*Roomalainen oikeus havaitsi Jeesuksen syyttömäksi, mutta taipui tuomitsemaan Hänet kansan painostaessa oikeutta
*Jumala rankaisi Jerusalemin temppeliä, koska se ei tunnistanut Messiasta
*Paavali vangittiin, mutta roomalainen oikeus totesi hänet syyttömäksi
*Paavali ei rikkonut mitään juutalaisten lakia, ei temppeliä eikä keisaria vastaan
*Lopulta Jumala tuomitsee uskovia vainonneet ja palkitsee omansa
*Syntejä tehnyt helluntailainen mies sai kuulla Jumalan vanhurskaan tuomion
*Taivaan Isän puhe 29.11.2015: On aika nousta - on artikkelin lopussa
Länsimainen oikeuslaitos on kehittynyt roomalaisesta oikeudesta
Ehkä kuuluisin roomalainen oikeudenkäynti on ollut Jeesuksen, Yeshuan tuomitseminen ristinaulittavaksi. Roomalainen oikeus totesi Jeesuksen syyttömäksi, mutta taipui kansan painostuksesta tuomitsemaan Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Toinen kuuluisa roomalainen oikeudenkäynti käytiin Paavalia vastaan (Apt. 24-26), jonka maaherra (osakuningas) Agrippa totesi syyttömäksi yhdessä virkamiestensä kanssa (Apt. 26:31-32).
Matt. 5:10-11: "Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä."
Salahanke Jeesusta vastaan
 |
| Lasarus herää kuolleista |
Israelin kansan hengellinen johto oli ylipapit, kansan vanhimmat ja lainopettajat (raamatunopettajat), jotka jakautuivat saddukealaisiin ja fariseuksiin. Saddukealaiset tavoittelivat maalista valtaa. Fariseukset rakastivat enemmän sääntöjen laatimista kuin Jumalaa.
Suuren neuvoston olisi pitänyt tunnistaa Yeshua (Jeesus) Messiaaksi, koska koko Vanha testamentti todistaa tulevasta Messiaasta. Israelin hengellinen johto olisi pitänyt ymmärtää kuolleista heräämisistä, että Jeesus on Jumalan lähettämä ja Hänen sanansa ovat totta. Vanha testamentti kertoo, kun Elia rukoili Sarpatin lesken pojan ruumiin äärellä. Jumala herätti pojan kuolleista. Tämä oli myös vahvistus, että Elia oli Jumalan mies ja hänen sanansa olivat totta:
1. Kun. 17:23-24: "Elia nosti pojan vuoteelta ja vei hänet kattohuoneesta alas taloon. Hän antoi pojan tämän äidille ja sanoi: "Katso, poikasi elää." Nainen sanoi Elialle: "Nyt minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies. Se, mitä sinä puhut, on todella Herran sanaa."
Lopputulos ei ollut se, että kansan johto olisi uskonut, vaan he tulivat kateellisiksi Jeesukselle. He pelkäsivät menettävänsä asemansa Jeesukselle. Tämä johti salahankkeeseen Jeesusta vastaan.
Joh. 11:45-48: "Monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen. Mutta muutamat heistä menivät fariseusten puheille ja kertoivat, mitä Jeesus oli tehnyt. Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: "Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme."
Meidän ajan papisto ei ole Jeesuksen ajan papistoa parempi. Hekään eivät tunnista Jumalaa Raamatusta ja tästä asiasta on lisää artikkelissa 'Papiston synnit paljastuvat - moni ensimmäinen joutuu viimeiseksi'. Papisto ei tunnista Jumalan ääntä, koska he eivät elä Raamatun tarkoittamalla tavalla totuudessa.
Joh. 18:37: "..Jeesus vastasi: "Itse sinä sanot, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua."
Jeesuksen oma opetuslapsi Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen rahalahjusta vastaan. Ensin Jeesus vietiin juutalaisten suuren neuvoston kuulusteltavaksi. Neuvoston muodosti 71 juutalaisten vanhinta ja neuvosto oli juutalaisten ylin päätöksentekoelin. Jeesuksen aikana Rooman miehitysvalta oli rajoittanut suuren neuvoston toimivaltaa, eikä se saanut tuomita ketään kuolemaan (Joh. 18:31).
Raamattu kertoo, että esille tuotiin monta väärää todistajaa, jotta Jeesus voitaisiin tuomita. Kaksi todistajaa väitti, että Jeesus olisi uhannut hajottaa temppelin ja rakentaa uuden kolmessa päivässä. Tämä todistus vääristeli Jeesuksen sanoja. Paholaisen kätyrit tekevät usein niin, että he muuttavat totuutta sen verran, että valhe voisi jäädä muun totuuden seassa piiloon. Jeesus sanoi, että jos te hajotatte temppelin, niin Hän rakentaa sen kolmessa päivässä, jolla hän tarkoitti omaa ruumistaan.
Matt. 26:59-61: "Ylipapit ja koko neuvosto etsivät Jeesusta vastaan väärää todistusta, jonka perusteella saisivat hänet surmatuksi. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, vaikka monta väärää todistajaa esiintyi. Viimein astui esiin kaksi miestä, jotka väittivät Jeesuksen sanoneen: "Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa päivässä."
Joh. 2:18-22: "Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: "Mikä oikeus sinulla on tehdä noin? Millä tunnusteolla todistat meille oikeutesi?" Jeesus vastasi: "Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä." Silloin juutalaiset sanoivat: "Tätä temppeliä on rakennettu neljäkymmentäkuusi vuotta. Sinäkö pystyttäisit sen kolmessa päivässä?" Jeesus tarkoitti kuitenkin temppelillä omaa ruumistaan. Kun hän sitten oli noussut kuolleista, opetuslapset muistivat nämä hänen sanansa, ja he uskoivat kirjoituksiin ja siihen, mitä Jeesus oli puhunut."
Jeesus ei vastannut useisiin kysymyksiin ollenkaan. Mooses toimi samalla tavalla, eikä puolustanut itseään, kun Israelin kansa kapinoi häntä vastaan. Mooses jätti rankaisemisen Jumalalle. Jeesus oli monessa kohtaa vaiti. Yeshua (Jeesus) kuitenkin sanoi olevansa Jumalan poika ja Messias, mitä suuri neuvosto ei hyväksynyt ja he raivostuivat. Tämä johti siihen, että juutalaiset halusivat tuomita Jeesuksen ristille. Suuren neuvoston olisi pitänyt uskoa Yeshuaa (Jeesusta), koska Hän oli herättänyt useita ihmisiä kuolleista (1. Kun. 17:24).
Matt. 26:62-68: "Silloin ylipappi nousi paikaltaan ja kysyi: "Etkö lainkaan vastaa heidän syytöksiinsä?" Mutta Jeesus pysyi vaiti.
Silloin ylipappi sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan nimessä: sano meille, oletko sinä Messias, Jumalan Poika." "Itsepä sen sanoit", vastasi Jeesus. "Ja minä sanon teille: vastedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä." Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme! Kuulittehan, miten hän herjasi. Mitä mieltä olette?" He vastasivat: "Hän on ansainnut kuoleman."
He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin ja löivät häntä. Muutamat läimäyttivät häntä poskelle ja ilkkuivat: "Profetoi, Messias, sano kuka sinua löi!"
Vaikka Jeesus ei puolustautunut Suuren neuvoston edessä, niin Hän oli kuitenkin pitänyt puolustuspuheensa sitä ennen juutalaisille Jerusalemin temppelissä. Juutalaiset syyttivät Jeesusta Jumalan pilkasta, koska Hän sanoi olevansa Jumalan Poika, vaikka Hän oli ihminen. Jeesus vastasi kahdesta näkökulmasta. Jeesus sanoi, että juutalaisten tulee tunnistaa hänet Jumalan Pojaksi, koska Hän tekee niin voimallisia tekoja, mihin ei pysty kukaan muu kuin Jumala. Toiseksi Hän viittasi Psalmi 82:een, jossa Jumala nuhtelee jumalia, joiden sanotaan olevan Korkeimman poikia. Psalmi käyttää heprealaista sanaa Elohim, joka on sanan 'voima' monikkomuoto (voimat) ja myös yksi Jumalan erisnimistä. Sana Elohim voidaan kääntää asiayhteydestä riippuen myös enkelit tai tuomarit. Samalla tavalla käyttäytyy suomalainen sana herra, joka voi asiayhteydestä riippuen tarkoittaa joko Jumalaa, herrasmiestä tai upseeria. Psalmi 82 itse asiassa arvostelee tuomareita (Jumalan poikia), joita Jumala nuhtelee vallan väärinkäytöstä, ja vaatii heitä tuomitsemaan oikein. Jeesus sanoo, ettei Häntä saa tuomita sen perusteella, että Hän käyttää samaa nimeä (Elohim, kreikaksi Theos), mitä juutalaisten laki käyttää tuomareista.
Ps. 82:6-7: "Kuulkaa! Vaikka olette jumalia, kaikki tyynni Korkeimman poikia, te kuolette niin kuin ihminen kuolee, sorrutte kuin vallasta syösty ruhtinas!"
Joh. 10:31-39: "Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen. Jeesus sanoi heille: "Minä olen teidän nähtenne tehnyt monta hyvää tekoa, jotka ovat lähtöisin Isästä. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minut?" Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen." Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'? Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi. Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika? Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä." Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä."
Suuren neuvoston itsekkyys ja kateus olivat sokaisseet heidän silmänsä. Kirjanoppineiden ihmisviisaus petti. Suuren enemmistön mielipide oli väärä. Tällä kertaa joukossa tyhmyys tiivistyi.
