keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Usko ilman tekoja on kuin kuollut ruumis haudassa


*Ihmisen teot kertovat, mihin hän uskoo
*Paavalin ja Jaakobin kirjeet eivät ole ristiriidassa keskenään vaan täydentävät toisiaan
*Kirkot opettavat tekemään laittomuutta, mutta Yeshua (Jeesus) ja Paavali eivät hyväksyneet sitä pakanoiltakaan

*Armon varassa ei saa jatkaa synnin tekemistä, muuten ei saa armoa
*Jumala on armollinen niille, jotka uskonsa mukaisesti lopettavat synnin tekemisen 
*Moni uskovainen yrittää päästä Taivasten Valtakuntaan, mutta ei voi 
*Taivaan Isä maksaa kullekin palkan tekojen mukaan 



Jumalan tahdon vastaiset askelmat vievät alas hautaan, mutta uskon mukaiset askelmat vievät ylös Taivasten Valtakuntaan

Uskon mukaisilla askelmilla pääsee Taivaaseen johtavia portaita ylös perille asti. Portaiden nouseminen on vaivalloista, mutta askelmat kannattaa ottaa (Luuk. 9:23-24). Maailma on kylmä ja pimeä paikka, jonka tarjoama vesi ei tyydytä janoa. Mutta ylhäällä Taivasten Valtakunnassa on lepoa, valoa ja yltäkylläisyyttä, jossa saa juodakseen elämän vettä, mikä tyydyttää kaiken janon.

1. Moos. 28:10-13: "Jaakob lähti Beersebasta ja kulki kohti Harrania. Matkallaan hän jäi auringon laskiessa yöksi erääseen paikkaan, otti siltä paikalta päänalusekseen kiven ja kävi makuulle. Yöllä Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas. Sitten hän näki, että Herra seisoi hänen vieressään ja sanoi: "Minä olen Herra, isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala."

Joh. 1:49-51: "Natanael sanoi: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas!" Jeesus sanoi hänelle: "Uskotko jo sen perusteella, että sanoin nähneeni sinut viikunapuun alla? Paljon suurempaakin saat vielä nähdä." Ja hän jatkoi: "Totisesti, totisesti: te saatte nähdä taivaan avoinna, ja te näette Jumalan enkelien kulkevan ylös ja alas siinä, missä Ihmisen Poika on."

Joh. 4:12-13, 28-29: "Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin." Jeesus vastasi hänelle: "Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä."..   ..Nainen jätti vesiruukkunsa siihen, meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: "Tulkaa katsomaan, tuolla on mies, joka kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt! Olisiko hän Messias?" Ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat Jeesuksen luo."

Joh. 4:22: "..pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta."

Pride-kulkue kantaa ruumisarkkua
Jumalan tahdon vastaisilla askelmilla ollaan väärällä tiellä, joka vie alas hautaan. Siellä ei saa lepoa eikä vettä juodakseen, vaan ikuisesti kestävää tuskaa (Ilm. 14:10-11). 

Luuk. 16:22-24: "..Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.' Mutta Abraham sanoi: 'Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa."

On paljon helpompaa kulkea leveää päällystettyä tietä kuin kapeaa ja mäkistä metsäpolkua. Samoin on vaivattomampaa laskea portaita alaspäin, kuin nousta ylöspäin. Ihminen valitsee itse, kumpaa tietä haluaa kulkea. Kukin varokoon, ettei eksy väärälle tielle valheiden johdattamina. Pelastuksen tie löytyy Raamatusta. Jos uskot kaiken Raamatusta ja noudatat sitä, löydät kapean tien ja sen varrella olevat ylöspäin vievät portaat, jotka johdattavat sinut Taivaaseen, jonka portista sinut päästetään sisälle.

Ilm. 22:16-17: "Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti." Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Joka tämän kuulee, sanokoon: "Tule!" Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä."

1. Tim. 6:12: "Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen."

On eri asia sanoa olevansa uskovainen, kuin olla Jumalalle kelpaavassa uskossa

Uskon mukaiset askelmat vievät ylös
Mitä Raamattu tarkoittaa uskolla, joka pelastaa? Suomalainen Raamattu on käännetty kreikankielisistä käsikirjoituksista. Kreikkalainen sana 'pisteuo' käännetään yleensä joko 'usko' tai 'uskollisuus'. Raamattu ei tarkoita uskolla pelkästään jonkin asian totena pitämistä esimerkiksi ainoastaan uskoa Jeesuksen olevan olemassa. Se tarkoittaa myös luottamista johonkin, pitää varmana jotakin ja halua toimia sen mukaan. Usko ei ole vain joku henkilökohtainen elämys, vaan se on päätös pitää kiinni Jumalan Sanasta toimimalla sen mukaan. 'Pisteuo' merkitsee nimenomaan uskollista uskoa. Se tarkoittaa riippumista siitä, mihin usko, joka on riippumista siitä puusta, minka oksa haluaa olla. Jos ei toimi Jumalan Sanan mukaan, on kuin puusta pudonnut oksa, joka kuivuu maassa ja lopulta poltetaan tuhkaksi risujen kanssa.

5. Moos. 30:20 (1933/38): "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kuule hänen ääntänsä ja riipu hänessä kiinni, sillä siinä on sinun elämäsi ja pitkä ikäsi..."

Joh. 8:51: "Totisesti, totisesti: joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa."

Joh. 15:4, 6, 10: "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa...     ..Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi...     ..Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan."

Jumalaan luottaminen näkyy siinä, miten palvelee Häntä. Se luottaa Jumalaan, joka antaa koko elämänsä Herralle palvellakseen Häntä. Luottaminen on myös sitä, että on aina rehellinen Jumalan edessä. Se luottaa Jumalaan, joka erehtyessään ei yritä salata syntiään, vaan epäröimättä tunnustaa tekemänsä synnit ja pyytää armoa Jumalalta. Luottaminen ja usko kulkevat käsi kädessä.

Mark. 1:4-5 (1933/38): "..niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi. Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä."

Sananl. 28:13-14: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä."

1. Joh. 1:9: "Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."

Joh. 3:16: "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."

Room. 12:1: "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla."

Jumala lähetti Johannes Kastajan kulkemaan Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) edellä tasoittamaan Hänelle tietä saapua ihmisten keskelle (Jeesuksen alkuperäinen heprealainen nimi on Yeshua [Jeshua], mistä on lisää artikkelissa: 'Kutsu Luojaasi Hänen nimellään'). Johannes Kastaja opetti, että uskominen on Jumalan Pojan käskyjen tottelemista, mikä antaa iankaikkisen elämän. Jeesuksen ylistäminen ja Raamatun opiskeleminen ei riitä pelastumiseen, jos ei noudata Jumalan Sanaa.

Joh. 3:35-36: "Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen valtaansa. Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään."

Apostoli Johannes kirjoittaa, että Jumalan rakastaminen on Jumalan käskyjen noudattamista, mikä on uskomista Jumalaan. Näin sanoessaan Johannes viittaa Mooseksen kirjan käskyyn. Et rakasta Jumalaa, jos et noudata Hänen käskyjään. Joka rakkaudesta Taivaan Isään noudattaa Jumalan Sanaa, hänellä on sellaista uskoa, joka voittaa maailman ja pelastaa Taivasten Valtakuntaan.

5. Moos. 11:1: "Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, ja noudattakaa aina hänen lakejaan, hänen säädöksiään, määräyksiään ja käskyjään."

1. Joh. 5:2-4: "Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme."

5. Moos. 11:1: "Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, ja noudattakaa aina hänen lakejaan, hänen säädöksiään, määräyksiään ja käskyjään."

On eri asia sanoa olevansa uskovainen kuin olla vanhurskaassa (Jumalalle kelpaavassa) uskossa. Monet sanovat olevansa uskossa, mutta toimivat ennemmin oman tahtonsa mukaisesti kuin Raamatun Sanaa noudattaen, mikä ei riitä pelastumiseen. Usko ei ole ajattelemista vaan tekemistä. Suun tunnustus ei ole uskoa, jos ei tee, kuten sanoo. Ihmisen teot kertovat sen, mihin hän uskoo. Sardeksen seurakunnassa on paljon uskovia, joiden teot eivät täytä Jumalan vaatimusta, minkä takia he ovat jo eläessään kuolleita (matkalla kadotukseen).

Jaak. 1:26 (1933/38): "Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha."

Ilm. 3:1-3: "Sardeksen seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo hän, jolla on Jumalan seitsemän henkeä ja seitsemän tähteä: "Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista."

Juudaksen kirje kertoo seurakuntaan luikerrelleista (käärmeistä), jotka kääntävät Jumalan Pojan armon riettaudeksi ja kieltävät Valtiaansa Jeesuksen Kristuksen. Kysymys ei ollut seurakunnan ulkopuolisista vaan Jeesukseen uskonsa tunnustaneista, jotka käyttivät väärin Jumalan Pojan armoa oikeuttaakseen pahat tekonsa, jolloin he tosiasiassa kielsivät Yeshua HaMashiahin (Jeesuksen Kristuksen). Paavali opetti, että uskovainen kieltää Jumalan Pojan, jos hän ei noudata Jumalan Pojan käskyjä. Jumalan Pojan kieltäminen ei ole siis kiinni vain suun tunnustuksesta, vaan teoista (Jaak. 2:14-26). On tekopyhää sanoa uskovansa Herraan Jeesukseen, jos Hän ei ole uskovalle Herra. Yeshua varoitti kirjanoppineista, jotka saattavat opettaa oikein, mutta eivät itse elä opetuksensa mukaisesti (Matt. 23:1-7). Ihminen joka sanoo uskovansa Jeesukseen, mutta ei noudata Hänen käskyjään, kieltää Jumalan Pojan.

Juud. 1:4: "Teidän joukkoonne on näet luikerrellut ihmisiä, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. Nämä jumalattomat kääntävät meidän Jumalamme armon riettaudeksi ja kieltävät ainoan Valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen."

Tit. 1:16: "He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia, kykenemättömiä tekemään mitään hyvää."

Jaak. 2:18-20: "Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?"

Uskossa oleva tuntee Jumalan Sanan ja toimii sen mukaisesti. Tämä on Raamatun tarkoittamaa uskossa olemista, mikä täyttää Jumalan vaatimuksen. Sardeksen seurakunnassa on myös niitä, jotka eivät enää tee syntiä tahrien vaatteensa, mutta heitä on hyvin harvassa. Heidän uskonsa kelpaa Jumalalle, mikä pelastaa heidät.

Ilm. 3:4-5: "Muutamia sinulla sentään on Sardeksessa, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan. He saavat käyskennellä minun seurassani valkeissa vaatteissa; he ovat sen arvoisia. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä." 

Roomalaiskirje käyttää sanaa uskonkuuliaisuus. Uskossa oleminen on kuuliaista asettumista Jumalan hallintavallan alle. Paavali oli aiemmin vainonnut kristittyjä, mutta kun hän tuli uskoon, hänestä tuli kuuliainen Jumalalle. Paavali ymmärsi saaneensa suuren armo, jotta hän voisi johdattaa samalla tavalla muita parannukseen ja uskonkuuliaisuuteen. Kun Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) armollinen sovintoveri on puhdistanut hääpukumme, me emme saa liata sitä enää synnin tahroilla (1. Joh. 3:4, Ef. 6:12-18). Yeshua HaMashiach antoi pelastavan uhrin vain niille, joka ovat Hänelle kuuliaisia.

Hepr. 5:8-9: "Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia."

Room. 1:4-5: "..pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme, ja häneltä minä olen saanut armon ja apostolinviran, jotta hänen nimensä kunniaksi johtaisin ihmisiä kaikista kansoista uskonkuuliaisuuteen."

Hepr. 11:7, 8, 17, 27, 31: "Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon...   ..Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua...   ..Usko sai Abrahamin tuomaan Iisakin uhriksi, kun hänet pantiin koetteelle...   ..Uskonsa tähden Mooses lähti Egyptistä kuninkaan vihaa pelkäämättä ja pysyi lujana...   ..Koska portto Rahab uskoi, hän välttyi kuolemasta yhdessä niskoittelijoiden kanssa, sillä hän oli ottanut tiedustelijat ystävinä vastaan."

Ero harhassa olevan uskovaisen ja vanhurskaassa uskossa olevan välillä ei johdu vaikeudesta tulkita Raamattua, vaan vaikeudesta uskoa ja noudattaa Jumalan Sanaa. Harhassa oleva uskovainen haluaa kokea siunauksia itse asettamilla ehdoilla, kun vanhurskas uskova haluaa seurata Yeshuaa (Jeesusta) ehdoitta. Seurakunnissa on paljon uskovaisia, mutta vain pieni osa heistä on sellaisessa vanhurskaassa uskossa, että he pelastuvat.

Matt. 7:13-14: "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!" 

Paavali kertoi Korintin seurakunnalle tehneensä kaiken mahdollisen, että edes muutama heistä voisi pelastua. Totuus on, että vain pieni osa uskovista pelastuu. Ilmestyskirjassa on Taivasten Valtakuntaan pääsevän pyhän määritelmä. Hänen täyttyy täyttää kaksi vaatimusta: uskoa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) ja sen lisäksi Jumalan käskyjen noudattamista, mikä vaatii kestävyyttä. Ilman elämän pyhittämistä ei ole pelastusta (Hepr 12:14, 3. Moos. 19:1-4, 37).

1. Kor. 9:22-24: "Voittaakseni heikkoja olen näille ollut heikko. Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes muutamia. Kaiken tämän teen evankeliumin vuoksi, jotta olisin itsekin siitä osallinen. Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen!" 

Jer. 3:14: "Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset!" sanoo Herra. "Minä otan teidät jälleen omikseni. Minä kokoan teidät kaikki ja tuon Siioniin -- vaikka teitä olisi vain yksi joka kaupungissa ja kaksi joka kansan keskellä."

Luuk. 13:24: "Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene."

Oliivit ravistellaan puusta maahan
Sadonkorjuun aikana oliivipuuta ravistellaan, jotta oliivit putoaisivat maassa olevaan verkkoon. Vain muutama puun marja riippuu puusta niin lujalla otteella, että ne pysyvät kiinni puussa. Nämä oliivit ovat kuin ne uskovat, jotka pitävät kiinni uskosta. Elämän koettelut ovat sitä puun ravistamista, joka saa monen uskovaisen lankeamaan. Vain muutama roikkuu niin lujalla uskolla puussa, ettei putoa maahan ja sen tähden pelastuu.


Jes. 17:6-7: "..sinne jää jälkikeruuta varten sen verran kuin ravisteltuun oliivipuuhun -- kaksi, kolme marjaa latvaan, neljä, viisi sinne tänne oksiin. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala. Sinä päivänä ihmisen silmät etsivät sitä joka hänet on luonut, kohti Israelin Pyhää kääntyy hänen katseensa."

Ilm. 14:12: "Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen."

Ei ole uskoa ilman uskon mukaisia tekoja

Eläkkeellä oleva kirkkoherra Oiva Salli kertoi 3.9.2016 esitetyssä televisio-ohjelmassa tilanteesta, kun hän oli nuori pappi. Hän rukoili kielillä jumalanpalveluksen aikana Nokian kirkon alttarilla, jolloin hän kuuli sydämessään äänen: "Sinun pitää saarnata, että usko ilman tekoja on kuin kuollut ruumis haudassa". Oiva Salli koki, että hänelle olisi puhunut Pyhä Henki. Salli sanoi tietäneensä, että tämä asia löytyy Jaakobin kirjeestä (Jaak. 2:14-26). 

Oiva Salli kertoi olleensa nuorena arka ja alkoi epäröimään. Hän ei pystynyt lisäämään viestiä saarnaansa edes sen loppuun. Hän kertoi asiaan vaikuttaneen myös, ettei häntä kiinnostanut saarnata sitä, koska yleisökään ei näyttänyt olevan kiinnostunut hänen saarnastaan, koska he katsoivat kirkon ikkunasta ulos. Opettamatta jättämiseen ei vaikuttanut pelkästään arkuus vaan myös hänen oma haluttomuus. Hän kertoi, että jumalanpalveluksen jälkeen kirkon suntio tuli hän puheilleen. Suntio sanoi, että heillä on ollut monta vuotta raamattupiiri, jossa he ovat tutkineet Raamattua, mutta heillä ei ole tekoja. Oiva Salli ymmärsi asian niin, että tämä oli Jumalan huomautus siitä, mitä hänen olisi pitänyt saarnata.

Nuorelta teologian maisterilta voidaan odottaa, että hän pystyy milloin tahansa puhumaan muutaman minuutin keskeisistä Raamatun opetuksista, kuten tämäkin on (Jer. 1:9). Jos kerran Oivan Salli oli sitä mieltä, että toimintaohje oli tullut Jumalalta, niin hänen olisi pitänyt toimia saamansa ohjeen mukaisesti sinä päivänä, kun ohjeen sai. Joku kirkon penkillä istuvasta saattoi tarvita tätä Jumala Sanaa juuri sinä päivä, ettei lankeaisi seuraavana päivänä syntiin, mutta Oiva Salli ei tällä kertaa saarnannut saamansa ohjeen mukaisesti, jonka uskoi saaneensa Jumalalta. Raamatussa lukee, jos kuulette tänä päivänä Jumalan äänen, älkää paaduttako sydäntänne, kuten israelilaiset tekivät arkaillessaan Jumalan tahdon tekemistä erämaataipaleensa aikaan (Hepr. 3:15-19).  

Myöhempien vuosien aikana Oiva Sallin sydän on paatunut yhä enemmän ja hän on langennut väärään karismaattiseen hengellisyyteen mm. julkaisemalla vuonna 1993 Muurlan seurakunnan (nykyään Salo) nimissä väärän profetia, joka ei toteutunut profetian ilmoittamassa 100 päivän määräajassa. Hän kertoo internetsivuillaan, että profetia lähetettiin mm. pääministeri Esko Aholle ja se uutisoitiin TV-uutisissa. Kun profetia ei toteutunut määräajassa, Salli kertoo ajatelleensa, että profetia epäonnistui. Myöhemmin hän tuli katumapäälle, koska Suomen Sanomat oli julkaissut profetiaa kehuvan artikkelin. Lehden päätoimittajana oli silloin Paavo Väyrynen. Sallin mukaan profetiassa ei ollutkaan virhettä, koska hän kertoo nettisivuillaan profetiasta, että: "..se läpäisi Paavo Väyrysen kriittisen arvion." Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että profetia epäonnistui, joten se ei ollut Jumalan antama.

Turun tuomiokapituli antoi 18.8.1993 kirkkoherra Oiva Sallille nuhteet väärän profetian levittämisestä (PDF-dokumentti). Tekoon suhteutettuna nuhteet oli hyvin lievä seuraamus. Turun arkkipiispa John Vikström päästi Oiva Sallin kuin koiran veräjästä (Ilm. 22:15). Ylen televisio-ohjelmassa kerrottiin John Vikströmin olevan vapaamuurari (lisää artikkelissa), mikä antaa taustaa tällekin asialle. Kirkkoherra Oiva Sallista ei tullut Jumalan profeettaa, vaan hän eksyi vaeltamaan vieraan tulen perässä (3. Moos. 10:1-3, Matt. 7:21-23, 2. Kor. 11:13-15). Vaikka Oiva Sallin teot ovat olleet yleisesti tiedossa, hänet on siitä huolimatta valittu varsinais-suomalaisten järjestöjen hallituksiin, mikä on kyseenalaista hengellistä toimintaa (vertaa 5. Moos. 18:20-22). Sen lisäksi hänen on sallittu pitää kokouksia eri järjestöjen tiloissa, mikä sekin on hyvin kyseenalaista. 

Oiva Salli on julkaissut internetsivuillaan 23.4.2018 Harold Eatmond:in hänelle antaman profetian ääninauhoitteena, joka suomennettuna kuuluu seuraavasti: "Jumalan miehelle, Herran sotilaalle, Herran uskolliselle palvelijalle, opettajalle (kielillä puhumista). Opettaja (kielillä puhumista), isä (kielillä puhumista). Selitä Jumalan Sana (kielillä puhumista). Hallelujah, hallelujah, ristin sotilas, kiitos Jumala herätyksen tuojasta. Kiitos, että hän on enemmän kuin opettaja. Hänellä on evankelistan sydän, enemmän kuin evankelista, hän on hengellinen isä monille, hallelujah (naurua) hahahahahaha...

Profetiassa henki kutsuu Oiva Sallia isäksi ja hengelliseksi isäksi, mikä rikkoo Raamatun käskyä, ettei kukaan saa käyttää arvonimeä isä tai hengellinen isä. Arvonimi kuuluu yksin Taivaan Isälle. Tämä paljastaa Harold Eatmondin profetian vääräksi, jonka tarkoituksensa on mitä ilmeisimmin tukea Oiva Sallin profetointia, joka on osoitettu sekin vääräksi.

Matt. 23:9: "Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa."

Ruumisvaunuissa vapaamuurariristi
Suomessa on "kristillisiä" järjestöjä, joiden johdossa on salaseuralaisia, kuten esimerkki arkkipiispa Vikströmistä osoittaa. On hengellisiä järjestöjä, jotka harjoittavat hengellistä toimintaa entisessä vapaamuurarien temppelissä, jonka tilat ovat edelleen temppelin asussa (sininen tähtitaivas, mustavalkoruudut lattialla ja veljien penkit seinän vierellä [IL 21.11.2020 ja video: 24 minuutin kohdalta]). Turun arkkipiispa Jukka Paarma on vihkinyt vapaamuuraritemppelin asussa olevan tilan "kristilliseen" tarkoitukseen, mikä ei valitettavasti yllätä enää ollenkaan (TS 7.5.2006). Luterilainen kirkko tekee yhteystyötä odd fellow -loosin kanssa, koska sen jäsenillä on outo tapa valmistautua omaan kuolemaansa käymällä kirkon siunaustilaisuuksissa kumartamassa ruumiita (Yle 27.3.2018).

Monet luulevat, että Taivaaseen voi pelastua siitä huolimatta, miten elää. Jaakobin kirje opettaa, mitä Jumala vaatii uskolta. Uskontunnustus ei riitä uskoksi, jos ei toimi uskonsa mukaisesti. Ei ole edes uskoa, jos ei elä uskonsa mukaisesti, jolloin Taivasten Valtakunnan portit pysyvät kiinni.

Jaak. 2:14-17: "Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: "Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin", jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat. Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut." 

Ps. 15:1-2 (1933/38): "..Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi? Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta;"

Jaakobin kirje on osa Raamattua ja se on kokonaan Jumalan Sanaa. Sen takia Jaakobin kirje tulee ottaa yhtä todesta kuin muutkin Raamatun kirjat. Raamattu on kirjoitettu siten, ettei mikään jae kumoa toista jaetta ja kaikki sanat ovat yhtä aikaa voimassa.

Room. 15:4: "Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi..."

2. Tim. 3:16: "Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään."

Joh. 10:35 (Jeesus sanoo): "..eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi."

Jaakob kirjeessään ojentaa kristityiksi kääntyneitä juutalaisia, jotka kuvittelevat uskon Yeshua HaMashiahiin (Jeesukseen Kristukseen) antavan oikeuden poiketa Jumalan tahdon mukaisesta elämästä (Jaak. 1:1). Lähes kaikissa kirkkokunnissa on vallalla sama harhaoppi.

