torstai 27. kesäkuuta 2024

Jotta voit pelastua, sinun tulee syödä Jumalan Sanaa


  • Taivaassa puhutaan hepreaa – Jumala loi maailman lausumalla sanoja heprean kielellä Jumala on antanut Pyhät Kirjoitukset juutalaisille heprean kielellä (Ps. 147:19-20, Room. 3:1-2)
  • Papisto väittää virheellisesti, että Jumalan Poika olisi puhunut äidinkielenään arameaa – Raamattu kertoo, että Israelin kansan puhekieli oli heprea (Matt. 21:15, Apt. 21:39-22:3)  
  • Papisto väittää virheellisesti, että Uusi testamentti olisi kirjoitettu kreikaksi – Uudesta testamentista voidaan havaita, että se on käännetty hepreasta aramean kielen kautta kreikaksi, mistä näkyy läpi heprean kielioppi, runollisuus, sanaleikit ja idiomit (sanonnat) sekä kääntämisen yhteydessä tapahtuneet ilmeiset virheet – Uudessa testamentissa on lukuisia epäjohdonmukaisia lauseita, jotka voidaan korjata alkuperäiseksi palauttamalla kreikkalainen teksti hepreaksi
  • Ehtoollinen on ollut alun perin kristittyjen yhteinen vatsan täyttävä ateria, jonka yhteydessä nautittava leipä ja viini ovat yhteys Kristuksen ruumiiseen ja vereen – ehtoollinen on liiton ateria ja rauhanuhri Kristuksen sovitustyön muistoksi – kaikki uhrit ovat kuva ja yhteys Kristuksen uhriin (1. Kor. 10:16-18) 
  • Jumalan Poika opetti seurakuntaa vertauskuvien kautta (Mark. 4:33-34) – Hän kehotti seurakuntaansa hepreaksi syömään 'lechem', joka voi merkitä leipää tai lihaa – Hän kehotti juomaan 'dam', joka voi merkitä viiniä tai verta – leipä ja viini eivät muutu lihaksi ja vereksi, mutta ovat niiden symboleja, joten Jumalan Poika ei kehottanut ketään juomaan verta tai syömään veristä lihaa (3. Moos. 7:26-27, Joh. 6:35-58, Apt. 15:20)
  • Roomalaiskatoliset uskovat leivän muuttuvan Jeesuksen ruumiiksi ja viinin vereksi – katoliset sekoittavat viiniin vihkivettä (Jes. 1:21-22), mutta syövät ehtoollista usein myös ilman viiniä, koska he uskovat leivän muuttuneen veriseksi lihaksi – adoraatiossa katoliset kumartavat ja rukoilevat alttarille asettua leipää, koska he uskovat leivän olevan Jeesus – katoliset rituaalit ovat Raamatun vastaisia (2. Moos. 20:4-5, Joh. 13:26-30, Apt. 15:20)
  • Jumala palauttaa Babylonian tornin luona tehdyn kielten hajaannuksen takaisin hepreaksi, jolloin tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa kaikki kansat opiskelevat Raamattua heprean kielellä Jerusalemin temppelissä (Jes. 2:2-4, 19:18, 56:6-8; Sak. 14:16-21)





Syökää Sanaa

Jumalan Sanan syöminen ei ole vieras asia Raamatussa. Profeetoille Hesekiel ja Johannes annettiin kirjakäärö, jonka heidän piti syödä. Kirjakäärö maistui suussa hyvältä, mutta mahassa se karvasteli. Kirjakääröissä oli sanomat sekä siunauksista että tuomioista. Kansat saivat tietää sekä iloisista asioista että tulevasta kärsimyksestä. Hesekielin kirjakäärössä oli itkuvirret, huokaukset ja voi-huudot. Raamatusta löytyy myös Valitusvirsien kirja.

 



Ilm. 10:10 (2017): "
Otin kirjakäärön enkelin kädestä ja söin sen. Se oli suussani makea kuin hunaja, mutta sen syötyäni vatsaani karvasteli.
"

 


Hes. 1:3, 2:9 - 3:3 (2017): "Jumalan sana tuli pappi Hesekielille, Buusin pojalle, Kaldean maassa Kebar-joen varrella, ja hänen päälleen tuli siellä Herran käsi... ..Näin, ja katso: käsi ojennettiin minua kohti, ja katso: siinä oli kirjakäärö. Hän levitti sen eteeni, ja katso: se oli kirjoitettu täyteen sisältä ja päältä. Siihen oli kirjoitettu itkuvirret, huokaukset ja voi-huudot. Sitten hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, syö, minkä tästä löydät. Syö tämä kirjakäärö, mene ja puhu Israelin heimolle." Avasin suuni, ja hän antoi tämän kirjakäärön minulle syötäväksi. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, ravitse vatsasi ja täytä itsesi tällä kirjakääröllä, jonka sinulle annan." Minä söin, ja se oli minun suussani makea kuin hunaja."

 

Kun profeetta Jeremia sai Jumalalta Sanaa, hän iloitsi siitä ja ahmi sen mielellään. Tämä jos mikä on Jumalan Sanan syömistä. 


Jer. 15:16 (1933/38): "Sinun sanasi tulivat, ja minä söin ne, ja sinun sanasi olivat minulle riemu ja minun sydämeni ilo; sillä minä olen otettu sinun nimiisi, Herra, Jumala Sebaot.

 

Israelin kuninkaiden aikana ei ollut painokoneita, tietokoneita eikä älypuhelimia, joten Raamattua piti lukea käsin kirjoitetuista kirjakääröistä. Laissa määrättiin, kun Israeliin tulee uusi kuningas, hänen tuli kirjoittaa kopio leeviläisten pappien hallussa olevasta virallisesta Mooseksen laista, jotta hän saattoi lukea sitä koko loppuelämänsä ajan (Biblehub).

 

5. Moos. 17:18-19 (1933/38): "Ja kun hän on noussut valtaistuimellensa, kirjoituttakoon hän itsellensä kirjaan jäljennöksen tästä laista, joka on leeviläisten pappien huostassa. Ja hän pitäköön sen luonaan ja lukekoon sitä, niin kauan kuin elää, oppiaksensa pelkäämään Herraa, Jumalaansa, ja noudattamaan tarkoin kaikkia tämän lain sanoja ja näitä käskyjä,"

 

5. Moos. 17:18 (King James Version): "And it shall be, when he sitteth upon the throne of his kingdom, that he shall write him a copy of this law in a book out of that which is before the priests the Levites:" (sama käännös juutalaisilla: Mechon-Mamre)

 

Kuten ruoka ravitsee ruumiin ja pitää ihmisen elossa, Jumalan Sana antaa ikuisen elämän niille, jotka ottavat sen sisimpäänsä ja sen mukaan elävät. Jumalan Sanaa syödään lukemalla Raamattua ja nauttimalla ehtoollista.

 

Joh. 4:34: "Mutta Jeesus jatkoi: "Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen."

 

Jes. 53:10-11 (RK): "..Herran tahto toteutuu hänen kauttaan. Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä työnsä hedelmän ja tulee ravituksi..."


Ps. 40:8-9: "Siksi minä sanoin: "Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni."


Ps. 119:34: "Anna minulle ymmärrystä noudattaa lakiasi, olla sydämestäni sille kuuliainen."


Jer. 31:31, 33-34: "Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa... ..Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra..."  

 

Ehtoollisen syöminen Jumalan Pojan opettamalla tavalla on pelastuksen ehto 

 

Jumalan Poika asetti ehtoollisen syömisen pelastuksen ehdoksi. Ehtoollinen on rituaali, jolla on erityinen merkitys Jumalan Pojan ja seurakunnan välisessä suhteessa.

 

Joh. 6:53-54: "Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet."

 

Kirkkokunnissa on monia erilaisia ehtoollisia, joista kaikki eivät voi edes olla kristinuskoa. Koska ehtoollisen nauttiminen säännöllisesti on pelastuksen ehto, niin siitäkin on tullut monenlaisten oppikiistojen, jopa hengellisen sodankäynnin rintama. 


Yeshua (Jeesus) sanoi, että vain harva kristitty pelastuu, joten ei olisi mikään ihme, jos Jumalalle kelpaamaton väärä ehtoollinen löytyisi jostain suuresta kirkkokunnasta. Itse asiassa niin onkin. Maailman suurimman kirkkokunnan ehtoollinen ei täytä Jumalan vaatimusta, koska kirkko hyväksyy ehtoollisen nauttimisen pelkällä leivällä ilman viiniä.

 

Roomalaiskatoliset syövät usein ehtoollisen ilman viiniä ja heidän oppinsa ehtoollisesta ei muutenkaan vastaa sitä, mitä Raamattu sillä tarkoittaa. Muissakin kirkkokunnissa on ongelmia ehtoollisen kohdalla, koska siitä on tehty kirkossa suoritettava muodollinen rituaali, mikä ei vastaa sitä, miksi se on alunperin tarkoitettu.


Kristityt ovat tottuneet syömään ehtoollisen, kuten se on heille nuoruudesta alkaen tarjottu. Harva oikeasti viitsii perehtyä, mitä Raamattu opettaa ehtoollisesta. Tämän asian tutkimista vaikeuttaa se, että ehtoollisessa on sellaista syvällistä vertauskuvallisuutta, jonka voi ymmärtää vain ottamalla huomioon Vanhan testamentin opetus ja myös oikea tieto siitä, millä kielellä Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) opetti aiheesta. Tässä tapauksessa Yeshuan opetuksesta löytyy sellaista heprealaista runollisuutta ja sanaleikkejä, mikä täytyy ottaa huomioon, jotta opetuksen ymmärtää oikein. 


Leipä (kuva)

Sana ehtoollinen on kaikille tuttu, mutta siinä on oikeasti kyse liiton ateriasta, joka olisi parempi nimi asialle. Kyse on uuden liiton ateriasta, johon liittyy myös kaikki se, mitä Vanha testamentti opettaa ruoka- ja juomauhreista, jotka ovat yhteys Kristuksen ruumiiseen ja vereen (1. Kor. 10:16-18, Hepr. 9:12-15).


Luuk. 22:20: "Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne."


Hepr. 9:12-15: "Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen. Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa. Sitä varten Kristus on tullut uuden liiton välittäjäksi, että hänen kuolemansa vapauttaisi kaikki ensimmäisen liiton aikana tapahtuneista rikkomuksista ja että kutsutut niin saisivat heille luvatun iankaikkisen perinnön."


