusi siemen ihmiskunnalle.
1. Moos. 6:9: "...Nooa oli aikalaistensa joukossa ainoa oikeamielinen ja nuhteeton, ja hän vaelsi Jumalalle kuuliaisena."
Job oli kunnon mies. Hän joutui kärsimään siitä huolimatta paljon vääryyttä ilman omaa syytään. Hän kuitenkin kesti koetuksen ja Jumala lopuksi hyvitti Jobille takaisin kaikki menetykset kaksinkertaisesti (Job. 42:12-17).
Job. 1:1 (1933/38): "Uusin maassa oli mies, jonka nimi oli Job. Tämä mies oli nuhteeton ja rehellinen, pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa."
Daniel havaittiin viattomaksi. Hänet yritettiin surmata leijonan luolassa, mutta Jumala pelasti Danielin. Sen jälkeen Daniel nousi Babylonian suurvallan pääministeriksi.
Dan. 6:23: "Minun Jumalani lähetti enkelin sulkemaan leijonien kidan, eivätkä ne vahingoittaneet minua, koska Jumalani havaitsi minut viattomaksi, enkä minä ole tehnyt mitään väärää myöskään sinua kohtaan, kuningas."
Raamattu ei mainitse ollenkaan Jaakobin pojan Joosefin rikkeistä. Siitä huolimatta hän joutui kärsimään paljon vääryyttä. Faarao havaitsi Joosefin olevan luottamuksen arvoinen mies. Jumala nosti Joosefin Egyptin pääministeriksi suoraan vankilasta, jonne hän oli joutunut valheellisen todistuksen takia. Joosef oppi vaikeuksien kautta nöyräksi ja kuuliaiseksi, jonka jälkeen Jumala korotti hänet.
1. Moos. 41:37-41: "Nämä sanat miellyttivät faraota ja hänen hovinsa miehiä, ja farao sanoi heille: "Voisimmeko löytää toista hänen veroistaan miestä! Hänessä asuu Jumalan henki!" Joosefille hän sanoi: "Koska Jumala on tämän kaiken sinulle ilmoittanut, ei voi olla toista niin viisasta ja taitavaa miestä kuin sinä. Sinä saat hallita minun valtakuntaani, ja koko kansani on totteleva sinun sanaasi. Vain valtaistuimeni tekee minut sinua korkeammaksi." Farao sanoi vielä Joosefille: "Näin minä asetan sinut hallitsemaan koko Egyptiä."
Paavali todettiin noudattaneen jokaista Mooseksen lain käskyä uuden liiton aikana. Häntä tutki Jerusalemin suuri neuvosto, eikä häntä vastaan löytynyt todisteita.
Apt. 25:7-8 (1933/38): "Ja kun hän oli saapunut, asettuivat ne juutalaiset, jotka olivat tulleet Jerusalemista, hänen ympärilleen ja tekivät useita ja raskaita syytöksiä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet näyttämään toteen; sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: "Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan".
Apt. 28:17, 21: " Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui juutalaisten johtomiehet luokseen. Kun nämä olivat saapuneet, hän sanoi: "Veljet! Minut luovutettiin Jerusalemissa roomalaisten käsiin, vaikka en ole millään tavoin rikkonut kansaamme enkä isiltä perimiämme säädöksiä vastaan... ..Juutalaiset vastasivat: "Emme ole saaneet Juudeasta mitään kirjettä, jossa kerrottaisiin sinusta, eikä kukaan veljistä ole täällä käydessään puhunut sinusta pahaa, ei julkisesti eikä yksityisesti."
Room. 3:31: "Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo."
Room. 7:12: "Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä."
Jes. 42:21 (1933/38): "Herra on nähnyt hyväksi vanhurskautensa tähden tehdä lain suureksi ja ihanaksi."
Upotuskasteessa pestään synnit pois Yeshua HaMashiachin nimessä
Jumala vaatii uskovien upotuskastetta, jotta täytämme Jumalan määräämät ehdot pelastumiseen. Yeshua (Jeesus) käski menemään kaikkien kansojen luokse saarnaamaan evankeliumia. Joka sen uskoo ja sen takia ottaa kasteen, pelastuu. Joka sitä ei usko, ei ota kastetta, koska ei uskonut evankeliumia. Yeshua ei mainitse ei-uskovien kohdalla kastetta ollenkaan, koska Yeshuan opetuksen mukainen upotuskaste otetaan vasta sen jälkeen, kun on uskonut evankeliumin (Apt. 2:38). Kastetta ei saa antaa kenellekään, joka ei ole kuullut evankeliumia eikä sellaiselle, joka ei usko siihen. Vauvaa ei siis voi kastaa, koska hän ei tiedä evankeliumista mitään. Meidän tulee ottaa tosissaan Jeesuksen, Yeshuan opetus, että sinun tulee ensin uskoa ja sitten pyytää upotuskastetta, jotta voit pelastua.
Mark. 16:15-16 (1933/38): "Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Apt. 18:8: "..Monet muutkin korinttilaiset, jotka kuuntelivat Paavalia, tulivat uskoon, ja heidät kastettiin."
Joh. 13:6, 8: "Kun Jeesus tuli Simon Pietarin kohdalle, tämä sanoi: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?".. ..Pietari sanoi hänelle: "Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!" Jeesus vastasi: "Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani."
Joh. 3:5: "Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan."
Eräät helluntailaiset saarnaajat opettavat, että ihminen menee kasteelle, koska on uskoon tultuaan saanut synnit anteeksi. Raamattu ei opeta näin. Yeshua (Jeesus) sanoi, että kaste otetaan sen tähden, että on uskonut evankeliumin. Yeshuan sanat tarkoittavat sitä, että pelastumien vaatii sekä uskoa evankeliumiin ja sen jälkeen upotuskasteen ottamista, jotta saa synnit anteeksi (Ap.t 28:38).
Mitä jos joku uskoi kirkon virkapappia, ettei tarvitse ottaa uskovien upotuskastetta, koska on vauvana osallistunut kirkon kasterituaaliin ymmärtämättä yhtään, mitä rituaalissa tapahtuu? Silloin on uskonut valhetta ja saa kantaa tekemänsä synnin seuraukset, että lankesi uskomaan pappia. Eeva uskoi käärmeen valheen, mistä oli kohtalokkaat seuraukset hänelle. Käärme oli ensimmäinen teologi, joka laati ovelan harhaopin, että saisi eksytettyä Adamin ja Eevan ulos Jumalan valtakunnasta (1. Moos. 3).
Ilm. 22:14-15 (Biblia): "Autuaat ovat ne, jotka hänen käskynsä pitävät, että heidän voimansa elämän puussa olis ja he porteista kaupunkiin sisälle menisivät. Mutta ulkona ovat koirat ja velhot, ja huorintekiät ja murhaajat, ja epäjumalan palveliat, ja kaikki ne, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."
Ilm. 21:27: "Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan."
Eräät yrittävät estää uskoon tulleita ottamista upotuskastetta vetoamalla Golgatan ristillä kuolleen ryövärin pelastumiseen ilman kastetta, joka viime tingassa ennen kuolemaansa katui syntejään ja pyysi armoa Yeshualta (Luuk. 16:19-25, 23:39-43). Ensinnäkin tulee ottaa huomioon, että Jumalan Pojalla on valta antaa syntejä anteeksi, minkä Hän teki ristillä viereisellä ristillä syntejään katuvalle ryövärille, joka pyysi Häneltä armoa. Toiseksi tulee ottaa huomioon, ettei Yeshua ollut vielä asettanut uskovien upotuskastetta pelastumisen ehdoksi. Käsky upotuskastaa uskovia annettiin vasta Golgatan tapahtumien jälkeen hieman ennen, kun Yeshua nousi Taivaaseen (Mark. 16:15-16). Nyt on se on voimassa, joten niiden jotka ovat kuulleet evankeliumin ja tulleet uskoon, heidän tulee käydä viipymättä tunnustamassa syntinsä ja pyytämässä upotuskastetta Herran Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimeen, jotta he saisivat synnit anteeksi. Upotuskasteen ottamista ei saa vitkastella, muuten ei saa armoa viime tingassa. Jos joku uskoon tullut laiminlyö uskovien upotuskasteen, hänet tuomitaan kadotukseen. Sen takia Raamatussa on käsky, älä vitkastele, vaan mene upotuskasteelle.
Apt. 2:38 (1933/38): "Niin Pietari sanoi heille: Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Tit. 3:5: "..Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät."
Apt. 22:16: "Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois."
Jes. 1:16: "Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa."