Martti Luther vaati Jaakobin kirjeen, Heprealaiskirjeen, Juudaksen kirjeen ja Ilmestyskirjan poistamista Raamatusta, koska hän ei uskonut niihin. Hän jopa kirjoitti, että Jaakobin kirjeen voisi heittää pappiskoulusta ulos ja polttaa kamiinassa. Luther ei pystynyt hyväksymään Jaakobin kirjeen jaetta 2:26, jossa sanotaan suoraan, että usko ilman tekoja on kuollut, mitä Luther moitti ankarilla sanoilla: "Voi Maria, Jumalan äiti! Mikä kauhea vertaus!". Tämä on yksi todistus lisää, ettei Lutherin opetus ollut Jumalan Sanan mukaista, mistä kertoo lisää artikkeli: 'Jumala puhdistaa huoneensa'

Jaak. 2:26: "Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja."

Luther-ankkoja kirkon portailla
Luther ei saanut tahtoaan läpi, koska hänen kannattajansa eivät hyväksyneet Lutherin ehdotusta, jolloin hän tyytyi siirtämään mainitut kirjeet Raamatun käännöksensä loppuun ikään kuin sen liitteeksi. Luther kieltäessään Ilmestyskirjan teki kadotukseen vievää syntiä, koska tekstin poistaminen Ilmestyskirjasta tai siihen lisääminen ovat kuoleman syntejä, mistä menettää pelastuksensa (Ilm. 22:18-19). Samanlainen kuoleman synti on vääristellä tai kumota Raamattua (2. Piet. 3:15-16, Matt. 5:17-20). Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Elia korjaa rikkinäisen puhelimen ja asettaa sanat oikeille paikoillensa'. 

Lutherin kirjoitukset ovat uutisankkoja (väärää informaatiota) ja ne eivät kelpaa Raamatun tulkintaohjeeksi. Monen uskovan on tehtävä valinta, kumpaan uskot Lutheriin vai Jumalaan? Martti Luther on kuollut ruumis haudassa, mutta Jumalalla on valta antaa iankaikkinen elämä tai tuomita kadotukseen. 

Paavalin ja Jaakobin opetukset eivät ole ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan

Pietari varoitti Paavalin kirjeiden olevan vaikeatajuisia, mikä antaa kiusauksen vääristellä Raamattua, kuten Luther teki. Ne jotka vääristelevät Paavalin kirjeitä, tekevät sitä omaksi tuhokseen (2. Piet. 3:15-16). 

Kristittyjen keskuudessa on suuri väärinkäsitys Paavalin kirjeiden sisällöstä. Kun Paavali kirjoittaa, ettei lain teot voi pelastaa ihmistä, Paavali tarkoittaa sillä lakia noudattavaa vanhan liiton juutalaisuutta, joka ei halua uskoa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Vaikka olisi tekoja, mutta ei ole uskoa Jumalan Poikaan, niin teot eivät silloin pelasta. Pelastusta ei voi perustaa yksin lain teoille, mutta Raamatun mukaan ei ole myöskään uskoa, jos ei osoita sitä tekemällä lain tekoja (Jaak. 2:14-26; Room. 2:12-13, 3:31). Paavali opettaa, että Israelin kansa yritti vanhurskauttaa itsensä yksin lakia noudattamalla, mutta ei voinut sitä saavuttaa, koska se ei halunnut uskoa Yeshua HaMaschiahiin, jolloin Hänestä tuli Israelin kansalle kompastuskivi.

Room. 9:31-33 (RK): "Sitä vastoin Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että se ei perustu­nut uskoon vaan tekoihin. Israelilaiset näet loukkaantuivat kompastuski­veen, niin kuin on kirjoitettu: "Minä panen Siioniin kompastuskiven ja loukkauskallion, mutta joka uskoo häneen, ei joudu häpeään." (kompastuskivi, kulmakivi ja huippukivi tarkoittavat Jeesusta Kristusta; 1. Piet. 2:4-10, Jes. 8:13-15, 28:16)

Jes. 8:13-14 (1933/38): "Herra Sebaot pitäkää pyhänä, häntä te peljätkää ja kauhistukaa. Ja hän on oleva pyhäkkö, hän loukkauskivi ja kompastuksen kallio molemmille Israelin huonekunnille, paula ja ansa Jerusalemin asukkaille."

Apt. 4:10-12: "..niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hänen voimastaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne. Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi. Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla."

Uskoa ja lain tekoja ei voi erottaa toisistaan. Ei ole uskoa, jos ei ole sitä todistanut tekemällä lain tekoja, koska silloin usko on kuollut (2. Tess. 1:11). On mahdollista tehdä lain tekoja ilman uskoa Yeshua HaMashaichiin (Jeesukseen Kristukseen), jolloin lain teot eivät vanhurskauta ketään. Jos tekee lain tekoja uskonsa tähden, niin vasta silloin usko vanhurskauttaa. Paavali ja Jaakob olivat samaa mieltä, että usko pitää osoittaa lain teoilla, mistä näkyy parannuksen teko.

Apt. 26:20: "Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy."

2. Tess. 1:11: "..ja saattaisi päätökseen ne teot, jotka todistavat uskostanne."

Galatian seurakunnassa kristityksi kääntyneitä palasi takaisin Vanhan testamentin juutalaisuuteen luopuen uskosta Yeshua HaMashiachiin (Gal. 1:6; 5:2, 7) ja osa myös pakanauskontojen alkeisvoimiin (Gal. 4:3, 8-11). Paavali taisteli tätä luopumusta vastaan Galatalaiskirjeessään.

Gal. 1:6: "Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin."

Gal. 4:3, 8-11: "Samoin on meidän laitamme. Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia...    ..Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole. Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi? Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia." (pakanauskonnoissa oli omat juhla-ajat ja määrävuodet)

Paavali ei kumonnut lakia, vaan moitti seurakuntaa epäuskosta. Paavali muistuttu galatialaisia erityisesti, ettei Yeshua (Jeesus) ole laittomuuden palveluksessa. Yeshua ei siis tullut antamaan kenellekään oikeutta elää lain käskyistä piittaamatta (Matt. 5:17-20, 23:1-3). Paavali muistutti galatialaisia, etteivät lakia rikkovat peri Jumalan valtakuntaa (Gal. 5:19-21, 23). Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Mitä voimme oppia Galatalaiskirjeestä?'

Gal. 2:17: "Mutta jos meidätkin, jotka tahdomme tulla vanhurskaiksi Kristuksessa, havaitaan syntisiksi, onko Kristus siis synnin palveluksessa? Ei toki!" (vert. 1. Joh. 3:4)

Gal. 2:13: "Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne...     ..Näitä vastaan ei ole laki."

Uusi testamentti puhuu usein kristittyjen vapaudesta. Kristittyjen vapautta on vääristelty siten, että se tarkoittaisi vapautta olla noudattamatta lakia. Ne jotka rikkovat lakia, he eivät ole vapaita vaan turmeluksen orjia. Kun Vapahtaja antaa vapauden, se tarkoittaa pelastusta. Raamattu ei tarkoita kristittyjen vapaudella sitä, että saa elää miten itse tahtoo. Raamattu rinnastaa vapauden pelastukseen, jonka saa, jos on uskollinen Jumalan Sanalle. Raamatun opettaman vapauden esikuva on se, miten Jumala vapautti oman kansansa Egyptin faaraon käskyvallasta vieden heidät omaan maahansa palvelemaan omaa Jumalaansa.

2. Piet. 2:19: "He lupaavat näille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia: kenen voittama ihminen on, sen orja hän on."

Joh. 8:31-32: "Niille juutalaisille, jotka nyt uskoivat häneen, Jeesus sanoi: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita."

Ps. 50:14-15 (RK): "Uhraa kiitosta Jumalalle ja täytä lupauksesi Korkeimmalle. Huuda minua avuksi ahdistuksen päivänä. Minä vapautan sinut, ja sinä olet kunnioittava minua."

Paavali moitti juutalaisia, että he haluavat olla vain lain alla. Paavali ei arvostellut heitä lain noudattamisesta vaan siitä, etteivät he halunneet uskoa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Juutalaiset noudattivat lakia, joten he eivät tehneet syntiä pakanoiden tapaan, mutta juutalaisilta puuttui usko. Paavali tarkoitti lain alla olemisella vanhan liiton juutalaisuutta, joka ei halua uskoa Yeshua HaMashiaciin Jumalan Poikana eikä Hänen opetukseensa (Room. 3:28-29). Lain alla oleva kuvittelee pelastuvansa yksin lain käskyillä ilman uskoa Yeshua HaMashaichiin. Sellainenkin on itse asiassa lain rikkomista, koska laki ennusti Messiaasta Yeshuasta, mihin uskominen on lain noudattamista. Juutalaiset eivät halua alistua Yeshuan HaMashiachin alaisiksi, mutta he haluavat alistua lain pykälien alaisiksi jopa ilman uskoa Jumalaan, mihin ei voi perustaa pelastustaan.

1. Kor. 9:21-22: "..voittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia. Voittaakseni hänen omikseen juutalaisia olen näille ollut kuin juutalainen; voittaakseni lain alaisina eläviä.." 

Raamatun aikana juutalaisuus oli sidoksissa etniseen alkuperään ja merkitsi ihmisten arjessa enemmän elämäntapaa, kuin jonkin tietyn oppikäsityksen ylläpitämistä. Juutalaisuudessa on valitettavasti ollut tärkeämpää elämäntavan noudattaminen kuin, mihin uskoo. Juutalaisilla oli tapana ylpeillä, että he pelastuvat varmasti, koska heidät on ympärileikattu. Juutalaisten kirjanoppineiden itse kirjoittamat sananlaskut kuuluivat: "Koska olemme ympärileikattuja, emme joudu alas helvettiin" ja "Jokaisella ympärileikatulla on osa tulevassa valtakunnassa." Ollakseen juutalainen ei tarvitse edes uskoa Jumalaan, koska juutalaisen seurakunnan johdolle riittää kääntymykseen pelkästään Mooseksen lain mukainen elämäntapaa ja juhlaperinteiden noudattaminen (video). Jumala ei ole koskaan hyväksynyt tällaista, vaan on säännöllisesti moittinut juutalaisia epäuskosta. Johannes Kastaja huomautti juutalaisille lainoppineille, ettei heitä pelasta ympärileikkaus, jos he eivät tee parannusta synneistään (ympärileikkaus koskee vain Abrahamin jälkeläisiä, 1. Moos. 17:9-13).

Mal. 3:6-7: "Minä, Herra, en muutu, ettekä tekään, Jaakobin jälkeläiset, ole entisestänne muuttuneet. Isienne ajoista asti te olette poikenneet käskyistäni ettekä ole noudattaneet niitä. Kääntykää minun puoleeni, niin minäkin käännyn teidän puoleenne, sanoo Herra Sebaot."

Matt. 3:8-10 (1933/38, Johannes Kastaja sanoo): "Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille. Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen." (vert. Room. 2:27)

Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) tapasi syntymästä asti sokeana olleen miehen. Yeshua paransi miehen sokeuden, minkä jälkeen parantunut uskoi, että Yeshua on Ihmisen Poika, joka tarkoittaa Messiasta. Mies pesi silmänsä Jerusalemin temppelin vierestä kumpuavan lähteen vedellä, mikä on esikuva elämän vedestä, joka on Yeshua HaMashiach (Joh. 4:10-15). Fariseukset eivät uskoneet Yeshuaan. He sanoivat olevansa vain Mooseksen opetuslapsia ja pilkkasivat parantuneen olevan Yeshuan opetuslapsi. Yeshua noudatti lakia ja vaati muitakin noudattamaan sitä. Ne jotka uskoivat Yeshua HaMashaichiin, he olivat armo alla. Ne jotka torjuivat Yeshuan, he olivat lain alla. Kyse ei ole lain noudattamisesta, vaan onko uskoa Yeshua HaMashiachiin.

Joh. 9:6-7, 22, 28-30, 35, 38: "..Jeesus, teki tahnaa, siveli sitä silmiini ja sanoi: 'Mene Siloan altaalle ja peseydy.' Minä menin ja peseydyin, ja silloin sain näköni."..   .. Juutalaiset olivat näet jo päättäneet erottaa synagogasta jokaisen, joka tunnustaisi Jeesuksen Messiaaksi...  ..He vastasivat hänelle pilkallisesti: "Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä." "Merkillistä", mies vastasi, "että te ette tiedä, mistä hän on -- ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni...   ..Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: "Uskotko Ihmisen Poikaan?"..   .."Minä uskon, Herra", mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä."

Ilm. 21:6: "..Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä." (Yeshuan yksi nimistä on Alfa ja Omega)

Jes. 29:18-19: "Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, sokeat pääsevät synkästä pimeydestä ja heidän silmänsä näkevät. Kurjat riemuitsevat jälleen Herrasta ja köyhimmät iloitsevat Israelin Pyhästä,"

Paavalin kirjoitukset ovat usein vaikeatajuisia. Hän vetoaa Galatalaiskirjeessä erityisesti lakia noudattaviin juutalaisiin, ettei vanhurskaaksi tulla tekemällä lain tekoja vaan uskomalla Yeshua HaMashiachiin. Sitten hän jatkaa, että onko Yeshua lain rikkomisen (synnin) palveluksessa, koska vanhurskaus tulee uskon kautta. Paavali täsmentää, ettei Yeshua ole synnin palveluksessa, joten lakia ei saakaan rikkoa armoon vedoten. Kun kerran on saatu synnit anteeksi ja jos sitten alan rikkomaan lakia, niin sen jälkeen menetän armon. Roomalaiskirjeessä Paavali sanoo, ettei lain kuulijat ole vanhurskaita vaan lain noudattajat (Room 2:13,27, 3:31), mikä saattaa kuulostaa ristiriitaiselta Galatalaiskirjeeseen verrattuna. Kyse on siitä, kun kerran on saanut syntinsä anteeksi uskossa Yeshua HaMashiachiin, niin jos ei sen jälkeen tee parannusta lain rikkomisesta, niin ei enää ole vanhurskas. Kun Paavali puhuu armon alla olemisesta, hän tarkoittaa Jumalan tahdon mukaista elämää uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Kun henkilö luopuu synnin tekemisestä ja kääntyy noudattamaan Yeshuan elämän esimerkkiä, hän saa armoa, koska hänen aiemman elämän synnit on sovitettu hänen uskonsa takia. Pelastuminen edellyttää sekä Jumalan tahdon tekemistä että uskoa Yeshua HaMashiachiin (Matt. 7:21). Armon alla oleminen ei vapauta noudattamasta lakia, koska armon alla ei saa enää tehdä syntiä. Jos joku Jeesuksen Kristukseksi tunnustanut jatkaa laittomuudessa elämistä, hän ei ole armon alla vaan hänet tuomitaan kadotukseen (Matt. 7:23 1933/38).

Gal. 2:15-18: "Me olemme syntyperältämme juutalaisia, emme syntisiä pakanoita. Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii. Mutta jos meidätkin, jotka tahdomme tulla vanhurskaiksi Kristuksessa, havaitaan syntisiksi, onko Kristus siis synnin palveluksessa? Ei toki! Vasta jos alan uudelleen rakentaa sitä minkä olen hajottanut, osoitan olevani lainrikkoja."

Room. 2:13: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

Room. 6:14-16: "Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia. Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki! Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon."

Yeshua paransi 38 vuotta vuoteella maanneen sairaan Betesdan (merkitsee 'armon huone') altaalla, joka on lähellä Jerusalemin temppeliä ja kaupungin Lammasporttia (Joh. 5:1-8). Sen jälkeen Yeshua sanoi parantuneelle, ettei hän saa enää tehdä syntiä, ettei hänelle kävisi pahemmin kuin tulla takaisin vuodepotilaaksi. Mikä olisi pahempaa kuin pysyvä sairaus vuodepotilaana? Sellainen on tuomio tuliseen järveen.

Joh. 5:13-14: "Parannettu ei kuitenkaan tiennyt, kuka hän oli, sillä Jeesus oli jo hävinnyt väkijoukkoon. Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: "Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin."

Matt. 11:20, 23: "Sitten Jeesus alkoi soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne olleet tehneet parannusta...    ..Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä."

Luuk. 13:3 (1933/38): "..ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte." (hukutte = tuhon omia)

Mitä on synnin tekeminen, jonka tekemisen Paavali kielsi armon alla? Lain rikkominen on syntiä, jota ei saa tehdä armon alla. Apostoli Johannes opettaa, että jokainen joka rikkoon lakia vastaan, tekee syntiä. Jokainen tarkoittaa myös pakanoita (ei-juutalaisia). Lain rikkominen on aina syntiä. 

1. Joh. 3:4: "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista."

Jaak. 2:9 (1933/38): "..mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia."

Paavali ei kumonnut lakia, vaan opetti roomalaisia pakanoita (ei-juutalaisia) ja juutalaisia noudattamaan Jumalan lakia. Paavali siteerasi lakia opettaessaan, ettei voi olla vanhurskas, jos ei noudata lakia. Jokainen ihminen tuomitaan tekojen ja lain mukaan, joten lakia on noudatettava (Matt. 7:21-23 1933/38). Laki käskee uskomaan Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen), joten uskon puute rikkoo sekin lakia vastaan (1. Moos. 49:10, 5. Moos. 18:18-19). Vanhurskautta ei voi saavuttaa noudattamalla yksin lain moraalisääntöjä. Vanhurskauteen tarvitaan sekä uskoa Yeshua HaMashiachiin että lain noudattamista Hänen käskynsä ja esimerkkinsä mukaisesti (Matt. 5:17-20, 23:1-3, 28:19-20). Uskon tunnustaminen Jeesukseen Kristukseen ei vanhurskauta ketään, jos ei noudata Hänen käskyjään, koska sellainen usko on tekopyhää ja kuollutta uskoa (Matt. 7:21-23, Joh. 15:13-14, Jaak. 2:14-26).

Room. 2:12-13, 3:31: "Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla. Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia...   ..Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo."

5. Moos. 6:25: "Kun me tarkoin noudatamme tätä lakia, jonka Herra, meidän Jumalamme, on antanut, niin Herra katsoo meidät vanhurskaiksi."

1. Kor. 9:8: "En tässä esitä vain ihmisten ajatuksia, sillä lakikin sanoo samaa."

Monet raamatunopettajat eivät ymmärrä Paavalin kirjeiden juutalaisille osoitettujen jakeiden oikeaa asiayhteyttä ja viestin alkuperäistä tarkoitusta. Paavalin kritiikkiä lakia noudattavien juutalaisten uskon puutteesta käytetään vääränä perusteluna opettamaan pakanoille oikeutta rikkoa lakia vastaan, vaikka Paavali ei sitä tarkoita missään nimessä. Paavalin sanat "olla lain alla" ja "lain teoilla ei voi pelastua" selitetään väärin lain noudattamisen kritiikiksi, mutta kyse on nimenomaan kritiikistä sitä vastaan, ettei lakia noudattavat juutalaiset halunneet uskoa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen, Room. 3:28-29). Raamatunopettajat vääristelevät erityisesti Galatalais- ja Roomalaiskirjettä yrittäen kumota lain vanhan liiton juutalaisille osoitetuilla sanoilla. Paavali vaati kirjeissään sekä lain noudattamista että uskoa niin juutalaisilta kuin pakanoilta (Room 2:9-13, 27).

Fil. 3:2-3, 18-19 (RK): "Varokaa noita koiria, noita pahoja työntekijöitä, varokaa noita pilalle lei­kattuja! Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä pal­velemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa emmekä luota lihaan...   ..Sillä monet, joista olen usein teil­le sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina. Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja maallisiin on heidän mielensä."

Room. 3:29-31: "Vai onko Jumala pelkästään juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös muiden kansojen Jumala? On toki, kun kerran Jumala on yksi ja ainoa. Hän tekee ympärileikatut vanhurskaiksi, jos he uskovat, ja ympärileikkaamattomat, kun he uskovat. Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo."

Gal. 3:26: "Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen."

Yeshua (Jeesus) moitti juutalaisia, etteivät he usko, mitä kirjoituksissa lukee, vaikka he kuinka tutkivat kirjoituksia. Jos he uskoisivat Moosesta, he uskoisivat myös Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen), mutta heiltä puuttuu rakkaus Jumalaan. Yeshua kehotti toistuvasti uskomaan Moosesta, jotta he voisivat uskoa Messiaaseen (esim. Matt. 5:17-20, 23:1-3; Mark. 7:10, Luuk. 16:29-31; Joh. 12:50). Yeshua ei käyttänyt sanoja "olla lain alla", mutta Hän moittii juutalaisia samoilla perusteilla, minkä Paavali teki vain toisin sanoin.

Joh. 5:39-46: "Te kyllä tutkitte kirjoituksia, koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän -- ja nehän juuri todistavat minusta. Mutta te ette tahdo tulla minun luokseni, että saisitte elämän. "En minä ole ihmisten kiitoksen tarpeessa. Minä tunnen teidät: teissä ei ole rakkautta Jumalaan. Minä olen tullut Isäni nimissä, ettekä te ota minua vastaan. Mutta jos joku toinen tulee omissa nimissään, silloin te kyllä olette vastaanottavaisia. Kuinka te voisittekaan uskoa! Te kärkytte kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee yhdeltä ja ainoalta Jumalalta. "Älkää luulko, että minä teitä Isäni edessä syytän. Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne. Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte myös minua -- juuri minusta hän on kirjoittanut. Mutta kun te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka voisitte uskoa minun puhettani!"

Monet raamatunopettajat pitävät Roomalaiskirjettä vaikeasti ymmärrettävänä. Kirje ei ole vaikea, kun ymmärtää, että Paavali sovittelee siinä roomalaisten pakanoiden ja juutalaisten ristiriitoja. Eräät jakeet on selvästi osoitettu pakanoille, joita Paavali nuhtelee heidän haluttomuudesta noudattaa lakia (esim. Room. 2:1-16, 3:31, 6:15-16). Paavali voi heti sen jälkeen nuhdella niitä juutalaisia, jotka eivät halua uskoa Yeshua HaMashiachiin tai jopa haluavat sen lisäksi luopua lain noudattamisesta (Room. 2:17-29, Gal. 1-6). Jos ei ota kunkin jakeen asiayhteyttä huomioon, niin voi soveltaa lausetta väärän tarkoitukseen, kuten esim. kumoamaan lakia, mitä Paavali ei yhdessäkään jakeessa tarkoita.

2. Piet. 3:15-16: "..Näinhän myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti teille kirjoittanut. Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia."