Jumalan Pojan äidinkieli ei ollut se, mitä kirkko väittää sen olleen


Ennen kuin menemme menemme siihen, mitä Raamattu on alun perin opettanut, meillä täytyy olla oikea tieto juutalaisten puhekielestä ja Uuden testamentin alkukielestä. Eräissä kohdissa tämä vaikuttaa ratkaisevasti kristinuskon oppeihin jopa pelastuskysymyksiin, mistä tämä artikkeli ottaa esille useita esimerkkejä. Oikealla tiedolla alkukielestä voimme selvittää, mitä kulloinkin on alunperin tarkoitettu.


Raamatun käännöksistä löytyy varsin alkeellisia virheitä, koska kääntäjät eivät ole osanneet ottaa huomioon sanojen monimerkityksiä, kielen runollisuutta eikä heprealaista kulttuuria, missä on oma tapa ilmaista asioita (hepreaismit). Kun kieltä ei ole ymmärretty oikein, virhe on vaikuttanut kirkon oppeihin niin, että opeilla ei ole enää ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Jos Jumalan nimet, uskontunnustus, kaste ja vanhurskauttamisoppi menevät väärin, silloin kirkon opeilla ei voi kukaan pelastua. Sehän on portokirkon tarkoitus ollutkin, ettei sen opeilla voisi kukaan pelastua. Ei pidä olla hyväuskoinen ja luulla, että toisistaan täysin poikkeavat kirkkokunnat olisivat kaikki pelastuksen tie.


Kun kysytään teologeilta, mitä kieltä juutalaiset puhuivat Jeesuksen aikana, vastaukseksi saadaan yleensä arameaa. Teologit väittävät, että Israelin kansan palattua takaisin Babylonian pakkosiirtolaisuudesta heprean kieli olisi kuollut puhekielenä kokonaan ja sitä käytti vain temppelin papisto uskonnollisissa yhteyksissä. Teologien mukaan tutkijat ovat yksimielisiä arameasta, mutta siitä on erilaisia mielipiteitä, että osasiko Yeshua (Jeesus) vähän hepreaa muutenkin. 


Teologien mielipide on siinä suhteessa erikoinen, että Raamattu ilmoittaa toisin. Israelissa koko kansa puhui hepreaa lapsia myöten. Sen takia Paavali puhui Jerusalemissa kansalle myös hepreaa, kuten Raamattu selvästi ilmoittaa (Apt. 21:39 - 22:3, 26:14-15). 


Apt. 21:39 - 22:2: "..Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle." Komentaja suostui tähän. Paavali asettui portaille seisomaan ja viittasi kädellään, ja kaikki vaikenivat. Hän alkoi puhua heille heprean kielellä: "Veljet ja isät! Kuulkaa, mitä nyt sanon puolustuksekseni." Väkijoukko hiljeni entisestään kuullessaan hänen puhuvan hepreaksi, ja Paavali jatkoi:"


Teologit ovat yrittäneet torjua tämän tiedon oudolla selityksellä: kun Uusi testamentti puhuu heprealaisten kielestä, se tarkoittaisi todellisuudessa arameaa. Tämä on hätävalhe, koska vanhassa kreikan kielessä on oma sana aramealle 'syristi', jota Septuagintakin käyttää (2. Kun. 18:26, Jes. 36:11), mutta Uusi testamentti ei käytä sitä vaan heprean kieltä tarkoittavaa sanaa 'hebrais'. 


Apostolien teot kertovat helluntaina tapahtuneesta kielilläpuhumisen ihmeestä, kun Pohjois-Israelista, Galileasta kotoisin olevat juutalaiset apostolit alkoivat ihmeellisesti puhumaan vieraiden kansojen kielillä. Jerusalemissa olleet ulkomaalaiset ihmettelivät, miten juutalaiset osasivat yhtäkkiä puhua heidän kieltään. Yksin näistä vieraista kielistä oli Mesopotamian kansan äidinkieli aramea, jota apostolit alkoivat puhua. Tämä osoittaa, ettei aramea ollut juutalaisten puhekieli vaan apostolit tarvitsivat kielilläpuhumisen ihmeen osatakseen puhua arameaa.


Apt. 2:6-11: "Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia -- ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."


Josefus kertoi myös puhuneensa Jerusalemin kansalle heprean kielellä, mikä todistaa juutalaisten puhuneen hepreaa vielä vuonna 70 jKr (Flavius Josephus: The Wars of the Jews, 6.96). Telogien keskuudessa on esiintynyt ilmiselvää halua kreikkalaistaa koko kristinusko ja jopa poistaa ne viimeiset heprealaiset sanat ja sanonnat, mitä siellä vielä on. Tämä selittää, miksi teologien keskuudessa elää vielä väärä tieto äidinkielenään arameaa puhuneesta Jeesuksesta.


Tätä asiaa on tutkittu paljon yliopistoissa, joten uuttakin tietoa on tullut arkeologista löydöksissä. On tutkijoita, joiden mielestä Yeshua (Jeesus) ja Israelin kansa puhuivat hepreaa, eikä aramea ollut edes yleisin vieras kieli Israelissa. Sen takia Yeshuan tuomion syy oli merkitty ristiin hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi, koska aramea ei ollut yleisin kieli vielä siihen aikaan (Did Jesus Speak Hebrew? Disputing Aramaic Priority).


Joh. 19:20: "Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi."


Juutalaisilla on ollut perinne opettaa lapsilleen 12-13 vuotiaaksi mennessä Mooseksen laki ja profeetat heprealaisista kirjoituksista. Nykyään Israelin ulkopuolella asuvat lapset opiskelevat koulussa heprean kieltä, koska juutalaisten sääntöjen mukaan Raamattua piti lukea pyhällä kielellä hepreaksi. Kun poika oli oppinut hyväksyttävästi lain, hänellä oli lupa lukea Raamattua seurakunnalle synagogassa. Yeshua oppi Raamatun myös 12-vuotiaana, mikä ei edellyttänyt uuden kielen opiskelua, koska heprea oli Hänen äidinkielensä. 


Luuk. 2:41-42, 46-47: "Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli…    ..Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia."

 

Sana on annettu juutalaisille (kuva)

Yeshua (Jeesus) luki sapattina Nasaretin synagogassa kylän asukkaille Jesajan kirjaa heprean kielellä, minkä kylän asukkaat ymmärsivät hyvin, koska heprea oli heidän kaikkien yhteinen äidinkieli. Qumranista ja Masadasta on löytynyt suuri määrä hepreankielisiä kirjoituksia niin Raamatun teksteistä kuin arjen askareista. Saviruukkuihin on merkitty hepreaksi, mitä ruoka-aineita niissä säilytettiin. Sen lisäksi juutalaiset löivät kolikoita hepreaksi. Yeshuan aikana heprea ei ollut todellakaan kuollut kieli vaan juutalaisten äidinkieli. 

Luuk. 4:16-22: "Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: -- Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: "Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen." Kaikki kiittelivät häntä ja ihmettelivät niitä armon sanoja, joita hänen huuliltaan lähti. Kuitenkin he sanoivat: "Eikö tuo ole Joosefin poika?"

 

Juutalaisten puhekieli oli heprea Rooman ajan loppuun asti ja se alkoi hiljalleen väistyä aramean ja kreikan tieltä vasta vuosina 200-400 jKr, kun juutalaiset oli hajoitettu muiden kansojen joukkoon (Wikipedia). Usein kuulee väitteen, että heprean kieli kuoli kokonaan, mikä ei pidä paikkansa. Heprean kieli säilyi erityisesti raamatunopettajien, filosofien, tiedemiesten, kirjailijoiden ja runoilijoiden kielenä, jotka käyttivät hepreaa sujuvasti omissa töissään. Hepreaa on puhuttu aina synagogissa ja uskonnollisissa kouluissa, vaikka juutalaiset olisivat muuten puhuneet asuinmaansa kieltä. Juutalaisilla on aina ollut tapana lukea rukoukset ääneen heprean kielellä, koska he pitävät hepreaa pyhänä kielenä. Samarialaiset ovat aina rukoilleet ja harjoittaneet juutalaisuutta lähellä olevaa uskontoaan vanhalla heprean kielellä. Jos ulkomailla asuneilla juutalaisilla ei ollut yhteistä kieltä, he saattoivat puhua keskenään hepreaa (artikkeli). Juutalaisilla on aina ollut hyvin vahva kansallinen identiteetti. He ovat kyenneet säilyttämään äidinkielensä heprean jopa sen 400 vuoden ajan, jolloin he asuivat Egyptissä. Israelin kansa ei lähtenyt sieltä egyptiä vaan hepreaa puhuen.


Kirkko on yrittänyt kreikkalaistaa koko kristinuskon, mutta sen heprealaiset juuret eivät ole hävinneet näkyvistä


On selvää, että Uuden testamentin opetus perustuu hepreaksi puhuttuun opetukseen. Jos Uuden testamentin kirjoista joku olisi kirjoitettu toisella kielellä, se olisi ollut joka tapauksessa käännös. 


Kun kysytään teologeilta, millä kielellä Uuden testamentin kirjat on kirjoitettu, saadaan usein vastaukseksi kreikka. On kuitenkin jo useita tukijoita, jotka ovat kyseenalaistaneet teorian siitä, että Uuden testamentin alkukieli olisi ollut kreikka. Tätä aihetta käsitellä esimerkkien kautta tässä artikkelissa lisää, mutta ennen sitä pitää pohtia periaatteellisella tasolla, onko edes mahdollista, että Jumala olisi valinnut kreikan kielen Uuden testamentin pyhäksi alkukieleksi? 


Juutalaiset lainopettajat eivät usko sellaista selitystä, että Jumala olisi antanut Uuden testamentin kreikaksi, koska Israelin Jumalan pyhä kieli on heprea, jolla Hän antoi ikuisen lakinsa Moosekselle. Tämä on yksi syy, miksi juutalaiset lainopettajat torjuvat Uuden testamentin.


Messias on juutalaisten Kuningas. Jumala on ilmoittanut, että juutalaiset miehet ovat Hänen kuninkaallinen papistonsa, jonka tehtävä on opettaa Jumalan Sanaa kaikille kansoille (2. Moos. 19:5-6, Sak. 8:20-23). Uuden testamentin on kirjoittanut juutalaiset miehet, joiden äidinkieli oli heprea. On raamatullisia perusteita myös Uudessa testamentissa sille ajatukselle, että Jumala antaa Pyhät Kirjoitukset ensiksi hepreaksi, josta ne voidaan kääntää muille kielille.