Jeesusta ei tuomittu sen takia, että Hän olisi kumonnut juutalaisten lain. Juutalaisten talmudissa ("katekismuksessa") on kommentoitu Jeesus Nasaretilaisen sanoneen, ettei Hän tullut lakia kumoamaan tai siihen mitään lisäämään (Risto Santala kirjassaan 'Kristus Uudessa testamentissa' s. 17). Juutalaiset professorit opettavat Jerusalemin yliopistossa, että Jeesus eli juutalaisten lain mukaan eikä muuttanut siitä mitään. Juutalaisten omissa lähteissä olevat tiedot eivät tässä asiassa poikkea siitä, mitä Raamattu ilmoittaa (Matt. 7:21-23, vert. Apt. 25:7-8, 28:17-21).
Roomalainen oikeudenkäynti teki oikean johtopäätöksen, mutta antoi väärän tuomion
 |
| Roomalainen oikeudenkäynti |
Matt. 27:18: "Hän näet tiesi, että Jeesus oli pelkästä kateudesta jätetty hänen käsiinsä."
Joh. 18:38: "Mitä on totuus?" kysyi Pilatus. Tämän sanottuaan Pilatus meni taas ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "En voi havaita hänen syyllistyneen mihinkään rikokseen."
Roomalaisen oikeuden johtopäätös Yeshuan syyttömyydestä oli oikea, mutta tuomio oli väärä. Pilatus oli kovissa paineissa sen asian suhteen, että hänen täytyi olla hyvissä väleissä juutalaisten kanssa. Koska kansa sekä sen johto vaativat kovaäänisesti Jeesuksen tuomitsemista ja Pilatus taipui tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietäen, että tuomio oli väärä (Matt. 27:11-26, Joh. 18:38).
Matt. 27:24-25: "Kun Pilatus näki, ettei mitään ollut tehtävissä, ja kun meteli yhä paheni, hän otti vettä, pesi kätensä väkijoukon nähden ja sanoi: "Minä olen syytön tämän miehen vereen. Tämä on teidän asianne." Kaikki huusivat yhteen ääneen: "Hänen verensä saa tulla meidän ja meidän lastemme päälle!"
Kuolemantuomiolle tuli kuitenkin löytää joku tekosyy, jotta väärä tuomio voitiin toimeenpanna välittömästi. Yeshuaa (Jeesusta) seuranneet ihmisjoukot pitivät Häntä Vapauttaja ja Israelin kuninkaana. Yeshua ei ollut itse aloitteellinen käyttämään näitä arvonimiä, mutta kansa käytti niitä.
Joh. 6:14-15: "Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: "Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan." Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin."
Juutalaisten kuninkuudesta löydettiin muodollinen tekosyy tuomita Hänet kuolemaan, koska se kyseenalaisti Rooman keisarin aseman Israelissa. Yeshuan ristiin kiinnitettiin taulu, johon oli kirjoitettu tuomion syy:
Mark. 15:2, 26: "Pilatus kysyi Jeesukselta: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" "Sinä sen sanoit", Jeesus vastasi... ..Kaikkien nähtäväksi oli kirjoitettu hänen tuomionsa syy: "Juutalaisten kuningas."
Joh. 19:19-22: "Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas.' Kirjoita, että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas.'" Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin."
Jeesusta vainonneet eivät voineet vastustaa ylösnousemuksen voimaa. Yeshua (Jeesus) nousi kolmen päivän perästä kuolleista ja antoi väkevän vakuutuksen siitä, että Hän on Jumalan Poika. Tästä asiasta on lisää artikkelissa 'Ylösnousemuksen voima'. Temppelin papisto jatkoi sokealla linjallaan senkin jälkeen, kun Yeshua nousi kuolleista. Yeshuan hauta jäi tyhjäksi.
Väärän roomalaisen tuomion jälkeen tuli Jumalan oikea tuomio
Jeesus, Yeshua tiesi, että Hänen täytyy uhrata ruumiinsa ja verensä Golgatalla. Hän sovitti vapaaehtoisesti niiden synnit, jotka ovat Hänelle kuuliaisia (Hepr. 5:9). Ne jotka eivät ota vastaan tätä armoa, ne tuomitaan. Jerusalem sai armoaikaa hyväksyä Yeshua (Jeesus) Messiaaksi. Jeesus ennusti Jerusalemille tuomion. Jerusalemin yli johto, suuri neuvosto, temppeli eivät ottaneet vastaan Messiasta. Jeesus luki Jerusalemin temppelille tuomion, että se sukupolvi, joka näki Jeesuksen näkee vielä sen, että Jerusalemin temppeli tuhotaan maan tasalle.
Luuk. 21:5-6, 20-24, 32-33: "Kun jotkut ihastelivat temppeliä, sen kauniita kiviä ja näkyville pantuja lahjoja, Jeesus sanoi: "Tulee aika, jolloin kaikki tämä, mitä te nyt katselette, revitään maahan. Tähän ei jää kiveä kiven päälle."..
.."Kun te näette Jerusalemin olevan sotajoukkojen piirittämä, silloin tiedätte, että sen hävitys on lähellä. Silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. Niiden, jotka ovat kaupungissa, on lähdettävä sieltä, eikä maaseudulla olevien pidä tulla kaupunkiin. Sillä ne päivät ovat koston päiviä: kaikki, mitä on kirjoitettu, käy toteen. Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Tähän maahan tulee suuri hätä, ja tätä kansaa kohtaa viha. Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika täyttyy..
..Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa."
Väärän tuomion jälkeen Jumala antoi vanhurskaan ja oikean tuomion. Jumala rankaisi Jerusalemin temppeliä sen synneistä siten, että lähetti Rooman armeijan tuhoamaan Jerusalemin kaupungin. Tämä tapahtui 40 vuotta Yeshuan (Jeesuksen) ylösnousemuksen jälkeen.
 |
| Roomassa kuva ryöstösaaliista |
Juutalainen historioitsija Josefus on kirjoittanut, että 1,1 miljoonaa juutalaista kuoli ja 97.000 otettiin vangiksi ja orjiksi. Tiitus rahoitti Rooman Colosseumin rakentamista Jerusalemin ryöstösaaliilla ja käytti juutalaisia orjia rakennustöissä.
2. Kor. 5:10: "Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa."
Ilm. 20:11-14: "Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen."
Jumala varoittaa ennalta tuomiosta ja antaa armoaikaa tehdä parannus
Jumala on varoittanut useissa Raamatun kohdissa Israelin kansaa, että Hän voi ajaa Israelin kansan pois luvatusta maastaan, jos he lankeavat syntiin ja hylkäävät Jumalansa. Jumala ei ole kuitenkaan hylännyt omaisuuskansaansa ja tulee kokoamaan juutalaiset Israeliin takaisin, mikä tapahtuu parhaillaan. Tästä asiasta on myös lisää artikkelissa 'Ylösnousemuksen voima'.
Aam. 3:7-8: "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille. Leijona ärjyy, kuka ei pelkäisi? Herra Jumala puhuu, kuka ei julistaisi?"
Jumala sanoi kuningas Salomonille Jerusalemin temppelin vihkimisen aikaan 900-luvulla eKr., että Hän voi hylätä temppelin, jos Israelin kansa hylkää hänet. Ja näin on käynyt kaksi kertaa. Jerusalemissa on ollut kaksi temppeliä, jotka vieraan maan armeija on ryöstänyt ja tuhonnut. Kuten Pietarin kirjeessä ennustettiin, niin tuomio aloitettiin Jumalan huoneesta. Tämä Jumalan huoneen tuomio tulee toistumaan lopun ajoilla.
1. Kun. 9: 6-9: "Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä, niin minä hävitän Israelin kansan tästä maasta, jonka olen sille antanut.
Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki. Tästä temppelistä tulee sellainen rauniokasa, että jokainen ohikulkija tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?' Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'"
1. Piet. 4:17: "On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta."
Hes. 9:6 (Herra puhuu Jerusalemin rankaisemisesta): "Aloittakaa minun temppelistäni." Niin he aloittivat kansan vanhimmista, jotka olivat temppelin edustalla."
Jumala ennalta puhui pappien tuomiosta Malakian kirjassa. Jumala kertoo Malakian kirjassa, että Hän erottaa syntiin langenneet papit ja heittää uhrieläinten sonnat pappien silmille.
Mal. 2:7-9, 3:5: "Papin suun tulee jakaa tietoa, hänen huuliltaan odotetaan opetusta. Hän on Herran Sebaotin sanansaattaja. -- Mutta te olette poikenneet tieltä, teidän opetuksenne on saanut monet lankeamaan. Te olette rikkoneet liittoni, jonka tein Leevin kanssa, sanoo Herra Sebaot. Niin minäkin teen teidät halveksituiksi ja saatan teidät häpeään kaiken kansan silmissä. Te ette pysyneet minun teilläni, vaan opettaessanne katsoitte, keitä kuulijat olivat..
..Minä teen teidän sukunne kelvottomaksi papin tehtävään. Minä paiskaan uhrieläintenne suolet sontineen teidän silmillenne, viskaan juhlienne jätteet kasvoillenne, ja teidät itsennekin heitetään tuohon samaan tunkioon."
Malakian kirja on kirjoitettu 400-luvun alussa eKr, kun Jerusalemin temppeli tuhottiin maan tasalle vuonna 70 jKr, joten tuomio pantiin täytäntöön noin 500 vuoden päästä sen ilmoittamisesta. Vanha testamentti sallii uhraamisen vain Jerusalemin temppelissä, joten temppelin tuho päätti myös uhraamisen alttarilla (5. Moos. 12:5). Tästä kaupungin tuhosta profetoi myös Hesekiel karulla kielellä luvuissa 4-7. Tämä oli tarkka kuvaus siitä, mitä todella tapahtui. Jerusalemin muurien sisälle oli ahtautunut suuri määrä juutalaisia viettämään pääsiäisjuhlaa. Rooman armeija tuli paikalle ja alkoi piirittämään kaupunkia. Kaupungin ovet lukittiin ja ennen pitkää heiltä loppui ruoka ja vesi. Kun kaupungin asukkaat olivat tulleet heikoiksi aliravitsemuksen ja kulkutautien takia, Rooman armeija valtasi kaupungin helposti julmilla otteilla.