Opettiko Paavali niin, että joku saa rikkoa lakia vastaan? Tähän asiaan antaa Raamattu suoran vastauksen. Se toteaa, ettei Paavali opettanut lakia vastaan (Apt. 25:8, 28:17). Jos joku yrittää perustella Paavalin kirjoituksilla, että lakia ei tarvitse noudattaa, se on aina Raamatun vääristelyä, mistä varoitti Pietari, että monet käyttävät väärin Paavalin vaikeatajuisia kirjeitä. He etsivät Paavalin kirjoituksista aihetta keksiä tekosyy lain kumoamiseen, mitä Paavali ei tehnyt. Paavali kirjeiden alkuperäisestä tarkoituksesta tietämättömät raamatunopettajat vääristelevät niitä omaksi tuhokseen, kuten muitakin kirjoituksia Raamatusta. Suomalainen Raamattu (1933/38) varoittaa jakeessa 2. Piet. 3:17 lankeamasta "rietasten eksymykseen", joka on epätarkka käännös kreikkalaisille sanoille 'athesmōn planē', mikä merkitsee 'laittomuuden harhakäsitystä' (Biblehub). Raamatun käännöksistä esim. International Standard kääntää oikein "lawlessness" ja ruotsalainen käännös Folkbibeln myös oikein "laglös". Pietari siis varoitti, että tietämättömät raamatunopettajat tulevat vääristelemään Paavalin vaikeatajuisia kirjeitä kumotakseen lain, mitä ei pidä uskoa. Näin on tehty lähes kaikissa kristityissä kirkossa. He ovat vääristelleet Paavalin peruskäsitteitä ja yhdistelleet toisistaan irrallisia jakeita väärässä asiayhteydessä, jolloin on syntynyt väärä evankeliumi. Yeshua (Jeesus) sanoo viimeisellä tuomiolla heille: "Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät" (Matt. 7:23).

Luuk. 13:25-28: "Tulee hetki, jolloin talon isäntä nousee ja sulkee oven. Kun te sitten seisotte ulkona, kolkutatte ovelle ja huudatte: 'Herra, avaa meille!', hän vastaa: 'Keitä te olette? En tunne teitä.' Silloin te alatte selittää: 'Mehän söimme ja joimme sinun kanssasi, ja sinä opetit meidän kaduillamme.' Mutta hän sanoo: 'Keitä te olette? En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät.' "Siellä te itkette hammasta purren, kun näette Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huomaatte, että teidät itsenne on suljettu ulos."

2. Piet. 3:14-17 (1933/38): "Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä; ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen. Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,"

Paavali opetti hyvin selvästi, ettei Mooseksen lain rikkominen ole vanhurskautta. Oli pakana tai juutalainen, niin laittomuus on aina Jumalan tahdon vastaista (Room. 2:6-13, 27; 1. Kor. 7:19). Paavali esittää retorisen kysymyksen, voiko vanhurskaudella ja laittomuudella olla mitään tekemistä keskenään, voiko valkeus olla pimeyttä, voivatko Kristus tai paholainen (beliar) sopia yhteen? Vastaus on tietenkin, ettei laittomuus ole vanhurskautta. Kristus ja paholainen eivät sovi yhteen. Suomalaiseen Raamattuun on käännetty kreikkalainen sana 'anomia' vääryydeksi, mutta oikeampi käännös on laittomuus (lawlessness; 2. Kor. 6:14).

2. Kor. 6:14-15 (1933/38): "Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?"

2. Kor. 6:14 (International Standard): "Stop becoming unevenly yoked with unbelievers. What partnership can righteousness have with lawlessness?.."

2. Kor. 6:14 (2017): "Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä epäuskoisten kanssa, sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja laittomuudella?.."

1. Joh. 3:4, 7-8: "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista...    ..Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. Joka tekee syntiä, on paholaisesta, sillä paholainen on tehnyt syntiä alusta asti..."

Kun perehtyy huolella Paavalin kirjoituksiin huomaa, ettei Paavali kumonnut lakia, vaan vaati pakanoitakin noudattamaan sitä (esim. Room. 2:13,27, 3:31, 6:15-16, 7:1-2; 1. Kor. 7:19, 9:8, 14:34; 1. Tim. 1:8-11).

Apt. 21:21, 24, 26: "Heille on sinusta kerrottu, että sinä opetat muiden kansojen keskuudessa eläviä juutalaisia hylkäämään Mooseksen lain ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja elämästä kansamme tapojen mukaisesti...  ..Ota heidät mukaasi, puhdistaudu yhdessä heidän kanssaan ja maksa heidän puolestaan, että he voivat leikkauttaa tukkansa. Siitä kaikki ymmärtävät, että sinusta levitetyissä puheissa ei ole mitään perää vaan sinäkin pidät kiinni laista ja elät sen mukaisesti...  ..Paavali otti miehet mukaansa ja puhdistautui seuraavana päivänä heidän kanssaan. Sitten hän meni temppeliin ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumisaikansa päättyisi ja kunkin puolesta suoritettaisiin uhri."

Paavali ja Jaakob ovat yhtä mieltä
Paavalin ja Jaakobin opetukset eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa, vaan täydentävät toisiaan. Jaakob muistutti Paavalin tapaan, että vanhurskaus Jumalan edessä edellyttää uskon mukaisia tekoja. Jumalan tahdon tekeminen noudattamalla lakia ja usko Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) kulkevat käsi kädessä. Jos jompi kumpi puuttuu, niin Paavali ja Jaakob puuttuvat heti siihen.

Jaak. 2:24-25: "Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella. Juuri tekojensa ansiosta portto Rahabkin osoittautui vanhurskaaksi, kun otti sanansaattajat luokseen ja auttoi heidät pois toista tietä."

Kun olemme saaneet syntimme anteeksi, aiempi laiton elämämme on pesty pois. Jos sen jälkeen alamme tekemään uudestaan syntiä, meidät lasketaan lain rikkojiksi. Paavali muistutti galatialaisille, ettei Kristuksen armo ole tarkoitettu antamaan oikeutta jatkaa laitonta elämää. Jumalan armo on tarkoitettu siihen, että syntinen ihminen voi tehdä parannuksen synneistään eikä siihen, että hän voisi jatkaa lain rikkomista.

Gal. 2:17-18:- "Mutta jos meidätkin, jotka tahdomme tulla vanhurskaiksi Kristuksessa, havaitaan syntisiksi, onko Kristus siis synnin palveluksessa? Ei toki! Vasta jos alan uudelleen rakentaa sitä minkä olen hajottanut, osoitan olevani lainrikkoja."

Room. 6:1-2: "Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi? Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä?"

1. Joh. 3:6-8: "Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt eikä tunne häntä. Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. Joka tekee syntiä, on paholaisesta, sillä paholainen on tehnyt syntiä alusta asti..."

Jumalan laki on hyvä, joka Paavalin mukaan kuuluu evankeliumiin

Paavali opetti, että laissa on Jumalan tahto. Yeshua ei tehnyt koskaan syntiä, joten Hän noudatti aina lakia, minkä Hän myös kertoo vuorisaarnassaan (Matt 5:17-18, Joh. 8:46, 1. Piet. 2:22).

Room 2:18: "Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää."

Paavali oli samaa mieltä Yeshuan (Jeesuksen) kanssa, että Jumalan laki on hyvä. Laki on säädetty, ettei ihmiset tekisi pahaa toisilleen. Vaatimus noudattaa lakia sisältyy Yeshuan (Jeesuksen) Paavalille antamaan evankeliumiin, mistä Paavali muistuttaa kreikkalaista Timoteusta, joka oli alunperin ympärileikkaamaton pakana (kreikkalaisen isän poika, Apt. 16:1-3).

1. Tim. 1:8-11 (RK): "Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain mukaisesti. Tiedämme myös, ettei lakia ole säädetty vanhurskaan takia vaan lain­ rikkojien ja kurittomien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien, epähurskaiden ja saastaisten, isän­ ja äidintappajien, murhaajien, haureellisten ja homoseksuaa­lisuuden harjoittajien, ihmiskauppiai­den, valehtelijoiden, valansa rikkojien ja kaiken muun takia, mikä on vastoin tervettä oppia, jota minulle uskottu autuaan Ju­malan kirkkauden evankeliumi opet­taa."

Jes. 42:21 (1933/38): "Herra on nähnyt hyväksi vanhurskautensa tähden tehdä lain suureksi ja ihanaksi."

Ps. 19:7 (1933/38): "Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan."

Paavalin mukaan laki on hyvä, jos sitä käytetään alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Ongelmia aiheutuu, jos kirkko alkaa vääristelemään lakia ja säätämään omavaltaisesti uusia sääntöjä (perinnäissääntöjä), kuten se usein tekee. Näin on kirkko toiminut jo pitkään asettamalla Jumalan laista poikkeavat säännöt mm. avioliitolle ja monelle muulle asialle. Jumalan laki on hyvä ja kirkon säännöt ovat huonoja.

Ps. 19:8-9 (1933/38): "Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät."

Martti Lutherin oppilas Johann Agricola väitti, ettei uskonnonharjoittamisessa tarvita lakia ollenkaan. Luterilainen kirkko on omaksunut tämän antinomismin harhaopin, vaikka Luther kääntyi lopulta vastustamaan sitä (asiasta lisää). Yeshua (Jeesus), apostoli Johannes ja Paavali sanoivat, ettei laittomuuden harhaoppia noudattavat uskovat pääse Jumalan valtakuntaan (Matt. 5:17-20, 7:21-23; Room. 2:12-13, 27; 1 Joh. 3:4-10). Laittomuus on kreikaksi anomia, joka muodostuu sanoista 'a' (vastaan) ja 'nomos' (laki). Antinomismi on kristittyjen kirkkojen valtasuunta, mikä tarkoittaa, ettei kirkot palvele Kristusta vaan laittomuuden miestä antikristusta (2. Tess. 2:2-12, Dan 7:25). Sana antikristus tarkoittaa mm. miestä, joka väittää olevansa Kristus, mutta on todellisuudessa lampaan turkkiin pukeutunut peto, joka on Kristusta vastaan (kavaltaja, Matt. 7:15-23).

Dan. 7:25: "Uhmaten hän puhuu Korkeinta vastaan, tuhoaa Korkeimman pyhiä ja pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain..."

2. Tess. 2:3, 9-12 (1933/38): "Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi...   ..tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä  ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen."

Hoos. 4:4, 5-6, 7, 9: "Sinua, pappi, minä syytän...   ..Sinä saatat kansasi tuhoon. Näin tuhoutuu minun kansani, sillä kukaan ei tunne minua. Koska sinä olet hylännyt minut, hylkään minäkin sinut, et saa enää olla pappinani. Sinä olet unohtanut Jumalasi lain...  ..Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan, sitä mukaa kuin heidän joukkonsa kasvoi. Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi...   ..Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin. Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan."

Matt. 7:23 (1933/38, Jeesus sanoo viimeisellä tuomiolla monille uskoville): "..menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät."

Ps. 119:155 (RK): "Pelastus on kaukana jumalattomista, sillä he eivät välitä sinun laeistasi." 

Raamatun laki kertoo, millainen on Pyhä Jumala (3. Moos. 19:1-4, 37, 1. Piet. 1:14:21, Hepr. 12:14). Noudattamalla lakia tekee niitä tekoja, mitä Jumalakin tekisi. Yeshua HaMasiach (Jeesus Kristus) tuli maan päälle elämään pyhää elämää. Sen takia hän toteutti lakia, mikä tarkoitti, että hän totteli lakia mitään siitä muuttamatta. Jumala siunasi pappi Esraa, koska hän halusi opiskella lakia ja opettaa kansan tuntemaan lain.

Matt. 5:17-18 (Jeesus sanoo): "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut..." 

Esra 7:8-9: "..Jumalan suojaava käsi johti Esraa, sillä hän tahtoi kaikesta sydämestään tutkia Herran lakia ja noudattaa sitä ja opettaa israelilaisille sen määräyksiä ja säädöksiä."

Pyhä Henki on Yeshua HaMashiachin Henki (Ilm. 5:6), joka ei koskaan arvostele lakia, vaan opettaa tuntemaan sen oikein. Pyhä Henki kirjoittaa lain sydämeen, jotta ihminen noudattaisi sitä. 

Hes. 36:26-27: "Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan."

Ps. 119:165 (1933/38): "Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule."

Ihmisen oma lihallinen tahto ei ole Jumalan laki, vaan laki tulee opiskella Raamatusta, jolloin Pyhä Henki auttaa ymmärtämään lain oikein. 

Hepr. 10:15-16: "Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki. Ensin näin: -- Tämän liiton minä teen heidän kanssaan tulevina aikoina, sanoo Herra: minä asetan lakini heidän sydämeensä, kirjoitan sen heidän sisimpäänsä." (vert. Jer. 31:31-34)

Ps. 40:8-9: "Siksi minä sanoin: "Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni."

Jes. 51:4, 7 (1933/38): "Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani, sillä minusta lähtee laki, ja minä panen oikeuteni valkeudeksi kansoille...   ..Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini..."

Jos ihmisen lihallinen oma tahto ei alistu noudattamaan lakia, silloin se on vihollisuutta Jumalaa vastaan. Jos joku profeetta tai henki antaa ovelan tekosyyn avulla oikeuden rikkoa lakia vastaan, se ei ole Pyhä Henki. Pyhä Henki ei ole koskaan lakia vastaan (1. Kor. 14:33-38).

Room 7:14: "Me tiedämme, että laki on hengellinen..."

Room. 8:7-9, 13: "Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen. Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa...   ..Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää."

Room. 7:12, 14, 8:13-14 (1933/38): "..laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä...   ..Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen...  ..Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää. Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia."

1. Joh. 2:27: "Teissä kyllä pysyy se voitelu, jonka olette Pyhältä saaneet, ettekä te tarvitse kenenkään opetusta. Hänen Henkensä opettaa teitä kaikessa ja on tosi, hänessä ei ole petosta. Niin kuin hän on teitä opettanut, niin pysykää hänessä."

Gal. 5:22-24: "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen."

Eräät raamatunopettajat väittävät, että Yeshua (Jeesus) puhuessaan laista olisi tarkoittanut vain kymmentä käskyä. Näin ei ole. Yeshua tarkoitti lailla ja profeetoilla koko Vanhaa testamenttia, jonka Hän sanoi olevan voimassa uuden liiton aikaan. Kun Yeshua siteeraa Psalmi 82, Hän sanoo sen olevan osa lakia (Joh. 10:34). Saman asian vahvistaa Paavali. Kun hän siteeraa 1. Korinttilaiskirjeessään Jesajan kirjaa, hän sanoo sen olevan osa lakia, mikä kertoo lain tarkoittavan koko Vanhaa testamenttia (1. Kor. 14:21). Paavali kirjoitti paljon laista ja viittasi silloin eri Mooseksen kirjoihin (esim.1. Kor. 9:9, 5. Moos, 25:4; 1. Kor. 14:34, 1. Moos. 3:16). Paavali noudatti lain jokaista käskyä uuden liiton aikana, minkä Jumala katsoi hänelle vanhurskaudeksi (Room. 2:12-13, 2. Tim. 4:8). Tämä on tarkoitettu esimerkiksi koko ihmiskunnalle niin pakanoille kuin juutalaisille (Joh. 13:15). 

Luuk. 24:44: "Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu."

Joh. 10:34-35 "Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'? Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi." (Jeesus siteeraa Psalmi 82 ja sisällyttää sen lakiin. Asiasta lisää artikkelissa)

Eräät raamatunopettajat käyttävät ovelasti väärin rakkauden kaksoiskäskyä kumoamaan kaikki muut lain käskyt, koska Yeshua (Jeesus) sanoi lain ja profeettojen olevan sen varassa. Yeshua ei antanut uutta käskyä, vaan lainasi laissa olevia käskyjä, kuten Hänellä oli tapana. Sen takia laki ja profeetat (Vanha testamentti) ovat rakkauden kaksoiskäskyn varassa, koska käskyt löytyvät laista ja profeetoista. Rakkauden kaksoiskäsky ei ota pois mitään muuta käskyä vaan kertoo, mikä on kaikkien käskyjen yhteinen päämäärä. Raamattu opettaa, että Jumalan rakastaminen on Hänen käskyjen noudattamista, joten rakkauden kaksoiskäsky kehottaa noudattamaan lakia (1. Joh. 5:1-3, 5. Moos. 11:1). Profeetta Miika sanoi Herran haluavan, että teet oikein, vaellat nöyrästi Herran edessä ja rakastat laupeutta, missä on lain ja myös rakkauden kaksoiskäskyn koko ajatus.

Matt. 22:36-39 (RK): "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” Jeesus vastasi hänelle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kai­kella ymmärrykselläsi.’ Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän kaltainen, on: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’"

5. Moos. 6:5: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi..."

3. Moos. 19:18: "Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi..." 

3. Moos. 19:34: "Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä..."

Miika 6:8 (1933/38): "Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?"

Eräät sanovat, ettei lakia tarvita ollenkaan uuden liiton aikana, eikä lain noudattaminen vaikuta pelastumiseen millään tavalla. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkansa. Kun eräs raamatunopettaja kysyi Yeshualta (Jeesukselta), että mitä minun pitää tehdä, että pelastuisin, Hän vastasi, että mitä lukee laissa? Lue sieltä! On hyvin tärkeää ymmärtää, että Yeshua vaati lain noudattamista.

Luuk. 10:25-26: "..Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?" Jeesus sanoi hänelle: "Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?"

Sitten raamatunopettaja luki laista rakkauden kaksoiskäskyn ja Yeshua totesi, että kun teet näin, niin pelastut. Joka näiden sanojen jälkeen torjuu lain, hän ei ole Kristuksessa.

Luuk. 10:27-28: "Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.

Apostoli Johannes muistutti, että jos joku lisää Yeshuan opetukseen jotain, hän on vailla Jumalaa. On siis mahdotonta, että Uusi testamentti olisi kumonnut lain, eikä sellaista löydy Paavalinkaan kirjeistä.

2. Joh. 1:9: "Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa."

Jos Yeshua (Jeesus) ja Paavali pitivät lakia hyvänä ja itse noudattivat sitä, niin mistä lähtien laista on tullut jokin halveksittava asia? Jos luet tarkkaan Jumalan Sanaa, niin ei milloinkaan.  

Ps. 111:7-8: "Kaikki, mitä hän tekee, on oikein, ja se pysyy, hänen säädöksensä eivät muutu. Hän on vahvistanut ne ikuisiksi ajoiksi, ne ovat oikeat ja lujat."

Paavali oli armon alla oleva lakia noudattava juutalainen, jonka uskokuuliaisuus teki hänet vanhurskaaksi (Room. 1:4-6, Fil. 3:9). Jumala laski Paavalille vanhurskaudeksi sen, että hän noudatti uuden liiton aikana lakia uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Herra Yeshua HaMashiach antoi Paavalille vanhurskauden seppeleen.

Apt. 25:8 (1933/38): "..sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: "Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan."

Apt. 28:17: "Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui juutalaisten johtomiehet luokseen. Kun nämä olivat saapuneet, hän sanoi: "Veljet! Minut luovutettiin Jerusalemissa roomalaisten käsiin, vaikka en ole millään tavoin rikkonut kansaamme enkä isiltä perimiämme säädöksiä vastaan..."

Room. 2:13: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

2. Tim. 4:8: "Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä..." (vert. Room. 2:12-13)

Yeshua (Jeesus) ei sanonut, että lain noudattaminen olisi raskas taakka vaan, että lakia on helppo noudattaa. Yeshua ei arvostellut koskaan lakia vaan papiston itse keksimiä raskaita ja monimutkaisia perinnäissääntöjä, joita Raamattu ei velvoita noudattamaan (Matt. 23:4). Jumala on ilmoittanut, että ihminen pystyy noudattamaan Hänen antamaa lakia, mikä on kohtuullinen vaatimus jokaiselle.

Matt. 11:30 (Jeesus sanoo): "Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt."

5. Moos. 30:10-14: "Teidän tulee totella Herraa, Jumalaanne, ja noudattaa kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka on kirjoitettu tähän lain kirjaan. Silloin te palaatte taas Herran luo koko sydämestänne ja sielustanne. "Tämä laki, jonka minä teille nyt annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen eikä salattu. Se ei ole taivaassa, niin että joutuisitte sanomaan: 'Kuka nousee meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa?' Se ei myöskään ole meren takana, niin että joutuisitte sanomaan: 'Kuka käy hakemassa sen meren takaa ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa?' Se on aivan teidän lähellänne, teidän suussanne ja sydämessänne, valmiina noudatettavaksi."

1. Joh. 5:3: "Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa."

Paavali ei arvostellut juutalaisia lain noudattamisesta vaan ainoastaan sellaisesta lain alla olemisesta, etteivät he hyväksyneet Yeshuaa Messiaaksi, vaan jäivät Vanhan testamentin juutalaisiksi odottamaan Messiaan tuloa. Sekin on tottelemattomuutta lakia vastaan, koska laki ja profeetat (Vanha testamentti) todistavat Messiaasta Yeshuasta.

Apostolien tekojen 15. luku kertoo apostolien kokouksesta, jossa käsiteltiin alkuseurakuntaan tullutta kiistaa siitä, pitääkö kristityksi kääntyneen pakanan (ei-juutalaisen) ottaa Mooseksen laissa mainittu ympärileikkaus, jotta he voivat pelastua ja liittyä seurakuntaan. Eräät juutalaiset vaativat sitä, koska heidän oppinsa mukaan ympärileikkaus johtaa varmaan pelastukseen ja sen puuttuminen kadotukseen. Johannes Kastaja muistutti näin ajatteleville juutalaisille, että jos he eivät tee parannusta synneistään, he eivät pelastu, vaikka heidät oli ympärileikattu (Matt. 3:7-10). 

Juutalaisiin oli juurtunut ajatus, että pakanat on pakko ympärileikata, jotta he voisivat pelastua. Pietari vastasi tähän asiaan selittämällä, että uuden liiton aikana pelastus ei perustu ympärileikkaukseen, joka viittaa myös pakanoiden liittymiseen vanhaan liittoon ja sen ikeen kantamiseen, vaan siihen, että uskoo Jumalan Poikaan. Ulkomailla asuvat ympärileikkaamattomat pakanat ja ympärileikatut juutalaiset pelastuvat kumpikin yhtäläisesti uskomalla Yeshua HaMashiachiin. Ulkomailla asuville pakanoille ei pidä antaa kannettavaksi sellaista vanhan liiton iestä, mitä he eivät itsekään pystyneet kantamaan.

Apt. 15:7-11: "Kun väittelyä oli kestänyt pitkään, Pietari nousi puhumaan ja sanoi: "Veljet, te tiedätte, että Jumala on jo aikoja sitten teidän keskuudessanne tehnyt valintansa: hän on antanut pakanoiden kuulla minun suustani evankeliumin ja tulla uskoon. Jumala, joka tuntee kaikkien sydämet, osoitti hyväksyvänsä heidät vuodattaessaan Pyhän Hengen heihin yhtä lailla kuin meihinkin. Hän ei tehnyt mitään eroa heidän ja meidän välillämme, vaan puhdisti heidän sydämensä uskolla. Miksi te siis nyt uhmaatte Jumalaa ja panette opetuslasten harteille ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä me itse ole jaksaneet kantaa? Mehän uskomme, että meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen armo, samalla tavoin kuin heidät."

Apostolien kokous päätyi siihen, ettei heidän elämää pidä hankaloittaa vaatimalla heiltä ympärileikkausta. Mooseksen laki ei edellytä Israelin ulkopuolella asuvia pakanoita ottamaan ympärileikkausta, joten kokouksen päätös oli lain mukainen. Laissa ja profeetoissa on jopa määräys, että jopa ulkomaiset eunukit, joilla ei ole enää mitään ympärileikattavaa, voivat pelastua, jos he noudattavat sapattia ja muita Jumalan käskyjä (Jes. 56:3-6). Apostolit eivät kumonneet lain käskyä, vaan sovelsivat lakia oikein. Paavali opetti korinttilaisille pakanoille, ettei ympärileikkaus ole pelastuksen kannalta tärkeä vaan Jumalan lain (käskyjen) noudattaminen.