Veteen upottautuminen ei yksittäisenä toimenpiteenä pelasta ketään vaan usko Jumalan Poikaan, joka sovitti syntimme Golgatan ristillä. Uskomiseen kuuluu Yeshuan (Jeesuksen) käskyn noudattaminen pyytämällä itse upotuskastetta syntien anteeksisaamiseksi (Mark. 16:16, Matt. 7:21-23, Jaak. 2:14-26). Jos et mene upotuskasteelle, niin et oikeasti usko etkä täytä pelastuksen edellytyksiä (Mark. 16:15-16, Jaak. 2:14-26). Upotuskastetta ja uskoa ei voi keinotekoisesti erottaa erillisiksi asioiksi, koska upotuskastetta ei saa edes antaa niille, jotka eivät usko (Apt. 8:36-38). Uskovien upotuskasteen ottaminen on keskeinen pelastuksen saamisen ehto (Matt. 7:21-23, Mark. 16:15-16, Apt. 2:38).
 |
| Kaste on upottamista veteen |
Joh. 3:23 (1933/38): "Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä."
Matt. 3:16: "Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä..."
Kol. 2:12-13: "Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi..."
Kaste ei ole uuden ajan keksintö, vaan kaste ja sen esikuvat on mainittu Vanhassa testamentissa. Jumalalle tottelematon profeetta Joona heitettiin meren pohjaan. Hän nousi merestä, jolloin hänen syntinen luontonsa oli puhdistautunut ja hän alkoi tottelemaan Jumalaa (Arikkeli: 'Joonan merkki'). Israelin kansa kulki Kaislameren pohjaa pitkin, jolloin se jätti taakseen maailman (Egyptin orjuus on myös vertaus synnin orjuudesta) ja noustuaan ylös merestä se omistautui palvelemaan Israelin Jumalaa (elämän pyhittäminen).
1. Kor. 10:1-4: "Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus."
Hes. 36:25-27: "Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan."
3. Moos. 17:16 (1933/38): "Mutta jos hän ei pese vaatteitansa eikä pese ruumistansa, joutuu hän syynalaiseksi."
Syyrian sotapäällikkö sairasti spitaalia (ihosairaus) ja kuuli, että Israelissa on Jumalan profeetta, joka voi parantaa hänet. Kun Naaman tuli hakemaa apua profeetta Elisalta, joka käski Naamia kastautua Jordanjoessa. Naaman vihastui, koska Elisa tullut rukoilemaan hänen eteensä ja laskemaan kättä hänen sairaan ihonsa kohdalle. Rukouksista tai käden päälle panemisesta ei ole apua, jos Jumala käskee upottautumaan veteen. Lopulta Naaman suostui upottautumaan veteen ja hän tuli puhtaaksi spitaalista. Samalla hän tuli uskoon ja alkoi palvelemaan Israelin Jumalaa.
2. Kun. 5:1, 10-15: "Syyrian kuninkaan sotapäällikkö Naaman... ..oli mahtava soturi mutta sairasti spitaalia... ..Elisa lähetti hänen luokseen sananviejän ja käski sanoa: "Mene Jordanille ja peseydy siellä seitsemästi. Silloin ihosi palaa entiselleen, ja olet taas puhdas ja terve." Mutta Naaman vihastui ja lähti pois. Hän sanoi: "Minä luulin hänen sentään tulevan ulos luokseni ja rukoilevan Herraa, omaa jumalaansa. Minä luulin, että hän liikuttaa kättään sairaan paikan päällä ja sillä tavoin ottaa pois spitaalini. Eivätkö Damaskoksen joet Abana ja Parpar ole kaikkia Israelin vesiä paremmat! Yhtä hyvin minä voin peseytyä ja puhdistua niissä!" Hän kääntyi vihoissaan takaisin ja lähti pois. Mutta hänen palvelijansa alkoivat taivutella häntä ja sanoivat: "Herramme! Jos profeetta olisi määrännyt sinulle jonkin vaikean tehtävän, etkö olisi täyttänyt sitä? Saati sitten, kun hän sanoo, että sinun on puhdistuaksesi vain peseydyttävä!" Niin hän meni Jordanille ja kastautui joessa seitsemän kertaa, niin kuin Jumalan mies oli määrännyt. Silloin hänen ihonsa tuli lapsen ihon kaltaiseksi, ja hän oli taas puhdas. Naaman palasi saattueineen Jumalan miehen luo. Hän astui Elisan eteen ja sanoi: "Nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla kuin Israelissa..."
Kun Paavali oli tehnyt parannuksen synnin tekemisestä ja ottanut Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) Herrakseen, niin Paavalin sokeuden parantanut profeetta Ananias kehotti Paavalia (entiseltä nimeltään Saul) huutamaan Herran Yeshuan HaMashiachin nimeä avuksi ja menemään viipymättä kasteelle, jotta Paavalin synnit pestäisiin pois. Paavali ei saanut syntejään anteeksi sillä hetkellä, kun hän tuli uskoon vaan vasta upotuskasteen yhteydessä. Sen tähden hän sai profeetalta kehotuksen mennä pesemään synnit pois upotuskasteella.
Apt. 22:16: "Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois." (vert. 1. Kor. 6:11)
Tit. 3:5: "..Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät."
Hepr. 10:22: "Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä."
Apt. 10:15 "Silloin ääni puhui uudelleen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi."Tämä tapahtui kolmesti..."
 |
| Yeshuan armo valkaisee hääpukusi |
Apt. 4:10, 12: "...tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä... ..Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla."
Joh. 20:31 (1933/38): "...nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä."
Fil. 2:9-11: "Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: "Jeesus Kristus on Herra."
Raamattu kehottaa useissa jakeissa kastamaan Herran Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimeen. On kiistatonta, että Jeesuksen opetuslapset, Paavali ja alkuseurakunnat kastoivat Herran Yeshua HaMashiachin nimeen.
Apt. 2:38 (1933/38): "..ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi..."
Apt. 10:48: "Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen..."
Apt. 19:4-5: "Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen." Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen..."
Gal. 3:27: "Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne."
1. Kor. 6:11: "Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta."
Kol. 3:17: "Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme."
Joh. 16:23-24 (Jeesus sanoo): "Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen."
Luuk. 24:46-47 (1933/38, Jeesus kehottaa): "Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista."
Käskeekö Raamattu kastamaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimiin?
Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyssä on tästä periaatteesta poikkeava yksittäinen jae, jossa puhutaan kastamisesta Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt. 28:19). Kun jaetta tutkitaan tarkasti, niin se käskee kastamaan nimeen, joka on yksikössä eikä monikossa nimiin, miten sen pitäisi olla, koska jae mainitsee kolme nimeä. Asiayhteys huomioiden kaikkia nimiä ei voi luokitella yksinomaan erisnimiksi vaan myös virkanimikkeiksi. Jae ei itse asiassa käske kastamaan nimillä Isä, Poika ja Pyhä Henki vaan näiden kolmen yhteisellä erisnimellään. Jumalalla on vain yksi nimi, joka on määrätty pelastamaan ja se on Yeshua HaMashiach (Apt 4:10-12).
Matt. 28:19: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"
Jos jae olisi alun perin tarkoittanut kastamaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimillä, niin Pietari, Paavali, Filippos ja muut apostolit olivat rikkoneet kastekäskyä vastaan kehottamalla upotuskastaa Herran Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimeen, koska Raamatun mukaan on vain yksi oppi kasteesta (Ef. 4:5). Ei voi olla kahta eri kasteoppia, eikä kahta erilaista kastekaavaa. Ei voi olla kahta eri nimessä otettavaa kastetta, koska on vain yksi nimi joka pelastaa, joka on Yeshua HaMashiach (Apt. 4:10-12). Apostolit eivät tehneet mitään väärä, koska kastekäskyä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ei ole ollut alkuperäisessä Matteuksen evankeliumissa. Raamatun käsikirjoituksia tutkittaessa on havaittu, että roomalaiskatolinen kirkko on myöhemmin lisännyt nämä sanat lähetyskäskyyn tukemaan omia oppejaan. Keisari Diolectius määräsi vuonna 303 jKr. kristittyjen kirjat poltettavaksi. Silloin hävisi paljon varhaisia Uuden testamentin käsikirjoituksia, joten jakeen Matt. 28:19 muuttamisen jäljet hävisivät, mutta eivät kirkkohistoriaa käsittelevistä kirjoituksista, joissa oli lainattu jaetta aiemmassa muodossa. Eusebios on varhaisissa historiankirjoituksissaan lainannut useita kertoja lähetyskäskyä, jossa Jeesus käski toimimaan "Minun nimeeni".
Luukkaan evankeliumin lähetyskäskyssä Yeshua käskee toimimaan Hänen nimessään, mikä kertoo oikein, mikä on ollut Yeshuan alkuperäinen kastekäsky (Luuk. 24:47, Joh. 16:23-24, Kol. 3:17). On myös heprean-, aramean- ja latinankielisiä Raamattuja, joissa ei ole ollenkaan kastekäskyä. Asiasta on yksityiskohtainen selvitys näissä tutkielmissa. Isän, Pojan ja Pyhä Hengen nimeä on yritetty myöhemmin lisätä myös jakeeseen 1. Joh. 5:7, mutta uusimmissa Raamatun käännöksissä virhe on korjattu (Biblia vs. 1933/38). Tämä selittää, miksi lähetyskäskyn kasteohje on eri tavalla kuin muualla Raamatussa, koska sitä ei ole ollut ollenkaan alkuperäisessä Raamatussa. Apostolien tekojen kirja kertoo oikein, mihin nimeen Yeshua käski kastamaan.