Hes. 4:1-2, 13, 16-17: "Ihminen, ota savitiili, aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem. Pane se saarroksiin, rakenna sen ympärille piiritysvalli ja luo valtausluiska sen muureja vastaan, sijoita joka puolelle sotaleirejä ja pane muurinmurtajia yltympäri sitä uhkaamaan... ..Ja Herra sanoi: "Näin joutuvat israelilaiset leipänsä syömään, saastaisen leipänsä vieraissa maissa, joihin minä heidät karkotan... ..Herra sanoi minulle: "Ihminen, minä ehdytän jerusalemilaisilta leivän saannin. He joutuvat punnitsemaan leipänsä ja syömään sen ahdistuksen vallassa. Vettä he saavat vain määrämitan, ja he juovat sen pelko sydämessä. Heillä ei ole leipää eikä vettä, kaikki he ovat kauhuissaan, ja he menehtyvät syntiensä tähden."
Hes. 5:10-14: "Isät syövät vielä lapsiaan muuriesi sisällä, ja lapset joutuvat syömään isänsä. Minä panen tuomioni täytäntöön, ja mitä sinusta jää, sen minä hajotan maailman tuuliin. "Tämän vuoksi sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin elän, näin minä teen. Koska olet saastuttanut minun temppelini kaikin iljetyksin ja kauhistavin menoin, minä puolestani ajan pääsi paljaaksi. Sen teen, en sääli enkä säästä. Kolmannes väestäsi kuolee kaduillasi ruttoon ja nääntyy nälkään, kolmannes kaatuu miekkaan muuriesi edessä, ja kolmanneksen minä hajotan maailman tuuliin, ja minä panen miekan ajamaan sitä takaa. Minä tyhjennän vihani sinuun, minä puran sinuun raivoni, minä otan sinulta hyvityksen. Minä tyhjennän vihani sinun väkeesi, ja silloin se tietää, että minä, Herra, olen puhunut. "Minä revin sinut rauniokasaksi, jota ohikulkijat katsovat, josta ympäristön kansat tekevät pilkkaa."
Hes. 6:8-9: "Osan teistä minä kuitenkin säästän. He pelastuvat miekalta mutta joutuvat elämään toisten kansojen seassa, sillä heidät hajotetaan vieraisiin maihin. Pelastuneet muistavat minut eläessään toisten kansojen seassa, siellä minne ovat joutuneet..."
Hes. 7:22-24: "Minä käännän kasvoni heistä pois, ja muukalaiset saastuttavat ihanan huoneeni, rosvot astuvat sisään ja häpäisevät sen. He panevat toimeen verilöylyn -- tässä maassa, joka jo on täynnä verta, tässä kaupungissa, joka on täynnä väkivaltaa. Minä tuon kansoista pahimmat, ja ne valtaavat heidän talonsa. Minä teen lopun heidän voimantunnostaan, ja heidän pyhät paikkansa häväistään."
Meidän ajan kirkkojen synneistä kertoo artikkeli 'Pappien synnit paljastuvat - moni ensimmäinen joutuu viimeiseksi' ja 'Likainen porttokirkko'.
Yleensä vihollisarmeijaa peataan kaupungin muurien suojaan, mutta Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) käski paeta vuorille. Ne kristityt pelastuivat, jotka uskoivat Yeshuan käskyä.
Luuk. 24:20-24: "Kun te näette Jerusalemin olevan sotajoukkojen piirittämä, silloin tiedätte, että sen hävitys on lähellä. Silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. Niiden, jotka ovat kaupungissa, on lähdettävä sieltä, eikä maaseudulla olevien pidä tulla kaupunkiin. Sillä ne päivät ovat koston päiviä: kaikki, mitä on kirjoitettu, käy toteen. Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Tähän maahan tulee suuri hätä, ja tätä kansaa kohtaa viha. Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika täyttyy."
Jumala ei ole kuitenkaan hylännyt valittua kansaansa. Hän lupasi tuoda juutalaiset takaisin kotimaahansa Israeliin, jonka Jumala on heille antanut ikuisiksi ajoiksi. Nyt on tämä profetia jo toteutumassa, koska Israel on noussut takaisin itsenäisten valtioiden joukkoon ja se saa koko ajan takaisin sille kuuluvaa maata. Israelin kansa tullaan puhdistamaan kovien ahdinkojen kautta kuuliaiseksi, jolloin he myös löytävät Messiaansa Yeshuasta (Jeesuksesta).
Hes. 11:17-20: "Sen tähden sano: 'Näin sanoo Herra Jumala: Minä kokoan teidät kansojen seasta, minä kerään teidät maista, joihin olette hajallenne joutuneet, ja annan teille Israelin maan.' "He palaavat sinne ja poistavat kaikki sen iljetykset, kaikki kauhistavat epäjumalankuvat. Minä annan heille uuden sydämen ja heidän sisimpäänsä uuden hengen, minä otan heidän rinnastaan kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Niin he seuraavat minun säädöksiäni, he ottavat varteen minun käskyni ja elävät niiden mukaan. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa."
Sak. 12:10: "Mutta Daavidin sukuun ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan."
Oikeusmurha Suuressa neuvostossa
Stefanos oli täynnä Pyhää Henkeä ja hän puhui totuudenmukaisesti alkuseurakunnassa. Eräät juutalaiset eivät pitäneet Stefanoksen puheista ja he veivät Stefanoksen Suuren neuvoston tuomittavaksi.
Mooseksen laki velvoittaa kuulemaan syytettyä ja todistajia ennen tuomiota. Stefanos oli puhunut niin viisaasti, ettei hänen puheita voitu kiistää (Apt. 6:8-10). Juutalaisten oli pakko juonia Stefanosta vastaan siten, että he värväsivät vääriä todistajia. Raamattu kertoo, että he antoivat väärän todistuksen Suurelle neuvostolle kolmesta asiasta:
- He valehtelivat, että Stefanos olisi puhunut lakia vastaan.
- He valehtelivat, että Stefanos olisi opettanut Yeshuan, Jeesuksen uhanneen hajottaa temppelin maan tasalle, mutta sanatarkasti Jeesus sanoi toisin: Joh. 3:19: "Jeesus vastasi: "Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä"; tarkoittaen ristinkuolemaansa ja ylösnousemustaan.
- He valehtelivat, että Stefanos olisi opettanut Yeshuan muuttaneen Mooseksen lain Uuden liiton ajaksi.
Lopputulos oli se, että Suuri neuvosto antoi Stefanokselle kuoleman tuomion kivittämällä ja tuomio pantiin toimeen välittömästi. Tuomio oli roomalaisen lain vastainen, koska roomalaiset miehittäjät olivat kieltäneet Suurta neuvostoa antamasta kuolemantuomioita (Joh. 18:31). Stefanoksen kuolemantuomio oli syyttömän ihmisen oikeusmurha.
Sananl. 19:5: "Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu."
Hengellinen johto haastoi Paavalin roomalaiseen oikeuteen
Paavali menestyi sanajulistajana. Monet juutalaiset ja Israelin Jumalaan uskovat (Jumalaapelkäävä) kreikkalaiset kääntyivät kristityiksi. Tästä seurasi se, että toiset juutalaiset tulivat Paavalille kateelliseksi ja alkoivat ajamaan takaa Paavalia.
 |
| Mellakka Pariisissa v. 1968 |
40 miestä teki salaliiton Paavalia vastaan ja pyrkivät surmaamaan Paavalin (Apt. 23:12-15). Paavali joutui lopulta vankilaan ja Jerusalemin hengellinen johto haastoi Paavalin roomalaiseen oikeuteen.
Raamattu kertoo Paavalin oikeudenkäynnistä Jeesuksen oikeidenkäyntiä enemmän. Kesareassa Israelissa pidetystä oikeudenkäynnistä on kolme lukua Apostolien tekojen kirjassa (Apt. 24-26). David Pawson opettaa opetussarjassaan Uusi testamentti avautuu, että Luukas kirjoitti alunperin evankeliuminsa ja Apostolien tekojen kirjan Paavalin puolustuspuheenvuoroksi Roomassa pidettävään oikeudenkäyntiin. Luukas ei tainnut aavistaa, että näistä lääkärin perusteellisella tarkkuudella laadituista kirjoituksista tuli osa Raamattua. Pyhä Henki kirjoitutti Luukaksen kautta nämä pyhät kirjoitukset.
Syyttäjänä oli asianajaja Tertullus. Hän aloitti puheensa tuomarina toimineelle maaherra Felixille mielistelemällä hänen hallintoa (Apt. 24:1-8). Roomalaisessa oikeudessa oli vahvoilla se, jolla oli varaa palkata niin taitava asianajaja, joka osasi puhua ympäri tuomarin.
Tuomarit ottivat vastaan lahjuksia. Vanhan testamentin kirjoituksen hyvin tunteva Felix kävi juutalaisen vaimonsa kanssa usean kerran Paavalin luona vankilassa kuuntelemassa Paavalin opetusta ja myönsi Paavalille helpotuksia vankeuteen. Felix toivoi saavansa Paavalilta rahaa eli lahjuksia. Paavali puhui heille Jumalan tahdon mukaisesta elämästä, halujen hillitsemisestä ja tulevasta tuomiosta. Felix pelästyi, eikä jaksanut kuunnella Paavalia (Apt. 24:22, 24-26). Felix osoittautui uskovaksi, joka etsi vain omaa etua.