1. Kor. 7:19: "On yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei; tärkeää on Jumalan käskyjen noudattaminen." 

Vastakääntyneet pakanat ei tienneet juuri mitään Raamatusta, joten apostolit odottivat, että vastakääntyneet pakanat menevät synagogaan joka sapatti opiskelemaan lakia. Paavali kehui kreikkalaisia pakanoita siitä, että he ottivat mallia Juudeassa olevista seurakunnista, joissa noudatettiin lakia (1. Tess. 2:14, Apt. 21:17-26). Pakanat olivat aloittaneet lain opiskelun synagogassa, joten apostolit eivät halunneet aluksi häiritä heidän lain opiskelua sen enempää kuin vaatimalla heti parannuksen tekoa sen ajan neljästä yleisesti harjoitetusta suuresta synnistä, jotta epäjumalanpalvelus loppuisi (Apt. 15:19-21 Biblia, vert. 17:17 ja 18:4). Rooman valtakunnan alueella oli haureus hyvin yleinen tapa, joten apostolit vaativat pakanoita noudattamaan heti Mooseksen lain kieltoa harjoittaa haureutta ja epäjumalanpalelusta kaikessa muodossa (kielto jatkaa toisen uskonnon tapojen harjoittamista). Sen lisäksi he vaativat heti keskeisen Mooseksen lain ruokasäädöksen noudattamista. Pakanat eivät saa enää syödä verestä valmistettuja elintarvikkeita (esim. veripaltut ja mustamakkara), epäjumalille uhrattua lihaa (esim. toisen uskonnon lihakaupan tuotteita) ja lihaa, josta ei oltu verta laskettu pois. Jos lakia osaamaton pakana ei tee näistä synneistä parannusta, hänet voidaan erottaa seurakunnasta.

Apt. 15:19-21 (Biblia, 1776): "Sentähden minä päätän, ettemme niitä häiritsisi, jotka pakanoista Jumalan tykö kääntyvät; Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain saastaisuutta, ja salavuoteutta, ja läkähtynyttä ja verta. Sillä Moseksella on muinaiselta jokaisessa kaupungissa niitä, jotka häntä saarnaavat, koska se joka sabbatina synagogassa luetaan."

Apt. 17:17: "Hän keskusteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelkäävien kanssa..." (Kääntyneitä pakanoita kutsuttiin Jumalaa pelkääviksi, jotka opiskelivat lakia synagogassa, vert. Apt. 18:4)

1. Tess. 2:14 (1933/38): "Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntain seuraajia, jotka ovat Juudeassa..." (Tessalonika on Kreikassa)

Kirkot ovat vääristelleet Apostolien tekojen kirjan 15.-lukua siten, että se rajaisi pakanan (ei-juutalaisen) velvollisuudeksi noudattaa Vanhasta testamentin laista vain neljää käskyä, jolloin saisi vapaasti mm. valehdella, varastaa, murhata ja palvoa vääriä jumalia. Raamattu ei tarkoita tätä, vaan täsmentää jakeessa Apt. 21:25, että luku 15 koskee vain vastakääntyneitä pakanoita, joille se antaa välttämättömät ohjeet, koska he eivät vielä osaa Raamattua noudattaakseen sitä kokonaan. Vastakääntyneiden pakanoiden päälle ei haluttu laittaa taakaksi ympärileikkausta, koska lihan ympärileikkaus ei puhdista syntistä sydäntä, mutta usko puhdistaa (Apt. 7:8, 15:8-11). Tämän sijaan apostolit korostivat neljää muuta lain käskyä. Juutalaisilta vaadittiin koko Raamatun säädösten noudattamista sen takia, että he olivat olleet sapattina (lauantaina) kuuntelemassa Pyhien Kirjoitusten lukemista synagogassa ja osasivat noudattaa lakia. Jumala edellyttää kristityiksi kääntyneitä pakanoita opiskelemaan Raamattua, jotta pakanat voisivat noudattaa lakia. Luku 15 ei kumoa lakia eikä anna pakanoille oikeutta sivuuttaa sitä, vaan korostaa erityisesti neljän käskyn noudattamista.

Apt. 21:25: "Uskoon tulleiden pakanoiden asian me jo olemme ratkaisseet. Me olemme kirjeitse ilmoittaneet heille, että heidän tulee karttaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja myös lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta."

Paavali oli kokouksessa paikalla ja tiesi tarkalleen mistä oli kyse. Voimme tutkia myös Paavalin kirjoituksista, mitä apostolien kokous tarkoitti. Paavali antaa siihen selvän vastauksen kirjoittamalla roomalaisille pakanoille, ettei usko kumoa lakia, vaan vahvistaa lain. Tämä osoittaa, ettei apostolien kokous kumonnut lakia pakanoiden osalta.

Room. 3:31: "Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo."

Paavali toistuvasti vaati pakanoita noudattamaan lakia kokonaan (Ef. 4:17-24; Room. 2:1-16, 27, 3:31, 6:15-16). Tästä voi mainita esimerkkinä Paavali opetuksen varastamisesta, jonka laki kieltää. Hän opetti korinttilaisille ja efesolaisille pakanoille varastamisen olevan syntiä, josta on tehtävä parannus, muuten ei pelastu Taivasten Valtakuntaan (1. Kor. 6:10). Paavali muistuttaa, ettei Kristuksen oppi salli kreikkalaista pakanaa varastelemaan isännältään, milloin Paavali viittaa lakiin. Paavali opetti roomalaisille pakanoille, ettei armon alla saa rikkoa lakia vastaan (Room. 6:15-16, 1. Joh. 3:4).  

3. Moos. 19:11: "Älkää varastako, älkää valehdelko älkääkä pettäkö toisianne."

Ef. 4:25, 28: "Luopukaa siis valheesta ja puhukaa toinen toisellenne totta, sillä me olemme saman ruumiin jäseniä...  ..Varas älköön enää varastako..."

Tit. 2:9-10: "Kehota orjia alistumaan kaikessa isäntiensä tahtoon ja toimimaan näiden mielen mukaan. Heidän ei pidä väittää vastaan eikä varastella, vaan heidän on osoittauduttava aina luotettaviksi ja kunnollisiksi, niin että he voivat kaikessa olla kunniaksi Jumalan, meidän pelastajamme, opille."

1. Kor. 6:10: "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole...   ..varkaat.."

Paavali kielsi korinttilaisia pakanoita koskemasta mihinkään Vanhassa testamentissa saastaiseksi mainittuun, mikä osoittaa, ettei Paavalin opetus anna pakanoille oikeutta poiketa Raamatun ruokasäädöksistä. Roomalaisia pakanoita muistutettiin, että Jumala pyhittää heidät, jos he hylkäävät saastaisuuden ja alkavat noudattaa Jumalan tahtoa.

2. Kor. 6:17-18: "..älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias."

Room. 6:19: "Ennen te annoitte itsenne saastaisuuden ja pahuuden palvelukseen ja saitte aikaan pahuutta. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät."

1. Kor. 9:8: "En tässä esitä vain ihmisten ajatuksia, sillä lakikin sanoo samaa."

Yeshua vahvisti lain ja profeettojen kirjojen olevan voimassa myös uuden liiton aikana (Matt. 5:17-18, Luuk. 16:17, Joh. 10:35). Jesajan ja Sakarjan kirjat kertovat, että tulee vielä aika (tuhatvuotinen valtakunta), jolloin Herra on kaikkien kansojen Kuningas ja kaikki kansat tulevat viettämään Mooseksen laissa määrättyjä sapattia, uudenkuunjuhlaa ja lehtimajanjuhlaa. Tämä tarkoittaa, että laki koskee myös pakanoita (Jes. 56:6-7).

Sak. 14:9, 16: "Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas...   ..Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa."

Jes. 66:23: "Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra."

Jes. 2:2-3: "Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana."

Laki ei velvoita suorittamaan polttouhreja, koska Jerusalemissa ei ole temppeliä. Laki kieltää toimittamasta polttouhreja muualla kuin Jerusalemin temppelissä, mitä tällä hetkellä ei ole (3. Moos. 17:2-5, 5. Moos. 12:5). Meille ei ole mitään velvollisuutta suorittaa polttouhreja, vaikka laki on voimassa. Suuren sovitustenpäivän (Jom Kippur) uhria ei saa toimittaa muu kuin ylipappi.Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on nyt ikuinen ylipappi, joka on lunastanut omalla ruumiillaan sekä verellään kertakaikkisen sovituksen synneistä, joten kukaan ihminen ei voi enää uhrata suuren sovitustenpäivän uhria. Temppelin puuttumisen takia juutalaisetkaan eivät uhraa.

Hepr. 9:11-12; 10:18: "Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen...     ..Missä synnit on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita syntiuhria."

Paavali vaati pakanoita noudattamaan lakia

Paavali opetti roomalaisille, että pakana (ei-juutalainen) tuomitaan Jumalan lain perusteella tunsi hän lain tai ei (Room. 2:13, 27; 3:31). Tuomio ei perustu lain tuntemiseen vaan lain noudattamiseen. Paavali kirjoitti, ettei Jumala tee eroa juutalaisen eikä pakanan välillä. Pietari vaati myös pakanoita noudattamaan juutalaisten lakia, mutta itse lankesi välillä siihen syntiin, ettei uskaltanut syödä pakanoiden kanssa, koska pelkäsi muita juutalaisia (Gal. 2:11-14).

Room. 2:10-13, 27: "Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen, sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä. Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla. Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia...  ..Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia."

Raamatusta tulee ottaa jokainen jae vakavasti, koska Jumalan Sanan perusteella pakana voi saada tuomion kadotukseen (2. Tim. 3:16, Joh. 10:35). Jos pakana laiminlyö lain opiskelun tai pitää lain noudattamista turhana, niin Raamatun sanat tuomitsevat laittomuudessa eläneen.

Joh. 12:48-50 (Jeesus sanoo): "Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän..."

Paavali kehotti tessalonikalaisia pakanoita edistymään jo Jumalan käskyjen noudattamisessa. Paavali kielsi Jumalan rangaistuksen uhalla hyötymästä uskonveljen kustannuksella ja tekemään hänelle muuta vääryyttä, mitä käskyä Apostolien tekojen 15.-luku ei mainitse. Tämä osoittaa, että alkuseurakunta vaati kristityiksi kääntyneitä pakanoita opiskelemaan Jumalan lain ja noudattamaan sitä.

1. Tess. 4:1-3, 6-8 (RK): "Sitten vielä, veljet! Te olette oppi­neet meiltä, miten teidän tulee vaeltaa ja olla Jumalalle mieleen, ja niinhän te vaellattekin. Mutta Herrassa Jee­suksessa me pyydämme ja kehotam­me teitä edistymään siinä yhä enem­män. Tiedättehän,  mitkä  käskyt me olemme Herran Jeesuksen nimessä teille antaneet. Jumalan tahto on, että te pyhitytte...     ..Kukaan ei saa tehdä veljelleen vääryyttä eikä pyrkiä hyötymään hä­nen kustannuksellaan, sillä Herra on kaiken tämän rankaisija, kuten myös aiemmin olemme teille sanoneet ja te­roittaneet mieleenne. Eihän Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen vaan pyhitykseen. Sen tähden se, joka hylkää nämä käskyt, ei hylkää ihmistä vaan Jumalan, joka antaa Pyhän Henkensä tei­hin."

Kun Paavali kehotti pakanoita hylkäämään saastaisuuden ja alkaa elämään pyhää elämää, hän näillä Vanhassa testamentista lainaamilla sanoilla (käsitteillä) tarkoittaa Jumalan lain ja säädösten noudattamista, kuten 3. Moos. 19.-luku opettaa pyhyydestä. Ilman pyhitystä ei kukaan, ei pakana eikä juutalainen, pääse Taivaaseen, kuten heprealaiskirje myös opettaa. Pyhää elämää ei ole Jumalan lain rikkominen. Se uskovainen, joka ei lopeta laittomia tekojaan, pitää Kristuksen uhriverta halpana. Jos koko ajan rikkoo lakia vastaan, loukkaa Kristuksen sovintoveren arvoa. Jos uskovainen ei noudata lakia, hän ei ole Kristuksessa (Matt. 7:21-23, 23:1-5). Joka sulkee korvansa lain käskyiltä, hänen rukouskin on Herralle kauhistus (Sananl. 28:9).

1. Piet. 1:14-19: "Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte. Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette. Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä. Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika. Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä."

3. Moos. 19:1-3, 37: "Herra sanoi Moosekselle: "Sano Israelin kansalle: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. "Jokainen teistä kunnioittakoon äitiään ja isäänsä. Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Älkää kääntykö seuraamaan epäjumalia älkääkä valako itsellenne jumalankuvia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne...     ..Sen tähden noudattakaa kaikkia minun lakejani ja käskyjäni ja täyttäkää ne. Minä olen Herra."

4. Moos. 15:40: "Kun te näin muistatte kaikki minun käskyni ja täytätte ne, te pysytte Jumalallenne pyhitettyinä."

Hepr. 10:26-28 (1933/38): "Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman..."

Sananl. 28:9: "Joka sulkee korvansa Herran lailta, sen rukouskin on Herralle kauhistus."

Room. 6:19: "..Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät."

Hepr. 12:14: "..pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa."

Ilm. 14:12: "Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen." 

Paavali opetti galatialaisille, että pakanoiden tavat ovat syntiä (Gal. 2:15). Hän hoputti efesolaisia luopumaan jo pakanoiden tavoista vielä painavimmilla sanoilla ja kehotti kääntymään Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Paavali käski hylkäämään kaikki pakanalliset tavat kääntymällä elämään pyhää elämää, mikä tarkoittaa lain noudattamista sen esimerkin mukaan, miten Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) opetti ja antoi esimerkkiä omalla elämällään (Matt. 5:17-20, 23:1-3, 3. Moos. 19:1-4, 37).
 
Ef. 4:17-24: "Minä varoitan teitä vakavasti Herran nimeen: älkää enää eläkö niin kuin pakanat! Heidän ajatuksensa ovat turhanpäiväisiä, heidän ymmärryksensä on hämärtynyt, ja se elämä, jonka Jumala antaa, on heille vieras, sillä he ovat tietämättömiä ja sydämeltään paatuneita. Heidän tuntonsa on turtunut, ja he ovat heittäytyneet irstailuihin sekä kaikenlaiseen saastaisuuteen ja ahneuteen. Mutta ei teille ole Kristuksesta tällaista opetettu, jos todella olette hänestä kuulleet, jos teille on opetettu se totuus, joka Jeesuksessa on. Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne, joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma. Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää."

Paavali opetti, että uskossa olevien tulee ottaa esikuvakseen Pyhä Jumala, koska kenelläkään saastaisella (joka ei noudata lakia) ole osaa Kristuksen Valtakunnassa.

Ef. 5:1-5: "Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan hänen rakkaita lapsiaan. Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle. Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos. Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija. "

Raamatussa ei ole ollenkaan sanaa 'lakihenkinen'. Siitä huolimatta kirkot käyttävät tätä sanaa arvostelemaan Jumalan lakia. Papit väittävät, että lain noudattaminen olisi tarpeetonta, mahdotonta tai jopa väärin. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) ei koskaan arvostellut Jumalan lakia, mistä pappien pitäisi ottaa esimerkkiä. Yeshua arvosteli papistoa ja fariseuksia siitä, että he opettavat kansaa tekemään laittomuutta itse keksimiensä perinnäissääntöjen avulla ja itse rikkovat lakia vastaan.

Jes. 29:13: "..tämä kansa lähestyy minua vain suullaan ja kunnioittaa minua vain huulillaan, koska sen sydän on vetäytynyt minusta kauas ja koska sen kuuliaisuus minua kohtaan on vain opittujen ihmiskäskyjen noudattamista,"

Mark. 7:8-9, 13: "Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä." Ja hän jatkoi: "Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne...      ..Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan. Ja paljon muutakin te teette, samanlaista."

Joh. 7:16-17, 19: "Jeesus sanoi heille: "Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani...    ..Mooses antoi teille lain, vai kuinka? Silti yksikään teistä ei noudata sitä."

Matt. 23:15: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te kierrätte maat ja meret hankkiaksenne edes yhden käännynnäisen, ja kun siinä onnistutte, teette hänestä helvetin oman, kahta vertaa pahemman kuin itse olette."

Jumalan lakia mitätöivät papit ovat antikristuksen hengessä

Jumalan lakia vastustavat papit eivät ole vanhurskaita, vaikka he kuinka paljon tekevät hyväntekeväisyyttä (Room. 2:13). Papit tekevät huonoa hedelmää rohkaisemalla muita elämään laittomasti. Danielin kirja kertoo lopun ajoista. Daniel varoittaa, että laittomuutta opettavat papit ovat antikristuksen (vasta-kristus) hengessä. He ovat tekeytyneet Jumalan palvelijoiksi, mutta eksyttävät seurakuntalaiset toimimaan Jumalan tahdon vastaisesti tielle kadotukseen. Tällaisia pappeja on kirkot täynnä, mistä Raamattu varoittaa selvin sanoin

Dan. 7:25: "Uhmaten hän puhuu Korkeinta vastaan, tuhoaa Korkeimman pyhiä ja pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain."

2. Kor. 11:13-15: "Semmoiset ovat vääriä apostoleja, petollisia työntekijöitä, he vain tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme, tekeytyyhän itse saatanakin valon enkeliksi. Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun."

Raamattu opettaa, että ne papit ovat vääriä todistajia, jotka opettavat uuden liiton muuttaneen lain tai tarkoittavan vain kymmentä käskyä (Apt. 6:10-15). Pyhä Henki ei koskaan kumoa laista eikä profeetoista mitään (Vanhasta testamentista, Joh. 10:35, Luuk. 16:17), mutta antikristuksen henki syöttää koko ajan ovelia valheita Jumalan lakia vastaan samalla tavalla, mitä käärme teki paratiisissa (Dan. 7:25, Joh. 8:43-47). 

Juud. 1:4: "Teidän joukkoonne on näet luikerrellut ihmisiä, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. Nämä jumalattomat kääntävät meidän Jumalamme armon riettaudeksi ja kieltävät ainoan Valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen."

Tit. 1:16: "He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia..."

Papit ovat röyhkeitä, jos he luulevat voivansa parantaa Jumalan lakia. Jumala on kieltänyt lain muuttamisen kadotustuomion uhalla (Matt. 5:17-20, Ilm. 22:18-19). Papit eivät näytä ymmärtävän, että he voivat joutua edesvastuuseen Herran edessä joka ikisestä omavaltaisesta säännöstä, jota he ovat noudattaneet (Matt. 7:21-23, 18:6; 2. Piet. 3:15-16, Jaak. 3:1-6). Pappien on syytä muistaa, että Jumala on se, joka päättää, kuka astuu Taivaan portista sisään ja kuka pudotetaan tuliseen järveen (Matt. 10:28).

1. Piet. 4:17: "On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta..."

Jaak. 3:1: "Veljeni, kovin monien teistä ei pidä ryhtyä opettajiksi, sillä te tiedätte, että meidät opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin."

Mal. 2:1-3, 7-9: "Te papit, teitä koskee tämä sana: ellette kuuntele minua ettekä vilpittömin sydämin kunnioita minun nimeäni, minä annan kirouksen kohdata teitä, minä muutan saamanne siunauksen kiroukseksi", sanoo Herra Sebaot. "Minä lähetän siunauksen tilalle kirouksen, koska ette vilpittömin sydämin kunnioita minua." -- Minä teen teidän sukunne kelvottomaksi papin tehtävään...       ..Papin suun tulee jakaa tietoa, hänen huuliltaan odotetaan opetusta. Hän on Herran Sebaotin sanansaattaja. -- Mutta te olette poikenneet tieltä, teidän opetuksenne on saanut monet lankeamaan. Te olette rikkoneet liittoni, jonka tein Leevin kanssa, sanoo Herra Sebaot. Niin minäkin teen teidät halveksituiksi ja saatan teidät häpeään kaiken kansan silmissä. Te ette pysyneet minun teilläni, vaan opettaessanne katsoitte, keitä kuulijat olivat." 

Yeshua (Jeesus) opetti kuulijoitaan, että jos ei noudata lakia, joutuu helvettiin. Hän ei antanut mitään vihjettäkään siitä, että tämä opetus kumoutuisi tai menettäisi merkityksensä. Uuden testamentin Heprealaiskirje jopa toteaa sen, että Jumalan Poika vihaa lain rikkomista. Paavali oli samaa mieltä Yeshuan kanssa toteamalla, että lakia noudattava pakana (ympärileikkaamaton) tulee tuomitsemaan juutalaisen (ympärileikattu), joka ei noudata lakia.

Luuk. 16:22-24, 28-29 (Jeesus sanoo): "..Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.'..     ..Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.' Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.'"

Hepr. 1:8-9 (1933/38): "..mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta..."

Room. 2:27: "Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia."

Martti Luther kuului harhaoppisten opettajien joukkoon, kuten edellä on kerrottu hänen vaatimuksista sensuroida Raamattua. Lutherin harhaoppisuus ja suoranainen pahuus tulee selvästi esille hänen kirjeessä Melanchthonille, jossa hän kirjoittaa: "Jumala ei pelasta ihmisiä, jotka vain kuvittelevat olevansa syntisiä. Ole syntinen ja tee rohkeasti syntiä...   ..Mutta mikään synti ei erota meitä Karitsasta, ei vaikka tekisimme aviorikoksen ja murhan tuhannesti päivässä." (Letter to Philipp Melanchthon, August 1, 1521, LW 48:282) Kukaan Kristuksessa oleva ei kehota tekemään rohkeasti syntiä, koska sellainen on täysin Raamatun vastaista opetusta (1. Joh. 3:9-10). Raamattu opettaa selvästi, ettei ole uhria syntiemme sovitukseksi, jos teemme teemme tahallaan vakavia syntejä uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Se on Yeshuan Golgatan sovintoveren halventamista (1. Joh. 3:4, 1 Piet. 1:14-19, 1. Kor. 6:9-10). On käsittämätöntä, miten kritiikittömästi papisto uskoo Lutheriin ja vielä lainaavat hänen kirjoituksiaan saarnatessaan seurakunnalle. Pappi ei siedä kuulla totuutta Jumalan Sanasta, mutta sen sijaan mielellään hyväksyy Lutherin kirjoitukset, joita mm. natsi-Saksa käytti hyväkseen holokaustissa.

1. Joh. 3:9-10: "Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta. Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään."

Usko syntyy Jumalan Sanan kuulemisesta, joka saa elämään sen mukaan

Taivaan Isä on avannut tien Hänen luokseen ja Hän käyttää siinä välinettä. Se väline on Hänen valitsema välimies, jota kutsutaan myös nimellä Jumalan Sana. Tämä Sana on Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus), jonka julistama opetus on kirjoitettu Raamattuun. Yhtään Raamatun sanaa ei voi kumota ja sen jokainen kirjain on voimassa myös uuden liiton aikana koskien kaikkia kansoja (Matt. 5:17-19, 28:18-20, Joh. 10:35, 2. Tim. 3:16, Sak. 14:16, Jes. 66:23).

Joh. 1:1-3, 14: "Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä...    ..Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta."

Ilm. 19:13: "Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana."