Apt. 10:42-44, 46-48: "Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi." Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa... ..Silloin Pietari sanoi: "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen..."
Kirkko on yrittänyt sen lisäksi poistaa alkuperäisestä Raamatusta jakeen Apt. 8:37, koska se muuten estäisi kastamasta ihmistä (mm. vauvaa), joka ei pysty omalla suullaan tunnustamaan Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta) Jumalan Pojaksi. Onneksi tämä ei onnistunut. Suomalaisessa 1933/38 Raamatun käännöksestä tämä jae puuttuu, vaikka se on ollut esim. jo King James Version -käännöksessä (vuodelta 1611). Vuoden 1992 käännöksessä tämä jae on palautettu takaisin, koska se on ollut alun perin Raamatussa. Roomalaiskatolisen kirkon vaikutuksesta Raamatun käsikirjoitusten säilyvyyteen on lisää artikkelissa: 'Elia korjaa rikkinäisen puheliman ja asettaa sanat oikeille paikoillensa'.
Jumalan palvelija Ananias käski Paavalia pesemään synnit pois upotuskasteessa kutsuen Hänen (Yeshua HaMashiachin) nimeä. King James Version -käännöksessä lause käännettään suomalaisia käännöksiä tarkemmin, joka kehottaa kastettavaa kutsumaan Herran Yeshua HaMashiachin nimeä upotuskasteen yhteydessä. Tätä ei pieni vauva osaa tehdä, joten kastetta ei voi vauvalle antaa. Kastetta ei saa antaa sellaiselle henkilölle, joka ei ole sitä itse pyytänyt.
Apt. 22:16 (1933/38): "Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'"
Apt. 22:16 (KJV): "And now why tarriest thou? arise, and be baptized, and wash away thy sins, calling on the name of the Lord."
Luukkaan evankeliumin lopussa kerrotaan myös Jeesuksen viimeisistä hetkistä opetuslasten kanssa, jolloin Jeesus antaa heille lähetyskäskyn. Jeesus opettaa viemään evankeliumia kaikille kansoille Hänen eli Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimessä, mikä ei ole ristiriidassa sen kanssa, miten muualla Raamatussa opetetaan kastamaan Hänen nimeen. Tämä osoittaa, että Yeshua käski alun perin kastamaan Hänen nimessään. Johannes Kastaja käski samalla tavalla myös kastamaan Yeshua nimellä (Apt. 19:3-4, Matt. 3:11).
Luuk. 24:46-47 (1933/38): "Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista."
Apt. 19:4-5: "Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" kysyi Paavali. He vastasivat: "Johanneksen kasteella." Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen."
Yeshua (Jeesus) opettaa tässäkin kohtaa, että synnin tekemisen lopettaminen on edellytys syntien anteeksisaamiselle (vert. Matt. 7:21-23). Yeshua mainitsee, että Hänen käskynsä eivät koske pelkästään Israelin kansaa vaan kaikkia kansoja (Mark. 16:15, Matt. 28:19-20).
Sinun tulee itse pyytää kastetta, jotta saisit syntisi anteeksi
Kaarlo Affman kertoo kirjassaan 'Kristinuskon historia' 2004 kasteesta sivulla 17 kirkon alkuvaiheiden kastekäytännöistä alkuseurakunnasta toiselle sataluvulle: "Kirkon jäseneksi tultiin kasteessa. Kastekäytännöstä on jäänyt vai niukasti tietoja. Alkuvaiheessa kaste toimitettiin heti, kun joku oli ilmaissut halunsa tulla kristityksi. Sen sijaan kastetta koskeva opetus tunnetaan paremmin. Kristityt uskoivat, että ihminen sai kasteessa anteeksi kaikki entisen syntinsä. Sen jälkeen kastetun oli pyrittävä elämään Jeesuksen esikuvan mukaista elämään."
Kaste toimitettiin, kun uskoon tullut itse pyysi syntien anteeksi saamista Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimessä. Vauvoja ei kastettu aluksi. Vauvan kastaminen tulisi roomalaiskatolisen kirkon oppiin vasta toisella vuosisadan lopulla, kun Karthagon piispa Cyprianus kehotti kastamaan vauvoja (200-258 jKr). Kirkossa sallittiin myös se, että kristittyjen lapset tulivat kasteelle vasta aikuisina, mikä osoittaa kristityillä olleen käytössä uskovien kaste aikuisena. Kirkossa oli myös niitä, jotka vastustivat pienten lasten kastamista, kuten teologi Tertullianus teki. Yalen yliopiston professori Willston Walker kirjassaan 'A History of the Christian Church' mainitsee sivulla 95, että katolinen kirkko alkoi kastamaan vauvoja vasta toisen vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla sen takia, että kirkko oli omaksunut opin siitä, että vauvojen pelastuminen edellyttää roomalaiskatolisen kirkon jäsenyyttä. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkansa.
Roomalaiskatolisen kirkon todellisena motiivina alkaa kastamaan vauvoja oli saada vastasyntyneet lapset heti kirkon jäseneksi ja verokirjoihin. Kirkko keksi vauvojen kastamisen tekosyyksi harhaopin perisynnistä, jonka mukaan jokainen vastasyntynyt vauva olisi perinyt esivanhemmiltaan Aadamilta sekä Eevalta syyllisyyden syntiin ja kuollessaan tuomittu helvettiin. Kasterituaali poistaisi perisynnin vaikutuksen ja vain kastettu vauva pelastuisi kuollessaan. Tämä kaikki on Raamatun vastaista opetusta. Vauvat eivät ole vastuussa esivanhempiensa synneistä, eivät he tarvitse kastetta poistamaan esivanhempiensa syntejä itsestään (Hes. 18:1-4, 20-21; Jer. 31:29-30). Vauvat eivät peri syyllisyyttä vanhempiensa synneistä, mutta perivät taipumuksen tehdä syntiä, koska ihmisen vapaa oma tahto antaa mahdollisuuden tehdä myös syntiä.
5. Moos. 24:16: "Isää ei saa tuomita kuolemaan poikansa eikä poikaa isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta rikoksestaan."
Hes. 18:20: "..Ei poikaa panna vastaamaan isänsä synneistä eikä isää poikansa synneistä. Vanhurskas saa vanhurskautensa mukaan, jumalaton jumalattomuutensa mukaan."
Lasta rasittaa syntivelka vasta sen jälkeen, kun hän ymmärtää erottaa oikean ja väärän (Jes. 7:15, 65:20 1933/38). Jos roomalaiskatolisen kirkon oppi perisynnistä olisi totta, niin Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) olisi perinyt syyllisyyden syntiin äitinsä Marian kautta, mutta Raamattu opettaa, ettei Yeshua HaMashiach ollut syyllinen mihinkään syntiin.
2. Kor. 5:21: "Kristukseen, joka oli puhdas synnistä..."
2. Piet. 2:21-22: "Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään. -- Hän ei syntiä tehnyt, hänen suustaan ei valhetta kuultu."
Jumala surmasi Daavidin seitsemän päivän ikäisen pojan. Poikaa ei oltu ehditty edes ympärileikata. Raamatun ilmoituksesta käy selville, että Daavidin poika pelastui Taivaaseen, koska pojan kuoleman jälkeen Daavid tiesi, että hän näkee aikanaan poikansa Taivaassa ja lopetti sen takia paastoamisen:
2. Sam. 12:18, 23: "Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli… ..Miksi nyt enää paastoaisin, kun hän on kuollut? Voinko saada hänet takaisin elämään? Minä menen aikanaan hänen luokseen, mutta hän ei voi palata minun luokseni."
Toiseksi verukkeeksi kirkko on ottanut tyatiralaisen Lyydian, joka oli tullut ensin uskoon ja sen jälkeen hänen perheensä kastettiin. Kirkko väittää, että se tarkoittaisi vauvojen kastamista, mutta Raamattu ei mainitse perhekunnassa olleen pieniä lapsia, vaan pikemminkin kertoo uskoon tulleiden kastamisesta (Apt. 16:14-15). Helluntaina apostolit julistivat evankeliumia monille kansoille. Kuulijoista kastettiin vain ne, jotka kuulivat evankeliumin ja uskoivat sen. Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä, että olisi kastettu joku, joka ei usko. Kaste on tarkoitettu vain niille, jotka ovat tulleet uskoon. Upotuskastetta ei voi edes antaa turvallisesti vauvoille (IL 5.2.2021).
Apt. 2:40-41: "Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana." Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä."