Paavalia syytettiin raskaista rikkomuksista ja hänelle vaadittiin kuolemantuomiota. Paavali oli Rooman kansalainen, joten häntä ei saatu tuomita hitaaseen kuolemaan ristille, vaan roomalaiset mestattiin. Paavalilla oli oikeus vedota keisariin.
Paavalia syytettiin mm. siitä, että hän olisi rikkonut juutalaisten lakia vastaan. Paavali puolustautui, että hän on noudattanut juutalaisten lakia ja tunnusti sen, että uskoi Yeshuan (Jeesuksen) olevan Messias. Raamattu kertoo, että Paavali noudatti Vanhan testamentin sääntöjä (myös Apt. 21:20-24), kuten velvollisuutta puhdistautua rituaalipesulla ennen menoa temppeliin:
Apt. 24:17-21: "Oltuani vuosikausia poissa tulin nyt tuomaan kansalleni rahalahjaa ja toimittamaan uhreja. Juuri näissä tehtävissä minä temppelissä olin, kun eräät Aasiasta tulleet juutalaiset tapasivat minut. Olin puhdistautunut, väkeä ei ollut koolla eikä mellakasta tietoakaan. Noiden miesten pitäisi olla itse täällä sinun edessäsi minua syyttämässä, jos heillä on jotakin minua vastaan. Tai sanokoot nämä, minkä rikkomuksen he havaitsivat silloin, kun seisoin neuvoston edessä. Yhdestä lauseestako tässä on kysymys, siitä, että heidän edessään huusin: 'Kuolleiden ylösnousemuksen tähden minä tänään olen teidän tuomittavananne'?"
Raamattu kertoo, että kristillistä alkuseurakuntaa kutsuttiin juutalaisten nasaretilaiseksi lahkoksi, jonka jäseneksi Paavali tunnustautui (Apt. 24:5,14). Rooman valtio piti kristittyjä aluksi juutalaisten lahkona, mikä kertoo myös siitä, että alkuseurakunta noudatti Vanhan testamentin sääntöjä myös roomalaisten silmissä (Kaarlo Affman, Kristinuskon historia, 2004, s. 20).
Usko Yeshuaan (Jeesukseen) ei ole ristiriidassa Vanhan testamentin sääntöjen kanssa. Ennustaahan Vanha testamentti Messiaasta useassa kohdassa. Apostolit, alkuseurakunnat ja myös Jeesus noudattivat Vanhan testamentin sääntöjä (Apt. 5:17). Apostolit sekä Jeesus opettivat noudattamaan Vanhan testamentti sääntöjä (Matt. 28:20). Tästä asiasta on lisää artikkelissa 'Uskonpuhdistuksessa usko joutuu koetteelle').
Paavalin todettiin roomalaisessa oikeudenkäynnissä syyttömäksi, mutta siirrettiin Roomaan
Jumala on kirjoittanut Raamattuun sen tosiasian, ettei Paavali rikkonut juutalaisten lakia, eikä temppeliä eikä keisaria vastaan mitään. Paavali toisti asian Roomassa asuneille juutalaisille johtomiehille. Tässä on kaksi niin selvä Raamatunkohtaa, ettei se jätä mitään epäselväksi:
Apt. 25:4-8: "Mutta Festus vastasi, että Paavalia pidettiin vartioituna Kesareassa ja että hän itse aikoi piakkoin lähteä sinne. Ja hän lisäsi: "Tulkoot siis teidän johtomiehenne minun mukanani sinne alas, ja jos siinä miehessä on jotakin väärää, syyttäkööt häntä". Ja viivyttyään heidän luonansa ainoastaan kahdeksan tai kymmenen päivää hän meni alas Kesareaan.
Seuraavana päivänä hän istui tuomarinistuimelle ja käski tuoda Paavalin eteensä. Ja kun hän oli saapunut, asettuivat ne juutalaiset, jotka olivat tulleet Jerusalemista, hänen ympärilleen ja tekivät useita ja raskaita syytöksiä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet näyttämään toteen; sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: "Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan". "
Apt. 28:17, 28: “Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui juutalaisten johtomiehet luokseen. Kun nämä olivat saapuneet, hän sanoi: "Veljet! Minut luovutettiin Jerusalemissa roomalaisten käsiin, vaikka en ole millään tavoin rikkonut kansaamme enkä isiltä perimiämme säädöksiä vastaan. Nyt minut on tuotu vangittuna tänne.. ..Juutalaiset vastasivat: "Emme ole saaneet Juudeasta mitään kirjettä, jossa kerrottaisiin sinusta, eikä kukaan veljistä ole täällä käydessään puhunut sinusta pahaa, ei julkisesti eikä yksityisesti.”
Eräät kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat levittäneet väärää huhua, että Paavali olisi opettanut kristityiksi kääntyneitä juutalaisia luopumaan Mooseksen laista. Raamattu kertoo, ettei tässä huhussa ollut mitään perää ja myös sen, että Paavali noudatti itse Mooseksen lakia (Apt. 21: 21-26). Paavali sanoi uskovansa kaikkea sitä, mitä Vanhassa testamentissa eli laissa ja profeetoissa sanotaan.
Apt. 24:14 (1933/38): "Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa,"
Fil. 3:17: "Noudattakaa minun antamaani esimerkkiä, veljet, ja ottakaa oppia niistä, jotka elävät meidän tavallamme."
Osa juutalaisten suuren neuvoston fariseuksista päätyi myös siihen, ettei Paavali ollut tehnyt mitään väärää (Apt. 23:9). Eräät raamatunopettajat ovat epäilleet tätä Raamatun kohtaa, jossa Paavali sanoo, ettei rikkonut keisaria vastaan. Tämä on Jumalan hyväksymä pyhä kirjoitus. Se on totta. He ovat väittäneet, että Paavali olisi rikkonut keisaria vastaan, koska Paavali ei opettanut palvomaan keisaria jumalana. Paavali eli vuosina noin 3-64 jKr. Paavalin aikana Rooman keisarit eivät vaatineet palvomaan itseään jumalana. Ensimmäinen keisari, joka pakotti kansalaisia palvomaan itseään jumalana oli Domitianus vuosina 89-96 jKr. Raamatun ilmoituksen vastainen jaarittelu on täysin turhaa ja myös Jumalan Sanan vääristelyä varsinkin, kun roomalainen oikeus totesi Paavalin syyttömäksi.
Paavalin tekemisiä tutki roomalainen tuomioistuin useita vuosia Felixin, Festuksen ja Agrippan johdolla. Felix lykkäsi ratkaisua. Festus ei löytänyt mitään rikettä Paavalin tekemisistä ja siirsi asia käsittelyn Agrippalle:
Apt. 25: 14-22: "..Festus otti esille myös Paavalin tapauksen. Hän kertoi kuninkaalle: "Täällä on muuan mies, jonka Felix on jättänyt vankeuteen. Jerusalemissa käydessäni juutalaisten ylipapit ja vanhimmat esittivät syytteen häntä vastaan ja vaativat hänelle tuomiota. Vastasin heille, ettei roomalaisten ole tapana jättää ketään syyttäjien armoille, vaan syytetyn on näiden läsnä ollessa saatava puolustautua syytettä vastaan. Niinpä he tulivat tänne, ja viipymättä, heti seuraavana päivänä minä ryhdyin istumaan oikeutta ja käskin tuoda miehen eteeni.
Syyttäjät asettuivat hänen ympärilleen mutta eivät syyttäneet häntä mistään sellaisesta rikkomuksesta kuin odotin. He olivat eri mieltä kuin tämä Paavali joistakin omaa uskontoaan koskevista kiistakysymyksistä ja puhuivat jostakin Jeesuksesta, joka on kuollut mutta jonka Paavali väittää elävän. Kun en ole perehtynyt tällaisten riitojen selvittelyyn, kysyin, tahtoisiko hän lähteä Jerusalemiin ja antaa ratkaista asiansa siellä. Tämä Paavali kuitenkin vaati päästä keisarillisen majesteetin tutkittavaksi ja pyysi vartiota siihen saakka, ja niin käskin pitää häntä vankilassa, kunnes lähetän hänet keisarin eteen."Agrippa sanoi Festukselle: "Minäkin kuulisin mielelläni sitä miestä." "Huomenna kuulet", vastasi Festus."
Lopputulos oli se, että Agrippa ja hänen avustajansa totesivat Paavalin syyttömäksi. Paavali olisi voitu päästää vapaaksi (Apt. 28:18), mutta kun Paavali oli vedonnut Keisariin, niin Paavali lähetettiin Roomaan. Näin toteutui Jumalan tahto, että Paavali meni Roomaan julistamaan evankeliumia (Apt. 23:11, 28:20).
Apt. 26:30-32: "Silloin kuningas nousi, samoin maaherra ja Berenike sekä koko heidän seurueensa. Salista poistuessaan he puhuivat keskenään: "Tuo mies ei ole tehnyt mitään, mistä ansaitsisi kuoleman tai kahleet." Agrippa sanoi Festukselle: "Hänet olisi voitu vapauttaa, ellei hän olisi vedonnut keisariin."
Paavali jatkoi roomalaisten opettamista samalla linjalla. Paavali huomautti Roomassa asuville kristityksi kääntyneille pakanoille ja juutalaisille, että Vanhan testamentin lakia tulee noudattaa, kuten Jeesus oli myös käskenyt kaikkien kansojen noudattaa (Matt. 7:21-23, 28:19-20).
Room 2:12-13: “Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla. Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia.”