Ps. 147:19-20 (2017): "Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, säädöksensä ja oikeutensa Israelille. Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiaan ne eivät tunne…"


Room. 3:1-2: "Mitä etuja sitten on juutalaisilla, ja mitä hyötyä on ympärileikkauksesta? Paljonkin, kaikin tavoin. Jumala on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille."


Luuk. 24:47: "ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista."


Jumala loi maailman omalla kielellään hepreaksi


Juutalaisten lainopettajien mukaan Jumala ja enkelit ovat alun perin puhuneet hepreaa. Heprean kieli oli jo olemassa ennen maailman luomista, koska Jumala loi maailman lausumalla käskysanoja hepreaksi. Jumala loi maailman suunsa henkäyksellä. Heprean henkäystä, hengittämistä tarkoittava sana 'ruach' voi merkitä myös Henkeä (Biblehub). 


1. Moos. 1:3-4: "..Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus!".."


Ps. 33:6: "Herra on sanallaan luonut taivaat, suunsa henkäyksellä tähtien joukot."


Ps. 33:6 (2017): "Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa Hengellä."


Elämänkirja on ollut olemassa jo ennen maailman luomista. Kirjassa on luettelo pelastuvien ihmisten nimistä.


Ilm. 17:8: "..Ne maan asukkaat, joiden nimi ei maailman luomisesta alkaen ole ollut kirjoitettuna elämän kirjaan..."


Dan. 12:1: "..Mutta sinun kansasi pelastuu, pelastuu jokainen, jonka nimi on kirjoitettu kirjaan."


Ilm. 3:5: "Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä."


Ilmestyskirja kertoo, mitä kieltä puhutaan Taivaassa. Sanat 'aamen' ja 'halleluja' ovat heprean kieltä, joten siellä puhutaan hepreaa.


Ilm. 19:4: "Kaksikymmentäneljä vanhinta ja ne neljä olentoa heittäytyivät kasvoilleen Jumalan eteen ja osoittivat kunnioitustaan hänelle, joka istuu valtaistuimella. He sanoivat: -- Aamen. Halleluja!"


Jumalan Poika oli olemassa ennen maailman luomista, koska Hän oli se Jumalan persoona, joka loi maailman lausumalla käskysanoja (Hepr. 1:1-3). Jumalan Pojan yksi nimistä on Jumalan Sana. Jotta joku voi tuntea Jumalan, hänen täytyy tuntea Jumalan Sana (Matt. 11:27; Joh. 1:18, 14:6). Jumalan Poika on Jumalan Lähettiläs, joka antoi myös Moosekselle lain, mistä kertoo lisää artikkeli: 'Jumalan Poika ja Mooses tapasivat kasvotusten telttamajassa'.

 

Ilm. 19:13: "Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana.


Joh. 1:1-3, 14: "Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä…   ..Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa…"


1. Sam. 3:7, 21 (1933/38): "Mutta Samuel ei silloin vielä tuntenut Herraa, eikä Herran sana ollut vielä ilmestynyt hänelle…    ..Ja Herra ilmestyi edelleenkin Siilossa; sillä Herra ilmestyi Samuelille Siilossa Herran sanan kautta…"

 

Matt. 11:27 (2017): "Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.


Raamatun kaksi ensimmäistä sanaa sisältävät jo ensimmäisen runollisen sanaleikin. Kummatkin sanat 'beresit bara' alkavat heprean kielessä kolmella samalla kirjaimella ברא (Biblehub), jotka on käännetty "alussa loi (Jumala)". Heprean sana 'reshith' merkitsee alkua, ensimmäistä, esikoista (Job 40:19), päällikköä (Biblehub). 

 

Parempi käännös kuitenkin on "kun (Jumala) aloitti luomaan", kuten juutalaiset kääntävät lauseen (Jewish Publication Society: Sefaria; sekä YouTube-videot: Dr. Michael S. Heiser ja The Word Room). Tämä käännös on muutenkin parempi, koska siitä hetkestä lukien ei alkanut oleminen vaan maailman luominen. Jumala, heprean kieli ja elämänkirja olivat olemassa jo ennen luomisen alkamista (Ilm. 17:8).


1. Moos. 1:1: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan."

 

1. Moos. 1:1 (Jewish Publication Society): "When God began to create heaven and earth — "

'Beresit' saa juuren sanasta 'bara', joka merkitsee luoda ja on tässä lauseessa keskeisessä osassa (Biblehub). 'Bara' liitetään aina Jumalan luomiseen. Kun ihminen luo jostain materiaalista uutta, silloin käytetään sanaa 'yatsar' (Biblehub). 


Kahden ensimmäisen sanan samankaltaisuus kertoo heti, miten Raamatun kirjoittaja on valinnut synonyymeistä sen sanan, jolla on runollinen vuorovaikutus muiden sanojen kanssa. Tämä ilmiö jatkuu läpi Raamatun sen loppuun asti. 


Jumala loi taivaan, joka on hebreaksi 'shamayim' (Biblehub). Seuraavassa jakeessa Jumalan Henki liikkui vetten päällä ja vesi on hepreaksi 'mayim' (Biblehub). Taivaan pilvet ovatkin vesivarastoja.


1. Moos. 1:2 (2017): "..maa oli autio ja tyhjä, pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä."


Kun Jumala siunaa kansaansa, se saa taivaasta vettä ajallaan ja runsaan viljasadon. Tätä voi verrata siihen, miten Jumala antoi taivaasta mannaa ja vettä kalliosta erämaassa asuneelle Israelin kansalle. Kun Jumala kiroaa kansansa sen syntien takia, Hän sulkee taivaan sateilta, jolloin joet kuivuvat, karja kuolee ja tulee nälänhätä.


Joel 2:23-24 (1933/38): "Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan. Ja puimatantereet tulevat jyviä täyteen, ja kuurna-altaat pursuvat viiniä ja öljyä."


Heprean kielen rikkaudesta kertoo myös se, että Joelin kirjan jakeen 2:23 sanat "hammowreh lisdaqah" voidaan kääntää joko "syyssateet vanhurskauden mukaan" tai "vanhurskauden opettajan" (Biblehub). Israel saa sateita pelloillensa vanhurskauden mukaan, koska se saa vanhurskauden Opettajan (Rabbin), joka on Messias. Jesajan kirja liittää sateet ja Jumalan Sanan toisiinsa oivallisesti. Kuten taivaasta tippuva sade kastelee maan ja antaa kylväjälle runsaan sadon, niin Jumalan suusta lähtevä Sana täyttää tehtävänsä ja kantaa paljon hyvää hedelmää (Jes. 55:10-11).


Joel 2:23 (2017): "Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, Jumalassanne, sillä hän antaa teille vanhurskauden Opettajan ja vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen kuten entisaikaan."


Joel 2:23 (King James Version alaviitteen kanssa): "Be glad then, ye children of Zion, and rejoice in the Lord your God: for he hath given you the former rain moderately, and he will cause to come down for you the rain, the former rain, and the latter rain in the first month." [(the former rain moderately) : or, a teacher of righteousness] [(moderately) : Heb. according to righteousness]


Jes. 55:10-11: "Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kastelevat maan, joka hedelmöityy ja versoo ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän, niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän."


Babylonian tornin luona kielet sekoitettiin, mutta Abrahamin suku säilytti ihmiskunnan alkuperäisen kielen heprean


Juutalaisen tradition mukaan koko maailma puhui hepreaa ennen kielten sekoittamista Babylonian tornin luona Kaksoisvirtain maassa (artikkeli). Kun kielet sekoitettiin, silloin syntyi 70 kieltä niiden sukujen mukaan, jotka on mainittu luvussa 1. Moos. 10. Tämän jälkeen kielet alkoivat ajan saatossa muuttua ja haarautua uusiksi kieliksi sen mukaan, miten kansat vaelsivat ympäriinsä ja elivät yhtenä kansana (1. Moos. 10:31-32). On todennäköistä, että kiinan kieli syntyi vasta myöhemmin kansojen vaellettua ensin Itä-Aasiaan. Pelkästään Papua-Uusi-Guinean saarivaltiossa on nykyää 800 eri kieltä.


Miten kielet sekoitettiin aluksi? Havainnollistetaan kielten sekoitusta muutamalla esimerkillä suomensukuisista kielistä. Kieli sekoitettiin niin, ettei sanaa muutettu, mutta sen merkitys vaihtui toiseksi. Esim. viron sana 'vaim' ei ole suomeksi vaimo vaan kummitus. Toinen tapa sekoittaa oli muuttaa sanasta kirjaimia. Lentokone lausutaan unkariksi "räpylögeep" (repülőgép), mikä tuo mieleen potkurikoneen, räpyläkiepin. 


Kielten sekoituksen jälkeen osa heprealaisista muutti veljistään eroon muille maille ja heidän kielensä muuttui arameaksi ja arabiaksi, jotka ovat edelleen sukulaiskieliä toisilleen. Kielten sekoituksen jälkeen Abrahamin suku säilytti alkuperäisen heprean kielen, joten Abraham oli Jumalan valinta jo ennen hänen syntymäänsä.


Jer. 1:5: " -- Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi."


Ps. 139:16-17: "Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!"


2. Moos. 10:3: "Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat hänelle: "Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: 'Kuinka kauan kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua."


Abrahamin pojalle Iisakille haettiin vaimo Raakel heidän suvusta, joka asui edelleen Kaksoisvirtain maassa ja puhui hepreaa. Iisakin poika Jaakob haki myös vaimonsa oman sukunsa luota Kaksoisvirtain maasta, jolloin Jaakobin suvun äidinkieli heprea säilyi Jaakobin poikien äidinkielenä myös silloin, kun juutalaiset asuivat Egyptissä.


Iisakin isoveli Ismael oli egyptiläisen orjattaren Hagarin poika, jonka Abraham lähetti kodistaan pois, koska Iisak oli lupauksen lapsi, jonka heprealainen Saara synnytti Abrahamille. Ismael sai egyptiläisen vaimon, joten tämä sukuhaara menetti heprean äidinkielenä (1. Moos. 21:8-21). Ismaelin jälkeläisisistä tuli Israelin itäpuolella asuvia arabikansoja, missä syntyi islamin uskonto. Muslimimiesten ympärileikkaus perustuu Ismaelin isän Abrahamin saamaan käskyyn ympärileikata suvussa syntyvät poikalapset (1. Moos. 17:10-13, 23-25).