Tähän asiaan saadaan lisää selvyyttä synagogan esimies Crispuksen perhekunnan kautta. Raamattu kertoo koko perhekunnan tulleen uskoon, joten sen takia vain uskoon tulleet kastettiin. Kun Raamattu opettaa perhekuntien kastamisesta, se tarkoittaa niiden kastamista, jotka ovat riittävän vanhoja ymmärtämään evankeliumin, uskomaan ja tekemään itse päätöksen kasteen ottamisesta.
Apt. 18:8: "Kuitenkin synagogan esimies Crispus tuli uskoon, ja myös koko hänen perhekuntansa uskoi Herraan. Monet muutkin korinttilaiset, jotka kuuntelivat Paavalia, tulivat uskoon, ja heidät kastettiin."
Corneliuksen perhekunta uskoi Pietarin saarnan ja he alkoivat puhumaan kielillä sekä ylistämään Jumalan suuruutta. Yksikään sylivauva ei kykene luonnostaan puhumaan eikä sen takia ylistämään Jumalaa. Perhekunnasta kastettiin vain uskoon tulleet, eikä tässäkään kohtaa ole mitään mainintaa sylivauvoista, jotka eivät pysty ymmärtämään saarnoja.
Apt. 8:1-2, 44-47: "Kesareassa oli Cornelius-niminen mies, joka palveli sadanpäällikkönä niin sanotussa Italialaisessa kohortissa. Hän oli hurskas ja jumalaapelkäävä, niin kuin koko hänen perhekuntansakin... ..Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa. Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin; he kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta. Silloin Pietari sanoi: "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?"
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on perinyt kasteopin roomalaiskatoliselta kirkolta. Kirkon katekismuksessa 1948 vauvakastetta perustellaan mm. teologi Origenesin (185-254 jKr) ja teologi Irenauksen (130-202 jKr) kirjoituksilla, jotka eivät perustu tosiasioihin eikä Raamattuun.
Raamatussa ei mainita mitään vauvojen kastamisesta, mutta kerrotaan paljon niiden kastamisesta, jotka olivat kyllin vanhoja uskomaan. Yeshua (Jeesus) ei kastanut lapsia, mutta siunasi heidät. Meidän tulee toimia Yeshuan esimerkin mukaan, mikä on siunata lapsia, mutta ei kastaa.
Mark. 10:13: "Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä."
Paavali kirjoittaa Kolossalaiskirjeessä, että kasteessa teidät herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) kuolleista (Kol. 2:12). Paavalin mukaan usko edelsi kastetta. Raamatun mukaista kastetta kutsutaan myös uskovien kasteeksi, koska se annetaan vain niille, jotka ensin tunnustavat uskonsa Jumalan Poikaan Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen).
Raamattu kehottaa meitä ottamaan upotuskasteen itse kukin (Apt. 2:38). Se tarkoittaa sitä, että kastettavan on itse pyydettävä upotuskastetta (uskovien kaste). Tajutonta, kuollutta tai pientä vauvaa ei voi kastaa, koska he eivät ole itse sitä pyytäneet, eivät ymmärrä asiasta mitään, eikä päättäneet tehdä parannusta jne. Kastaja ei edes saa kastaa, jos kastettava ei tunnusta Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta) Jumalan Pojaksi, mitä vauva ei kykene tekemään. Kastamisen estää myös se, jos kastettava ei tunnusta syntejään (Mark. 1:4-5 [RK]), mikä on vauvalle myös mahdotonta. Vauvan kastaminen on kelvoton, pätemätön ja väärä rituaali.
Apt. 8:36-38: "Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika." Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet."
Jakeessa Apt. 8:37:ssä on sanat on käännetty suomalaiseen Raamattuun: "..Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista..." Käännös antaa selvästi ymmärtää, että kastaminen on mahdollista vain silloin, jos uskoo koko sydämestä, muuten se on kielletty. Käsikirjoituksessa tämän kohdalla lukee kreikankielinen sana "exestin", jonka oikea käännös ei ole tässä asiayhteydessä "on mahdollista", vaan paras käännös on "on laillista" tai "on luvallista". Jae ilmoittaa selvästi, ettei ole laillista eikä ole lupaa kastaa ketään, joka ei koko sydämestään usko, että Yeshua HaMashiaich (Jeesus Kristus) on Jumalan Poika. Tämä tarkoittaa sitä, että Raamattu kieltää kastamasta vauvoja ja pieniä lapsia.
Apt. 2:41 (1933/38). "Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin..."
Konfirmaatio ei korjaa vauvakastetta, koska vauva ei ole koskaan saanut Raamatun mukaista uskovien upotuskastetta. Vauvakasteen tosiasiallinen tarkoitus on vain estää uskoon tullutta ottamasta kastetta syntiensä anteeksisaamiseksi, kuten Raamattu opettaa (Apt. 2:38, 8:36-38). Vauvan kastaminen on Raamatun näkökulmasta laiton rituaali. Jos pappi kastaa vauvoja ja heidän kasvettuaan aikuiseksi neuvoo heitä olemaan menemättä kasteelle, pappi tekee Raamatun normien mukaan rikoksen.
Jer. 8:8-9: "Kuinka te voitte väittää: "Me olemme viisaita, meillä on Herran laki." Totisesti, lainopettajien kynä on väärentänyt Herran lain! Onnettomasti käy noille viisaille, he joutuvat ymmälle ja heidät vangitaan. He ovat hylänneet Herran sanan -- mitä viisautta heillä muka olisi!"
Yeshua (Jeesus) on tie, totuus ja elämä. Tie tarkoittaa sitä oppia, miten meidän tulee elää. Hän tuli itse näyttämään sen täydellisen esimerkin, miten tulee toimia ja elää:
Joh. 13:15: "Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille."
Joosef ja Maria eivät pyytäneet vastasyntyneelle Jeesukselle kastetta, vaan Jeesus kävi ihan itse pyytämässä kastetta Johannes Kastajalta. Yeshua (Jeesus) oli viaton ja Hän ei tarvinnut kastetta syntien sovittamiseksi. Jeesus kuitenkin näytti esimerkkiä, että meidän tulee itse pyytää kastetta syntien anteeksisaamiseksi (Apt. 2:38). Kasteen pyytäminen on Taivaan Isän vanhurskas tahto.
Matt. 3:13-15: "Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä."
Uskovien kaste on Jumala tahdon mukainen - vauvakaste on epäpätevä rituaali
Raamattun puhuu kolmesta ihan erilaisesta ympärileikkauksesta, jotka ovat lihan, sydämen ja suun ympärileikkaus (1. Moos. 17:10; 2. Moos. 6:12, 30; 3. Moos. 26:41). Luterilaiset papit yrittävät tukea vauvojen kastamista viittaamalla Kol. 2:11-jakeeseen, että kahdeksan päivän vanhoille pojille tehty lihan ympärileikkaus olisi korvattu poikien ja tyttöjen vauvakasteella. Itse asiassa kyseinen jae kieltää Kristuksen ympärileikkauksen olevan sama asia kuin lihan ympärileikkaus. Paavali opetti, ettei lihan ympärileikkaus ole pelastuksen perusta vaan uuden liiton aikana tulee jokaisen ottaa Kristuksen ympärileikkaus, joka tarkoittaa synnin tekemisen poistamista ihmisen luonnosta (sydämestä). Sydämen ympärileikkaus on taipumista noudattamaan Jumalan tahtoa. Kristuksen ympärileikkeus ei ole käsin tehty lihan poistaminen 8-vuotiaalle pojalle, vaan uskon aiheuttaman mielen muutos, jolloin ihminen lopettaa synnin tekemisen. Kristuksen ympärileikkausta voi verrata sydämen ympärileikkaukseen, joka on ihan eri asia kuin lihan ympärileikkaus. Vauvan kastaminen ei ole sellainen rituaali, joka liittää vauvan Kristukseen. Vauvan kastaminen ei poista hänestä syntiä tekevää luontoa, koska vauva ei ole uskossa eikä ymmärrä mitään omista teoistaan.
5. Moos. 10:16: "Ympärileikatkaa siis sydämenne -- taipukaa kuuliaisiksi Herralle älkääkä enää niskoitelko."
Kol. 2:11: "Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."
3. Moos. 26:40-41: (1933/38): "Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan, jonka tähden minäkin kävin heitä vastaan ja vein heidät heidän vihollistensa maahan. Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa."
Vauvan kastaminen on valerituaali, joka ei vastaa upotuskasteen alkuperäistä tarkoitusta ja luonnetta. Jotta kastaminen olisi Raamatun tarkoittama uskovien upotuskaste, sen täytyy täyttää seuraavat vaatimukset:
- Kastettavan tulee tehdä vapaasta omasta tahdosta päätös ottaa kaste ja pyytää itse kastetta (Apt. 2:38, Matt. 3:13-15, 1. Piet. 3:21 [1933/38]). Kastettava voi olla nuori koululainen, jos hän pystyy ymmärtämään vaaditut asiat. Sitä, missä iässä tulee ottaa kaste, on lisää artikkelissa: 'Elämä on Jumalan koulu, joka on jatkuvaa opiskelua ja kasvua uskossa'.