Paavali oli korkeasti oppinut. Paavali on kirjoittanut kirjeitä, joissa hän tarkastelee asioita eri puolilta ja usein hyvinkin syvällisesti sekä hengellisesti. Pietari totesi Paavalin kirjeistä, että ne ovat vaikeatajuisia (2. Piet. 3:15-16). Väärinkäsityksen vaara on suuri. Sen takia Paavali itse selittää omia kirjoituksiaan, ettei niitä ymmärrettäisi väärin. Paavali selventää kirjeissään roomalaisille ja heprealaisille, ettei hänen opetuksensa tarkoitus ole kumota Vanhan testamentin sääntöjä, vaan nimenomaan vahvistaa niiden oleva voimassa.
Room. 3:31: "Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen, mitä laki sanoo."
Room. 2:13, 27: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia... ..Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia."
Room. 7:12: (1933/38): "Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä."
Room. 8:6-7: "Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin..."
Hepr. 10:28 (1933/38): "Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman"
Pakanat saavat tuomion, jos eivät noudata lakia
Paavali oli messiaaninen juutalainen ja hän vaati kristityiksi kääntyneitä efesolaisia pakanoita lopettamaan elämään kuin pakanat (ei-juutalaiset) sekä luopumaan vanhoista elämäntavoistaan (vert. Ilm. 7:4-8, 14:1-5). Paavali opetti, että pakanoiden tavat ovat syntiä (Gal. 2:15). Pietari vaati pakanoita noudattamaan juutalaisten lakia, mutta myöhemmin lankesi siihen syntiin, ettei uskaltanut syödä pakanoiden kanssa, koska pelkäsi muita juutalaisia (Gal. 2:11-14).
Ef. 4:17-22: “Minä varoitan teitä vakavasti Herran nimeen: älkää enää eläkö niin kuin pakanat! Heidän ajatuksensa ovat turhanpäiväisiä, heidän ymmärryksensä on hämärtynyt, ja se elämä, jonka Jumala antaa, on heille vieras, sillä he ovat tietämättömiä ja sydämeltään paatuneita. Heidän tuntonsa on turtunut, ja he ovat heittäytyneet irstailuihin sekä kaikenlaiseen saastaisuuteen ja ahneuteen. Mutta ei teille ole Kristuksesta tällaista opetettu, jos todella olette hänestä kuulleet, jos teille on opetettu se totuus, joka Jeesuksessa on. Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne, joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma.”
Paavali kehotti korinttilaisia pakanoita ja juutalaisia noudattamaan sitä esimerkkiä, miten hän eli. Paavali noudatti jokaista Vanhan testamentin käskyä, joten Paavali kehotus noudattaa hänen esimerkkiään vahvistaa sen, että Paavali opetti pakanoitakin noudattamaan Vanhan testamentin käskyjä.
1. Kor. 4:16-17: "Kehotan teitä siis noudattamaan omaa esimerkkiäni. Olen sitä varten lähettänyt luoksenne Timoteuksen, joka on minun hengellinen lapseni, rakas ja uskollinen poikani. Hän palauttaa teidän mieleenne, miten minä Kristuksen omana elän ja mitä minä kaikkialla eri seurakunnissa opetan."
Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) kehotti opetuslapsiaan menemään pakanakansojen luokse ja opettamaan heille kaiken sen, mitä Hän oli käskenyt heidän pitää. Tämä tarkoittaa samaa asiaa, kuin opettaa pakanakansoja noudattamaan lakia samalla tavalla, mitä Yeshua sitä noudatti (Matt. 5:17-20).
Matt. 28:18-19, 20: "Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni... ..ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
Paavali opetti roomalaisille, että lakia noudattava pakana tulee tuomitsemaan juutalaisen, joka ei noudata lakia. Ne jotka rikkovat lakia vastaan, eivät pääse taivaaseen, vaikka he olisivat tunnustaneet uskonsa Jeesukseen ja saaneet jopa armolahjoja.
Room. 2:27: "Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia."
Matt. 7:21-23 (1933/38): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."
Uuden liiton aikana Jumala on tehnyt juutalaisista ja pakanoista saman ihmisryhmän (Ef. 2:11-20). Heitä koskee sama laki.
3. Moos. 24:22 (1933/38): "Sama laki olkoon teillä, niin muukalaisella kuin maassa syntyneelläkin; sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne."
Ps. 111:7-8: "Kaikki, mitä hän tekee, on oikein, ja se pysyy, hänen säädöksensä eivät muutu. Hän on vahvistanut ne ikuisiksi ajoiksi, ne ovat oikeat ja lujat."
Jos pakana yrittää paeta lakia, niin hän samalla pakenee Jumalaa
Paavalin Galatalaiskirjettä ja Roomalaiskirjettä on usein käytetty väärin kumoamaan kristittyjen velvollisuus noudattaa lakia. Jotta kirjeen opetuksen ymmärtää oikein, niin sen asiayhteys tulee ottaa huomioon. Eräät kristityiksi tulleet juutalaiset olivat eksyneet kuuntelemaan vääriä opettajia, jotta he alkaisivat elämään ihmisen keksimissä harhaopeissa ja jopa kieltäisivät Messiaan (esim. Juud. 1:4). He yrittivät eksyttää kristittyjä juutalaisia palaamaan takaisin juutalaisiksi, jotka keskittyvät lain noudattamiseen ilman Messiasta. Paavali taistelee tätä asiaa vastaan Galatalaiskirjeessä. Kuten edellä on osoitettu, Paavalin aikana kristityt noudattivat lakia oppien jatkuvasti lisää lain sisällöstä, mutta he tekivät sen uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) ja iloitsivat siitä, että heillä on Messias. Meidän aikana papit vääristelevät Galatalaiskirjettä sekä Roomalaiskirjettä (2. Piet. 3:15-16) ja opettavat kirjeiden sanoman väärin.
Gal. 1:6-11: "Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu. Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu. Yritänkö minä tässä vaikuttaa ihmisiin? Tai kukaties Jumalaan? Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija. Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen."
Jesajan kirja kertoo ajasta, jolloin Jumala tuomitsee maapallon kaikki kansat. Jumala mainitsee maapallon pakanakansojen synneiksi sen, että he ovat hylänneet Jumalan lain ja ikuisen liiton (uusi liitto, Hepr. 8:7-13, 12:24; Hes. 37:26-28; Jer. 32:40).
Jes. 24:1,5-6, 13: “Katso: Herra hävittää maan ja autioittaa sen, runtelee sen kasvot ja lyö hajalle sen asukkaat...
..Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyt, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton. Siksi kirous syö maan, sen asukkaat saavat maksaa teoistaan. Siksi maan asukkaat käyvät vähiin, vain muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta...
..Näin käy maailman kansoille: niistä jää jäljelle sen verran kuin jää oliiveja puuhun, jota sadonkorjaaja ravistelee, sen verran kuin voi löytää rypäleitä, kun viininkorjuu on ohi.”
Lailla tarkoitetaan viittä Mooseksen kirjaa. Monet papit ja kirkossa käyvät seurakuntalaiset sanovat, että: "Jeesus täytti lain ja sen takia lakia ei tarvitse noudattaa". Tässä on paha väärinkäsitys. Tällaista ei Raamattu opeta. Roomalaiskirjeen 10:4 -jakeessa on käännösvirhe, että Kristus olisi lain loppu, kun oikea käännös kreikkalaiselle sanalle 'telos' on lain lopputulos, päämäärä tai tarkoitus. Esim. jakeessa 1. Piet. 1:9 uskon päämäärä (telos) on sielujen pelastus. Ei kai Pietari tarkoita, että sielujen pelastus olisi uskon loppu. Paavali ei kehottanut jakeessa 1. Tim. 1:5 lopettamaan rakastamista, vaan kehotuksen päämäärä (telos) on rakkaus. Vanhassa testamentissa on useita profetioita tulevasta Messiaasta. Yeshua (Jeesus) oli lain ja samalla myös koko Vanhan testamentin Messias profetioiden täyttymys. Toista Messiasta ei enää tule, koska Yeshua on nyt Messias. Oikea toteamus asiasta on: "Jeesus on lain messiasprofetoiden täyttymys". Sen takia Mooseksen lakia kutsutaan uuden liiton aikana myös Kristuksen laiksi (1. Kor. 9:21), koska Yeshua (Jeesus) oli Mooseksen lain Messias profetioiden täyttymys ja Yeshua sanoi Mooseksen lain olevan Hänen lakinsa (Matt. 5:17-19, 23:1-3).
Joh. 1:45, 49: "Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooseksen laki ja profeettojen kirjat todistavat! Hän on Jeesus, Joosefin poika Nasaretista..." (Natanael sanoo Jeesukselle) "..Natanael sanoi: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas!"
Room. 10:4 (Aapeli Saarisalo): "Sillä Kristus on lain päämäärä vanhurskaudeksi jokaiselle uskovalle."
Raamattu kertoo, että laki ja profeetat olivat Johannes Kastajan aikaan asti ennustusta Messiaasta, mutta sen jälkeen lain Messias profetiat ovat olleet täyttyneenä. Yeshua sanoi, ettei Messias profetioiden täyttyminen lopettanut lakia.
Matt. 11:12-13: "Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin... ..Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta..."
Luuk. 16:16-17: "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta... ..Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa."
Tästä asiasta näemme, miten huonoa hedelmää on papisto ja muut raamatunopettajat tehneet, koska yleisöllä on tässä tärkeässä asiassa väärä käsitys. Yleisö menee harhaa, koska yleisö ei lue kunnolla Raamattua havaitakseen pappien väärän opetuksen.
Jer. 8:8-9: "Kuinka te voitte väittää: "Me olemme viisaita, meillä on Herran laki." Totisesti, lainopettajien kynä on väärentänyt Herran lain! Onnettomasti käy noille viisaille, he joutuvat ymmälle ja heidät vangitaan. He ovat hylänneet Herran sanan -- mitä viisautta heillä muka olisi!"