Jaakobin kaksoisveli Eesau otti vaimokseen heetiläisiä naisia, jolloin Eesaun jälkeläiset menettivät äidinkielensä. Tämä pahoitti hänen isänsä ja äitinsä mielen (1. Moos. 26:34-35). Kun juutalaiset ottivat joskus vaimoja vieraista kansoista, heidän lapsensa eivät oppineet enää hepreaa, juutalaisten kulttuuria eikä uskontoa vaan alkoivat puhua äitinsä vierasta kieltä ja palvelemaan epäjumalia (Esra 9:2, Neh. 13:23-24).


Esra 9-1-2, 10:2-3: "Kun tämä kaikki oli tehty, kansan johtomiehet tulivat luokseni ja sanoivat: "Israelilaiset eivät ole, eivät edes papit ja leeviläiset, pysytelleet erillään muista kansoista, kanaanilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, jebusilaisista, ammonilaisista, moabilaisista, egyptiläisistä ja amorilaisista, eivätkä niiden kauhistuttavista tavoista. He ovat ottaneet itselleen ja pojilleen vaimoja näiden kansojen keskuudesta. Näin on pyhä heimo sekoittunut muihin kansoihin. Ja tähän uskottomuuteen ovat ensimmäisinä syyllistyneet johtajat ja päämiehet…     ..Silloin Sekanja, Jehielin poika, Elamin suvusta, alkoi puhua. Hän sanoi Esralle: "Me olemme luopuneet Jumalastamme, kun olemme ottaneet itsellemme vaimoja muiden kansojen keskuudesta. Israelilla on silti vielä toivoa. Meidän on nyt juhlallisesti luvattava Jumalamme edessä, että lähetämme pois kaikki nämä naiset ja heidän synnyttämänsä lapset. Tämä on Herran neuvo, ja myös kaikkien niiden, jotka pitävät Jumalamme käskyt kunniassa. Meidän on tehtävä niin kuin laki vaatii."


Raamattu mainitsee ensimmäistä kertaa sanan heprealainen, kun se kertoo heprealaisesta Abrahamista (1. Moos. 14:13). Sana on hepreaksi 'Ibri', joka merkitsee jonkun ylittänyttä (Biblehub). Raamatussa tämä tarkoittaa usein joen ylittänyttä. Abraham oli alun perin ympärileikkaamaton pakana Kaksoisvirtainmaasta, joka oli ylittänyt Eufrat- ja Jordanjoen tullakseen Israeliin, jonka Jumala antoi hänen sukunsa perintöosuudeksi. Kun Israelin kansa joutui Egyptiin, he palasivat takaisin omaan maahansa ylittämällä Punaisenmeren ja Jordanjoen. Israel on maa, jonka Jumala on antanut niille, joiden esi-isät tulivat kaukaa joen tai meren takaa.   


1. Moos. 14:13: "Muuan pakoon päässyt tuli kertomaan tästä heprealaiselle Abramille, joka tuolloin asui amorilaisen Mamren tammistossa…"


Joos. 24:3, 6-7, 11, 13-15: "Minä toin Abrahamin virran toiselta puolelta ja annoin hänen kulkea eri puolilla Kanaaninmaata. Minä tein suureksi hänen jälkeläistensä määrän…    ..Minä vein teidän isänne pois Egyptistä, ja te saavuitte Kaislameren rantaan, mutta egyptiläiset ajoivat hevosineen ja sotavaunuineen teitä takaa merelle saakka. Silloin isänne huusivat Herraa avuksi, ja hän asetti pimeyden erottamaan teidät egyptiläisistä ja antoi meren vyöryä egyptiläisten päälle ja hukuttaa heidät…    ..Kun te olitte ylittäneet Jordanin ja tulleet Jerikon luo, jerikolaiset taistelivat teitä vastaan, ja samoin amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset. Mutta minä olin teidän kanssanne ja kukistin heidät kaikki…    ..Näin minä annoin teille maan, jota ette ole raivanneet, ja kaupungit, joita ette itse ole rakentaneet, ja te saitte asettua niihin asumaan. Minä annoin teille viinitarhoja ja oliivipuita, joita te ette ole istuttaneet mutta joiden hedelmiä te silti saatte syödä.' "Pelätkää siis Herraa ja palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti. Hylätkää ja hävittäkää ne jumalat, joita esi-isänne palvelivat Eufratin toisella puolen ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa. Mutta jos te ette tahdo palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä palvelette: haluatteko palvella niitä jumalia, joita esi-isänne palvelivat Eufratin toisella puolen, vai amorilaisten jumalia, näiden amorilaisten, joiden maassa te nyt asutte. Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."


Vaikka heprealaisten ei tarvinnut uida vesistöjen yli, niiden ylittämistä vesistön pohjaa pitkin pidetään uskovien upotuskasteen esikuvina (1. Kor. 10:1-4). Juutalaisuuteen kuuluu, että Jumalan valtaistuimen eteen tullaan peseytyneenä puhtaaksi. Heprealainen on sana, joka viittaa upotuskastettuun Kristuksen seuraajaan (artikkeli).  


1. Kor. 10:1-4: (2017): "En tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren halki, saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä, söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se kallio oli Kristus."

 

Raamatun herprea on runollista kieltä, mikä näkyy Uuden testamentin käännösten läpi


Raamatun heprean kielelle on tyypillistä, että se sisältää paljon runollista tekstiä ja sanaleikkejä (YouTube-video). Heprealaisiin sanaleikkeihin voi sisältyä arvoituksia tai kompia. Sanaleikkejä on lähes mahdotonta kääntää toisille kielille, koska käännetyissä sanoissa ei yleensä ole samaa runollista vastaavuutta.


"Tukki tukki tukkitien" on suomalainen sanaleikki, jossa sama sana esiintyy kahdessa eri merkityksessä. Samanlainen sanaleikki on englannin kielessä "painter painted painting" (taidemaalari maalasi taulun). Sanojen monimerkitysten avulla voi tehdä myös koomisia sanaleikkejä esim: "Joskus joutsenet näyttävät kurjilta" tai "Hirvenpaisti paloi poroksi, mutta maku oli hirveä". 


Noin kolmasosa Vanhan testamentin teksteistä on runomuotoon kirjoitettua hepreaa, mitä esiintyy paljon myös Uudessa testamentissa (artikkeli). Jeremialle näytettiin mantelipuun (shaqed) oksa, koska Yehovah valvoo (shaqad), että Hänen sanansa toteutuu.


Jer. 1:11-12: "Herra kysyi minulta: "Mitä näet, Jeremia?" Minä vastasin: "Näen mantelipuun oksan." "Oikein, se on mantelipuun oksa", sanoi Herra, "minä itse valvon, että sanani toteutuu."


Muille kielille käännetyistä Raamatuista on alkutekstin runollisuutta lähes mahdotonta havaita. Teksti täytyy lukea hepreaksi tai palauttaa heprean kielelle, jotta alkuperäinen sanoma tulisi kokonaan esille. Kun Yeshua (Jeesus) opetti kylvämisestä, hänen puheesta muodostui runollinen lause (artikkeli):


Mark. 4:26: "Jeesus sanoi: "Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies (adam) kylvää (zara) siemenen (zera) maahan (adama)"

 

Hoosean kirjaa kertoo asiat myös runollisesti. Israelissa on hedelmällinen Jisreelin laakso, jonka nimi on tässä tapauksessa runollinen Israelin nimi. Jisreel tulee sanoista 'zara' kylvää tai heittää siemeniä (Biblehub) ja 'El' Jumala, mikä viittaa sanaleikin kautta sanaan Israel (Yisrael - Yizreel). Jisreelin nimi merkitsee "Jumala heittää" (Israelin pois maastaan muiden kansojen sekaan) ja toisessa kohtaa "Jumala kylvää" (muista kansoista takaisin haetut israelilaiset omaan maahansa). 

 

Hoos. 1:4-5: "Herra sanoi Hoosealle: "Anna pojalle nimeksi Jisreel, sillä pian minä kostan Jehun suvulle verityöt, jotka hän on tehnyt Jisreelissä, ja teen lopun Israelin kuninkaista. Sinä päivänä minä särjen Israelin jousen Jisreelin tasangolla."

 

Kun Jumala kylvää eli hakee Israelin muista kansoista takaisin kotimaahansa, silloin on suuri Jisreelin päivä. 1992-käännös lisää tekstiin sanat "Jumalan kylvön päivä" selittääkseen, mitä Jisreelin päivä tässä tapauksessa merkitsee.

 

Hoos. 2:2: "Silloin Juuda ja Israel kokoontuvat yhteen. He asettavat itselleen yhteisen johtajan ja leviävät yli koko maan. Totisesti, suuri on oleva Jisreelin päivä, Jumalan kylvön päivä!


Hoos. 2:1-2, 24-25 (2017): "Mutta israelilaisten luku on oleva kuin meren hiekka, jota ei mitata eikä lueta. Siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole kansani', heille sanotaan: 'Elävän Jumalan lapset!' Silloin Juudan miehet ja Israelin miehet kokoontuvat yhteen ja asettavat itselleen yhden Pään; ja he lähtevät siitä maasta liikkeelle, sillä suuri on Jisreelin päivä...    ..ja maa kuulee jyviä, rypälemehua ja öljyä, ja nämä kuulevat Jisreeliä. Kylvän hänet itselleni tähän maahan, armahdan Loo-Ruhamaa ja sanon Loo-Ammille: 'Sinä olet kansani'; ja hän vastaa: 'Jumalani.'"


Jer. 31:27-28: "Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä kylvän Israeliin ja Juudaan uutta elämää: ihmisiä ja eläimiä. Ja aivan kuten olen pitänyt huolen siitä, että Israel ja Juuda revitään ja särjetään, tuhotaan ja hävitetään ja niille tuotetaan onnettomuutta, niin minä nyt huolehdin siitä, että ne rakennetaan ja istutetaan uudelleen, sanoo Herra."

 

Kielen kääntäminen ei koskaan paranna alkutekstiä vaan heikentää sitä. Kääntämisessä on pakko tehdä koko ajan kompromisseja, koska monista syistä ilmaisua ei voi aina siirtää toiseen kieleen täsmällisesti. Kun lauseita käännetään kielestä toiseen useita kertoja peräkkäin, lopulta teksti muuttuu niin paljon, että lauseen alkuperäinen sanoma on vääristynyt olennaisesti. 