- Kastettavan tulee tunnustaa omalla suullaan uskovansa, että Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on Jumalan Poika (Apt. 8:36-39).
- Kastettavan tulee tunnustaa omalla suullaan, että hän on tehnyt syntiä ja tahtoo tehdä parannuksen (Mark. 1:4-5 [RK], Apt. 2:38, 22:16; 1. Piet. 3:20-21 [1933/38]).
- Kastaja suorittaa kastamisen Herran Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimeen (Apt. 2:38, 10:48, 19:15; Gal. 3:27; Kol. 3:17).
Matt. 23:13: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät."
Upotuskasteen perimmäinen tarkoitus on pestä synnit pois Herran Yeshua HaMashaichin (Jeesuksen Kristuksen) nimessä (Apt. 2:38, 22:16; 1. Kor. 6:11). Tämä on Jumalan käskemä teko, joka tehdään, koska uskotaan Jumalaan. Jos kaikki ihmiset kastettaisiin vauvana, Jumalan käskemä upotuskaste menettäisi kokonaan merkityksensä. Tämä onkin vauvoja kastavien kirkkokuntien kavala päämäärä. Vauvan kastaminen on turha rituaali senkin takia, ettei vauva ole rikkonut mitään Jumalan käskyä vastaan eikä sen takia tarviste ollenkaan upotuskastetta.
Papit neuvovat, ettei vauvana kastettu saisi kastaa uudelleen (anabaptismi) ja vetoavat Efesolaiskirjeen 4.-lukuun, jossa lukee, että on vain yksi kaste. Papit väittävät, että uudelleen kastaminen halveksuu vauvana annettua kastetta Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kun lukee luvun kokonaan, niin ymmärtää, ettei siinä opeteta, mitä papit puhuvat. Luku opettaa, ettei meillä voi olla useita erilaisia versioita totuudesta. Meillä ei ole kahta eri Jumalaa, kahta erilaista Jeesusta, kahta erilaista tapaa uskoa eikä kahta erilaista tapaa kastaa. Jumala on opettanut Raamatun Sanan kautta, kuka täällä on yksi ja ainoa Jumala, mikä on oikea usko ja oikea oppi kasteesta. Vauvana kastettu ei ole kastettu ollenkaan, koska vauvakaste ei ole pätevä kaste. Uskoon tulleen tulee itse pyytämässä kastetta, jotta hänellä voi olla hyvä omatunto, että hänet on kastettu Taivaan Isän tahdon mukaisesti (Apt. 2:38, 8:36-38).
Ef. 4:3-6: "Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa."
1. Kor. 8:4-6: "..Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät."
Jos joku on kastettu ilman omaa pyyntöä vauvana tai kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, niin Raamattu opettaa, että tulee mennä uudelleen kasteella, jotta saisi Jumalan Sanan mukaisen kasteen. Aiempi kaste ei ole ollut ollenkaan kaste, joten uudelleen kastaminen ei ole toiseen kertaa kastaminen vaan ensimmäinen Raamatun mukainen kaste. Se ei häpäise Jumala Sanaa, vaan korjaa sen virheen, mitä on tehty väärällä ja epäpätevällä kasteella. Paavalin luokse tuli Johanneksen upotuskasteen saaneet. Vaikka se oli ollut Johanneksen aikana pätevä kaste, se tuli uusia Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta uskovat saivat Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) käskemän upotuskasteen Hänen nimeensä. Tämä kohta Raamatusta osoittaa, että kirkon oppi uudelleen kastamista vastaa on harhaoppi, jonka tarkoitus on estää uskovia ottamasta Jumalan Sanan käskemä upotuskate Herran Yeshua HaMashiachin (Herran Jeesuksen Kristuksen) nimeen.
Apt. 19:1-6: "..Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: "Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" "Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä", nämä vastasivat. "Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" kysyi Paavali. He vastasivat: "Johanneksen kasteella." Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen." Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat."
Minut on vauvana kastanut luterilainen pappi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Varttuneempana opiskelin Raamattua ja en löytänyt mitään tukea opille vauvakasteesta. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, ettei Jeesusta kastettu vauvana. Harkitsin menemistä uskovien kasteelle, mutta kävin ensin keskustelun erään kirkkoherran kanssa, joka edusti vauvakasteoppia. Hän huolestui aikeestani, mutta pyysin häntä perustelemaan kantansa. Hän ei pystynyt näyttämään Raamatusta mitään kohtaa, joka olisi osoittanut vauvakasteen olevan oikea, mutta kuulin kaikenlaista muuta kirkon oppia. Huomasin, että pappi oli enemmän kiinni kirkossa kuin Jumalan Sanassa. Papin neuvot eivät vakuuttaneet minua.
Ajattelin, ettei Jumala voi olla pahoillaan siitä, että joku haluaa mennä kasteelle vauvakasteen jälkeen. En edes uskonut vauvakasteen olevan mikään kaste. Tein päätökseni ja menin uskovien kasteelle, jossa minut kastettiin Adonai Yeshua HaMashiachin (Herran Jeesuksen Kristuksen) nimeen. Kahden viikon päästä kasteen ottamisesta sain kuulla rukouksessa, kun Pyhä Henki sanoi minulle: "Poikani, mikä rakastan sinua" ja tämä tuli kolme kertaa (artikkelissa lisää). Tiesin, että Pyhä Henki oli tullut minuun, kuten Jumalan Sanassa opetetaan parannuksenteon ja kasteen ottamisen vaikutuksista (Apt. 2:38, 19:1-7). Ymmärsin tehneeni oikean päätöksen. Ymmärsin, ettei vauvana saamani kaste Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ollut Raamatun mukainen kaste. Upotuskaste tulee itse pyytää Herran Yeshua HaMashaichin nimeen.
Kol. 3:17: "Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme."
Joh. 16:23-24 (Jeesus sanoo): "Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen."
Apt. 10:48: "Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen..."
1. Kor. 6:11: "Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta."
Fil. 2:10-11: "Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: "Jeesus Kristus on Herra."
Mark. 16:19: "Kun Herra Jeesus oli puhunut heille tämän, hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle."
Eräissä harhaoppisissa uskonnollisissa liikkeissä kaadetaan papin rukoiltavaksi tulevia pitkissä jonoissa. He eivät aina tunnusta syntejään, mutta pappi julistaa silti heidän syntinsä anteeksi annetuiksi, kun kaadettu tärisee lattialla. Papin sanat syntien anteeksiantoon eivät päde Taivaiden porteilla, jos pappi ei ole saanut Pyhältä Hengeltä ohjetta vapauttaa rukoiltava synneistä (Joh. 20:21-23). Syntejä ei voi edes saada anteeksi, jos niitä ei ensin tunnusta (1. Joh. 1:9). Tämä rituaali ei korvaa kastamista vedessä, vaan se pikemminkin antaa väärää pelastusvarmuutta henkilölle, jonka tulisi tehdä parannus synneistä, ottaa kaste ja opiskella kunnolla Raamattu.
Ihminen voi täyttyä Pyhästä Hengestä esim. parantuessaan sairaudesta tai saadessaan lahjan puhua kiellä. Pyhän Hengen kaste johdattaa ihmisen uskoon tai vahvistaa häntä uskossaan. Jos tässä yhteydessä tulee uskoon, tulee hänen normaaliin tapaan tunnustaa syntinsä ja pyytää upotuskastetta syntien anteeksisaamiseksi (Apt. 2:38). Kun Corneliuksen talossa perhe täyttyi Pyhästä Hengestä, sen jälkeen Pietari käski heitä ottamaan kaste. Tämä Raamatun kohta osoittaa, että Pyhän Hengen kaste ei korvaa kastetta upottautumalla veteen (Apt. 2:38).
Apt. 10:44-48: "Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa. Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin; he kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta. Silloin Pietari sanoi: "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen."
Taivaan Isän puhe kasteesta 3.2.2017
Alussa Mikael lukee Matt. 3:1-6, 10:17 ja Apt. 2:38. Sen jälkeen Taivaan Isä puhuu Mikaelin suun kautta kasteesta.
Ihminen ei pelastu Taivaaseen, ellei hän synny uudestaan vedestä ja Hengestä
Tehkää parannus tarkoittaa sitä, että hylkäät oman tahdon mukaisen elämän ja alat tekemään Jumalan tahdon mukaisia tekoja. Tätä muutosta kutsutaan myös kääntymiseksi, jolloin käännyt pois leveältä maailman valtatieltä kapealle tielle kohti Taivasta. Lopetat tavoittelemasta maailman viettelyksiä ja aloitat elämään pyhää elämään. Silloin sinussa tapahtuu muutos, jota kutsutaan syntymiseksi ylhäältä uudeksi luomukseksi.