Jesajan kirjan 66.-luku kertoo ajasta, jolloin Yeshua HaMashiach (Jeeesus Kristus) saapuu toisen kerran maan päälle, mutta hän tulee Tuomarina ja vahvana maallisena hallitsijana. Yeshua heittää vastustajansa helvettiin ja ottaa kaiken vallan maan päällä. Raamattu kertoo, että silloin palataan takaisin Yeshuan ja Paavalin noudattamaan messiaaniseen juutalaisuuteen, jolloin vietetään sapattia, uudenkuun juhlaa eikä syödä sianlihaa.
2. Tess. 1:7-9 (1933/38): "..kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta..." (vert. Room. 2:12-13, 1. Tim. 1:11)
Jes. 66:15-24: "Katso, Herra saapuu tulenlieskassa, hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli. Hänen vihansa purkautuu tulenhehkuna, hänen jyrinänsä liekkeinä. Niin Herra toteuttaa oikeutensa tulella, hänen miekkansa lyö ihmissukua, ja monet kaatuvat sen lävistäminä: nuo, jotka puhdistautuvat ja valmistautuvat palvontatarhojen menoihin johtajansa ympärillä, nuo, jotka syövät kaikkea iljettävää, sian lihaa, rottia -- minä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa, ja he kaikki saavat loppunsa, sanoo Herra.
Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni. Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon jääneitä vieraiden kansojen luo Tarsisiin, Putiin, Ludiin, Mesekiin, Tubaliin ja Javaniin, kaukaisille saarille ja rannikoille, jotka eivät ole kuulleet minusta puhuttavan eivätkä nähneet minun kirkkauttani. Nuo, jotka lähtevät, kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani. He tuovat kaikki veljenne kaikkien kansojen keskeltä, lahjaksi Herralle, he tuovat heidät hevosilla ja avovaunuilla ja katetuilla vankkureilla ja muuleilla ja ratsukameleilla Jerusalemiin, minun pyhälle vuorelleni -- sanoo Herra -- samalla tavoin kuin israelilaiset tuovat uhrilahjana ruokaa puhtaissa astioissa Herran huoneeseen. Ja minä otan myös näitä vastatulleita palvelemaan pappeina ja leeviläisinä, sanoo Herra.
Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne. Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu."
Sakarjan kirja kertoo samoista ajoista. Pakanakansoista eloon jääneet tulevat Jerusalemiin vuosittain kumartamaan Herra Sebaotia, Kuninkaiden Kuningasta, Yeshua HaMashiachia ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
Sak. 14:16: "Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa."
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Yeshua, Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä kerran ja laittaa asiat kohdalleen. Silloin toteutuu kokonaan se, että ennen kuin tulee suuri ja pelottavat Herran päivä, niin profeetta Elia julistaa totuutta ihmiskunnalle.
Matt. 17:11: "Elia kyllä tulee", hän vastasi, "ja panee kaiken taas kohdalleen."
Malakian kirjan profetoiden esitäyttymys oli Jeesuksen ensimmäisessä tulemuksessa ja Johannes Kastajassa, mutta niiden lopullinen täyttymys tapahtuu Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) toisessa tulemuksessa, jolloin nähdään myös Elia.
Mal. 3:1-4: "Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli, jota te kaipaatte. Hän saapuu, sanoo Herra Sebaot. Kuka voi kestää sen päivän, jolloin hän tulee, kuka voi seistä horjumatta, kun hän ilmestyy? Sillä hän on kuin ahjon hehku, hän puhdistaa kuin vahvin lipeä.Silloin Herra toimii kuin metallinsulattaja ja hopeankiillottaja. Hän puhdistaa leeviläiset, ja he tulevat puhtaiksi kuin kulta ja hopea, joista kuona on poltettu pois. He uhraavat jälleen Herralle virheettömät uhrit, säädösten mukaan. Juudan ja Jerusalemin uhrilahjat ovat Herralle mieleen, niin kuin ne olivat entisinä aikoina, jo kauan sitten."
Mal. 4:4-6 (1933/38): "Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi."
Tempauksessa pelastetaan ne, jotka uskovat sitä sanaa, mitä Jumalan lähettämä profeetta Elia julistaa ihmiskunnalle. Ne jotka tekevät parannuksen ja vapaaehtoisesti hyväksyvät totuuden niin, heidät Jumala pelastaa (Matt. 25:1-13; Ilm. 3:10; 1. Kor. 15:51-52; 1. Tess. 4:15-17, 5:9).
Jes. 56:6-8 (1933/38): "Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi. Herra, Herra sanoo, hän, joka kokoaa Israelin karkoitetut: Minä kokoan vielä muitakin sen koottujen lisäksi."
Monen luulevat, että heidät temmataan turvaan taivaaseen antikristuksen kynsistä, koska he ovat tunnustuksellisia kristittyjä. Monella heistä on väärää pelastusvarmuutta, koska he eivät ymmärrä olevansa tyhmiä morsiusneitoja, joita ei pelasteta tempauksessa. Maan päälle jää suuri määrä tyhmiä kristittyjä morsiusneitoja, jotka olivat vastustaneet Eliaa. He havahtuvat tempauksen jälkeen, ettei heillä ole muuta mahdollisuutta, kuin tehdä parannus ja kuolla marttyyreinä antikristuksen surmaamina. Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli antikristuksesta ja hänen väärästä profeetasta.
Onko Suomessa noudatettu Mooseksen lakia?
Kyllä, tämä on totta. Mooseksen laki tuli voimaan myös Ruotsin valtakunnassa. Jo 1530-luvulla Kustaa Vaasan aikana viitattiin Jumalan lakiin. Rahvasta kehotettiin maksamaan kymmenykset ajallaan ja tarkasti. Määräystä perusteltiin "Jumalan ja Ruotsin lailla". Ruotsissa kirkko muuttui luterilaiseksi vuonna 1593 (Upsalan kokous). Ruotsin kuningas Kaarle IX (Kaarle Herttua) asetti maallisen lain vuonna 1608, jossa noudatettiin Mooseksen lakia. Tuomioita perusteltiin tuomioistuinten pöytäkirjoissa viittaamalla mm. Levitkukseen eli Mooseksen kolmanteen kirjaan. Ruotsi-Suomen alioikeudet sovelsivat monia kohtia Mooseksen laista vuoteen 1734 asti, jolloin lakia muutettiin. Sen jälkeen Mooseksen lakia sovellettiin harvemmissa tapauksissa niin, että vuoteen 1927 mennessä oli Suomen laista jo monet säännökset kumottu tai muutettu.
1600-luvun tuomioistuimissa tunnettiin myös Vanhan testamentinkin tuntema armo. Kun alioikeus tuomitsi aatelisherran huorinteosta kuolemaan, niin hovioikeus saattoi muuttaa tuomion hyvin ankaraksi sakkorangaistukseksi, jonka määrä saattoi vastata korkeimmillaan talon hintaa. Aatelisherran kanssa teki huorin yleensä alemmasta säädystä piika, leski tai muuten köyhä nainen. Naisella ei olisi ollut varaa maksaa ankaria sakkoja, joten esikertalaista naista ei yleensä tuomittu ollenkaan, mutta toisella kerralla tuomio määrättiin ja silloinkin vain puolet säädetyistä sakoista. Jos sakkoja ei pystynyt maksamaan, niin rangaistus muutettiin ruumiinrangaistukseksi. Tänä aikana ei käytetty vankeusrangaistuksia.
Haureudesta jäi pari kiinni siinä yhteydessä, kun avioton lapsi syntyi ja pappi piti kutsua ristiäisiin. Tällöin pappi sai tietää vanhemmista, jolloin pappi vei parin tuomioistuimen eteen. Jos esiaviollisessa suhteessa oli kaksi naimatonta, niin heitä ei tuomittu, jos he menivät naimisiin. Monet eivät menneet naimisiin, vaan ottivat ennemmin rangaistuksen päälleen. Kyse oli usein siitä, ettei vanhemmat tai muu yhteisö olisi hyväksyneet avioliittoa. Vuosina 1796-1805 syntyi aviottomia lapsia Etelä-Suomessa 12 % ja Pohjanmaalla 6,5 %.
Syntejä tehnyt mies sai kuulla Jumalan vanhurskaan tuomion
On tavallista, että ihmiset tekevät vääriä syytöksiä ja antavat vääriä tuomioita. Jumala tuomitsee aina totuudenmukaisesti ja oikein. Olen saanut tietooni erään opettavaisen tositarinan, kun Jumala julisti vanhurskaan tuomion eräälle syntiselle miehelle.
Taivaan Isä lähetti pikkujouluiltana kaksi profeettaansa syntisten ihmisten luo baariin. Jeesus meni myös syntisten ihmisten luo, mitä tekopyhät uskovat tosin väärin paheksuivat (Luuk. 19:7).
Profeetat ostivat voileivän, kahvia ja teetä. Viereiseen pöytään istuutui eräs turkulainen, helluntailainen mies. Hän alkoi juttelemaan naapuripöydässä oleville miehille. Kävi ilmi, että hänellä oli rikosrekisteri omasta syystään. Hän kertoi, että hänellä on perhe, joka on uskossa. He käyvät säännöllisesti seurakuntansa kokouksissa. Hän kertoi, että parasta uskossa on se, että saa ikuisen elämän. Mies kuvitteli hänellä olevan pelastusvarmuus.
Tänä iltana hänen perheensä oli jäänyt kotiin ja mies tuli yksin baariin. Hän oli ottanut sormuksen pois sormesta. Tullessaan baariin hän ei ollut vielä juonut alkoholia, mutta keskusteluissa kävi ilmi, että hänellä on taipumus käyttää runsaasti alkoholia. Profeetat puhuivat hänelle lempeästi sen merkityksestä, että Taivaan Isän käskyjä on syytä totella. Mies ei oikein lämmennyt näille puheille ja hymähteli kuullessaan tällaista.