 

Rikkinäinen puhelin

Tämä vastaa lasten leikkiä rikkinäinen puhelin, jossa ensimmäinen kuiskaa lauseen seuraavalle, joka kuiskaa sen eteenpäin. Kun viimeinen kertoo kuulemansa, se ei enää vastaa alkuperäistä viestiä. Kun sama tehdään vaihtamalla joka kerta kieltä, niin lause muuttuu paljon nopeammin. Näin on käynyt myös Uudelle testamentille. Vanha testamentti on säilynyt paremmin, koska juutalaiset ovat pyrkineet säilyttämään sen alkukielellä. 

 

Käännös hepreasta kreikaksi on kätkenyt mm. tiedon siitä, miksi Yeshuaa kutsutaan Nasaretilaiseksi. Nasaret on hepreaksi 'Nasrat', mikä tulee heprean sanasta 'netser', joka merkitsee vesaa, juuriversoa (Biblehub). Raamatun profetioissa vesa, juuriverso on yksi Messiaan nimistä (Jes. 11:1), minkä takia Yeshuaa piti kutsua myös Nasaretilaiseksi (Apt. 3:6, 4:10, 10:38, 26:9). Tämä on yksi todiste lisää, että Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu alun perin hepreaksi.


Matt. 2:22-23: "..Saatuaan sitten unessa ohjeen hän meni Galileaan ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi."


Apt. 4:10, 10:38: "niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä…    ..Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla…


Jes. 11:1-2: "Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää. Hänen ylleen laskeutuu Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen Henki, taidon ja voiman Henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon Henki:"


Jes. 53:1-2 (2017): "Kuka uskoo saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan? Hän kasvoi Herran edessä kuin vesa, kuin juuri kuivasta maasta…"

 

Raamatun teksteistä on löytynyt suuri määrä kreikankielisiä käsikirjoituksia keskiajalta, jotka ovat usein keskenään ristiriitaisia. Tutkijat ovat joutuneet arvioimaan, mitkä sanat ovat olleet alun perin Raamatussa ja mikä osa tekstiä on mahdollisesti vioittunut (korruptoitunut) käännös- tai kopiovirheiden tai väärennösten takia. 

 

Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa on ilmeinen ristiriita, joka liittyy Yeshuan (Jeesuksen) syntymän tapahtumiin Betlehemissä ja Jerusalemin temppelissä. Matteuksen evankeliumi kertoo enkelin antamasta käskystä Yeshuan perheelle paeta Egyptiin ja poikalasten surmasta. Luukkaan evankeliumi ei kerro näistä asioista mitään, vaan kertoo Yeshuan perheen palanneen takaisin kotikaupunkiinsa Nasarettiin sen jälkeen, kun Yeshualle oli tehty vastasyntyneelle esikoispojalle kuuluvat rituaalit. Kumpi näistä tarinoista on oikea? Mooseksen laki kielsi juutalaisia palaamasta takaisin Egyptiin, joten Luukkaan evankeliumi on uskottavampi, koska Yeshuan vanhemmat noudattivat lakia.

 

Luuk. 2:22, 39: "Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen... ..Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin."

 

Matt. 2:13: "Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet." 

 

5. Moos 17:16: "Kuningas ei saa pitää hevosia suurin määrin eikä lähettää väkeään Egyptiin hankkimaan sieltä hevosia, sillä Herra on sanonut teille: 'Älkää enää milloinkaan palatko tätä tietä!"

 

Jer. 44:12-14: "En päästä käsistäni myöskään niitä jäljelle jääneitä, jotka päättivät lähteä Egyptiin ja asettuivat sinne asumaan. Egyptissä he kaikki menehtyvät: he kaatuvat miekkaan tai kuolevat nälkään. Miekka ja nälkä surmaavat kaikki pienimmästä suurimpaan. Heitä pilkataan, heistä tulee varoittava esimerkki ja heidän kohtalostaan kirosana. Niin kuin minä rankaisin Jerusalemia, niin minä rankaisen nyt Egyptissä olevia Juudan asukkaita: miekalla, nälällä ja rutolla. Yksikään heistä ei jää jäljelle eikä pelastu. Ei kukaan heistä palaa Juudan maahan, vaikka he sinne ikävöivät ja sinne haluaisivat päästä. Vain muutama harva pelastuu ja palaa takaisin.

 

Aito teksti on johdonmukaista, joka sen lisäksi sisältää yleensä heprealaisia sanontoja (hepreaismeja) ja runollisia sanaleikkejä, kun vioittuneet ja väärennetyt tekstit eivät niitä sisällä (artikkeli). Tämä ei tietenkään ole ainoa kriteeri arvioida tekstin aitoutta, mutta heprealainen runollisuus on hyvin tyypillistä Raamatun ilmaisulle myös Uudessa testamentissa. Aito Uuden testamentin teksti lainaa Vanhaa testamenttia oikein ja selittää sitä oivallisesti, usein jopa runollisesti. Tämän takia Uutta testamenttia ei voi ymmärtää oikein, jos ei osaa ottaa huomioon näitä seikkoja. Eräissä yksittäisissä kohdissa tämä vaikuttaa ratkaisevasti jopa keskeisiin kristinuskon oppeihin.

 

Johanneksen evankeliumi kertoo, miten Yeshua puhui runollisen lauseen sanan kaksoismerkityksen avulla (Joh. 3:8). Heprean sana 'ruach' voi merkitä henkeä, hengitystä tai tuulta (Biblehub).


Joh. 3:8 (2017): "Tuuli (ruach) puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on jokaisen laita, joka on syntynyt Hengestä (Ruach)."

 

Joh. 20:22: "Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki."

 

Joskus kääntäjällä on ollut vaikeuksia erottaa, milloin teksti tarkoittaa Henkeä ja milloin tuulta, mikä tulee esille mm. Hesekielin kirjan eri käännöksistä: 

 

Hes. 37:9 (2017): "Hän sanoi minulle: "Profetoi Hengestä, profetoi, ihmislapsi, ja sano Hengelle: Näin sanoo Herra, Herra: Tule, Henki, neljästä tuulesta ja puhalla näihin surmattuihin, että ne tulisivat eläviksi."

 

Hes. 37:9 (King James Version): "Then said he unto me, Prophesy unto the wind, prophesy, son of man, and say to the wind, Thus saith the Lord God; Come from the four winds, O breath, and breathe upon these slain, that they may live."

 

Kielen käännös kadottaa viestistä jotain ja lähes aina siinä olevan runollisuuden


Vuonna 2003 sai ensi-illan draamaelokuva 'Lost in Translation' (kadonnut käännöksessä), jonka nimi perustuu kuuluisaan aforismiin: "Poetry is what is lost in translation" (mikä käännöksessä menetetään, on runollisuus). Elokuva kertoo yhdysvaltalaisesta miesnäyttelijästä Bob Harrisistä (Bill Murray), joka menee Japaniin tekemään paikallisille suunnattua televisiomainosta Suntory viskistä kahden miljoonan dollarin palkkiota vastaan.

 

Elokuvan idea perustuu siihen, että kieli- ja kulttuurierot aiheuttavat ihmisten välisessä kommunikaatiossa väärinkäsityksiä (Wikipedia). Yhdessä kohtauksessa televisiomainoksen ohjaaja antaa näyttelijälle pitkät ohjeet niihin voimakkaasti eläytyen, minkä jälkeen tulkki kääntää ne englanniksi parilla sanalla kasvot peruslukemilla. Tulkin toiminta on suorastaan koomista. Muutama englannin sana käännettään pitkäksi lauseeksi japaniksi ja pitkä puhe japania käännettään muutamaksi englannin sanaksi. Mitähän tulkki tässä tekee? Eikö hän osaa tulkata vai laittaako hän käännöksiin omiaan? Näyttelijä ei usko, että tulkki olisi kääntänyt kaiken. 


 

 


 

Tämä esimerkki kertoo karun todellisuuden, miten Raamattuakin on muinoin käännetty monin paikoin väärin. Sen lisäksi Raamattuun on tullut virheitä kopioitaessa tekstejä käsityönä papyrukselta toiselle ja pergamentilta toiselle. Virheitä on tullut myös painokoneiden aikana, jolloin koneeseen ladottiin kirjaimet käsin. Näytelmäkirjailija William Shakespearen kuuluisin teos on Hamlet (v. 1601), josta on nykyään useita versioita, koska kopioijat ovat ottaneet vapauden editoida tekstiä. Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, mikä niistä on alkuperäinen.

 

Raamatun opetuksen runollista kieltä ei voi ymmärtää muuten kuin heprean kielen kautta


Vaikka Raamatun runollisuus auttaa ymmärtämään opetuksen alkuperäistä tarkoitusta ja oppeja, niin sillä on myös oma taiteellinen arvonsa. Kielen runollinen kauneus ja oivallisuus ovat eräänlainen Jumalan Sanan sormenjälki. Joku voisi sanoa runollisuutta raamattukoodiksi, mutta mitään salakirjoitettua ilmoitusta siinä ei ole, koska runollista tekstiä pystyy ymmärtämään omin avuin. 


Jesajan kirjassa on paljon huomattavan tärkeitä Messias profetioita, mitä kirja kertoo käyttämällä ennakkokuvia Messiaasta ja runollista ilmaisua. Jesajan kirjaa on paljon mielenkiintoisempaa lukea, kun kiinnittää huomiota sen profetioissa oleviin kielikuviin, jolloin profetiatkin ymmärtää paremmin. 


Raamatussa olevaa Jobin kirjaa sanotaan maailman vanhimmaksi kirjaksi, joka on muutenkin ainutlaatuinen. Se on heprean kielellä kirjoitettu runo, joka luokitellaan tyylilajiltaan runolliseksi draamaksi. Runollinen ilmaisu kärsii jonkin verran kääntämisestä suomeksi, mutta alkukielellä luettuna runous on huippuluokkaa. Jobin kirjasta kertoo lisää artikkeli: 'Edomin kuningas Job oli ennakkokuva Kristuksesta'.