Joh. 14:6-7: "Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet."

Miten ihminen tulee uskoon? Tarvitaanko siinä kuvia tai tunteellisia elämyksiä? Väärissä uskonnoissa rakennetaan epäjumalien patsaita ja kuvia. Niitä palvotaan kumartamalla niiden edessä ja asettamalla uhrilahjoja niiden äärelle, jotta epäjumala leppyisi tai taipuisi lahjuksen antajan tahtoon (magia, taikuus). Jumala on kieltänyt valmistamaan mitään patsasta tai kuvaa Hänestä (2. Moos. 20:4-6). Taivaan Isä on salassa, jonka hahmoa ei voi katsoa omilla silmillä. Häntä ei voi oppia tuntemaan katselemalla patsasta tai ylistämällä kuvaa hurmoksessa. Taivaan Isä ei edellytä, että Häntä rukoiltaisiin aina kirkon alttarin edessä. Hän kuulee myös omassa yksinäisyydessä puhutut rukoukset (Matt. 6:6). Jumalan Sana opettaa meidät tuntemaan Jumalan, jolloin osaamme toimia Hänen tahtonsa mukaisesti. Jumala ei halua uhria vaan kuuliaisuutta (1. Sam. 15:22, Hoos. 6:6, Matt. 9:13). Ilman Jumalan Sanaa ei voi olla Jumalan tuntemista, kuuliaisuutta eikä edes uskoa.

5. Moos. 4:12, 15-20: "Herra puhui teille tulen keskeltä. Sanat te kuulitte, mutta hänen hahmoaan te ette voineet nähdä; kuulitte vain hänen äänensä...     ..Sinä päivänä, jona Herra puhui teille Horebilla tulen keskeltä, te ette nähneet minkäänlaista hahmoa. Pitäkää sen tähden tarkoin huoli siitä, ettette lankea tekemään minkäänlaista patsasta tai muuta jumalankuvaa, jolla olisi miehen tai naisen hahmo tai maan päällä elävän eläimen tai taivaalla lentävän linnun hahmo tai maassa ryömivän matelijan tai alhaalla vesissä elävän kalan hahmo.

Kun kohotatte katseenne taivasta kohden ja näette auringon, kuun ja tähdet, taivaan kaikki joukot, älkää langetko niiden lumoihin, älkää kumartako älkääkä palvoko niitä. Ne on Herra, teidän Jumalanne, jättänyt muille kansoille. Mutta teidät Herra toi pois Egyptin sulatusuunista, että teistä tulisi hänen oma kansansa, kuten te tänä päivänä olettekin.
"


Kun ihminen kuulee Jumalan Sanaa, hän ymmärtää sanoman olevan täynnä totuutta ja viisautta. Silloin hän havahtuu toimineensa väärin ja tekee vapaasta omasta tahdosta parannuksen synneistään. Kun ihminen ottaa vastaan evankeliumin (=ilosanoman) ja turvautuu Jumalan Poikaan, Yeshua HaMashiachin, hän saa syntinsä anteeksi. Sanan kuuleminen aiheuttaa ihmisessä sellaista toimintaa, jota kutsumme uskoksi. 

Room. 10:14-15, 17: "Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista? Kuinka kukaan voi julistaa, ellei häntä ole lähetetty? Onhan kirjoitettu: "Kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askelet!"...   

..Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana."

Luuk. 11:28: "..Jeesus sanoi: "Niin, autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä."

Yeshua opetti, ettei voi olla uskoa, jos ei noudata Mooseksen lakia ja profeettoja. Lakikin on Jumalan Sanaa, joten ei ole sanan kuulemista, jos ei noudata lakia. Usko ilman lain tekoja on kuollut usko, joka ei pelasta.

Luuk. 16:30-31 (1933/38): "Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'. Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."

Jumalan Sana joko vahvistaa tai paaduttaa sydäntä (Room. 9:18). Toiset saattavat suhtautua torjuvalla tavalla kuulemaansa Sanaan. He etsivät jotain tekosyitä, ettei Sanaa tarvitse noudattaa kokonaan. Monet itseään kristittynä pitävät eivät siedä kuulla kaikkia sanoja Raamatusta, koska he eivät halua uskoa siihen Jeesukseen, mistä Raamattu kertoo. Sen takia maailmaan on syntynyt niin monia kirkkokuntia, koska monet haluavat valita ne kohdat Raamatusta, mitä nuodattaa ja mitkä sivuuttaa. Tämä ei ole pelastuksen tie vaan puolitotuuksien tie, mikä vie kadotukseen.

Matt. 15:8-9: "Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta. Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä."

Joh. 9:39-41: "Jeesus sanoi: "Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita." Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä lähellä, kysyivät tämän kuullessaan: "Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?" Jeesus vastasi: "Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä."

Usko on Jumalan tahdon tekemistä, koska uskoo Yeshua HaMashiachiin

Meidän on tehtävä tärkeä havainto, mitä Raamattu tarkoittaa Taivaaseen pelastavalla uskolla. Usko ei ole pelkästään sen totena pitämistä, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka sovitti syntimme Golgatalla ja heräsi kuolleista kolmen päivän perästä. Taivaaseen ei pelasta pelkästään sellainen usko, että otat Jeesuksen vastaan sydämeesi ja ylistät Häntä. Raamatun tarkoittama pelastava usko sisältää myös, että uskoo Yeshuaa (Jeesusta) noudattamalla Hänen tahtoaan. Usko ilman tekoja on kuollut, mutta teoilla osoitettu usko pelastaa Taivaaseen. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) sovitti ystäviensä synnit Golgatalla.

Yeshua sanoi, että Hänen ystäviään ovat ne, jotka noudattavat Hänen käskyjään. Kirkoissa opetetaan väärin, että Jeesus olisi syntisten ystävä, mutta Raamattu ei sitä tarkoita. Se oli fariseusten ivallinen mielipide, koska Jeesus meni syömään syntisten kanssa kutsuakseen heitä tekemään parannuksen lain rikkomisesta (Luuk. 15:1-2, 24:47). Niin kuin Yeshua kutsuu lain noudattajia ystävikseen, Jumala kutsui myös Abrahamia ystäväkseen, koska hän noudatti Jumalan käskyjä.

Joh. 15:13-14: "Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä."

Ps. 119:63: "Olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun säädöksiäsi."

1. Moos. 26:5: "..Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini."

Jaak. 2:21-23: "Eikö meidän isämme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi. Ja niin täyttyi Raamatun sana: "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi", ja hän sai nimen Jumalan ystävä."

Onko Yeshua (Jeesus) syntisten ystävä? Moni pappi opettaa, että Jeesus olisi syntiä tekevien ystävä, mutta opettaako Raamattu oikeasti niin? Yeshua meni syntisten koteihin syömään heidän kanssaan, mikä Lähi-idän kulttuurissa on ystävyyden merkki. Fariseukset paheksuivat Yeshuaa syntisten ystäväksi, koska Hän hyväksyi syntiset seuraansa ja söi heidän kanssa (Matt. 11:19, Luuk. 15:2). Yeshua meni syntisten luokse, jotta he kuulisivat evankeliumin ja tekisivät parannuksen eikä sen takia, että synnissä jatkavat tulisivat Yeshuan ystäviksi. "Syntisten ystävä" oli fariseusten mielipide, eikä se mitä Raamattu opettaa Yeshuasta. Hän on niiden ystävä, jotka uskon mukaisesti tekevät parannuksen synnin tekemisestä (Joh. 15:13-14). Kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä, mutta Yeshuan (Jeesuksen) ystäväksi pääsevät ne, jotka Hänen käskynsä mukaisesti tekevät parannuksen synnin tekemisestä, jotta he saisivat armoa silloinkin, kun vahingossa erehtyvät johonkin rikkeeseen.

Ps. 33:18-19 (RK): "Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka pelkäävät häntä ja panevat toivonsa hänen armoonsa, että hän pelastaisi heidän sielunsa kuolemasta..."

Ps. 147:11 (RK): "Herra mieltyy niihin, jotka häntä pelkäävät, niihin, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa."

Paavali opetti myös, ettei ole uskoa, jos parannuksen teko ei näy teoissa. Usko pitää todistaa noudattamalla Jumalan lakia. Minkään seurakunnan jäsenyys ja sen rituaaleihin osallistuminen ei pelasta ketään, jos ei usko Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta) tekemällä Hänen tahtonsa.

Apt. 26:20 (Paavali sanoo): "Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy."

2. Tess. 1:11: "Sen tähden me rukoilemme aina teidän puolestanne, että Jumalamme pitäisi teitä saamanne kutsun arvoisina ja että hän voimallaan vahvistaisi teidän haluanne hyvään ja saattaisi päätökseen ne teot, jotka todistavat uskostanne."

Abraham, Iisak ja Jaakob elivät vanhan liiton aikaan. He noudattivat Jumalan lakia ja pelastuivat Taivaaseen (Matt. 12:26). He eivät tulleet lain noudattamisen vuoksi kirotuiksi, kuten ei tulee uuden liiton aikana kukaan muukaan (Room. 2:13). Pelastus ei tullut heille yksin lain noudattamisen takia vaan uskosta Israelin Jumalaan (Mal. 1:2, Hepr. 12:14-17). Uskon yksi tunnusmerkki muiden muassa on noudattaa lakia (Matt. 7:23 1933/38 tai RK). Jumala oli vanhan liiton aikana samalla tavalla armollinen, mitä Hän on uuden liiton aikana. Daavid katui vanhan liiton aikana tekemäänsä syntiä ja sai anteeksi samalla tavalla, mitä sai anteeksi syntinen nainen, joka itki Yeshuan jalkojen juuressa (2. Sam. 12:13, Luuk. 7:36-50). 

Kuningas Saul ei noudattanut Jumalan käskyjä. Hän ei pelastunut Taivaaseen, vaikka hän tunnusti uskonsa Jumalaan ja hänellä oli ollut jopa Pyhä Henki (vert. Matt. 7:21-23). Eesau oli Jaakobin veli, mutta Eesau ei päässyt Taivaaseen, koska hän ei noudattanut Jumalan tahtoa (Mal. 1:2, Hepr. 12:14-17). 

Tämä kaikki pätee myös uuden liiton aikana, mutta pelastusta ei ole nyt ilman uskoa Jumalan Poikaan Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Uskomiseen kuuluu se, että tekee, mitä Yeshua käskee tekemään. Vanhan ja uuden liiton aikana usko ilman tekoja on samalla tavalla kuollut ja tottelevaisuus on samalla tavalla vanhurskautta.

Yeshua (Jeesus) käskee noudattamaan Jumalan käskyjä, uskotko Häntä?

Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) muistutti samoista asioista kuin Jaakob. Yeshualta kysyttiin, mitä minun tulee tehdä, että pelastun Taivaaseen. Yeshua vastasi ensimmäiseksi, että noudata Jumalan käskyjä. Nämä sanat kannattaa ottaa tosissaan. Ei Hän tullut vapauttamaan ketään noudattamasta käskyjä. Yeshua jopa opetti, että Jumalan käskyjen pitäminen antaa ikuisen elämän (Joh. 12:50). Jos joku on sitä mieltä, ettei käskyjä tarvitse edes yrittää noudattaa, hän ei seuraa Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta) eikä sen takia voita iankaikkista elämää. Yeshua opetti, ellet tee parannusta, sinut tuomitaan kadotukseen.

Matt. 19:16-20: "Eräs mies tuli kysymään Jeesukselta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?" Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sinä minulta hyvästä kyselet? On vain yksi, joka on hyvä. Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä."  "Mitä käskyjä?" mies kysyi. "Näitä", vastasi Jeesus, "älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

Luuk. 13:5 (1933/38, Jeesus sanoo): "..ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."

Yeshua (Jeesus) muistutti opetuslapsiaan noudattamaan lainopettajien opetusta laista, mutta he eivät saa ottaa oppia siitä, miten lainopettajat itse toimivat. Papit puhuvat yhtä ja tekevät toista. Papit ovat tekopyhiä, koska heiltä puuttuu uskon mukaiset teot. He tekevät kaikki uskonnolliset rituaalit vain sen takia, että heidät huomattaisiin ja yleisö antaisi heille kolehtilahjoituksia.

Matt. 23:1-3: "Sitten Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen: "Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista."

Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) opetti opetuslapsiaan noudattamaan lakia ja käski opettamaan saman asian kaikille kansoille eli myös pakanakansoille (ei-juutalaiset).

Matt. 28:19, 20: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni...    ..ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa..."

4. Moos. 15:15-16: "Jumalaa palveltaessa koskevat teidän keskuudessanne asuvia muukalaisia samat säädökset kuin teitäkin. Teidän on sukupolvesta toiseen aina noudatettava tätä määräystä: Herran edessä nämä muukalaiset ovat samassa asemassa kuin te. Sama laki ja samat säädökset koskevat sekä teitä että teidän keskuudessanne asuvia muukalaisia."

Tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa pakanakansat tulevat opiskelemaan Herran lakia Jerusalemin temppelin luokse. Kuninkaiden Kuningas Yeshua HaMashaich johtaa silloin koko maailmaa ja Hänen valtaistuimensa sija on Jerusalemin temppelissä.

Miika 4:1-3 (1933/38): "Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana,
ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana." Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka.
Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan."

Monet pakanat eivät pysty hyväksymään juutalaista Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta), koska he ovat rakastuneet roomalaiseen version Jeesuksesta, millaista ei ole Raamatussa. Yeshua oli juutalainen, joka noudatti itse lakia (Matt. 5:17-20). Yeshua HaMashiach tarjoaa pelastusta kaikille kansoille, mutta pelastusta haluavan on hyväksyttävä kokonaan Hänen opetuksensa ja noudatettava Hänen esimerkkiään. Kun he niin tekevät, he ovat autuaita, mikä tarkoittaa pelastettua ja onnellista.

Joh. 13:13-17 (Jeesus sanoo): "Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat."

2. Kor. 11:3-4: "Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavalasti petti Eevan, teidän mielenne turmeltuu ettekä te enää ole vilpittömiä ja puhtaita suhteessanne Kristukseen. Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte."

Seurakunnissa on paljon niitä, myös pappeja, jotka ovat rakastuneet valheisiin ja eivät sen takia halua noudattaa Jumalan käskyjä. Aina on joku tekosyy, miksei Raamattua tarvitsen noudattaa, mutta heidän itsensä kannattamia vääriä perinteitä kyllä noudatetaan, vaikka ne olisivat Raamatun vastaisi. Monet uskovat valitsevat itse, miten he palvelevat Jeesusta. Tämä olisi kuin työpaikkakokous, jossa kukin työntekijä ilmoittaa päällikölle, mitä töitä heidän huvittaa tänään tehdä. Joku sanoo päällikölle myös, ettei häntä huvita tehdä joitain työtä, ellei toimitusjohtaja käske sitä tekemään, vaikka toimitusjohtaja on asettanut päällikön heidän työnjohtajaksi. Tällainen puolivaloilla palvelemien on epäuskoa.

Pysähdy-käskyä on noudatettava
On niitä, jotka ajavat yöllä STOP-liikennemerkin ohi pysähtymättä, koska he ajattelevat, ettei siitä ole kenellekään haittaa hiljaisen liikenteen aikana. Se kuitenkin rikkoo liikennesääntöjä vastaan, eikä tekosyy oikeuta säännön rikkomiseen. Toiset ajattelevat, ettei tarvitse noudattaa Jumalan käskyjä, koska heidän suhteensa Jeesukseen on kunnossa. Se on kuin käärmeen valhe Eevalle paratiisissa, että suhde Jumalan kanssa olisi silloin kunnossa, kun rikkoo Jumalan käskyjä vastaan.

Puolisydäminen usko ei pelasta ihmistä eikä anna iankaikkista elämää, vaan vie kuolemaan. Synnin tekemisestä maksetaan palkka, joka on kuolema. Kun Aadam ja Eeva lankesivat paratiisissa syntiin, he menettivät ikuisesti kestävän elämän ja Jumala teki heistä kuolevaisia (1. Moos. 2:17). Raamatussa kuolema tarkoittaa myös tuomiota helvettiin, joka on ikuisesti kestävä tuomio.

Room. 6:23: "Synnin palkka on kuolema..."

Ilm. 14:10-11: "..Häntä kidutetaan tulessa ja rikin katkussa pyhien enkelien ja Karitsan edessä. Tulesta, joka ihmisiä kiduttaa, nousee savu aina ja ikuisesti. Heillä ei ole päivän, ei yön lepoa.."

Ilmestyskirjassa opetetaan, että Taivaan portista pääsee sisälle ne, jotka noudattavat Jumalan käskyjä. Portista eivät pääse sisälle ne, jotka ovat rakastuneet valheisiin. He ovat valheen orjia, koska valhe ohjaa heidän tekemistä. Tästä aiheesta kertoo lisää artikkeli: 'Puolitotuus ei ole koko totuus vaan valhe'. 

Ilm. 22:14-15 (Biblia): "Autuaat ovat ne, jotka hänen käskynsä pitävät, että heidän voimansa elämän puussa olis ja he porteista kaupunkiin sisälle menisivät. Mutta ulkona ovat koirat ja velhot, ja huorintekiät ja murhaajat, ja epäjumalan palveliat, ja kaikki ne, jotka valhetta rakastavat ja tekevät." 

Ilm. 21:27: "Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan."

Yeshua kertoi avoimesti, miten vaikeaa on päästä Taivaaseen. Vertaukset morsiusneidoista, kuninkaan pojan häistä ja kylväjästä opettavat, miten moni uskova yrittää päästä Taivaan porteista sisälle huutamalla Jeesus, Jeesus (Herra, Herra), mutta vain harva sinne päästetään.

Matt. 25:8-12: "Tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat.' Mutta viisaat vastasivat: 'Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.' Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' Mutta hän vastasi: 'Totisesti, minä en tunne teitä.'"

Mark. 10:24: "Opetuslapset hämmästelivät hänen sanojaan, mutta Jeesus jatkoi: "Lapseni, Jumalan valtakuntaan on todella vaikea päästä."

Matt. 22:11-14: "Kun kuningas tuli sisään katsomaan juhlavieraitaan, hän näki siellä miehen, jolla ei ollut hääpukua. Hän kysyi tältä: 'Ystäväni, kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita?' Mies ei saanut sanaa suustaan. Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: 'Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita. Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.'"

Matt. 13:18-23: "Kuulkaa siis, mitä vertaus kylväjästä tarkoittaa. Aina kun joku kuulee sanoman valtakunnasta eikä ymmärrä sitä, tulee paholainen ja sieppaa pois sen, mikä hänen sydämeensä on kylvetty. Tätä tarkoittaa tien oheen kylvetty siemen. Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta. Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen. 

Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmistä, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen. Nämä ihmiset tuottavat satoa: kuka sata, kuka kuusikymmentä, kuka kolmekymmentä jyvää."

Uusi liitto perustuu itsensä uhraavaan rakkauteen

Jumalan pelko on viisauden alku ja Pyhän tunteminen ymmärryksen perusta (Sananl. 9:10). Uusi liitto ei kuitenkaan enää perustu niinkään pelolle vaan sellaiselle rakkaudelle, että Jumalan lapset noudattavat Taivaan Isän tahtoa vapaaehtoisesti. Rakkautta on, että toimii toisen hyväksi. Usko on Jumalan tahdon noudattamista, joka perustuu Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) rakastamiseen, koska Hän rakasti ystäviään itsensä uhraavalla rakkaudella (Joh. 15:13-14). Rakkaus saa heidät tekemään Jumalan tahdon silloinkin, kun se vaatii heiltä kaiken. Tämä on samaa rakkautta, mitä Yeshua HaMashiach osoitti ystävilleen. 

1. Joh. 3:16-18: "Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa."

Room. 2:4 (1933/38): "..etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?"

Silloin kun teemme Jumalan tahdon vapaaehtoisesti rakkaudesta Taivaan Isään, niin rakkaus on silloin saavuttanut täyttymyksensä. Rakkaus on karkottanut pelon pois, jolloin emme pelkää tuomionpäivää, vaan astumme rohkeasti esille.

1. Joh. 4:15-18: "Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa. Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa." 

Taivaan Isä maksaa kullekin palkan tekojensa mukaan

Pelastus on ehdollinen lahja
Luterilaisuus korostaa yli kaiken muun Raamatun opetuksen, että pelastus on lahja, joka ei perustu ihmisen tekoihin (Ef 2:8-9). Paavali tarkoittaa näillä sanoilla efesolaisille pakanoille, että uskoon tullessa ihminen saa synnit anteeksi lahjana eikä sen takia, että olisi maksanut aneita kirkolle tai tehnyt hyviä tekoja sovittaakseen syntinsä. Jos pappi opettaa, että teoillasi ei ole vaikutusta lahjaksi saatuun pelastukseen, niin se on puolitotuus, joka sivuuttaa pelastumisen ehtoja täydentävän muun opetuksen Raamatusta. Paavali mainitsi samassa Efesolaiskirjeessä myös, että siveettömästi elävällä, saastaisella ja rahan palvojalla (ahneuden epäjumalanpalvelus) ei ole pääsyä Taivaaseen, ja tottelemattomia kohtaa Jumala viha (Ef. 5:5-6). Uskoon tulon yhteydessä saatu syntien sovitus on lahja, mutta uskossa eläminen vaatii Jumalan tahdon tekemistä, muuten menettää pelastuksensa (Matt. 7:21-23, Jaak. 2:14-26). Paavali muistuttaa galattalaisille, ettei syntien anteeksisaamisen jälkeen saa enää tehdä laittomuutta, koska Yeshua (Jeesus) ei ole synnin palveluksessa (Gal. 2:17-18). 

Room. 8:12-13: "Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää."

Pinokkio sanoi: "Ei tekoja"
Luterilaisilla herätysjuhlilla kuulee koko ajan, kun puhuja saarnaa hyvin paatoksellisella äänellä, kuin itse jotenkin kärsisi, että: "Ei tekoja, älkää vain tehkö tekoja, teidän tulee pelastua teoilta, ei tekoja!" Kuulija saa aivan väärän käsityksen, mitä Raamattu opettaa teoista. He oppivat luulemaan tekojen olevan merkityksettömiä pelastuksen kannalta. He saavat sellaisen väärän käsityksen, että olisi jotenkin väärin noudattaa lakia, koska se on syntistä ylpeilyä tai itsensä vanhurskauttamista omilla teoilla. Jumalan lain noudattaminen estetään käskemällä noudattaa roomalaisia perinnäissääntöjä. Siis vanhurskaiden teojen tilalle tarjotaan Jumalan tahdon vastaisia rituaaleja. Näin luterilainen teologi eksyttää seurakuntalaiset kadotukseen. Paavali muistutti roomalaisille pakanoille, ettei lain noudattaminen ole syntiä. Jaakob opetti, joka kuulee Jumalan Sanaa, mutta ei toimi sen mukaan, on ihminen, joka ei halua edes nähdä itsessään omaa saastaansa (syntejään) ja tarvetta kääntyä tekemään Jumalan tahtoa. Parannuksen teon puuttumisen johdosta hänen tekopyhästä uskonnon harjoittamisesta tulee turhaa, koska se ei johda vanhurskauteen Kristuksessa eikä syntien sovittamiseen (Matt. 7:21-23, Apt. 3:19-20).

Room. 7:7: "Onko laki syntiä? Ei toki."