Apt. 24:22, 25-26: "Felix, joka oli tarkoin perillä Herran tiestä.. ..Jonkin ajan kuluttua Felix tuli juutalaisen vaimonsa Drusillan kanssa vankilaan, lähetti hakemaan Paavalia ja kuunteli, mitä tämä kertoi uskosta Kristukseen Jeesukseen. Mutta kun Paavali puhui Jumalan tahdon mukaisesta elämästä, halujen hillitsemisestä ja tulevasta tuomiosta, Felix pelästyi ja sanoi: "Saat mennä. Kutsun sinut taas toiste, kun minulla on aikaa." Hän myös toivoi saavansa Paavalilta rahaa, ja siksi hän tavan takaa haetti Paavalin luokseen ja keskusteli hänen kanssaan."
Sitten paikalle tuli nainen, joka ei ollut miehen vaimo vaan treffikumppani. Mies suuteli ja hyväili naista. Sen jälkeen he menivät ostamaan baaritiskiltä alkoholia. Raamattu kieltää avioliiton ulkopuoliset satunnaiset suhteet, mikä tarkoittaa mm. kumppanien jatkuvaa vaihtamista ja varsinkin toisen aviopuolisoon koskemista (3. Moos. 20:10).
Room. 7:2-3 (1933/38): "Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle."
Ihminen saa mennä naimisiin ja nauttia kaikesta miehen ja naisen välisestä hyvästä avioliiton sisällä. Ihminen ei saa oman halunsa johdattamana hylätä aviopuolisoa ja ottaa hänen tilalle jonkun toisen. Laillisen avioeron perusteita Raamattu mainitsee mm. huorinteon ja sen, jos ei-uskova hylkää puolisonsa hänen uskonsa takia niin, uskova on vapaa tästä avioliitosta (1. Kor. 7:15, Matt. 5:32).
Taivaan Isä pyysi profeettojaan menemään ovelle odottamaan ja antoi kummallekin profeetalleen ohjeita ja niihin vahvistukset (Joh. 20:22-23). Mies tuli baaritiskiltä ovea kohti ja pysähtyi profeettojen kohdalle. Toinen profeetta sanoi miehelle vakavalla äänellä Taivaan Isän käskemiä lauseita, joiden keskeinen sisältö oli se, että tämä mies tekee syntiä, Jumala tulee rankaisemaan häntä, mutta pelastaa hänen muut perheenjäsenet. Toinen profeetta sanoi miehelle, että tämän takia Jumala oli lähettänyt heidät tähän baariin ja näin vahvisti miehelle annetun viestin Taivaan Isältä. Mies jähmettyi paikalle hämmästyksestä ja kasvot helahtivat aivan punaisiksi. Hän ei pystynyt sanomaan mitään. Sitten profeetat poistuivat paikalta.
Tällä syntisellä miehellä oli väärä käsitys pelastusvarmuudesta. Olikohan hän kuullut jostain väärää opetusta siitä, mitä pelastus edellyttää vai olikohan niin, ettei miestä kiinnosta Jumalan sana? Tämä mies voi välttää tuomion helvettiin, jos hän katuu, pyytää anteeksi ja lopettaa synnin teon. Raamattu säätää, ettei alkoholia kohtuuttomasti juova tai aviorikkoja pääse taivaaseen (1. Kor. 6:9-10, Matt. 7:21-23 1933/38, Jaak. 2:14-26). Jos mies ei tee parannusta, niin hän menettää pelastuksensa. Taivaan Isän armoa oli, että miehelle toimitettiin Jumalan käskemä sanoma, jolloin mies saa paremman tilaisuuden uskoa ja tehdä parannus.
Jumala armahtaa niitä, jotka uskossa tekevät parannuksen synneistään
Kuningas Daavid teki huorin toisen miehen vaimon kanssa. Daavid surmautti naisen aviomiehen. Profeetta Nathan meni nuhtelemaan Daavidia ja Daavid heti katui tekemiään syntejään. Daavid lopetti huorinteon. Jumalan armahti Daavidia. Daavidin ei tarvinnut kärsiä kuolemantuomiota (2. Sam. 12:1-14). Jeesus armahti samalla tavalla aviorikkomuksesta kivitettäväksi tuomitun naisen. Mutta Jeesus kehotti häntä, ettei armon jälkeen saa enää tehdä syntiä (Joh. 8:1-11). Tämän tarkoittaa sitä, että jos jatkaa aviorikosten tiellä, niin silloin voi menettää syntien anteeksi saamisen. Tästä teemasta on lisää artikkelissa 'Armo'.
Room. 6:16: "..Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon."
Joh. 3:36: "Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään."
Roomalaisessa oikeudessa joskus jouduttiin äänestämään tuomiosta. Salaisessa äänestyksessä tuomarit laittoivat pussiin mustan kiven, jos syytetty oli syyllinen. Jos pussiin laitettiin valkoinen kivi, niin syytetty oli syytön. Jeesuksen, Yeshuan sovitusveri puhdistaa uskossa synneistään parannuksen tehneet. Jeesus, Yeshua antaa heille valkoisen kiven. Heidät tuomitaan viimeisellä tuomiolla syyttömiksi ja he voittavat paikan taivaasta:
Ilm. 2:17: "..Sille, joka voittaa, minä annan kätkettyä mannaa ja valkoisen kiven, ja siihen kiveen on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja."
Joosef tuomittiin vankilaan väärän todistuksen nojalla, mutta nousi Egyptin pääministeriksi
Raamattu kertoo, että Jaakobin poika Joosef joutui Egyptissä oikeuden eteen. Joosef tuomittiin väärän todistuksen nojalla vankilaan.
Joosefin elämää on pidetty Jeesuksen elämän varjona. Siinä on paljon eräänlaista esikuvallisuutta. Joosef oli isänsä Jaakobin suosikki. Raamattu ei moiti Joosefia mistään synnistä. Joosef joutui kärsimään paljon vääryyttä. Hän joutui Egyptissä faaraon korkean virkamiehen Potifarin varakkaan perheeseen orjaksi. Potifar oli faaraon hoviherra ja henkivartioston johtaja. Potifarin vaimo halusi tehdä huorin komean Joosefin kanssa. Joosef kieltäytyi ja juoksi pakoon. Vaimo sai käsiinsä Joosefin päällysvaatteet, niin hän alkoi Joosefin paetessa teeskennellä Joosefin yrittäneen raiskata hänet. Vaimo suuttui, koska Joosef ei suostunut makaamaan hänen kanssaan.
Joosef joutui syytteeseen. Korkean virkamiehen vaimon valheellista todistusta uskottiin. Sen ajan oikeuskäytännössä aviorikoksen ja raiskauksen eron tunnusmerkkinä pidettiin sitä, että huusiko nainen apua vai ei. Todistusaineistona oli Potifarin haltuun jäänyt Joosefin vaatteet. Joosef tuomittiin vankilaan raiskaajana, vaikka hän ei tehnyt tätä eikä muutakaan rikosta.
1. Moos. 39:6-20: "Joosef oli kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan. Niinpä jonkin ajan kuluttua isännän vaimo iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani." Mutta Joosef kieltäytyi ja sanoi isäntänsä vaimolle: "Isäntäni ei enää välitä itse huolehtia mistään, hän on uskonut minun hoitooni kaiken omaisuutensa. Minulla on tässä talossa yhtä paljon valtaa kuin hänelläkin, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään paitsi sinut, koska olet hänen vaimonsa. Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan?" Ja vaikka nainen päivästä toiseen houkutteli Joosefia, Joosef ei suostunut makaamaan eikä olemaan hänen kanssaan.
Eräänä päivänä, kun Joosef taas tuli taloon tekemään työtään eikä ketään talonväkeen kuuluvaa ollut paikalla, nainen tarttui Joosefin vaattee- seen ja sanoi: "Tule makaamaan kanssani." Silloin Joosef pakeni ulos, mutta hänen pukunsa jäi naisen käsiin. Kun nainen näki, että Joosef oli jättänyt pukunsa hänen käsiinsä ja paennut, hän huusi talonsa palvelijoita ja sanoi: "Katsokaa! Potifar on tuonut tänne heprealaisen miehen, joka nyt pitää meitä pilkkanaan. Hän tuli minun luokseni ja halusi maata kanssani, mutta minä huusin kovaa, ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja alkavan huutaa, hän jätti pukunsa tähän ja juoksi pakoon."
Nainen piti Joosefin puvun siihen asti, kun hänen miehensä palasi kotiin. Hän kertoi miehelleen samat asiat: "Tuo heprealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli minun luokseni häpäistäkseen minut, mutta kun minä kirkaisin ja rupesin huutamaan, hän jätti pukunsa minun viereeni ja juoksi pakoon." Kun isäntä kuuli vaimonsa kertovan, mitä orja oli tehnyt, hän raivostui. Hän otti Joosefin kiinni ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vankeja säilytettiin."
Joosef oli nöyrä vankilassakin. Hän nousi vankien johtajaksi. Sitten tuli sen aika, että Joosefin profeetan kyvyt tulivat faaraon tietoon. Joosef pystyi Jumalan avulla selittämään faaraon unen. Yhdessä päivässä Jumala muutti kaiken ja hyvitti Joosefille kärsimänsä vääryyden. Joosef pääsi vankilasta pois ja faarao korotti joosefin Egyptin huoneenhaltijaksi eli taloudenhoitajaksi, joka vastaa pääministerin asemaa. Faarao antoi Joosefille sinettisormuksensa, joka tarkoitti sitä, että Joosef sai käyttää faaraon valtaa. Joosef sai vaimoksi pappi Poti-Feran tyttären ylhäisestä suvusta. Vaimon isän nimi on hyvin lähellä Porifarin nimeä, joka kertoo siitä, että avioliitto on esikuvaa anteeksiannosta.