Englantilainen runoilija Alfred Tennyson piti Jobin kirjaa huomattavimpana runotuotteena, jonka ihmiskunta tuntee. Muista teoksen taiteellista arvoa ylistäneistä tutkijoista mainittakoon vielä Robert Lowth, Johann Gottfried von Herder, Ernest Renan, Alexander von Humboldt ja Henrik Schück. Jobin kirja on vaikuttanut mm. John Miltonin ja Goethen teoksiin (Kailo, Uriel: Job, sinä ja minä – kärsimyksen ongelma Jobin kirjan ja nykyhetken valossa, s. 13–14. Helsinki: Kirjaneliö, 1971).


Kun Jobin kirja pohtii ihmisen elämän kärsimystä, niin Laulujen laulun kirja menee tunteiden toiseen ääripäähän. Laulujen laulu kertoo suorasukaisesti sulhasen ja morsiamen välisestä romanttisesta rakkaudesta. Laulujen laulun sanoma on, että Jumala on luonut romanttisen rakkauden avioparin iloksi. 


Laulujen laulua pidetään myös vertauksena Kristuksen ja morsiusseurakunnan välisestä suhteesta. Runon alussa morsian kertoo sulhasestaan, miten ihana on voiteittesi tuoksu ja sinun nimesikin on vuodatettu öljy, jossa on myös sanaleikki. Voiteittesi on hepreaksi 'semaneka' ja nimesi on 'semeka' (Biblehub). Tämä viittaa Messiaaseen, koska se merkitsee voideltua (David Pawson - Laulujen Laulu). 


Laul.l. 1:2-3 (2017): "Hän suudelkoon minua suunsa suudelmilla. Sillä rakkautesi on suloisempi kuin viini. Suloinen on voiteittesi tuoksu, vuodatettu öljy on nimesi. Sen tähden nuoret neitsyet rakastavat sinua."


Laulujen laulu kertoo monissa kohdissa miehen ja morsiamen rakkaudesta ihanassa puutarhassa. Jumalan puutarhan nimi on Eeden, joka merkitsee mielihyvää. Kun Saara oli tullut vanhaksi, hän sanoi, että voiko kuihtuneella puulla olla vielä halua aviomiestään kohtaa käyttämällä halua merkitsevää sanaa 'eden' (pleasure, 1. Moos. 18:12; Biblehub). 


Jotta heprealaista runoutta voi ymmärtää, tulee tuntea heprean kielelle ainutlaatuiset sanonnat (idiomit). Hepreassa "pestä jalat" on myös kiertoilmaisu seksuaaliselle yhdynnälle, mitä käytetään myös Laulujen laulun kirjan runollisessa sanaleikissä (5:3). Daavid oli tehnyt aviorikoksen Urian vaimon Batseban kanssa, joka tuli raskaaksi. Daavin yritti peittää aviorikosta pyymällä sotilastaan Uriaa menemään kotiinsa ja pesemään jalkansa. Uria ymmärsi, mitä Daavid tarkoitti, ja vastasi, ettei hän voinut mennä kotiinsa makaamaan vaimonsa kanssa, koska koko Israelin kansa asui silloin ulkosalla lehtimajoissa. 


2. Sam. 11:7-8, 11 (2017): "Uuria tuli Daavidin luo, tämä kysyi, kuinka Jooab ja väki voivat ja kuinka sota menestyi. Daavid sanoi Uurialle: "Mene kotiisi ja pese jalkasi."..      ..Mutta Uuria sanoi Daavidille: "Arkki ja Israel ja Juuda asuvat lehtimajoissa, herrani Jooab ja herrani palvelijat ovat leiriytyneinä kedolla. Menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät ja sinun sielusi elää: sitä minä en tee."


Laul.l. 5:3 (1933/38; morsian sanoo): "Olen ihokkaani riisunut; pukisinko sen päälleni enää? Olen jalkani pessyt; tahraisinko ne taas?"


Laulujen laulun luvussa 5 on niin suorasukaisia heprealaisia sanaleikkejä avioparin rakkaudesta, ettei sitä tohdi käymään nyt tarkemmin läpi. Kirjaimellisen kerronnan rinnalle on luotu sanaleikeillä toinen tarina kahden rakastavaisen fantasioista hyvin oivallisella tavalla, jonka ymmärtää vain heprean kielen kautta Tästä kohdasta on esittänyt oman tulkintansa Cornellin yliopiston teologian professori Gary A. Rendsburg artikkelissaan: 'Word Play in Biblical Hebrew: An Eclectic Collection'.


Laul.l. 5:2: "(Neito:) Minä nukuin, mutta sydämeni valvoi. Kuulin koputusta -- rakkaani tulee! (Mies:) Avaa ovesi, rakkaani, kalleimpani, pieni kyyhkyni, kaikkeni! Tukkani on kasteesta märkä, yön pisarat noruvat hiuksiltani."


Ilm. 3:20: "Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän."


Laul.l. 7:13-14: "Aamulla lähdemme viinitarhoihin katsomaan, joko viiniköynnös versoo ja nuput aukenevat, joko kukkii granaattiomenapuu. Siellä annan sinulle rakkauteni. Lemmenmarjat levittävät tuoksuaan, kaikki herkut ovat tarjolla ovellamme, uudet ja vanhat. Rakkaani, sinulle ne olen säästänyt!"


Laul. 5:3-5 (1933/38): ""Olen ihokkaani riisunut; pukisinko sen päälleni enää? Olen jalkani pessyt; tahraisinko ne taas?" Rakkaani pisti kätensä ovenreiästä sisään. Silloin minun sydämeni liikkui häntä kohden; minä nousin avaamaan rakkaalleni, ja minun käteni tiukkuivat mirhaa, sormeni sulaa mirhaa salvan kädensijoihin."

 

Abrahamin pojan Iisakin nimi tarkoittaa nauramista – onko se naurun asia? 


Psalmi 2:ssa on erittäin tärkeä Messias profetia Jumalan Pojasta, ylösnousemuksesta ja Hänen rautaisesta sauvasta, mikä sekin on kirjoitettu runomuotoon. Psalmit ovat kaikki runoja. Heprealaisen runouden perusteet on opetettu artikkelissa: 'Jumalan Pojalla on rautainen sauva'. 

 

Kun Jumala ilmoitti hedelmällisyytensä menettäneille vanhuksille Abrahamille ja Saaralle, että he saavat pojan, he nauroivat Jumalalle. Nauru tarkoitti, että heidän mielestä pojan saaminen oli mahdoton ajatus. 


Nauramisesta kehkeytyi runollinen sanaleikki, joka päätyy ajatukseen, että se nauraa parhaiten, joka viimeksi nauraa. Sana nauraa on hepreaksi 'tsachaq' (Biblehub). Abraham sai pojan Iisakin, jonka hepreankielinen nimi on 'Yitschaq', mikä merkitsee 'hän nauraa' (Biblehub).


1. Moos. 17:17-19, 18:11-14: "Abraham heittäytyi kasvoilleen, mutta naurahti, sillä hän ajatteli: "Voiko satavuotiaalle miehelle muka syntyä lapsia, ja voisiko Saara, joka on yhdeksänkymmenen, vielä synnyttää?" Ja Abraham sanoi Jumalalle: "Kunpa Ismael saisi elää sinun huolenpitosi alaisena!" Jumala sanoi: "Vaimosi Saara synnyttää sinulle pojan, ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Iisak…    ..Abraham ja Saara olivat jo vanhoja ja ikääntyneitä, eikä Saara voinut enää saada lasta. Siksi Saara naurahti itsekseen ja ajatteli: "Voisiko näin kuihtuneessa naisessa vielä herätä halu? Miehenikin on jo käynyt vanhaksi." Silloin Herra kysyi Abrahamilta: "Miksi Saara nauroi? Miksi hän ajatteli: 'Voisinko minä todella vielä synnyttää, vaikka olen näin vanha?' Onko Herralle mikään mahdotonta? Ensi vuonna minä palaan luoksesi tähän samaan aikaan, ja silloin Saaralla on poika." Saara väitti: "En minä nauranut", sillä hän oli peloissaan. Mutta Herra sanoi: "Saara, kyllä sinä nauroit."


Abraham oli valmis uhraamaan poikansa Iisakin Jumalan käskystä, mutta Jumala kuitenkin peruutti käskyn, joka oli profeetallinen ennakkokuva siitä, miten Taivaan Isä uhrasi Poikansan Golgatalla lunastaakseen omakseen suuret määrän Häntä seuraavia ihmisiä. Heprean sana Abram merkitsee korkeaa isää. Jumala antoi Abramille uuden nimen Abraham, jonka osat "ab rab am" merkitsevät isä suuren kansan. Korkea isä sai lupauksen olla kansojen paljouden kantaisä. 


1. Moos. 17:5-6: "Älköön siis nimesi enää olko Abram, vaan olkoon se Abraham, koska minä teen sinusta kansojen paljouden isän. Minä annan sinulle paljon jälkeläisiä, ja sinusta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita."


Psalmi 2:ssa on huomiota herättävä kohta, kun Jumala nauraa niille, jotka uhittelevat Häntä vastaan, koska Hänen Poikansa on palannut takaisi Siionin vuorelle ottamaan kuninkuutensa. Nauru on runollinen tapa ilmaista, mitättömänä Jumala pitää vihollistensa uhoa. Jumala ei vielä nauranut, mutta Jumala nauraa silloin, kun Hänen poikansa ottaa vallan Siinonin vuorella ja kansat kääntyvät heitä vastaan (Ps. 2:2-9). 


Abrahamin poika Iisak oli ennakkokuva Jumalan Pojasta. Iisakin nimi muistuttaa, että Jumala nauraa niille, jotka erehtyvät vastustamaan Hänen Poikaansa, sillä Hän on täysin ylivertainen ihmisiin nähden.


Ps. 2:2-9 (2017): "Maan kuninkaat nousevat, vallanpitäjät yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen Messiastaan vastaan: "Katkaiskaamme heidän siteensä, heittäkäämme päältämme heidän köytensä." Hän, joka taivaassa asuu, nauraa. Herra pilkkaa heitä. Silloin hän on puhuva heille vihassaan, saattava heidät kiivaudessaan kauhun valtaan: "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin pyhälle vuorelleni." Kerron Herran säädöksen, jonka hän minulle lausui: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinulle perinnöksi ja maan ääret omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, kuin saviastian sinä särjet heidät." (synnyttäminen tarkoittaa tässä kohdassa ylösnousua haudasta; Apt. 13:30-37)


Ps. 37:12-15: "Jumalaton punoo juonia vanhurskasta vastaan ja irvistelee hänelle vasten kasvoja. Herra nauraa jumalattomalle, hän tietää, että tilinteon päivä tulee. Jumalattomat paljastavat miekkansa, jännittävät jousensa kaataakseen köyhän ja avuttoman, surmatakseen suoran tien kulkijat. Mutta heidän miekkansa osuu heidän omaan sydämeensä ja heidän jousensa särkyy."