Jaak. 1:21-24: "Olkaa siis sävyisiä ja pankaa pois kaikki saasta ja pahuus. Ottakaa vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi pelastaa teidän sielunne. Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä -- älkää pettäkö itseänne. Se, joka kuulee sanan mutta ei tee sen mukaan, on kuin mies, joka kuvastimesta katselee omien kasvojensa piirteitä. Hän kyllä tarkastelee itseään, mutta poistuttuaan hän unohtaa saman tien, millainen on. Mutta se, joka kiinnittää katseensa vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja kerran hän on saava kiitoksen siitä mitä tekee. Jos joku luulee olevansa Jumalan palvelija mutta ei pysty hillitsemään kieltään, hän pettää itsensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha."

Room. 2:13: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

Jaak. 2:24: "Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella."

Sananl. 16:6: "Laupeus ja uskollisuus sovittavat synnin, Herran pelko pitää loitolla pahasta."

Raamattu opettaa lukuisissa kohdissa, että Jumala maksaa kullekin palkan tekojensa mukaan ja tuomitsee kadotukseen tekojen perusteella. Ei ole edes uskoa eikä syntien anteeksiantoa, jos ei ole uskon mukaisia tekoja (Jaak. 2:14-26). Hyvillä teoilla ei voi sovittaa syntejä pois, mutta niillä voi kerätä aarteita Taivaaseen. Ne jotka tuomitaan tuliseen järveen, saavat rangaistuksensa väärien tekojensa ja laiminlyöntiensä takia, vaikka olisivat tunnustaneet uskonsa Jeesukseen (Matt. 7:21-23). Jumala on vanhurskas ja oikeudenmukainen, jonka tuomiot perustuvat ihmisen omiin tekoihin ja Jumalan Sanaan.

Room. 2:5-8: "Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan. Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän, mutta niitä, jotka ovat itsekkäitä ja tottelevat totuuden sijasta vääryyttä, kohtaa ankara viha."

Ef. 6:8: "Muistakaa, että jokainen, joka tekee hyvää, saa siitä palkan Herralta, olipa hän orja tai vapaa."

Matt. 6:21-22: "Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi."

Voimme menettää pelastuksemme, jos uskoontulon jälkeen emme pysy parannuksessa ja palaamme takaisin tekemään syntiä. Jos uskonmukaiset teot loppuvat, Yeshua (Jeesus) siirtää öljylamppusi paikaltaan, jolloin sen liekki sammuu ja ihminen joutuu pimeään kadotukseen. Tuomituille mitataan rangaistuksen kovuus tekojen mukaan. Laiminlyönnit ovat myös syntiä.

Ilm. 2:5: "Muista siis, mistä olet langennut, käänny ja palaa tekemään ensi ajan tekoja. Ellet tee parannusta, minä tulen luoksesi ja siirrän lamppusi paikaltaan."

Jaak. 4:17: "Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin."

2. Kor. 5:10: "Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa."

Matt. 12:36: "Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi."

Ilm. 20:12: ".. ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan."

2. Tim. 4:14: "Kupariseppä Aleksandros on tehnyt minulle paljon pahaa, mutta Herra kyllä maksaa hänelle hänen tekojensa mukaan."

1. Piet. 1:17: "Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika."

Viimeisellä tuomiolla vuohet laitetaan vasemmalle puolelle ja heidät tuomitaan tuliseen järveen sen perusteella, mitä he jättivät tekemättä ja tekivät muuta laittomuutta (Matt. 7:23 1933/38). Oikealla puolella olevat lampaat saavat iankaikkisen elämän. Heitä kiitetään uskollisuudesta ja hyvistä teoista, joita he olivat tehneet lähimmäisilleen uskossa Yeshua HaMashiachiin. Jumala hyväksyy heidän uskonsa, koska heidän tekonsa ovat olleet uskon mukaisia.

Matt. 25:31-33, 40, 45-46: "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen...     ..Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'..     ..Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Usko ei ole pelkästään asioiden pitämistä totena vaan ojentautumista Jumalan tahdon mukaiseen elämään

Monissa seurakunnissa opetetaan korvasyyhyyn eli ihmisten mielihalujen mukaisesti sitä, millainen usko pelastaa Taivaaseen. Raamatusta etsitään jae, jossa näyttäisi aita olevan matalammillaan ja sivuutetaan se, mitä jae alun perin tarkoittaa ja kaikki muu Raamatun opetus. Joissakin seurakunnissa opetetaan, että pelkkä uskon tunnustuksen rituaali riittäisi pelastukseen, jolloin siteerataan kahta jaetta Roomalaiskirjeestä.

Room. 10:9-10: "Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen."

Kun tutkitaan Paavalin opetuksen asiayhteyttä huomaamme, että Paavali puhuttelee edeltävissä luvuissa erityisesti roomalaisia juutalaisia, jotka kyllä haluavat noudattaa lakia, mutta eivät halua uskoa Yeshuaan Messiaana ja Jumalan Poikana. Tämän takia Paavali korostaa suun tunnustusta ja sydämen uskoa, koska se puuttui juutalaisilta. Jaakob joutui korostamaan tekoja, koska ne puuttuivat niiltä juutalaisilta, jotka kyllä uskoivat, mutta eivät halunneet enää noudattaa Jumalan tahtoa.

Jaakobin kirje kertoo, että paholainen uskoo Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) ja jopa pelkää Häntä. Miksei paholainen sitten pelastu, vaikka hän tunnustaa omalla suullaan uskovansa Jeesukseen Kristukseen? Sen takia, koska paholainen ei noudattanut Jumalan käskyjä. Usko Jeesukseen Kristukseen ilman tekoja on hyödytön, koska usko ilman tekoja on kuollut.

Mark. 3:11: "Kun saastaiset henget näkivät hänet, ne heittäytyivät hänen eteensä ja huusivat: "Sinä olet Jumalan Poika!"

Jaak. 2:18-20: "Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?"

Ihmiseltä puuttuu Jumalan hyväksymä usko, jos hän ei hylkää synnin tekemistä ja ala noudattamaan Jumalan tahtoa. Joku voi sanoa, ettei häntä voi tuomita, koska hän on Kristuksessa, mikä lukee Raamatussa (Room. 8:1). Moni uskova luulee olevansa Kristuksessa, mutta siitä huolimatta Yeshua HaMashaich (Jeesus Kristus) sanoo heille viimeisenä päivänä, ettei tunne heitä ja määrää menemään kadotukseen. Mistä tämä johtuu? Vuoden 1933/38, 1992 ja Raamattu Kansalle -käännösten jakeesta Room. 8:1 puuttuu tärkeä sivulause, joka on ollut alun perin Raamatussa, mikä löytyy mm. Bibliasta, 2017 ja King James Version -käännöksistä. 1992-käännöksen alaviitteessä on maininta tästä sivulauseesta, jonka mukaan Kristuksessa olevan tulee elää Hengen mukaan eikä lihan mukaan, muuten hän ei ole edes Kristuksessa. Tämä tarkoittaa, ettei saa elää laittomuudessa, vaan tulee elää pyhää elämää.

Room. 8:1: "Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa ja jotka eivät vaella lihan vaan Hengen mukaan." (1992:n alaviite huomioituna)

Room 8:6-7: "Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen."

Luuk. 11:34-35 (RK): "Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu, mutta kun silmäsi on viallinen, ruumiisi on pimeä. Pidä siis varasi, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä."

Ihminen ei ole Kristuksessa, jos hän ei elä Yeshuan esimerkin mukaan. Laittomuudessa elävä ei ole Kristuksessa vaan antikristuksessa, koska antikristus on laittomuuden mies (2. Tess. 2:3). Ihmistä ei pelasta edes saadut armolahjat, jos hän ei noudata Jumalan tahtoa noudattamalla lakia. Kielillä puhumisen tai profetoimisen armolahjat eivät ole varmoja merkkejä pelastumisesta Taivaaseen. Pyhän Hengen voi menettääkkin syntien takia, kuten menetti kuningas Saul. Jumala on puutarhuri, joka leikkaa huonoa hedelmää tekevät oksat pois ja kokoaa maahan pudonneet kuivuneet oksat kasoihin palamaan (Joh. 15:1-10). Yeshua (Jeesus) ilmoitti, ettei lakia rikkovat uskovat pelastu, eikä Hän rajannut mitään kansaa tämän määryksen ulkopuolelle. Näitä jakeita sovelletaan myös suomalaisiin: 

Room. 2:18: "Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää."

Matt. 7:21-23 (1933/38): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."

Matt. 13:40-42 (1933/38): "Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

Matt. 13:47-50: "Vielä taivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka keräsi kaikenlaisia kaloja. Kun se tuli täyteen, kalastajat vetivät sen rantaan, istuutuivat ja lajittelivat hyvät kalat koreihin mutta viskasivat huonot pois. Samoin käy maailman lopussa: enkelit tulevat, erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä itketään ja kiristellään hampaita."

Pelastus tulee kuuliaisuudesta Jumalan Pojan tahdolle (Hepr. 5:8-9). Jumalalle kelpaavaa uskoa on Hänen tahtonsa tekeminen silloinkin, kun se on vaikeaa. Se on uskollisuutta, joka asettaa Jumalan kaiken muun edelle. Pelastumisen edellytyksistä on lisää lyhyessä opetusvideossa, jonka suosittelen katsomaan.

1. Kor. 10:8-11: "Älkäämme antautuko siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta. Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin. Älkää liioin nurisko niin kuin jotkut heistä; he saivat surmansa kuolemanenkelin kädestä. Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja."

Hes. 11:12-13 (RK): "..ja te tulette tietämään, että minä olen Herra. Te ette ole vaeltaneet mi­nun lakieni mukaan ettekä ole noudat­taneet minun säädöksiäni vaan olette noudattaneet ympärillänne olevien kansojen säädöksiä.” Kun minä profetoin, niin Pelat­ja, Benajan poika, kuoli..." 

Usko on lujaa luottamusta Kuningas Yeshua HaMashiachiin. Luottamus näkyy siinä, että ihminen on valmis seuraamaan Kuningastaan, vaikka se johtaisi jopa marttyyrikuolemaan. Usko on ojentautumista Jumalan tahtoon. Heprealaiskirjeen 11.-luku luettelee useita hyviä esikuvia niistä uskon sankareista, jotka noudattivat Jumalan tahtoa silloinkin, kun se oli hyvin vaikeaa.

Hepr. 11:1-3, 6 (1933/38): "Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä...    ..Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät."

Hepr. 11:5, 7-8, 30-31: "Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. "Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen." Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli -- niin hänestä todistetaan -- elänyt Jumalan mielen mukaisesti...     ..Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon, kun hän sai ilmoituksen sellaisesta, mikä ei vielä ollut nähtävissä. Hän rakensi arkin, ja näin koko hänen perheensä pelastui. Hänen uskonsa langetti maailmalle tuomion ja antoi hänelle itselleen uskovien perinnön, vanhurskauden. Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa...     ..Uskon voimasta sortuivat Jerikon muurit, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää. Koska portto Rahab uskoi, hän välttyi kuolemasta yhdessä niskoittelijoiden kanssa, sillä hän oli ottanut tiedustelijat ystävinä vastaan."

Tottelemattomuus on epäuskoa

Uskon vastakohta on epäusko. Raamattu kertoo, mitä on epäusko. Israelilaiset pääsivät vapaaksi Egyptin orjuudesta ja uskoivat kyllä, että Israelin Jumala teki sen voimallaan. Heidän uskonsa ei kestänyt erämaavaelluksen aikana, vaan he alkoivat tavan takaa vastustamaan Jumalan tahtoa. He eivät hyväksyneet, mitä Jumala heiltä pyysi, vaikka tiesivät Hänen olevan Jumala. Se johti siihen, etteivät he päässeet perille luvattuun maahan Jumalan lupaamaan lepoon. Heidän ruumiinsa jäivät kuolleina erämaahan. Monen kuolleen sielu joutui helvetintuleen ikuisiksi ajoiksi.

Hepr. 3:15-19: "Kirjoituksissa siis sanotaan: -- Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan. Ketkä tekivät näin: kuulivat mutta nousivat kapinaan? Kaikki ne, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet pois Egyptistä. Keille Jumala oli vihoissaan neljäkymmentä vuotta? Niille, jotka lankesivat syntiin ja joiden ruumiit sitten jäivät autiomaahan. Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepopaikkaansa? Niille, jotka eivät totelleet. Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko."

Ps. 81:12-13: "Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni, Israel ei halunnut totella. Siksi minä hylkäsin sen, jätin sen paatuneen sydämensä valtaan..."

Hepr. 4:11-13 (1933/38): "Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili."

Epäusko ei ollut sitä, että kansa ei olisi uskonut Jumalan olevan olemassa vaan sitä, että Jumalaan uskova kansa ei noudattanut Jumalan antamia käskyjä. Epäusko on uskovaisen haluttomuutta noudattaa Jumalan tahtoa, mikä vie hänet kadotuksen ikuiseen tuleen (Matt. 7:21-23).

Juud. 1:5, 7: "Herra kyllä ensin pelasti kansansa Egyptistä mutta tuhosi sitten ne, jotka eivät uskoneet...     ..Niin kävi myös Sodoman ja Gomorran ja muiden sen seudun kaupunkien, jotka samalla tavoin antautuivat siveettömyyden ja luonnonvastaisten himojen valtaan: niiden saama rangaistus on varoittava esimerkki, joka muistuttaa ikuisesta tulesta."

Jumala koettelee ihmisiä jokaisessa pienessä asiassa. Toiset ihmiset eivät uskalla valehdella edes pienissä asioissa, koska he tietävät Jumalan huomaavan kaikki valheet. Se on tervettä Jumalan pelkoa. Jos he lankeaisivat joskus valheeseen, se aiheuttaa heissä omantunnon tuskia ja tarvetta heti tunnustaa virheensä Jumalalle. Tällainen arka tunto on yksi tunnusmerkki siitä, että ihminen uskoo Jumalaan. Elämä on Jumalan koulu. Jos ihminen erehtyy, mutta ottaa siitä opiksi, kaikki on hyvin. Jos erehtynyt ei näe tarvetta muutokseen, silloin hän on väärällä tiellä.

Sananl. 28:13-14: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä."

Matt. 18:21-22: "Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus."

Monet uskovat ajattelevat, ettei pienillä väärillä teoilla ole niin merkitystä, kunhan ei tee suuria syntejä (esim. murhaa). Pieni hätävalhe saa mennä, jos siten pääsee pois kiusallisesta tilanteesta. Punaisia päin voi kävellä, koska kukaan ei siihen puutu. Jos kaupan kassa antaa liikaa vaihtorahaa, niin pitävät se, kun kassa ei mitään huomannut. Asialla on väliä, koska se on varastamista. Kun ihmiseltä puuttuu Jumalan pelko, hän toimii siellä ja täällä väärin, koska pitää Jumalan armoa halpana. Hän ei usko Jumalaa, koska hän ei halua noudattaa Jumalan tahtoa. Jumala näkee pienissä asioissa, kuka oikeasti uskoo Häntä ja kuka ei ota Hänen sanojaan tosissaan. Jos ihminen ei ole luotettava pienissä asioissa, hän ei ole luotettava suurissa asioissa.

Luuk. 16:10-13: "Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa. Jos te ette luotettavasti hoida väärää rikkautta, kuka uskoo teille todellista? Ja jos te ette luotettavasti hoida toisen omaisuutta, kuka teille kerran antaa sen, mikä on teidän omaanne? Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Lain ulkopuolella ei ole turvaa
Yksi Jumalan lain käsky on, ettei saa ottaa tatuointeja. Ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja sen pintaa ei saa koristella piirroksilla. Tatuointia ei pyhitä se, että ottaa ristin kuvan ihoon. Tämän takia paholaisen asiamiehet tarjoavat tatuointistudioissa demonisia kuvia, jotta ihminen koukutettaisiin paholaisen orjaksi. Pieniä lapsia totutetaan tatuointeihin tarjoamalla karkkipakkausten kylkiäisinä ihoon jäljentyviä mustekuvia. Tutkimusten mukaan neljä kymmenestä katuu ainakin yhtä ottamaansa tatuointia ja yksi kuudesta poistattaa tatuoinnin (Daily Mail 1.4.2014). On käsittämätöntä, että eräät uskovat ottavat tatuointeja, vaikka heidän pitäisi tietää sen olevan syntiä.

3. Moos. 19:28: "..älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne."

1. Kor. 6:18-20: "Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!"

1. Joh. 3:10: "Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta..."

Monet ihmiset etsivät hengellisyyttä seurakunnista omaksi viihteeksi. He etsivät sellaista hengellistä kotia, joiden toiminta miellyttää heitä eniten ja antaa heille toivottuja elämyksiä. Ihmisen oma itsekkyys johtaa kiusaukseen uskoa sellaisia harhaoppeja, jotka eivät ole Jumalan Sanan mukaisia. Ihminen haluaa itse päättää millainen on hänen Jeesuksensa, joka ei yleensä vastaa sitä Jeesusta, josta Raamattu kertoo. Monet uskovat eivät hyväksy juutalaista ja käskyjen noudattamista vaativaa Jeesusta, mutta kyllä hyväksyvät roomalaisen version Jeesus-vauvasta, joka on vain muodollinen monarkki. Tällaiset ihmiset eivät tunne Jumalaa eivätkä ole oikealle evankeliumille uskollisia. Siitä on tehtävä parannus, muuten saa tuomion kadotukseen.

2. Tim. 4:3-4: "Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja. Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät."

Ihminen joutuu koetukseen, kun hän kuulee Raamatusta sellaista tekstiä, joka ei vastaa hänen omaa ennakkokäsitystä Jeesuksesta. Hän joutuu valinnan eteen, hyväksyykö kuulemansa tekstin Raamatusta ja tekee vapaaehtoisesti parannuksen vai suhtautuuko kielteisesti Raamattuun ja etsii jonkin tekosyyn, ettei Raamattua tarvitse uskoa. Tämä on totinen paikka. Jos ei siedä kuulla Raamattua, hän rakastaa valhetta. Uskovat fariseukset luulivat olevansa vanhurskaita, koska olivat seurakunnan jäseniä (Abrahamin jälkeläisiä). Yeshua (Jeesus) moitti heitä synnin tekemisestä, mutta he torjuivat Hänen puheet, koska he eivät sietäneet kuulla totuutta. Se seurakunnan jäsen ei usko Jumalaa, joka ei siedä kuulla Raamatusta kaikkea sitä, mikä Raamattuun on kirjoitettu (Joh. 10:35, 2. Tim. 3:16). Puolitotuus ei ole koko totuus vaan valhe.

Joh. 8:31-34, 41-45: "Niille juutalaisille, jotka nyt uskoivat häneen, Jeesus sanoi: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita." He vastasivat hänelle: "Me olemme Abrahamin jälkeläisiä, emme me ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka voit sanoa, että meistä tulee vapaita?" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja...       

..He sanoivat: "Me emme ole porton poikia. Meillä on yksi isä, Jumala." Tähän Jeesus sanoi: "Jos Jumala olisi teidän isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen lähtöisin Jumalasta ja tulen hänen luotaan. Minä en edes päättänyt tulostani itse, vaan hän lähetti minut. Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon. Te olette lähtöisin saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä. Mutta minua te ette usko, koska minä sanon teille totuuden."

Ilm. 21:8: "..kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema."

Ef. 5:6: "Älkää antako kenenkään pettää itseänne tyhjillä puheilla, sillä niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa kaikkia tottelemattomia."

Jumala antaa mahdollisuuden tehdä parannus

Israelin kansa oli kyllästynyt erämaaelämän ankeuteen ja haikaili paluusta takaisin Egyptin vaurauteen. Kansa alkoi kapinoimaan Jumalaa ja Moosesta vastaan. Jumala antoi myrkkykäärmeitten purra kansaa, jolloin kapinallisia kuoli paljon. Kansa ymmärsi tehneensä syntiä. He tunnusti syntinsä ja pyysivät apua Jumalalta. Jumala antoi kansalleen mahdollisuuden tehdä parannuksen. Jumala ei ottanut käärmeitä pois, mutta käski Mooseksen valmistaa pronssisen käärmeen ja panna sen tangon päähän. Kun myrkkykäärme puri jotakin, heidän tuli katsoa ristin mallista pronssista esinettä uskossa Israelin Jumalaan, jolloin Jumala paransi pureman saaneen ja hän sai jäädä eloon. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on ihmissuvun siemen, jota pisti käärme kantapäähän (naula lyötiin kantapään läpi), mutta Hän polki käärmeen pään murskaksi (1. Moos. 3:14-15).

4. Moos. 21:6-9: "Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia. Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: "Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta." Mooses rukoili kansan puolesta, ja Herra sanoi Moosekselle: "Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon." Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon."

Käärmeen pureman saaneet saivat ikään kuin tulikasteen (Matt. 3:11-12). Pureman jälkeen oli lyhyt hetki etsiä pelastusta Jumalalta, muuten myrkky aiheutti kuoleman. Käärmeen puremasta pelastuneet saivat uuden alun elämälleen samalla tavalla, mitä Golgatan ristillä tehty sovitustyö antaa niille, jotka ottavat vastaan Jumalan armon ja tekevät parannuksen synneistään.

Luuk. 15:21-24 (tuhlaajapoika tulee kotiin takaisin): "Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla."

Pronssinen käärme tangon päässä oli kuin risti Golgatan mäen päällä. Temppelin esipihan pesualtaan ja polttouhrialttarin valmistamisessa oli käytetty pronssia, mikä symboloi puhdistautumista synnistä. Kun esipihalta mennään temppelin pyhäkköön ja kaikkein pyhimpään, niin siellä olevat esineet oli valmistettu kullasta, mikä symboloi pyhyyttä. Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Miksi Jumalan Pojan piti antaa itsensä uhriksi, jotta me pelastuisimme'.

Joh. 3:14-15: "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän."

Ps. 56:14: "Sinä pelastit minut kuolemasta, et antanut jalkani astua harhaan. Minä saan vaeltaa Jumalan edessä, siellä missä on elämä ja valo."

Erämaa koettelee, nöyrrymmekö Herran edessä

Jumala koettelee erämaavaelluksella kaikkia uskovia. Elämän vaivat kasvattavat nöyräksi. Nöyräksi kasvanut ihminen ei vastusta Jumalan tahtoa, vaan tunnustaa syntinsä ja lopettaa synnin tekemisen.

5. Moos. 8:2-6: "Muistakaa, kuinka Herra neljänkymmenen vuoden aikana johdatti teitä pitkällä matkallanne autiomaassa. Hän kuritti teitä ja pani teidät koetukselle saadakseen tietää, aiotteko todella noudattaa hänen käskyjään vai ette. Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla, jota ette olleet ennen maistaneet, eivät myöskään teidän isänne. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo. Noina neljänäkymmenenä vuotena eivät vaatteet kuluneet päältänne eivätkä jalkanne turvonneet. Painakaa siis mieleenne, että niin kuin isä kasvattaa lastaan, niin Herra, teidän Jumalanne, kasvattaa teitä. Noudattakaa hänen käskyjään, kulkekaa hänen tietään ja pelätkää häntä."