Room. 6:1-4: "Mitä me tähän sanomme? Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi? Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä? Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista."
Jos ihminen tulee vanhurskaaseen uskoon, niin hänen käytöksensä muuttuu. Varastaminen loppuu, valehteleminen loppuu, lähimmäiselle annetaan tarpeellista apua, Raamattua aloitetaan lukemaan, Taivaan Isälle jutellaan omat asiat rukouksessa, mennään omalla päätöksellä kasteella jne. Yeshua, Jeesus sanoi, että mielen muutos on Taivaaseen pääsyn edellytys. Jos ihminen ei synnyt vedestä eli nouse kastevedestä ylös, niin hän ei pääse Taivaaseen. Hengellinen uudistuminen ja kasteella käyminen liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Joh. 3:3, 5-7: "Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa... ..Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.'"
1. Joh. 5:6: "Hän, Jeesus Kristus, on tullut veden ja veren kautta -- ei ainoastaan veden, vaan veden ja veren. Ja Henki on todistaja, sillä Henki on totuus."
1. Kor. 5:6-8: "Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa."
Jotkut sanovat, ettei vesi pelasta vaan veri. Vesi on veren vertauskuva. Uskovien upotuskaste on vertauskuva, miten Kristuksen veri pesee vaatteemme valkean puhtaiksi. Uskovien upotuskaste on Yeshua HaMashiachin antama käsky ja esimerkki, joten sitä ei voi laiminlyödä. Taivaassa on suuri joukko niitä, jotka ovat valkaisseet vaatteensa Kristuksen veressä ja pesseet syntinsä pois uskovien upotuskasteessa Herran Yeshua HaMashiachin nimessä.
Ilm. 17:13-14: "Yksi vanhimmista kysyi minulta: "Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?" Minä vastasin: "Herra, sinä sen tiedät." Hän sanoi minulle: -- Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä."
1. Piet. 1:1,2: "Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, tervehtii valittuja... ..jotka Isä Jumala suunnitelmansa mukaisesti on Hengellään pyhittänyt elämään Jeesukselle Kristukselle kuuliaisina ja hänen verellään puhtaaksi vihmottuina."
Jes. 1:18-19: "Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. -- Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä..."
Uskovien upotuskasteeseen kuuluu, että ihminen havahtuu omiin synteihinsä ja haluaa tehdä elämässään muutoksen. Ihmistä muuttaa se käsittämättömän suuri Jumalan rakkaus, että Hän uhrasi itsensä Golgatan ristillä meidän syntiemme sovitusuhriksi (artikkeli). Kun saamme näin suurta rakkautta, niin haluamme antaa vastalahjaksi Jumalalle oman elämämme ja alkaa elämään Jumalan tahdon mukaista elämää.
 |
| Viaton karitsa, nöyränä maassa |
Joh. 15:12-14: "Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä."
Emme pääse syyllisyyden tunteesta eroon, ellemme saa sovitusta, joka pyyhkii synnit pois. Kasteen pyytäminen syntien anteeksisaamiseksi Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimeen on se asia, jonka jälkeen voimme uskoa saaneemme synnit anteeksi (Apt. 2:38). Silloin saamme hyvän omantunnon, ettei meitä rasita enää mikään velkakirja (sovittamaton synti). Tässäkin kohtaa tulee esille se, että upotuskaste tule itse pyytää.
1. Piet. 3:20-21 (1933/38): "..kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta..."
Hepr. 9:14: "..Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa."
Kol. 2:14-15: "...Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi, hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin."
Et saa syntejä anteeksi, jos kasteen jälkeen jatkat syntien tekemistä
Hepr. 10:26-27: "Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat."
Jeesus, Yeshua sovitti Golgatalla vain niiden synnit, jotka tekevät parannuksen. Tämä voi tulla yllätyksenä niille, jotka eivät ole viitsineet itse lukea Raamattua ja ovat eksyneet kuuntelemaan vain heitä viihdyttäviä pappeja. Kun lahjoittaja väärän varmuuden saa, niin kolehtiin kolikko kilahtaa.
Hepr. 5:8-9: "Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia."
Luuk. 24:46-47 (1933/38): "Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista."
Apt. 3:19-20, 26 (1933/38): "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen... ..Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä, kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne."
Jo Vanhan testamentin aikana tunnettiin se periaate, että synnit saa anteeksi, jos tekee parannuksen, ja vanhurskas menettää pelastuksensa, jos alkaa tekemään syntiä. Tämä periaate ei ole muuttunut uuden liiton aikana. Kukaan ei kuitenkaan voi tulla vanhurskaaksi ilman uskoa Yeshua HaMashiachiin (Jeesuksen Kristukseen). Raamattua pitkää opiskellut ymmärtää, että elämällä tarkoitetaan pelastusta ja kuolemalla tuomiota helvettiin. Jos joku on kerran elämässään tullut uskoon, kastettu ja saanut syntinsä anteeksi, niin se ei tarkoita automaattista pelastusta Taivaaseen. Meidän tulee elää vanhurskaasti (Jumalan tahdon mukaisesti) elämämme loppuun asti.
Hes. 33:12, 16 (RK): "Ihmislapsi, sinun on sanottava kansallesi: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa, jos hän tekee syntiä, ja jumalatonta ei suista turmioon hänen jumalattomuutensa sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan. Vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin, jos hän tekee syntiä... ..Yhtäkään hänen tekemistään synneistä ei enää muisteta. Hän on tehnyt sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta, hän saa totisesti elää."
Ilman pyhitystä ei kukaan, ei pakana eikä juutalainen, pääse Taivaaseen, kuten heprealaiskirje myös opettaa. Pyhää elämää ole Jumalan lain rikkominen. Se uskovainen, joka ei lopeta laittomia tekojaan, pitää Kristuksen uhriverta halpana ja polkee sen maahan. Jos koko ajan rikkoo lakia vastaan, häpäisee Kristuksen uhriveren. Jos uskovainen ei noudata lakia, hän ei ole Kristuksessa (Matt. 7:21-23, 23:1-5).
1. Piet. 1:14-19: "Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte. Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette. Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä. Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika. Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä."
3. Moos. 19:1-3, 37: "Herra sanoi Moosekselle: "Sano Israelin kansalle: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. "Jokainen teistä kunnioittakoon äitiään ja isäänsä. Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Älkää kääntykö seuraamaan epäjumalia älkääkä valako itsellenne jumalankuvia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne... ..Sen tähden noudattakaa kaikkia minun lakejani ja käskyjäni ja täyttäkää ne. Minä olen Herra."
4. Moos. 15:40: "Kun te näin muistatte kaikki minun käskyni ja täytätte ne, te pysytte Jumalallenne pyhitettyinä."
Hepr. 12:14: "..pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa."
Pelastumiseen ei riitä yhden Raamatun jakeen käskyn täyttäminen, koska Raamattu kertoo myös muutakin. Suun tunnustuksen lisäksi meidän tulee tehdä uskon mukaisia muita tekoja, mikä on Taivaan Isän tahdon tekemistä. Ilman uskon mukaisia tekoja ei ole edes Jumalalle kelpaavaa uskoa. Jumalan Sanaa ei voi tehdä tyhjäksi. Suun tunnustus ei varmista pelastusta, mutta Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) kieltäminen johtaa kadotustuomioon.
Jaak. 2:14, 18-20, 26: "Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä?... ..Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?... ..Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja."
Apt. 26:20: "..minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy."
Jumala edellyttää sen lisäksi aina kuuliaisuutta, muuten ei ole tekojen kautta osoitettu uskoa. Jeesus sanoi, että jos armolahjoja saanut sekä uskonsa tunnustanut pappi rikkoo Jumalan tahtoa ja lakia vastaan, niin hän ei pelastu. Armolahjoja saanut ja uskonsa suullaan tunnustanut pappi menettää pelastuksensa, jos hän ei tee Jumalan tahtoa.
Matt 7:21-23 (1933/38): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."
Kansa uskoi Johannes Kastajaa, mutta papisto vastusti Jumalaa
Johannes Kastaja oli hyvin suosittu kansan keskuudessa. Apostoli Pietarin veli apostoli Andreas oli ensin Johannes Kastajan opetuslapsi, jolta veljekset oppivat mm. miten kastaa ja rukoilla. Johannes Kastaja valmisti Yeshua HaMashiachille (Jeesukselle Kristukselle) tietä kouluttamalla ainakin kaksi Hänen opetuslastaan jatkaakseen sen jälkeen Yeshuan opetuslapsena (Joh. 1:35-42, Luuk. 11:1).
Joh. 5:35: "Johannes oli kirkkaalla liekillä palava lamppu, mutta vain hetken aikaa te halusitte nauttia hänen valostaan."