Raamatussa kerrotaan usein sama asia kahdella eri tavalla, koska se tyypillistä heprealaiselle runollisuudelle


Heprealaiseen runollisuuteen kuuluu kerto, jota kutsutaan myös parallelismiksi. Runossa on kaksi peräkkäistä lausetta, jotka kertovat samasta asiasta, mutta toisin sanoen. Runossa voi olla myös kumoavaa parallelismia, jossa säkeiden ilmaisemat ajatukset ovat toisilleen vastakkaiset, kuten on näissä esimerkkirunoissa:


"Rahalla voit ostaa kellon, mutta et voi ostaa aikaa
Rahalla voit ostaa sängyn, mutta et voi ostaa levollista unta
Rahalla voit ostaa talon, mutta et voi ostaa kotia
Rahalla voit ostaa vakuutuksen, mutta et voi ostaa turvallisuutta
Rahalla voit ostaa porton, mutta et voi ostaa rakkautta
Rahalla voit ostaa lääkärin, mutta et voi ostaa terveyttä
Rahalla voit ostaa hautamuistomerkin, mutta et voi ostaa iankaikkista elämää
"

 

Laulusta 'Hand on Your Heart':

"Well, it's one thing to fall in love
But another to make it last

I thought that we were just beginning
And now you say we're in the past...

..You know it's one thing to say you love me
But another to mean it from the heart
"

 

Raamatussa on tuomari Simsonin esittämä visainen arvoitus. Hän oli ennen arvoituksen tekemistä kohdannut tiellä leijonan, jota pidetään eläinkunnan vahvimpana eläimenä. Simson repi kappaleiksi leijonan Jumalan antamalla voimalla. Myöhemmin hän meni katsomaan leijonan raatoa, jonka sisälle oli tullut mehiläispesä, josta Simson otti hunajaa syötäväksi. Raamatun aikana ei ollut vielä keksitty sokeria, joten hunaja oli yksi makeimmista ellei makein ruoka. Simson ei kertonut tästä kenellekään.


Simson esitti filistealaisille arvoituksen: "Lähti syöjästä syötävä, lähti väkevästä makea." Filistealaiset eivät kyenneet ratkaisemaan sitä, mutta yllyttivät Simsonin morsiamen urkkimaan ratkaisun arvoitukseen. Lause on runollista hepreaa (artikkeli). Ratkaisu löytyy lauseen runollisesta parallelismista. Ensimmäisessä virkkeessä kerrotaan syöjästä eli pedosta ja toisessa virkkeessä siihen viittaa väkevä. Väkevä syöjä on leijona. Ensimmäisessä virkkeessä mainitaan syötävä ja toisessa siihen viittaa makea, jolloin kyse on hunajasta.


Tuom. 14:14, 18: "Niin Simson sanoi heille: -- Lähti syöjästä syötävä, lähti väkevästä makea. Kolmen päivän ajan sulhaspojat yrittivät turhaan ratkaista arvoitusta…   ..seitsemäntenä päivänä, juuri ennen auringonlaskua, kaupungin miehet sanoivat Simsonille: -- Mikä makeampi hunajaa, mikä väkevämpi leijonaa? Simson sanoi heille: -- Ellette olisi vasikallani kyntäneet, ette olisi arvoitustani ratkaisseet."


Yeshua (Jeesus) sanoi olevansa tie, totuus ja elämä. Tässä lauseessa oli runollinen kerto, jossa puhuttii kolmella sanalla samasta asiasta. Kun lainoppinut juutalainen kuulee nämä kolme sanaa, hän ymmärtää sen tarkoittavan lakia.


Yeshua sanoi menevänsä Isän luokse valmistamaan opetuslapsilleen asuntoa ja sanoi opetuslasten tuntevan tien Isän luokse. Tällä kertaa Tuomas ei ymmärtänyt Yeshuaa, joten hän kysyi, missä se tie on? Sitten Yeshua vastasi olevansa itse tie, totuus ja elämä. Joka on nähnyt Hänet on nähnyt Isän (Jes. 9:5). Hänen luokse pääsee, kun tuntee, mitä tarkoittaa tie, totuus ja elämä. 

Joh. 14:2-9: "Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen." Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet." Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä." Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän..."

Heprean sana 'derek' merkitsee tietä, matkaa, suuntaa, käytöstapoja, elämäntapaa (Biblehub). 'Kulkea Yehovan tietä' on heprealainen idiomi (sanonta), joka tarkoittaa lain noudattamista. 

2. Moos. 18:20: "Neuvo kansalle tarkoin säännökset ja lait, opeta sille tie, jota sen tulee kulkea, ja kaikki, mitä sen tulee tehdä."

Heprean sana 'emeth' merkitsee totuutta, uskollisuutta (Biblehub). Raamatun mukaan totuus on kirjoitettu Mooseksen lakiin, Jumalan käskyihin.

Ps. 119:142, 151: "Sinun oikeamielisyytesi on ikuinen, sinun lakisi on totuus…    ..Sinun käskyissäsi on totuus."

Heprean sana 'chay' merkitsee elämää (Biblehub). Raamatun mukaan lain noudattaminen uskossa Yeshua HaMashiachiin antaa ikuisen elämän. Yeshua opetti tämän asian myös opetuslapsilleen. 

Joh. 12:50: "ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua."

5. Moos. 30:15-16, 32:46-47: "Minä olen tänään pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon. Jos te noudatatte Herran, Jumalanne, lakia, jonka minä teille nyt annan, ja jos rakastatte Herraa, vaellatte hänen teitään ja noudatatte hänen käskyjään, säädöksiään ja määräyksiään, te saatte elää…     ..Painakaa sydämiinne kaikki ne sanat, jotka minä tänä päivänä teen todistajiksi teitä vastaan, niin että käskette lapsianne tarkasti täyttämään kaikki tämän lain sanat." Sillä se ei ole turha sana, joka ei koskisi teitä, vaan siinä on teidän elämänne. Sen sanan varassa te elätte kauan siinä maassa, johon te menette Jordanin yli ottamaan sen omaksenne."

Matt. 19:16-17: "Eräs mies tuli kysymään Jeesukselta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?" Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sinä minulta hyvästä kyselet? On vain yksi, joka on hyvä. Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä."


Yeshua (Jeesus) kertoi lopun ajoista Matteuksen evankeliumin luvussa 24, jossa on vertaus viikunapuusta, joka tulee lehteen. Perinteisissä käännöksissä lukee, kun viikunapuu tulee lehteen, kesä on lähellä, mutta alun perin Yeshua ei tarkoittanut kesää vaan kesähedelmää, mitä kääntäjä ei ole ymmärtänyt alkuperäisestä heprealaisesta käsikirjoituksesta. Eräät ateistit ovat väittäneet, että Yeshua olisi ollut väärä profeetta, koska Yeshuan sukupolven aikana ei tullut maailman loppua, mikä on väärä tulkinta Hänen puheista.


Yeshuan puheessa on hepreankielinen sanaleikki. Yeshua puhuu ensin lopun ajan ahdingosta ja jakeessa Matt. 24:13 kertoo, että joka kestää loppuun asti, hän pelastuu. Yeshua ei viitannut Hänen sukupolveensa vaan tulevaan sukupolveen, joka tulee kokemaan lopun ajan ahdingon, mikä tulee ilmi myös heprealaisesta sanaleikistä. Sana loppu on hepreaksi 'qets' (Biblehub). Yeshua sanoi, kun viikunapuu tulee lehteen, silloin kesähedelmä on lähellä, joka on hepreaksi 'qayits', joka voi tarkoittaa myös kesää, mutta tässä asiayhteydessä se tarkoittaa kesän hedelmiä (Biblehub). Kun lopun ajan ennusmerkit ahdingosta alkavat toteutua, silloin lopun aikojen sadonkorjuu on lähellä (Joel 4:13, Ilm. 14:14-20). Yeshuan sanaleikki viittaa Aamoksen profetiaan, jossa puhutaan korillisesta kesähedelmiä ja lopun ajan tuomiosta, mistä löytyy sama sanaleikki (Aam. 8:1-3; YouTube-video).


Matt. 24:3, 13, 32-34  "Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi ja tämän maailman lopusta?"..    ..Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu…    .."Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä. Samalla tavoin te kaiken tämän nähdessänne tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu."


Aam. 8:1-3 (2017): "Tämän Herra, Herra näytti minulle: Katso, oli korillinen kesän hedelmiä. Hän sanoi: "Mitä sinä näet, Aamos?" Minä vastasin: "Korillisen kesän hedelmiä." Herra sanoi minulle: "Kansalleni Israelille on tullut loppu en enää mene sen ohi. Sinä päivänä temppelin virret muuttuvat valitukseksi – tämä on Herran, Herran sana – ruumiita on paljon, kaikkialle heiteltyjä. Hiljaa!"


Joel 4:13 (2017): "Lähettäkää sirppi, sillä sato on kypsynyt. Tulkaa polkemaan, sillä kuurna on täynnä ja viinialtaat pursuavat yli, sillä heidän pahuutensa on suuri."


Johanneksen evankeliumin lopussa on vaikeatajuinen kohta, jossa Yeshua (Jeesus) kysyy kolme kertaa Pietarilta, rakastaako Pietari Yeshuaa? Pietari vastaa kolme kertaa kyllä, minkä jälkeen Yeshua kehottaa ruokkimaan, kaitsemaan ja ruokkimaan lampaitaan (Joh. 21:15-17). Kun kreikkalainen teksti palautetaan heprean kielelle, siitä paljastuu runollinen sanaleikki, mikä taas kerran todistaa, että Yeshua puhui hepreaa ja erittäin taitavasti runoillen. Tästä on tehty yksityiskohtainen selitys, joka on osoitettu hepreaa ja kreikkaa osaaville lukijoille (artikkeli).