Monella uskovalla on vaikeuksia oppia noudattamaan Jumalan tahtoa. Jumala joutuu muokkaamaan ihmistä elämän vastoinkäymisillä, jotta ihminen ymmärtäisi palata takaisin Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) tielle. Ehtoollisateria on oikea hetki tutkia niitä omia vääriä tekojaan, mistä tulee tehdä parannus. Ehtoollisella nautitaan leipä ja viini muistellen Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) Golgatan sovitustyötä, joka on se syntimme sovittanut uhri, mihin syntejään katuvan tulee turvautua. Jumala antaa anteeksi, jos tunnustamme Herralle syntimme ja luovumme niiden tekemisestä. Uskovat joutuvat kärsimään turhaan vaivoja ja jopa ennenaikaisesti kuolemaan kivuissaan, koska he eivät ole heti halunneet kulkea oikeaa tietä. Monelta vaivalta voi välttyä, jos heti kääntyy noudattamaan Jumalan tahtoa. Elämän vaivat ovat Jumalan tapa muistuttaa ihmistä tarpeesta nöyrtyä Herran edessä. Profeetta Joonankaan ei olisi tarvinnut kokea tulikastetta tuonelan tulessa (Joona 2:3, 7), jos hän olisi heti noudattanut Jumalan ohjetta mennä Niniveen.

1. Kor. 11:29-32: "Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi. Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi."

Jokaisen usko koetellaan tulessa. Elämän vaivat opettavat ihmistä pysymään erossa synnin tekemisestä. Kantapään kautta oppii virheistä, joita ei sen jälkeen enää toista. Tulessa koeteltu usko ei lankea synnin kiusauksiin.

1. Piet. 1:7: "Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa."

Luuk. 12:49-50: "Tulta minä olen tullut tuomaan maan päälle -- ja kuinka toivonkaan, että se jo olisi syttynyt! Mutta minut on kasteella kastettava -- ja missä ahdistuksessa olenkaan, ennen kuin olen sen läpi käynyt!"

Ps. 66:10-12 (RK): "Totisesti sinä, Jumala, olet ko­etellut meitä, olet puhdistanut meitä, niin kuin hopea puhdistetaan sulatta­malla. Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman lanteillemme. Sinä panit ihmiset ajamaan päämme yli. Me jouduimme tuleen ja veteen, mutta sinä veit meidät yltäkyl­läisyyteen."

Kun nöyrtynyt ihminen ei valita osaansa Jumalalle, Jumala on hänet lopulta korottava. Silloin Jumala pyyhkii kyyneleet pois kasvoilta ja suru muuttuu suureksi iloksi (Ilm. 21:3-4). Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon.

Job. 1:21-22: "..-- Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi! Kaiken tämän keskellä Job ei kapinoinut Herraa vastaan eikä syyttänyt häntä." 42:12-13: "Niin Herra siunasi Jobin elämän loppuajan vielä runsaammin kuin oli siunannut sen alkuajat. Hänellä oli nyt lampaita ja vuohia neljätoistatuhatta, kuusituhatta kamelia, tuhat kyntöparia härkiä ja tuhat aasintammaa. Hän sai vielä seitsemän poikaa ja kolme tytärtä."

1. Tim. 6:6-10: "Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä."

Jaak. 4:6-10: "..Siksi Raamattu sanoo: -- Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava."

Matt. 18:2-4: "Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: "Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa."

Jumala armahtaa ne, jotka tunnustavat syntinsä ja hylkäävät ne uskonsa mukaisesti

Jokainen ihminen on joskus tehnyt syntiä. Kukaan meistä ei voi pelastua, jos emme saa syntivelkaamme anteeksi. Kun tunnustamme syntimme ja hylkäämme ne, Jumala armahtaa meidät (Sananl. 28:13). Ilman syntien tunnustamista ja parannuksen tekoa ei ole anteeksiantoa. Syntien anteeksisaaminen edellyttää kääntymistä pois oman tahdon tekemisestä Jumalan tahdon tekemiseen. Se edellyttää pyhää elämää, jossa ei ole enää sijaan synnin tekemiseen.

Luuk. 24:46-47 (1933/38): "Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista."

Jes. 55:7 (1933/38): "Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta."

Hes. 33:12-16: "Ihminen, sano maanmiehillesi: Jos vanhurskas tekee syntiä, ei hänen vanhurskautensa silloin pelasta häntä. Ja jos jumalaton luopuu jumalattomuudestaan, ei hänen jumalaton elämänsä vie häntä tuhoon. Vanhurskas taas ei syntiä tehdessään enää voi turvata vanhurskauteensa. Jos minä olen vanhurskaalle taannut elämän mutta hän tekeekin vääryyttä vanhurskauteensa luottaen, ei hänen hyväkseen lueta ainoatakaan hänen vanhurskaista teoistaan. Hän teki sellaista mikä on väärin, ja siksi hänen on kuoltava. Mutta jos minä uhkaan jumalatonta kuolemalla ja hän sitten kääntyy synneistään ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, palauttaa vaatimansa pantin, korvaa sen minkä on toiselta riistänyt, vaeltaa elämän käskyjen tietä eikä enää tee vääryyttä, hän saa elää. Totisesti, hän ei kuole! Ainoatakaan syntiä, jonka hän on tehnyt, ei enää muisteta. Hän tekee nyt oikein ja toimii vanhurskaasti, ja siksi hän saa elää."

Apt. 3:19-20, 26 (1933/38): "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen...   ..Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä, kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne." 

Apt. 17:30-31: "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista."

1. Joh. 3:7-8: "Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. Joka tekee syntiä, on paholaisesta, sillä paholainen on tehnyt syntiä alusta asti..."

Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on käskenyt meidän pyytää upotuskastetta, jotta meidän syntimme annettaisiin anteeksi Hänen nimessään. Kun pyydät itse upotuskastetta, uskot Yeshuaa. Jos et pyydä itse upostuskastetta syntiesi anteeksisaamiseksi, et usko Yeshuaa (Jeesusta).

Apt. 2:38: "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."

Tit. 3:5: "..Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät."

Apt. 22:16: "Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois."

Mark. 1:4-5: "Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa."

1. Kor. 6:11: "..mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta."

Mark. 16:16 (1933/38): "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."

Lähes kaikki luterilaiset on kastettu vauvana, jota kastettu ei edes muista, koska hän on ollut liian pieni ymmärtääkseen, mitä tapahtuu. Vauva ei ole edes itse pyytänyt kastetta eikä tunnustanut papille uskovansa Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan poika (Apt. 2:38, 8:36-37). Vauvakaste ei ole Raamatun opettama kaste ja sen takia se on mitätön rituaali. Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Pappi ei tunnustanut syntejään, mutta maallikko tunnusti ja sai ne anteeksi'. Jos et ole ottanut uskovien kastetta, et voi luottaa siihen, että pelastuisit (Mark. 16:16). Sen takia on hyvin tärkeää käydä itse pyytämässä kastetta. Raamatun ajat näyttävät toteutuva sikäli, että moni portto ja publikaani (erityisen syntiset ihmiset) tulevat pyytämään kastetta syntiensä anteeksisaamiseksi, mutta luterilainen papisto ei hyväksy Johanneksen vaatimusta pyytää itse kastetta.

Sinun tulee itse pyytää kastetta
Luuk. 7:29-30: "Kaikki, jotka kuulivat Johannesta, publikaanitkin, taipuivat tunnustamaan, että Jumalan vaatimus oli oikea, ja ottivat Johannekselta kasteen. Mutta fariseukset ja lainopettajat asettuivat Jumalan tahtoa vastaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta."

Matt. 23:13: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät."

Jumalan armo on sitä varten, että uskoon tullut voi saada uuden alun elämälleen, vaikka hän olisi ollut portto tai publikaani. Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Ylhäältä uudestisyntynyt on muuttunut ihminen'. 

Jokainen on joskus tehnyt syntiä, joten kaikki ihmiset tarvitsevat Jumalan armoa. Ihminen ei voi hyvillä teoilla maksaa syntivelkaansa pois, mutta rikkomalla tahallaan Jumalan tahtoa vastaan uskoontulon jälkeen, voi menettää pelastuksensa (Matt. 7:21-23). Ne juutalaiset, jotka noudattavat tarkasti lakia, eivät pelastu, jos heiltä puuttuu usko Jumalan Poikaan Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Ainoa pelastuksen tie on usko Yeshua HaMashiachiin, joka antaa pelastuksen aina armosta. 

Gal. 3:22 (1933/38): "Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat."

Ef. 2:4-10: "Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu. Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut."

Armon varassa ei voi jatkaa synnin tekemistä, koska silloin ei saa armoa

Armo ei ole tarkoitettu siihen, että ihminen voisi jatkaa syntistä elämää, vaan hänen tulee tehdä parannus. Mikäli ihmiseltä puuttuu halu tehdä parannusta synneistään ja hengellinen kasvu, hän ei ole syntynyt ylhäältä uudeksi ihmiseksi elämään Jumalan tahdon mukaista pyhää elämää.

Joh. 12:47-48: "Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä."

Taivaan Isä lähetti palvelijansa erääseen helluntailaiseen raamattupiiriin. Paikalla oli eräs keski-ikäinen nainen, joka on ollut uskossa yli 10 vuotta ja kääntynyt monta vuotta sitten lestadiolaisuudesta helluntailaiseksi ottamalla uskovien kasteen. Hän otti raamattupiirissä puheeksi kaikkien kuullen sen, että hän koko ajan lankeaa syntiin ja etsii ratkaisua asiaan. Raamattupiirillä oli tiedossa, että hän oli harjoittanut satunnaisia suhteita avioliittonsa aikana, mikä johti avioeroon. Tämän jälkeen hän oli langennut toistuvasti satunnaisiin suhteisiin. Hän tunnusti ulkopuolisille avoimesti tekemänsä synnit. Uskoon tulo ja kasteen ottaminen eivät johtaneet siihen, että hän olisi lopettanut haureuden ja oli raamattupiirissä pukeutuneena viettelevään asuun.

Taivaan Isän palvelija sanoi naiselle, että se joka tunnustaa syntinsä ja hylkää ne, saa syntinsä anteeksi, mutta hän ei ollut hylännyt syntejään (Sananl. 28:13). Hänelle sanottiin myös, että välinpitämätön (ei kylmä eikä kuuma, vaan haalea) suhtautuminen Jumalan käskyihin voi johtaa siihen, ettei syntejä saa anteeksi. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) oksentaa ruumistaan ulos ne, jotka suhtautuvat välinpitämättömästi (penseästi) Jumalan käskyihin.  

Ilm. 3:15-19 (kirje Laodikean seurakunnalle): "Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!"

Vedessä ei kasva bakteerit, jos se on kylmää vuoristovettä tai kuumaksi keitettyä vettä. Laodikeassa laski vuoristosta puro, jonka vesi lämpeni alhaalla laaksossa niin, että se pilaantui juomakelvottomaksi. Jos joku joi puron haaleaa vettä, se aiheutti oksennuksen. Kirje Laodikean seurakunnan uskoville muistuttaa painavilla sanoilla, että on tehtävä parannus välinpitämättömästä suhtautumisesta Jumalan käskyihin, muuten uskonsa tunnustanut menettää pelastuksensa (Matt. 7:21-23).

Pyhä Henki käyttää palvelijoitaan myös vapauttamaan syntinsä tunnustaneet syyllisyydestä julistamalla heidän syntinsä anteeksi annetuiksi. Tällä kertaa Pyhä Henki sanoi palvelijansa sydämeen, ettei Hän annan naisen syntejä anteeksi, joten Taivaan Isän palvelija ei rukoillut eikä julistanut naiselle synninpäästöä (Joh. 20:21-23). Pyhä Henki kertoi, että nainen on saanut monta mahdollisuutta tehdä parannus sen jälkeen, kun hän on tullut tietoiseksi Jumalan Sanasta (1. Kor. 6:11), mutta hän ei ole tehnyt parannusta. Naisen armonaika oli päättynyt, eikä hän pelastu taivaaseen, vaikka hän käy hartaasti seurakunnassa. Naisen teot eivät olleet uskon mukaisia, joten hänen uskonsa ei kelvannut Jumalalle.

Hepr. 10:26-27 (1933/38): "Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat."

1. Kor. 6:9: "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat...    ..eivät avionrikkojat..."

Jaak. 1:26-27 (1933/38): "Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha. Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta."

Taivaan Isän palvelijalle tuli myös selväksi, että nainen oli vaihtanut lestadiolaisesta seurakunnasta helluntailaiseen seurakuntaan, koska se hyväksyi hänen syntielämänsä. Raamattupiirin johtaja toisti monta kertaa, että Jumalan armo riittää naiselle. Nainen luuli, että hän saa armoa jatkuvasta synnin tekemisestä huolimatta. Raamattupiiri tuotti huonoa hedelmää, koska sen johtaja ei puuttunut jäsenen haureuteen Raamatun ohjeen mukaisesti. Kuka tietää, jos johtaja olisi aikanaan heti puuttunut naisen syntielämään, se olisi ehkä voinut pelastaa naisen.

1. Kor. 5:11-13: "Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa. Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia. Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."

Hes. 33:7-9: "Sinut, ihminen, minä olen pannut Israelin kansan vartiomieheksi. Kun kuulet suustani sanan, sinun tulee varoittaa maanmiehiäsi minusta. Kun minä uhkaan jumalatonta kuolemalla, asetan sinut vastuuseen hänestä. Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen elämänmenostaan, hän kuolee syntiensä tähden -- ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen vaelluksestaan ja kehotat häntä kääntymään tieltään eikä hän silti käänny, hän kyllä kuolee syntiensä tähden mutta sinä pelastat elämäsi." 

Kristus on elämän keskipisteenä niillä, jota noudattavat Hänen käskyä noudattaa lakia

Monet puhuvat seurakunnassa, että heidän uskonelämänsä on Kristus-keskeistä. He toistavat saarnoissaan sellaisia lauseita, että Kristuksen tulee olla keskipisteenä ja muulla ei ole sen jälkeen niin väliä. Ensivaikutelma on, että kuulostaapa hyvältä ja helpolta. Heidän puheensa ja elämänsä esimerkki antaa sen takia ymmärtää, ettei muuta tarvita, kunhan vetoaa Kristukseen. Tämän oppi perustuu ajatukseen, ettei ihmisen tarvitse tehdä Jumalan tahtoa, koska Jeesus hyväksyy heidän sellaisena kuin, he ovat vaikka tehden koko ajan syntiä. Judah Smithin saarnaa kirjassaan 'Jeesus on' tätä oppia näin: "Tiedätkö mitä laki saa aikaan? Laki tekee meidät tietoisiksi itsestämme. Kun olemme tietoisia itsestämme, tulemme tietoisiksi synnistä. Käännämme katseen pois Jeesuksesta ja keskitymme epäonnistumisiimme, heikkouksiimme, vajavuuksiimme...     ..Taisteletko syntiä vastaan? Et tarvitse lisää tahdonvoimaa. Tarvitset lisää Jeesusta. Elämämme keskipiste on Jeesuksen rakastaminen, ei synnin välttäminen." Raamattu kertoo, ettei asia ole näin. Jumalan rakastaminen on nimenomaan synnin välttämistä. Laki ei myöskään vie katsetta pois Yeshuasta (Jeesuksesta), koska lain noudattaminen on Yeshuan antaman käskyn noudattamista ja Hänen antaman esimerkin seuraamista (Matt. 5:17-20, 23:1-3, 28:18-20).

Joh. 14:15: "Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni."

1. Joh. 5:3: "Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa."

Joh. 12:49-50: "..Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän..."

Jumalan rakastamista ei ole sanoa: "Jeesus on hyvä tyyppi, kunhan ei minulta muuta vaadi". Jos joku haluaa pitää Kristuksen uskonelämänsä keskipisteenä, niin alkakoon noudattaa Yeshuan (Jeesuksen) antamaa esimerkkiä ja käskyä noudattaa lakia. Yeshua noudatti lakia, joten meidänkin on noudattettava sitä (Matt. 5:17-20).

Room. 12:1-2: "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä."

1. Joh. 2:6: "Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli."

Joka sanoo, että hänen uskonelämässä keskipisteenä on Kristus, ja sen takia hänen ei tarvitse noudattaa lakia, niin hänen uskonelämänsä keskipisteenä ei ole Kristus vaan oma napa.

Room. 16:17-18: "Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa. Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet."
 

Raamatun vastaiset uskonnolliset rituaalit ovat tekopyhyyttä, joihin Jumala ei mielisty

Jumala on käskenyt viettämään Herran kunniaksi eräitä juhlia. Pääsiäisenä muistellaan, kun Jumala pelasti kansansa vapauttamalla heidät Egyptin orjuudesta suurilla voimateoilla viemällä heidät erämaan läpi luvattuun maahan. Uuden liiton aikana pääsiäisjuhlaan yhdistyy Golgatan ristillä tehty sovitustyö ihmisten pelastukseksi. Syksyllä vietetään lehtimajanjuhlaa (esim. Israelissa 23-30.9.2018) muistelleen sitä, kun Israelin kansa asui erämaavalelluksen aikana lehtimajoissa ilman pysyvää asuntoa, mutta Jumala piti kansansa tarpeista silloinkin hyvää huolta. Kun Israelin kansa saapui luvattuun maahan, he saivat Jumalalta lahjaksi luvatun maan sekä siellä olevat hedelmätarhat ja asunnot. Lehtimajanjuhla on ilon juhlaa.

5. Moos. 16:13-15: "Kun olette puineet viljanne ja korjanneet viinisatonne, teidän tulee viettää lehtimajanjuhlaa seitsemän päivän ajan. Iloitkaa kaikki juhlassanne, niin te kuin teidän poikanne ja tyttärenne, orjanne ja orjattarenne sekä keskuudessanne asuvat leeviläiset, muukalaiset, orvot ja lesket. Viettäkää seitsemän päivän ajan juhlaa Herran, Jumalanne, kunniaksi siinä paikassa, jonka hän valitsee. Herra siunaa teidän satonne ja kaikki toimenne, ja siksi teidän tulee iloita ja riemuita."

5. Moos. 6:10-13: "Herra, teidän Jumalanne, vie teidät nyt siihen maahan, jonka hän on esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille vannomallaan valalla luvannut teille. Te saatte omaksenne suuria ja kauniita kaupunkeja, joita ette ole rakentaneet, taloja, jotka ovat täynnä kaikenlaista hyvää, mitä ette ole niihin hankkineet, kallioon hakattuja vesisäiliöitä, joita ette ole itse hakanneet, viinitarhoja ja oliivipuita, joita ette ole istuttaneet. Kun sitten syötte itsenne kylläisiksi, varokaa unohtamasta Herraa, joka johdatti teidät pois Egyptistä, orjuuden maasta. Teidän tulee pelätä Herraa, Jumalaanne, palvella häntä ja vannoa yksin hänen nimeensä."

Kun Kuninkaiden Kuningas Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on maan päällä tuhatvuotisen rauhanvaltakunnan hallitsijana, kaikki kansat tulevat Jerusalemiin viettämään lehtimajanjuhlaa, uudenkuunjuhlaa ja sapattia (lauantaina). Miksi he juhlivat sellaista, kun kirkot eivät nykyään niitä juhli? Sen takia, koska antikristus on silloin kahleissa poissa eksyttämästä kansoja ja Yeshua HaMashiach johtaa pyhiensä kanssa koko maapalloa (Ilm. 19:11-21, 20:1-3).

Sak. 14:16: "Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa."

Jes. 56:6, 7: "Samalla tavoin myös muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herran palvelijoiden joukkoon, jotka rakastavat hänen nimeään ja kunnioittavat häntä, kaikki jotka varovat loukkaamasta sapatin pyhyyttä ja pysyvät minun liitossani, he kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni. Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä...      ..Ja minun temppelistäni tulee huone, jossa kaikki kansat saavat rukoilla."

Jes. 66:22-23: "..Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne. Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra."

Jumalan määräämät juhlat eivät liity syntymäpäiviin eikä vainajapyhimysten muistelemiseen, vaan pelastumiseen, lepoon ja sadonkorjuujuhliin Herran kunniaksi sekä kiitokseksi. Jumala on määrännyt juhlien sisällön ja ajankohdan, jotta juhlat opettaisivat Jumalan Valtakunnasta. Yeshua HaMashaiach (Jeesus Kristus) ja Paavali viettivät Herran juhlia Raamatun säännösten mukaan. Kun Rooman kansa ei halunut luopua pakanajuhlistaan viettääkseen Raamatun määräämiä juhlia, roomalaiskatolinen kirkko taipui muuttamaan pakanajuhlat kristillisiksi juhliksi. Kristillisten kirkkojen juhlien sisällön ja ajankohdan on ihminen asettanut ilman Jumalan antamaa valtuutusta. Yeshua (Jeesus) ja Paavali eivät viettäneet koskaan roomalaiskristittyjä juhlia. Kristityt kirkot ovat perineet juhlansa roomalaisten epäjumalien syntymäpäiväjuhlista ja vainajapyhimysten palvomisesta, mikä rikkoo Jumalan Sanan antamia määräyksiä vastaan. Asiasta kertoo lisää artikkelit: 'Jumalalla on eri pääsiäinen kuin kirkolla' ja 'Kenen juhla joulu on?'

Israelin Kuningas Jerobeam asetti omalla päätöksellä kahdeksannen kuun 15.-päivän Herran juhlapäiväksi, vaikka Raamattu ei sellaista käske. Hän nimitti papistoa toimittamaan uskonnollisia rituaaleja Jumalan määräyksen vastaisesti. Jumala ei pitänyt Jerobeamin teoista, vaan lähetti profeetan lukemaan heille tuomiot.

1. Kun. 12:31, 33, 13:1-5: "Jerobeam rakensi uhrikukkuloille pyhäköitä ja otti papeiksi keitä tahansa, muitakin kuin leeviläisiä...     ..Hän nousi Betelissä alttarille kahdeksannen kuun viidentenätoista päivänä, itse keksimänään juhlapäivänä. Silloin hän järjesti kansalle juhlan ja nousi alttarille uhraamaan...    

..Kun Jerobeam seisoi alttarilla uhraamassa, Beteliin tuli Juudasta Jumalan mies, jonka Herra oli lähettänyt. Hän julisti alttarille Herran tuomion ja huusi: "Alttari, alttari! Näin sanoo Herra: 'Daavidin sukuun syntyy poika, Josia on hänen nimensä. Hän uhraa tällä alttarilla kukkuloitten papit, jotka polttavat täällä uhreja. Tällä alttarilla poltetaan vielä ihmisten luita!'" Hän ilmoitti myös, että nähtäisiin ennusmerkki. Hän sanoi: "Tämä on merkki siitä, että Herra on näin puhunut: alttari halkeaa, ja tuhka leviää sen päältä ympäriinsä. Kun kuningas Jerobeam kuuli sanat, joilla Jumalan mies tuomitsi Betelin alttarin, hän osoitti alttarilta kädellään miestä ja huusi: "Ottakaa hänet kiinni!" Silloin hänen ojennettu kätensä jäykistyi, eikä hän voinut laskea sitä. Alttari halkesi ja tuhka levisi alttarilta sen ennustuksen mukaisesti, jonka Jumalan mies oli Herran käskystä julistanut."