Kun ylipapit ja kansan vanhimmat ahdistelivat Jeesusta, niin Jeesus puolustautui kysymällä heiltä, että onko Johanneksen kaste Taivaasta vai ihmisistä (Mark. 11:30-33). Kysymys oli retorinen, sillä Hän ja kansa tiesivät, että se oli Taivaasta. Ylipapit ja kansan vanhimmat eivät uskaltaneet kiistää, että Johanneksen kaste oli Taivaasta (Matt. 21:23-27), koska he pelkäsivät kansaa, joka piti Johannes Kastajaa profeettana (Matt. 21:26, Mark. 11:32). Näin Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) vahvisti, että Jumala oli lähettänyt Johannes Kastaja näyttämään mallia, miten tulee ottaa ja antaa kaste. Sen takia Yeshua otti itse kasteen Johannes Kastajalta.
Mark. 1:4-5: "Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa."
“Noihin aikoihin vaelsi juutalaisten parissa merkillisesti pukeutunut mies. Hänellä oli eläimen taljoja niillä kohdin ruumista, jotka eivät olleet hänen omaan karvapeitteensä verhoamia…
..Hän tuli juutalaisten luo ja kehotti heitä etsimään vapautusta sanoen: Jumala on lähettänyt minut näyttämään teille oikean tien, jonka avulla te voitte päästä monista vallitsijoistanne. Niin ei kukaan kuolevainen voi teitä hallita, vaan Korkein, joka on minut lähettänyt.” Kun ihmiset kuulivat tämän, he iloitsivat…
..eikä hän tehnyt heille muuta kuin kastoi heitä Jordanin virrassa ja päästi heidät luotaan. Ja hän kehotti heitä välttämään synnin taakkoja, sillä heille annettaisiin Kuningas, joka on heidät vapauttava…
..Johannes oli kehottanut juutalaisia elämään hyveellisesti ja noudattamaan oikeamielisyyttä lähimmäisiään kohtaan. Totellakseen Jumalaa heidän piti tulla kasteelle. Tässä mielessä kaste oli Jumalalle otollinen. Se merkitsi tosin vain ruumiin puhdistautumista eikä sielun sovittamista; sielu oli pyhitetty oikeamielisen elämän ansioista. Koska ihmiset virtasivat hänen tykönsä kaikkialta kokien saavansa rohkaisua hänen puheistaan, alkoi (maaherra) Herodes pelätä sellaisen miehen vaikutusta, jonka neuvoja jokainen tahtoi noudattaa.” (lähde: Risto Santala, Kristus Uudessa testamentissa, 1975, s. 19-21)
Fariseukset ja saddekeukset olivat kirjanoppineita Raamatun asiantuntijoita. Heidän joukkoonsa kuului myös pappeja ja kansan hengellisiä johtajia. Johannes Kastaja oli suora suustaan. Hän puhui totuuden kirjaoppineista papeista kiertelemättä ja kaartelematta. Johannes Kastava varoitti pappeja siitä, että heitä odottaa tuomio helvettiin, jos he eivät tee parannusta.
Matt. 3:7-10: "Mutta kun Johannes näki, että hänen kasteelleen oli tulossa myös monia fariseuksia ja saddukeuksia , hän sanoi heille: "Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan? Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy! Älkää luulko, että voitte ajatella: 'Olemmehan me Abrahamin lapsia.' Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä. Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen."
Joku voisi ajatella, että miten nyt papisto voi syntiä tehdä? Eivätkö he ole malliesimerkkejä vanhurskaista ihmisistä? Yksi pahimmista synneistä on ylpeys alkaa määrittämään omavaltaisesti, mikä Jumala on ja mitä Jumala tahtoo. Sellaista syntiä tekee papisto hyvin laajasti ja sellaiseksi heitä kasvattaa teologiset tiedekunnat. Jos he eivät hyväksy Jumalan antamia Pyhiä Kirjoituksia eli Raamattua, niin he ovat aina keksimässä kaikenlaisia tekosyitä kiertää Jumalan käskyt. Tätä asiaa käsitellään lisää artikkelissa: "Tekopyhä uskova tekeytyy hurskaaksi".
Jumala on hyvin ankara niille papeille, jotka opetuksessaan poikkeavat Raamatun Sanasta (Matt. 7:21-23, 18:6; Jaak. 3:1; Ilm. 21:8). Kirjanoppineet papit eivät yleensä näe syntejään näissä asioissa. He luulevat opettavansa Jumalan tahdon mukaisesti Raamattua, mutta eivät niin tee, koska eivät pelkää Jumalaa. Heidän kirjaviisautensa, ylpeytensä ja taloudellinen riippuvuutensa kirkosta estää heitä kuuntelemasta muiden antamaa palautetta. Sen lisäksi pappeja vaivaa samat arkiset synnit, mitä niin monia muitakin maallikkoja (esim. IS 15.2.2005 ja Yle 5.6.2016).
Papiston syntisyys ei ole muuttunut Johannes Kastajan eikä Jeesuksenkaan ajoista. Jeesus arvosteli ankarasti papistoa (lainopettajia) ylpeydestä olla kuuntelematta profeettojen varoituksia ja taipumattomuutta Jumalan tahdolle. Papisto ei suostunut ottamaan kastetta Johannes Kastajalta.
Kamelikarvaan pukeutunut Johannes Kastaja ei tainnut olla tarpeeksi hienosti pukeutunut eikä muutenkaan sellainen ylimys, jota olisi voinut mielistellä ja nuolla.
Matt. 11:8-11 (1933/38): "Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, hienopukuiset ovat kuningasten kartanoissa. Vai mitä te lähditte? Profeettaako katsomaan? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta. Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'. Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän."
Kun ylpeä papisto ei kuunnellut Johannes Kastajaa, niin häntä kuunteli kyllä huorat ja korruptoituneet virkamiehet (publikaanit), joita kansa vihasi. He havahtuivat synteihinsä ja turvautuivat Jumalan armoon. He tunnustivat syntinsä Johannes Kastajalle ja ottivat häneltä kasteen syntiensä anteeksi saamiseksi. He tekivät parannuksen ja lopettivat syntien tekemisen. Senkään jälkeen papisto ei tullut katumukseen ja Yeshua (Jeesus) sanoi, että pappien ohi meni Taivaaseen huorat ja kansan vihaamat virkamiehet, jotka on Yeshuan (Jeesuksen) veri puhdistanut kaikista synneistä.
Matt. 21:23, 31-32: "Kun Jeesus oli mennyt temppeliin ja opetti siellä, sinne tuli ylipappeja ja kansan vanhimpia... ..Jeesus sanoi: "Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te. Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä. Portot ja publikaanit sen sijaan uskoivat, ja vaikka te sen näitte, te ette jälkeenpäinkään tulleet katumukseen ettekä uskoneet häntä."
Apostolien aikana Jumalan Sana menestyi ja ihmisiä tuli paljon kasteelle. Alkuseurakunta noudatti apostolien opetusta. Tämä ärsytti papistoa ja kansan vanhimpia niin, että Jumalan todistajia alettiin jopa vainoamaan.
Apt. 2:41-42: "Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta..."
Apt. 8:12 (1933/38): "Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset."
Suomeen on syntynyt pieniä messiaanisten juutalaisten seurakuntia, jotka lasketaan kristityiksi. Näitä ryhmiä on moneen junaan, joista osa on hyvinkin harhaoppisia (lisää artikkelissa). On myös eräitä messiaanisia lainopettajia, jotka ovat aktiivisia opettamaan lakia sosiaalisessa mediassa ja omilla internetsivuillaan. Ryttylästä kotoisin oleva Lauri Rantala on yksi internetissä esiintyvä messiaaninen kristitty, joka on hyvin tarkka laista, mutta on taustaltaan herännäis-luterilainen. Sain käyttööni tulosteen, jossa hän opettaa sosiaalisessa mediassa kasteesta. Hän kirjoittaa kasteen ja ympärileikkauksen olevan "tismalleen sama asia". Näin ei ole, koska ympärileikkaus on vain poikavauvoille annettava merkki kuulumisesta Abrahamin sukuun, kun kasteessa pestään niin miesten kuin naisten synnit pois Herramme Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) nimessä. Tämä lienee syy, miksi messiaaninen lainopettaja ja luterilaisuus voivat kulkea yhdessä, koska poikavauvan ympärileikkaus liitetään väärin kasteeseen. Lauri Rantalan opettaa myös, ettei kastettavan tarvitse sanoa kastetilaisuudessa mitään, ei tunnustaa syntejään eikä edes sanoa uskovansa Jumalan Poikaan. Kaste on kuulemma pelkää armoa, jonka voi Rantalan oppien mukaan voi antaa ihan kenelle tahansa, eikä se vaadi keneltäkään mitään omia tekoja. Rantala opettaa luterilaisen kirkon tapaista perinnäissääntöä kasteesta, josta hän on tehnyt oman versionsa kumoamaan Yeshua käskyä ottaa uskovien upotuskaste. Opetus tekee hyvin huonoa hedelmää, koska se eksyttää laiminlyömään Jumalan tahdon mukaisen uskovien upostuskasteen, joka kuuluu pelastumisen edellytyksiin (Mark. 16:15-16, Matt. 3:13-15, 7:21).