Ps. 113:5-8 (RK): "Kuka on niin kuin Herra, meidän Jumalamme, joka istuu korkealla ja alentuu katsomaan taivasta ja maata? Hän nostaa tomusta vähäosaisen, korottaa jätekasasta köyhän asettaakseen hänet istumaan ruhtinaiden rinnalle, kansansa ruhtinaiden rinnalle."
Dan. 5:21: "..korkein Jumala on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo."
Danielille juonittiin kuolemantuomiota, mutta syyttäjät kaatuivat omaan miekkaansa
 |
| Leijonat olivat Danielin ystäviä |
Dan. 6:20-25: "Aamun koitteessa kuningas nousi ja kiirehti leijonien luolalle. Tultuaan luolan suulle hän huusi Danielia murheellisella äänellä ja sanoi: "Daniel, elävän jumalan palvelija! Onko jumalasi, jota sinä alati palvelet, pystynyt pelastamaan sinut leijonilta?" Daniel vastasi: "Ikuisesti eläköön kuningas! Minun Jumalani lähetti enkelin sulkemaan leijonien kidan, eivätkä ne vahingoittaneet minua, koska Jumalani havaitsi minut viattomaksi, enkä minä ole tehnyt mitään väärää myöskään sinua kohtaan, kuningas." Kuningas ilahtui kovin ja käski nostaa Danielin luolasta. Hänet nostettiin ylös, eikä hänessä ollut mitään vammaa, sillä hän oli luottanut Jumalaansa.
Silloin kuningas käski noutaa ne miehet, jotka olivat syyttäneet Danielia, ja heittää heidät lapsineen ja vaimoineen leijonien luolaan. Eivätkä he olleet ehtineet luolan pohjalle, kun leijonat jo kävivät heidän kimppuunsa ja raatelivat heidät."
Daniel nousi tämän jälkeen Babylonian huoneenhaltijaksi eli pääministeriksi (Dan. 6:4). Babylonian kuningas muutti lakia niin, että vastedes kaikkien on palvottava Danielin eli Israelin Jumalaa.
Dan. 6:27-29: "Minä annan seuraavan käskyn: Kaikkialla valtani piirissä vavisten pelättäköön Danielin Jumalaa, sillä hän on elävä Jumala ja ikuisesti pysyvä, hänen kuninkuutensa ei koskaan häviä eikä hänen valtansa koskaan lopu. Hän pelastaa ja vapauttaa, hän antaa ennusmerkkejä ja tekee ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin leijonien kynsistä.
Ja Daniel menestyi Dareioksen hallitessa ja sen jälkeen myös persialaisen Kyyroksen valtakunnassa."
Suomen oikeuslaitoksen työn laadussa on osoitettu olevan suuria puutteita
Tuomarin ammatti on vaativa ja vastuullinen. Jumala edellyttää tuomareilta ja julkista valtaa käyttäviltä virkamiehiltä täsmällisyyttä ja ehdotonta rehellisyyttä. Jos tuomari laiskuuttaan, välinpitämättömyyttään tai jopa epärehellisyyttään tekee huonoja päätöksiä, niin hän joutuu siitä vastuuseen Jumalan edessä.
Vanhan testamentin aikana kansaa johti tuomarit. He eivät olleet ainoastaan riita-asioiden tai rikosasioiden tuomareita, vaan he johtivat osaruhtinaina vastuullaan olevaa osaa kansasta. Laki edellyttää tottelemaan tuomareita, joten Jumala myös edellyttää oikeudenmukaisia tuomioita. Niin ei aina ollut. Tuomarit tekivät työnsä huonosti ja saivat niistä kovia nuhteita.
Psalmi 82 kertoo jumalten kokouksesta. Tämä ei tarkoita sitä, että monta Jumalaa olisivat kokoontuneet, koska on olemassa vain yksi Jumala (Mark. 12:29-32). Kyse on siitä, että Jumalan nimeä Elohim käytetään heprean kielessä myös tuomarista tai muusta vaikutusvaltaisesta ihmisestä. Sana käyttäytyy kuten suomen kielessä sana 'Herra', joka tarkoittaa Jumalaa, mutta voi asiayhteydestä riippuen tarkoittaa myös vaikutusvaltaista miestä, herrasmiestä tms. Psalmissa 82 Jumala nuhtelee kovin sanoin tuomareita vääryydestä ja jumalattomuudesta. Tuomarit eivät ole jumalia, vaan sortuvat kuin vallasta syösty ruhtinas ja kuolevainen ihminen.
Ps. 82: "Jumala astuu esiin jumalien kokouksessa ja julistaa jumalille tuomionsa: "Kuinka kauan te poljette oikeutta ja pidätte väärintekijöiden puolta? (sela) Puolustakaa orpoja ja onnettomia, huolehtikaa köyhistä ja kurjista. Pelastakaa heikot ja vähäväkiset, vapauttakaa heidät sortajien käsistä. Te ette tiedä ettekä ymmärrä mitään, te harhailette pimeässä, ja maan perustukset järkkyvät. Kuulkaa! Vaikka olette jumalia, kaikki tyynni Korkeimman poikia, te kuolette niin kuin ihminen kuolee, sorrutte kuin vallasta syösty ruhtinas!" Nouse, Jumala, saata maan päällä oikeus kunniaan! Sinun ovat kaikki kansat."
Suomessa on kyseenalaistettu niiden tuomarien jääviys, jotka kuuluvat vapaamuurareihin, koska järjestön rituaalit ja kulttuuri korostavat jäsenten välistä lojaalisuutta yli muiden sääntöjen. Lehdistössä on kiinnitetty huomiota sellaiseen, että tuomarit ovat käsitelleet juttuja, joissa vähintään yksi asianosaisista on ollut myös vapaamuurari. Eduskunnan oikeusasiamies on lausunut, että tuomarien on tehtävä sidonnaisuusilmoitus vapaamuurariudestaan (Yle 18.1.2013). Suomalaisilla on sellainen vaikutelma, että oikeuslaitos tekisi laadukkaita päätöksiä. Päätöksistä kuitenkin valitetaan hyvällä menestyksellä ja merkittäviä laatupuutteita havaitaan.
Yle 15.5.2014: "Professori: Tuomareiden ammattitaito on kelvoton. Joka kolmas Yle Uutisten laajaan kyselyyn vastannut lakimies sanoo, että hallintotuomioistuimista tulee harvoin tai ei koskaan laadultaan hyviä tuomioita... – Sitten on yksi tekijä, nimittäin tuomarin laiskuus. Se vaikuttaa. Ei viitsi tai ei ehdi perehtyä laajaan aineistoon riittävän hyvin, eikä viitsi ottaa oppikirjoja hyllystä ja katsoa, miten juridiikka menee, Aurejärvi väitti... – Tuomio on lopputuote. Ei voi olla hyvä tuomio, jos valmistelu ja istunto on huonoa. Valmistelussa pitää tiukalla prosessijohdolla selvittää, mistä on kysymys. Kaikkien pitää saliin mennessä tietää, mistä on kysymys, asianajaja Riitta Leppiniemi korosti..."
Ps. 94:20-23: "Sinäkö tukisit turmeltuneita tuomareita, jotka lain varjolla tekevät konnantöitään! He vehkeilevät viatonta vastaan ja tuomitsevat syyttömän kuolemaan. Mutta Herra on minun linnani, Jumala on turvakallioni. Hän kostaa heille heidän rikoksensa, lyö heitä heidän pahuutensa tähden..."
Oikeudenkäyntikulujen laskutus on karannut täysin käsistä. Oikeustieteilijöiden kollegiaalisuus on johtanut tuntiveloituksiin, jotka ovat kaiken kohtuullisuuden yläpuolella ja läpinäkyvän ahneita. Oikeuskäytäntöä ole muutettu oikeudenmukaiseksi eikä tuomarien ja asianajajien veloituskäytännöt ole kohtuullisia. Tästä ovat vastuussa suomalaiset tuomarit. Asvalttikartellijuttu Helsingin käräjäoikeudessa oli asianajajille lottovoitto. He saivat laskuttaa palkkioita yhteensä 8,4 miljoonaa euroa (Yle 28.11.2013), mikä vastaa keskituloisen palkansaajan palkkakustannuksilla noin 120 henkilötyövuotta. Hovioikeus katsoi, että 280 euroa tunnilta (160 * 280 = 44.800 euroa per kk) on kohtuullinen korvaus asianajotyöstä, mikä ei todellakaan ole kohtuullinen korvaus normaalin riita-asian hoidosta (IL 19.2.2020). Kysymys on suuresta vääryydestä ja ahneudesta, mistä he joutuvat tilille viimeisellä tuomiolla. Oikeudenkäyntikulujen korvausjärjestelmä käyttää hyväksi toisen osapuolen puolustuskyvytöntä asemaa, koska he joutuvat alistumaan määrättyyn taksaan, ja oikeuslaitoksen väärää oikeuskäytäntöä, joka on kollegiaalinen omalle ammattikunnalle.
Olin kerran Pirkanmaalla eräässä raamattupiirissä. Raamattupiirin puheenjohtaja kertoi kerran olleensa käräjäoikeuden aulassa. Hän kuuli sattumalta sivukorvalla, kun kaksi vastapuolia edustavaa lakimiestä keskustelivat keskenään ja toinen ehdotti, että pidennetään tämän jutun käsittelyä, kun hänen päämiehellä näyttää olevan paljon rahaa, mihin vastapuolen lakimies näytti suostuvan.
1 Kor 6: 9-10: "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät."
Taivaan Isän puhe 29.11.2015: On aika nousta
Taivaan Isä puhuu Mikaelin suun kautta tässä videossa.