Ylipappi Aaronin pojat eivät noudattaneet Jumalan ohjetta, miten polttaa tuli suitsutusalttarissa Jumalan valtaistuimen (liitonarkku) edessä, vaan he olivat valmistaneet suitsukkeen Jumalan antamien ohjeiden vastaisesti (2. Moos. 30:7-9, 34-37). Jumala ei pitänyt omavaltaisista papeista, vaan surmasi kummatkin pojat pyhällä tulella, koska he olivat sytyttäneet väärää tulta palamaan temppelin korkeasti pyhässä esineessä, suitsutusalttarissa. Kristityissä kirkoissa uhrataan edelleen suitsuketta (poltetaan pihkaa ketju päässä olevassa astiassa), mutta sekin on Raamatun ohjeiden vastaista. Nykyajan kirkot ovat täynnä kaikenlaista väärä tulta, joka ei perustu Jumalan Sanaan eikä Pyhään Henkeen.

3. Moos. 10:1-3: "Aaronin pojat Nadab ja Abihu ottivat kumpikin tuliastiansa, sytyttivät niihin tulen, panivat niihin suitsuketta ja toivat näin Herran eteen tulta, jota ei ollut tehty hänen käskynsä mukaisesti. Silloin Herran luota lähti tuli, joka poltti heidät kuoliaaksi Herran edessä. Mooses sanoi Aaronille: "Tästä Herra puhui, kun hän sanoi: -- Niissä, jotka ovat minua lähellä, minun pyhyyteni tulee näkyviin, ja koko kansa saa oppia tuntemaan minun valtani ja voimani." 

Jumala oli käskenyt kuningas Saulin odottaa seitsemän päivää, että profeetta Samuel tulisi hänen sotajoukkojensa luokse toimittamaan uhreja Herralle (1. Sam. 10:8, 13:13). Kun Samuelin tulo viipyi ja armeijan sotilaat alkoivat palaamaan koteihinsa, kuningas Saul kärsimättömänä lähti toimittamaan uhreja, vaikka hänellä ei ollut lupaa niitä toimittaa. Jumala ei mieltynyt uhreihin, vaan sen sijaan erotti Saulin suvun Israelin kuninkuudesta. 

1. Sam. 13:8-10, 13-14: "Hän odotti Samuelin määräämän ajan, seitsemän päivää, mutta Samuel ei tullutkaan Gilgaliin, ja kansa alkoi hajaantua Saulin luota. Silloin Saul sanoi: "Tuokaa minulle polttouhri ja yhteysuhrit!" Hän uhrasi polttouhrin, mutta juuri kun uhritoimitus oli päättymässä, Samuel tuli...     ..Samuel vastasi: "Olet tehnyt tyhmästi! Jos olisit noudattanut Herran, Jumalasi, sinulle antamaa käskyä, hän olisi nyt vahvistanut kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi. Mutta nyt kuninkuutesi ei enää pysy, vaan Herra etsii mielensä mukaisen miehen ja määrää hänet kansansa hallitsijaksi, koska et noudattanut Herran käskyä."

Edellä mainitut tapaukset opettavat, ettei Jumala mielisty sellaisiin uskonnollisiin rituaaleihin, jotka toimitetaan ihmisen omavaltaisesti asettamien sääntöjen nojalla. Uskonnollista rituaalia ei pyhitä se, että siinä ylistetään Herran nimeä tai juhlitaan Herran syntymää, jos rituaali poikkeaa Jumalan antamista määräyksistä. Moni pappi noudattaa vääriä perinnäissääntöjä, koska he pelkäävät enemmän seurakunnan yleistä mielipidettä kuin Jumalan Sanaa. Jumala ei halua uhria vaan kuuliaisuutta. Uskonnollisten rituaalien suorittaminen Jeesuksen nimessä ei ole uskoa, jos ylistäjä samalla rikkoo Jumalan tahtoa vastaan (Matt. 5:17-20, 7:21-23).

Hoos. 6:6: "Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja, Jumalan tuntemista, en polttouhreja."

1. Sam. 15:22-24: "Silloin Samuel sanoi: -- Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva. Kapinointi on noituuden vertainen synti, röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat. Sinä olet hylännyt Herran sanan. Siksi hän hylkää sinun kuninkuutesi. Saul vastasi Samuelille: "Olen tehnyt syntiä. Olen rikkonut Herran käskyä ja sinun määräyksiäsi vastaan, sillä pelkäsin miehiäni ja taivuin heidän tahtoonsa."

Roomalaiskatoliset munkit ja nunnat näyttävät ulkoisesti hyvin hurskailta. Heiltä kuitenkin puuttuu vanhurskas usko Jumalan Sanaan, koska heidän uskonsa perustuu valheen rakastamiseen (lisää artikkelissa). Luterilaiset ja helluntailaiset kirkot ovat perineet niin paljon oppeja roomalaiskatolisesta kirkosta, että ne ovat lähempänä roomalaiskatolilaisuutta, kuin alkuseurakunnan noudattamaa Raamattuun perustuvaa oppia, jota Yeshua (Jeesus) ja Paavali noudattivat. Paavali varoitti, ettei Jumalan Sanaa vastustava usko kelpaa Jumalalle. Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Elia korjaa rikkinäisen puhelimen ja asettaa sanat oikeille paikoillensa'.

2. Tim. 3:1-2, 4-9: "Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa...     ..He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia! Nämä näet tunkeutuvat koteihin ja kietovat valtaansa syntien rasittamia, monenlaisten oikkujensa riepottelemia naisparkoja, jotka ovat aina alttiita uusille opetuksille mutta eivät voi koskaan päästä selville totuudesta. 

Niin kuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin tuollaiset villitsijät vastustavat totuutta. He ovat menettäneet järkensä, ja heidän uskonsa on kelvoton. Mutta kauan he eivät menesty, sillä heidän järjettömyytensä paljastuu pian kaikille, kuten noille kahdellekin kävi." (Jannes ja Jambres olivat faaraon taikureita, jotka vastustivat Moosesta ja Jumalaa)

Suomi on luopunut Israelin Jumalasta, mikä ajaa koko kansan suuriin vaikeuksiin

Israelin kansa omistaa koko Jerusalemin ja myös koko Israelin maan. Palestiinalaisille ei ole omistus eikä hallintaoikeutta mihinkään osaan Israelista. Tämän kysymyksen kohdalla mitataan, onko sitä uskoa Raamatun Jumalaan vai ei, onko uskon mukaisia tekoja vai ei. Jumalan tahto on, että tuemme Israelin kansaa ja sen oikeutta omaan maahansa. Jos Jeesuksen suullaan tunnustanut toimii toisella tavalla, hän ei noudata Jumalan tahtoa eikä hänellä ole uskon mukaisia tekoja.

1. Moos. 12:1-3, 6-7: "Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."..     ..Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset. Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan." Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle."

Room. 11:29: "Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua."

Hes. 36:24-25 (Israelin kansasta): "Minä otan teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä."

Monet kristityt odottavat Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) paluuta maan päälle, jonne Hän perustaa rauhanvaltakuntansa. Raamattu on yksiselitteinen, että Hänen valtaistuimensa sija tulee Jerusalemiin Temppelivuorelle. Koko maailmaa tullaan johtamaa Israelista käsin Siionin vuorelta (Hes. 43:7, 48:35; Sak. 14:4; Miika 4:7-8; Ilm. 14:1-5, 21:1-4).

Raamattu kertoo myös, miten kaikki kansat ryhtyvät vastustamaan Israelin kansan oikeutta maahansa ja erityisesti Jerusalemiin (Hes. 38, Sak. 14:2). YK:n viime aikaisen päätökset eivät hyväksy Israelin omistusoikeutta Itä-Jerusalemiin eikä siellä olevaan Temppelivuoreen ja muurien ympäröimään vanhaan kaupunkiin. Jumala on antanut tämän maan Israelille ikuisiksi ajoiksi ja Jerusalem on Israelin pääkaupunki. Jumala ei peruuta Israelin kansalle antamia lahjojaan (Room. 11:29). Kaikkien kansojen on vain tämä hyväksyttävät, muuten siitä on vakavia seurauksia. Yksi niistä on saada rangaistuksena kaikki ne vitsaukset, mitä mainitaan Ilmestyskirjassa. Raamattu ennustaa, että alueella syttyy Googin sota, jossa monet kansat hyökkäävät Israelin päälle ja häviävät sodan. Asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Mikä on Googin sota'.

Jumala on varoittanut, että jotka kiroavat Israelin, Jumala kiroaa ne. Kansat, jotka yrittävät antaa Israelin maata palestiinalaisille, tekevät vakavaa syntiä. Jumala tulee rankaisemaan ankaralla kädellä kansoja, jotka ovat jakaneet Israelin maata muille kansoille.

Joel 4:1-2: "Katsokaa, mitä tulee tapahtumaan! Tuohon aikaan minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon. Minä kokoan kaikki kansat Josafatinlaaksoon ja käyn siellä oikeutta niitä vastaan oman maani ja kansani Israelin tähden. Ne hajottivat Israelin muiden kansojen sekaan ja jakoivat minun maani." (nimi Josafat merkitsee 'Jumala tuomitsee')

Yhdysvaltain presidentti Trump tunnusti virallisesti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi (Yle 7.12.2017). Moni maa ei hyväksynyt tätä päätöstä. EU ja jopa paavi protestoivat päätöstä vastaan (Yle 6.12.2017). Sen jälkeen YK:n turvallisuusneuvosto äänesti Egyptin laatimasta päätöslauselmasta, ettei Jerusalemia hyväksytä Israelin pääkaupungiksi ja USA:n tulisi peruuttaa päätöksensä. Kyse on siitä, että moni kansa haluaa antaa Jerusalemin palestiinalaisille pääkaupungiksi. Turvallisuusneuvoston kaikki jäsenet USA:ta lukuun ottamatta kannattivat Egyptin esitystä, mutta se ei tullut päätökseksi, koska USA käytti veto-oikeutta (Yle 16. ja 18.12.2017). 

YK:n äänestys 21.12.2017, klikkaa suuremmaksi
Sen jälkeen esitys meni YK:n yleiskokouksen käsiteltäväksi, jossa esitys hyväksyttiin suurella enemmistöllä 21.12.2017 (vieressä kuva äänestytuloksesta). Israelia vastaan tai tyhjää äänestäneet tai äänestyksestä pois jättäytyneet kansat käytännössä jakoivat omin luvin Israelilla Jerusalemissa olevaa maata palestiinalaisille. Israelia vastaan äänesti 128 maata. Suomen kansa teki vakavan virheen, kun se oli Israelia vastaan äänestäneiden joukossa. Israelia vastaan toimi 35 maata äänestämällä tyhjää ja 21 maata jäämällä pois kokouksesta. Vain yhdeksän maata puolusti Israelin oikeutta pääkaupunkiinsa Jerusalemiin. Israelin puolesta äänesti USA, Guatemala, Honduras, Marshallsaaret, Mikronesia, Nauru, Palau ja Togo (Yle 21.12.2017).

Matt. 12:30 (Jeesus sanoo): "Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa."

Sak. 12:2-3: "Minä teen Jerusalemista juovuttavan maljan kaikille ympärillä asuville kansoille. Myös Juuda joutuu ahdinkoon, kun Jerusalemia piiritetään. Sinä päivänä minä teen Jerusalemista raskaan kiven kaikkien kansojen tielle. Ne kokoontuvat Jerusalemia vastaan, mutta kaikki, jotka käyvät siihen kiveen käsiksi, satuttavat itsensä."

Sak. 14:12: "Mutta Herra lyö vitsauksella kaikkia niitä kansoja, jotka sotivat Jerusalemia vastaan..."

Jumala on ennenkin rangaissut niitä, jotka vastustavat Israelin Jumalaa. Mooses vaati Egyptin faaraota päästämään Israelin kansan pois orjuudesta palvelemaan Israelin Jumalaa luvatussa maassaan. Faarao ei suostunut Mooseksen pyynttöön, joten Israelin Jumala löi Egyptiä ankarilla vitsauksilla. Viimeinen vitsaus oli niin ankara, että se mursi Egyptin vastarinnan. Kuolemanenkeli surmasi jokaisen egyptiläisen esikoispojan ja myös karjan esikoisen rangaistuksena siitä, että faarao oli orjuuttanut Israelin kansaa ja vastustanut Israelin Jumalaa. Tämä jälkeen Israelin kansa pääsi vapaaksi ja sai mukaansa vielä egyptiläisten rikkaudet.

2. Moos. 12:29-36: "Puolenyön aikaan Herra surmasi Egyptissä jokaisen esikoisen, valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta vankiluolassa istuvan vangin esikoiseen, sekä kaikki karjan esikoiset.

Kun farao, hänen hovinsa väki ja kaikki egyptiläiset sinä yönä näkivät, mitä tapahtui, puhkesi Egyptissä suuri valitus, sillä ei ollut kotia, jossa ei olisi ollut vainajaa. Farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin yöllä luokseen ja sanoi: "Lähtekää tiehenne, pois minun kansani keskuudesta, te itse ja kaikki israelilaiset, ja menkää palvelemaan Herraa, niin kuin olette pyytäneet. Ottakaa myös lampaanne, vuohenne ja nautakarjanne, niin kuin olette halunneet, ja menkää. Ja kun nyt lähdette, toivottakaa siunausta minullekin." Egyptiläiset kiirehtivät israelilaisia lähtemään heti pois maasta, sillä he ajattelivat: "Muuten me kuolemme kaikki." Niinpä israelilaiset ottivat vielä hapantumattoman taikinan mukaansa kaukaloissa, jotka he käärivät viittojensa sisään ja ripustivat olalleen. 

Israelilaiset olivat Mooseksen neuvon mukaisesti pyytäneet egyptiläisiltä hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita, ja Herra oli tehnyt egyptiläiset heille niin suosiollisiksi, että he saivat mitä pyysivät. Näin israelilaiset veivät egyptiläisiltä heidän rikkautensa."

Exodus, This Land is Mine 

This land is mine, God gave this land to me
This brave and ancient land to me..

..So take my hand, and walk this land with me
And walk this golden land with me

Though I am just a man, when you are by my side
With the help of God, I know I can be strong...



Jumala puhdistaan ihmiskunnan epäuskosta ja laittomuudesta tuhkaksi polttavalla tulella

Vanha testamentti on edeltä säätänyt, että tulee vanhurskaan Jumalan Poika Yeshua (Jeesus), joka ottaa maailman synnin pois ja saa sekä maallisen kuninkuuden että ylipappeuden. Nimi Joosua on alkukielellä Yeshua (Yehoshua) ja nimi Jehootsadak tarkoittaa vanhurskasta Jumalaa. Seitsemän silmää viittaa Jumalan seitsemään Henkeen.

Sak. 3:8-9: "Näin sanoo Herra: "Kuule, Joosua, ylipappi! Sinä ja papit, jotka kokoontuvat sinun johdollasi, olette ennusmerkkinä siitä, että minä lähetän palvelijani. Hän on Uusi Verso. Näettekö kiven, jonka olen pannut Joosuan eteen? Siinä yhdessä kivessä on seitsemän silmää! -- Katsokaa, minä kaiverran siihen kirjoitukseni, sanoo Herra Sebaot. Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin."


Ilm. 5:5-6: "Mutta yksi vanhimmista sanoi minulle: "Älä itke. Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton! Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä." Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää -- ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan."

Sak. 6:11-13 (RK): "Ota vastaan hopea ja kulta, tee kruunu ja pane se ylipappi Joosuan, Jehootsadakin pojan, päähän ja sano hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Hän versoo omalta pohjaltaan, ja hän on rakentava Herran temppelin. Hän rakentaa Herran temppelin. Hän kantaa valtasuuruutta. Hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Hän istuu myös pappina valtaistuimellaan, ja rauhaisa yhteisymmärrys vallitsee molempien tehtävien välillä."

Kuninkaiden Kuningas Yeshua HaMashiach tekee vielä paluun maan päälle. Yksi niiden aikojen tunnusmerkeistä on se, että usko on hävinnyt lähes kokonaan pois maailmasta. Hän ennusti näistä ajoista myös, että ihmiskunnassa lisääntyy laittomuus eli Jumalan lain rikkominen ja rakkaus kylmenee. Uskon puute ja Jumalan lain rikkominen ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, koska usko saa meidät noudattamaan Jumalan lakia. Joka uskoo valhetta johonkin tekosyyhyn vedoten, ettei Jumalan lakia tarvitse noudattaa uuden liiton aikana, hänellä ei ole uskoa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) vaan rakkaus valheeseen.

Luuk. 18:8: "..Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?"

Matt. 24:12-13, 30: "Ja kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee. Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu...     ..Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan."

Ilm. 22:12-15: "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu." (Bibliasta jakeet 14-15): "Autuaat ovat ne, jotka hänen käskynsä pitävät, että heidän voimansa elämän puussa olis ja he porteista kaupunkiin sisälle menisivät. Mutta ulkona ovat koirat ja velhot, ja huorintekiät ja murhaajat, ja epäjumalan palveliat, ja kaikki ne, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."

Kuninkaiden Kuninkaan Yeshua HaMashiachin palatessa maan päälle Hän poistaa suurella voimalla laittomuuden maailmasta, jotta tuhatvuotinen rauhanvaltakunta voi alkaa puhtaalta pöydältä (Mal. 3:1-5). Jesajan kirjan 66.-luku, Ilmestyskirjan 19.-luku ja Sakarjan kirjan 14.-luku kertovat Herran Yeshua HaMaschiachin (Herran Jeesuksen Kristuksen) paluusta maan päälle, jolloin Hän ottaa kaiken vallan maapalolla. Sen jälkeen kaikki maailman kansat kunnioittavat Häntä Herrana ja Jumalana noudattamalla Jumalan lakia. Taivasten Valtakunnan kansalaiset noudattavat Kuninkaansa antamia käskyjä. Taivasten Valtakunta on rauhan valtakunta, koska sen kansalaiset eivät halua enää tehdä laittomuutta. Ne papit, jotka eivät hyväksy Jumalan lakia, palavat silloin helvetintulessa.

2. Tess. 1:7-9 (1933/38): "..kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta..." (vert. Room. 2:12-13, 1. Tim. 1:11)

Jes. 66:15-19, 22-24: "Katso, Herra saapuu tulenlieskassa, hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli. Hänen vihansa purkautuu tulenhehkuna, hänen jyrinänsä liekkeinä. Niin Herra toteuttaa oikeutensa tulella, hänen miekkansa lyö ihmissukua, ja monet kaatuvat sen lävistäminä: nuo, jotka puhdistautuvat ja valmistautuvat palvontatarhojen menoihin johtajansa ympärillä, nuo, jotka syövät kaikkea iljettävää, sian lihaa, rottia -- minä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa, ja he kaikki saavat loppunsa, sanoo Herra. Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni. Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon jääneitä vieraiden kansojen luo...

..Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne. Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu."

Ef. 5:5: "Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta..."

Kuninkaiden Kuningas
Ilm. 19:11-15: "Minä näin taivaan avoinna: näin valkoisen hevosen ja sen selässä miehen. Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti. Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kirjoitettu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse. Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana. 

Hänen jäljessään tulivat taivaan sotajoukot, valkoisilla hevosilla ratsastavat soturit, joiden puku oli hohtavan valkeaa pellavaa. Hänen suustaan lähtee terävä miekka. Sillä miekalla hän lyö kansoja, hän paimentaa niitä rautaisella sauvalla ja polkee viinikuurnassa kaikkivaltiaan Jumalan hehkuvan vihan viinin. Hänen viittaansa on reiden kohdalle kirjoitettu nimi: kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra."

Sak. 14:3-5, 9, 16: "Herra itse lähtee sotaan viholliskansoja vastaan, niin kuin hän on lähtenyt ennenkin vihollisen hyökätessä. Hän seisoo sinä päivänä Öljymäellä, joka kohoaa Jerusalemin itäpuolella. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen, toinen puoli vuoresta väistyy pohjoiseen, toinen puoli etelään, ja välille syntyy valtaisa laakso...    ..Sitten Herra, teidän Jumalanne, tulee Jerusalemiin, ja kaikki pyhät ovat hänen mukanaan...

..Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan...    ..Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa."

Opetusvideo Jaakobin kirjeestä: "Usko ilman tekoja on kuollut"

Petri opetti Helsingin Lähetysseurakunnan Roba Hope illassa 18.2.2017, mitä Jaakobin kirje oikein tarkoittaa ja miten se suhtautuu Jeesuksen opetuksiin. Petri osoittaa Raamatun viittauksin, ettei Jaakobin kirje ole ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa. Ihmisen pelastumiseen vaikuttaa, mitä hän tekee, koska tekoja ja uskoa ei voi erottaa toisistaan. 

Matt. 7:24-26 (Jeesus sanoo): "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka."

Kun Petri mainitsee, ettei pakanat ole koskaan olleet lain alla, hän tarkoittaa, ettei pakanoilla ole koskaan ollut uskontona Vanhan testamentin juutalaisuutta. Paavali oli aiemmin ollut lain alla, mutta nyt hän on armon alla kristityksi kääntymisen johdosta (1. Kor. 9:21). Vaikka Paavali ei ollut lain alla, Paavali jatkoi lain noudattamista, kuten armon alla kuuluukin (Apt. 25:8, 28:17; Room. 6:15-16). Paavali vetosi lakiin kirjeessään korittiliaisille pakanoille ja kehotti filippiläisiä pakanoita noudattamaan hänen esimerkiään (Apt. 25:8, 28:17; 1. Kor. 9:8-12, 14:34; Fil. 3:17).

Jumala on uudessa liitossa yhdistänyt pakanat (ympärileikkaamaton) ja juutalaiset (ympärileikattu) yhdeksi ihmisryhmäksi siten, että pakanat on oksastettu Israelin kansaan (Room. 11). Uuden liiton aikana pakanoille ja juutalaisille pätee samalla tavalla, että teot ilman uskoa ovat hyödyttömiä, kuten usko ilman tekoja on hyödytön. Alkuseurakunnassa juutalaiset ja pakanat kokoontuivat yhdessä opiskelemaan Vanhaa testamenttia sekä apostolien myöhemmin lähettämiä kirjeitä.

Ef. 2:11-14: "Muistakaa, että te olitte synnyltänne vierasheimoisia, ympärileikkaamattomia -- niinhän teitä nimittävät ne, joita ihmisten tekemän leikkauksen vuoksi sanotaan ympärileikatuiksi. Siihen aikaan te elitte ilman Kristusta, Israelin kansan ulkopuolella ja osattomina liitoista ja niiden lupauksista, olitte maailmassa vailla toivoa ja vailla Jumalaa. Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä. Kristus on meidän rauhamme. Hän on tehnyt nämä kaksi ihmisryhmää yhdeksi ja kuolemallaan hajottanut niitä erottaneen vihollisuuden muurin."

Kol. 2:11: "Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."

Kol. 3:11: "Silloin ei ole enää kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikattua eikä ympärileikkaamatonta, ei barbaaria, skyyttalaista, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki, hän on kaikissa." 

Apt 18:4 (1933/38, Paavali Kreikan Korinttissa): "Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan."

Apt 17:10-12: "Vielä yötä myöten veljet auttoivat Paavalin ja Silaksen matkalle Beroiaan. Sinne saavuttuaan he menivät synagogaan. Juutalaiset olivat täällä avarakatseisempia kuin Tessalonikassa. He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa. Monet heistä tulivatkin uskoon, samoin useat arvossa pidetyt kreikkalaiset naiset ja miehet."