Rantala vastustaa kiivaasti uskovien upotuskastetta ja kutsuu sellaiseen uskovia "ulkokultaisiksi lakihenkisiksi fariseuksiksi". Usein näkee jonkun arvostelevan uskovien upostuskastetta noudattavia, että he muka väittäisivät upotuskasteen yksin pelastavan. Tämä ei pidä paikkansa, vaan kyse on heidän mustamaalaamisesta. Upotuskaste ei takaa kenenkään pelastusta, jos ei tee parannusta ja pysy loppuun asti uskollisena Yeshua HaMashiachille (Jeesukselle Kristukselle). Lauri Rantala kirjoittaa siitä huolimatta heistä ivallisesti: "Ei riitä että on lapsena kastettu, pitää itse kömpiä omin voimin taivaaseen upottautumalla itse kastealtaaseen. Jumalan armoa te ette tunne. Vaaditaan tekoja ja omia suorituksia." Hänen pilkkansa ei osu pelkästään uskovien upotuskastetta noudattaviin seurakuntiin, vaan myös Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) ja Johannes Kastajaan, jotka asettivat uskovien upotuskasteen. Kuka tässä on oikeasti fariseus kuin messiaaninen "kristitty" Lauri Rantala? Hän on meidän ajan fariseus, joka vastustaa perinnäissäännöllään ja kiivailla kirjoituksillaan Jumalaan tahtoa uskovien upotuskasteesta, minkä takia parannuksen tehneet publikaanitkin (syntiä tehneet virkamiehet) ja porttot menevät Lauri Rantalan ohitse Taivaaseen (Joh. 20:21-23, Matt. 7:21-23).
Luuk. 7:29-30: "Kaikki, jotka kuulivat Johannesta, publikaanitkin, taipuivat tunnustamaan, että Jumalan vaatimus oli oikea, ja ottivat Johannekselta kasteen. Mutta fariseukset ja lainopettajat asettuivat Jumalan tahtoa vastaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta."
Matt. 23:13: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät."
Apt. 7:51-53: "Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä -- niin kuin isänne, niin myös te! Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet! Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet."
Vastustajan kätyrit hyvin usein syyttävät uskovien upotuskasteesta opettavia ovelasti, että he opettaisivat kasteen pelastavan, että siitä olisi tehty pelastuksen antava rituaali. Kätyrit muistuttavat sormi pystyssä, että vain usko pelastaa. Näin he vääristelevät tahallaan vanhurskaiden opettajien opetuksen todellista sisältöä. Kaste ilman parannuksen tekoa ja uskoa evankeliumiin ei pelasta ketään. Yeshuan (Jeesuksen) sanojen mukaan tulee ensin uskoa evankeliumi ja sen jälkeen mennä upotuskasteelle, mikä tarkoittaa syntien pesemistä pois uskossa Herraan Yeshua HaMashaichiin, jotta voi pelastua. Kun Paavali tuli uskoon, hän ei saanut syntejään anteeksi vielä sillä hetkellä. Sen tähden Jumalan profeetta Ananias tuli paikkalle ja käski Paavalia huutamaan avuksi Herraa Yeshua HaMashiachia sekä ottamaan upotuskasteen syntien pesemiseksi pois, jonka yhteydessä Paavali sai lopulta syntinsä anteeksi (Mark. 16:15-16, Ap.t 2:38, 22:16).
Monet erehtyvät uskomaan vääriä profeettoja sen takia, koska he ylistävät Jeesusta ja puheissaan korostavat Jumalan Sanan merkitystä. Yeshua (Jeesus) varoitti niistä kirjanoppineista, jotka puhuvat yhtä mutta tekevät toista (Matt. 23:1-5). Suomessa kiertää kaduilla ja kotikokouksissa saarnaamassa maallikkopappi Pertti Cajander. Hän puhuu paljon Yeshua-nimestä, minkä merkitystä hän korostaa. Pertti Cajander on lukuisia kertoja profetoinut toiselle ihmiselle sellaista, joka ei ole toteutunut annetussa määräajassa oikein, mistä voisi laatia pitkän esityksenkin (5. Moos. 18:20-22). Nyt ei ole tarvetta mennä yksityiskohtiin, koska Pertti Cajanderin kirjoitukset osoittavat, että hän on kuin Juudas Iskariot, joka osaa väärällä opetuksellaan häpäistä Golgatan uhriveren ja uskovien upotuskasteen. Pertti Cajanderilla on YouTube-kanava, jossa hän opettaa seuraavin sanoin: "Oletko uskonut valheen ja hylännyt totuuden ja vaihtanut kirkkauden pedon merkkiin, joka on risti ja kaste. Näin on kirjoitettu." Videon lopussa Pertti Cajander kirjoittaa, että opetusvideo on laadittu yhdessä Pyhyyden Hengen kanssa (kuva). Kukaan ei voi Pyhässä Hengessä sanoa, että pedon merkki on risti ja kaste. Se ei ole risti eikä kaste, vaan oikeaan käteen tai otsaan otettava merkki, jossa on pedon nimi tai sen luku (Ilm. 13:16-18). Koska Pertti Cajander on Pyhä Hengen nimessä opettanut väärin, että pedon merkki on risti ja kaste, hän on häpäissyt Golgatan uhriveren ja Pyhä Hengen nimen. Pyhä Henki on pyytänyt julkaisemaan tiedon, ettei Pertti Cajander saa syntejään anteeksi (huom: Joh. 20:21-23, Matt. 16:17-19).
2. Moos. 20:7: "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään."
Jes. 22:14: "Niin minä sain kuulla Herran Sebaotin sanat: -- Tietäkää: tämä synti jää sovittamatta aina kuolemaanne saakka. Näin sanoo Jumala, Herra Sebaot."
Matt. 12: 36-37: "Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi."
Ps. 119:13, 137 (RK): "Huulillani minä kerron kaikki sinun suusi tuomiot... ..Herra, sinä olet vanhurskas, ja sinun tuomiosi ovat oikeamielisiä."
Taivaan Isän puhe Suomelle 14.12.2016
Aluksi Mikael lukee Hesekielin kirjan luvut 7-11, joissa on ajankohtaista sanomaan suomalaisille. Sen jälkeen Taivaan Isä puhuu Mikaelin suun kautta Suomelle, jossa puhutaan myös syntien tunnustamisesta.
Esra: 10:1: "Kun Esra temppelin edessä polvillaan itkien rukoili ja tunnusti kansan synnit, hänen ympärilleen kokoontui suuri joukko israelilaisia, miehiä, naisia ja lapsia, ja kaikki itkivät ja valittivat."
Neh. 1:6-7: "...Yötä päivää minä rukoilen sinua palvelijoidesi, israelilaisten, puolesta, ja tunnustan tässä synnit, joita olemme tehneet sinua vastaan. "Myös minä itse ja perhekuntani olemme tehneet syntiä. Me olemme pahoin rikkoneet sinua vastaan, sillä emme ole noudattaneet lakeja, käskyjä ja säädöksiä, jotka sinä palvelijallesi Moosekselle annoit."
Neh. 9:2-3 (RK): "...ja paikoillaan seisten he tunnustivat syntinsä ja isiensä rikkomukset. He seisoivat paikoillaan, ja heille luettiin Herran, heidän Jumalansa, lain kirjaa neljännespäivän ajan. Toisen neljänneksen aikana he tunnustivat syntinsä ja maahan kumartuneina rukoilivat Herraa, Jumalaansa."
Päivän Sana suomalaisille välttämättömyydestä tehdä parannus
Joskus on hyvä opiskella Raamattua, kun joku toinen lukee sitä ääneen. Näin voi keskittyä tarkasti siihen, mitä Jumala puhuu Sanansa kautta. Hesekielin kirjassa on ankaraan tekstiä Israelin kansan synneistä ja tuomioista, mutta myös lupaus armosta niille, jotka tekevät parannuksen ja kääntyvät pahoilta teiltään pois. Parannuksen teko on välttämätöntä, jotta saamme lahjaksi iankaikkisen elämän.
Tässä videossa Mikael lukee Hes. 18:23-32, jotka kertovat siitä, mitä Jumala odottaa nyt suomalaisilta. Raamattu käyttää sanaa jumalaton, joka tarkoittaa sitä, joka ei usko, mutta myös sellaista uskovaa, joka on välinpitämätön tekemään Jumalan tahdon.
4. Moos. 16:26: "Mooses sanoi kansalle: "Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten telttojen lähistöltä älkääkä koskeko mihinkään heille kuuluvaan. Muuten tuhoudutte heidän syntiensä tähden."