 

Paavalin kirjeiden kreikkalaisissa käännöksistä näkyy läpi heprean kielen rakenteet


Paavali kirjoitti kirjeensä diasporassa oleville juutalaisille seurakunnille alun perin hepreaksi, jotka sitten käännettiin arameaksi ja kreikaksi. Heprean kielessä ei ole superlatiiveja, joten esim. korkein kuningas sanotaan hepreaksi kuninkaiden kuningas, minkä Paavali myös kirjoitti Timoteukselle ja lopuksi sanoi heprean kielellä 'amen', joka merkitse totisesti, varmasti (Biblehub). Paavali kirjoitti Timoteukselle hepreaksi, koska hänen äitinsä oli juutalainen, jolta Timoteus oli oppinut heprean kielen (Apt. 16:1). 


1. Tim. 6:15-16: "Sen antaa aikanaan tapahtua ylistettävä ja yksin hallitseva Jumala, kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra. Hän yksin on kuolematon, hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Hänen on kunnia ja ikuinen valta. Aamen."


5. Moos. 10:17 (2017): "Sillä Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja pelottava Jumala..."

 

5. Moos. 10:17: "Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja korkein Herra, suuri, väkevä ja pelottava Jumala."


Filippiläiskirjeessä on erikoinen kohta, jossa sanotaan Paavalin olleen heprealainen heprealaisista vanhemmista syntynyt. On itsestään selvää, että heprealainen on syntynyt heprealaisista vanhemmista, joten teksti on erikoinen. Paavali sanoi alun perin hepreaksi olevansa "heprealainen, heprealainen", mikä tarkoitti hänen olleen kaikkein heprealaisin, suorastaan pilkun tarkka fariseus ja lainkiivailija (Fil. 3:5-6). Kääntäjä ei ymmärtänyt tätä heprealaista sanontaa, joten se käännettiin kreikaksi "heprealainen, heprelaisista (vanhemmista syntynyt)", vaikka Paavali tarkoitti kaikkein heprealaisinta fariseusta.


Fil. 3:5 (1933/38): "joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus, intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton."

 

Johannes kuuli taivaassa heprean kieltä, minkä hän kirjoitti Ilmestyskirjaan. Hepreankielinen Ilmestyskirja käännettiin myöhemmin kreikaksi, minkä takia korkein Kuningas on edelleen heprealaisessa muodossa kuningasten Kuningas. 

 

Ilm. 19:4, 16: "..He sanoivat: -- Aamen. Halleluja!..    ..Hänellä on viitassa lanteillaan kirjoitettuna nimi: "Kuningasten Kuningas ja herrojen Herra."

 

Ps. 89:28 (2017): "Minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi." 

 

Kun heprean kielessä sana pyhä toistetaan kaksi kertaa, se tarkoittaa temppelissä olevaa kaikkeinpyhintä. Kun sana toistetaan kolme kertaa, se tarkoittaa enemmän kuin kaikkeinpyhin, joka tarkoittaa Israelin Jumalaa Yehovaa.


Ilm. 4:8: "..Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva."


Ps. 97:9: "Herra, sinä olet Korkein, maailman valtias, kaikkia jumalia korkeampi."

 

Viime vuosina on löytynyt hepreankielisiä käsikirjoituksia Uudesta testamentista, joita ei ole voitu kääntää kreikkalaisista versioista

 

Käsikirjoitusta digitoidaan (kuva)
Roomalaiskatolinen kirkko takavarikoi aikanaan kaikki hepreankieliset Raamatun tekstit, koska niiden hallussapito oli kielletty, minkä takia jotkut niistä päätyivät kirkon varastoihin mahdollisesti esim. oikeudenkäyntiä varten, minne ne kuitenkin unohtuivat. Luostareissa on paljon muinaisia kirjoituksia, joista osa on luovutettu paikalliselle kirjastolle säilytettäväksi ja tutkittavaksi tietämättä yhtään, mitä niissä oikeasti on ollut. Uuden testamentin hepreankielisiä käsikirjoituksia on alkanut löytyä yhä enemmän, koska kirjastot ovat alkaneet digitoimaan ja luetteloimaan varastoissaan olleita paperipinoja (YouTube-video ja artikkeli). 

Tutkijoiden mielestä Ilmestyskirja on kieliopillisesti erittäin huonoa kreikan kieltä, mikä osoittaa, ettei se ole alun perin kirjoitettu kreikaksi (YouTube-video ja Wikipedia). James S. Trimmin mukaan Ilmestyskirja on alun perin kirjoitettu hepreaksi ja se olisi palautettavissa hepreaksi. Kreikkalaisessa käännöksessä olevat lukuisat kielioppivirheet johtuvat siitä, että kääntäjä muutti heprean sanat kreikan sanoiksi ilman taitoa ottaa huomioon kielten välisiä eroja esim. sanojen suvuissa ja muissa kielioppisäännöissä, jolloin kreikkalaiseen käännökseen jäi heprean kieliopin rakenteet. Trimmin mukaan, kun kreikkalainen teksti käännetään samalla metodilla takaisin hepreaksi, saadaan hyvää heprean kieltä (YouTube-video).

 

Oxfordin yliopiston kirjasto (kuva)

Intialaisesta Cochinin synagogasta löytyi vuonna 1806 Uuden testamentin kirjoja heprean kielellä, jotka päätyivät Cambridgen ja Manchester yliopistojen kirjastoihin. Niiden joukossa olevasta Ilmestyskirjasta on tehty kaksi käännöstä englanniksi vuosina 2021-2024, jotka eivät tuo mitään dramaattisia muutoksia verrattuna kreikkalaiseen käännökseen, mutta niissä on monia mielenkiintoisia ja merkityksellisiä yksityiskohtia. Käännökset eroavat hieman toisistaan, joten niitä kannattaa lukea rinnakkain. 

 

Janice F. Bacan tekemä käännös vertailee kreikkalaista ja heprealaista tekstiä hyvin havainnollisesti ('Cochin Hebrew Revelation MS Oo.1.16.2 Translation - With Late Second Temple Hebrew and Aramaisms'). Justin J. Van Rensburgin tekemä käännös on siitä mielenkiintoinen, että sen johdannossa hän analysoi tieteellisesti mutta kansantajuisesti, miksi teksti ei ole käännös kreikasta eikä arameasta vaan perustuu mitä ilmeisimmin alkuperäiseen hepreankieliseen Ilmestyskirjaan ('The Hebrew Revelation, James and Jude'). Kun heprealainen teksti viittaa johonkin Vanhan testamentin kohtaan, se lainaa ja opettaa sitä tarkemmin kuin kreikkalainen teksti, mikä todistaa sen puolesta, että teksti on alun perin kirjoitettu hepreaksi (YouTube-video). Heprealaisessa tekstissä on myös Raamatulle tyypillistä runollisuutta ja lukuisia sanaleikkejä, jotka eivät soinnu muilla kielillä ja joita ei ole muutenkaan kreikkalaisessa tekstissä (artikkeli).

 

Ilm. 3:7-8 (2017): "..Näin sanoo Pyhä ja Tosi, jolla on Daavidin avain (maphteach), se, joka avaa (poteach), eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa (liphtoach): Tiedän tekosi. Katso, olen pannut eteesi avoimen (patuach) oven (petach)..."

 

James S. Trimmin mukaan Intiasta löytynyt hepreankielinen Ilmestyskirja olisi kuitenkin käännös kreikan kielestä mutta ei siitä versiosta, mihin nykyajan Raamattu perustuu (artikkeli). Kyse olisi mitä ilmeisimmin varhaisemmasta versiosta. Hepreakielisessä Ilmestyskirjassa on lauseita, joita ei voi mitenkään kääntää käytössämme olevasta kreikkalaisesta tekstistä. Todennäköisempää on kuitenkin se, että hepreankielinen Ilmestyskirja perustuu alun perin hepreaksi kirjoitettuun tekstiin, mutta siihen on saatettu myöhemmin tehdä pieniä lisäyksiä kreikkalaisesta Ilmestyskirjasta, jolloin kreikan kielen vaikutus on tullut näkyviin joihinkin yksittäisiin kohtiin, millä ei näytä olevan olennaista vaikutusta itse asiaan (esim. Ilm. 9:11). Intiasta löytynyt hepreankielinen Ilmestyskirja on hyvin mielenkiintoinen ja siitä kannattaa tehdä jatkotutkimuksia.

 

Matteuksen evankeliumista on löytynyt hepreankielisiä käsikirjoituksia mm. Shem Tov, DuTillet (kirja) ja Munster (kirja). Espanjassa asunut juutalainen lainopettaja Shem Tov julkaisi keskiajalla hepreankielisen kirjan, johon hän oli lisännyt Matteuksen evankeliumin, josta tiedämme, ettei se ole käännös kreikasta, mutta kreikkalainen evankeliumi voi olla käännös siitä alkuperäisestä heprealaisesta tekstistä, mihin Shem Tov perustuu (YouTube-video). Shem Tovin aikana juutalaisia pakkokäännytettiin roomalaiskatolisuuteen ja vaadittiin luopumaan Mooseksen lain noudattamisesta. Shem Tovin tarkoitus oli todistaa kirjallaan, ettei kristityt noudattaneet Yeshuan (Jeesuksen) opetuksia, koska Yeshua vaati noudattamaan Mooseksen lakia. Shem Tovin heprealaisesta käsikirjoituksesta kertoo lisää artikkeli: 'Elia on suuri ennusmerkki Messiaan Valtakunnan tulosta'. 


Matt. 27:46-47 (Shem Tov hebrew tr. English): "Jesus cried in a loud voice saying, in the holy language: My God, My God, why have you forsaken me. One of those standing there said: This one is calling for Elijah." (holy language tarkoittaa hepreaa; Jeesus sanoi hepreaksi "Eeli, Eeli, lama asavtani"; artikkeli kirjasta: Brent Minge, 'Jesus spoke Hebrew: busting the "Aramaic" myth')

 

Löytyneissä hepreankielisissä evankeliumeissa on paljon kohtia, joita ei ole voitu kääntää kreikasta, mutta kreikkalaiset käännökset on voitu tehdä hepreasta. Heprealaisilla evankeliumeilla ei voi sellaisenaan korvata korruptoitunutta (vioittunutta) kreikkalaista evankeliumia, koska nekään eivät ole aina täysin virheettömiä, mutta niiden perusteella on voitu ratkaista useita ilmeisen virheellisiä ja ristiriitaisia kohtia kreikaksi käännetyistä teksteistä.

 

Kreikankielisessä tekstissä olevia ristiriitoja voidaan korjata palauttamalla se hepreaksi


Kreikkalaisessa Matteuksen evankeliumissa on monia epäjohdonmukaisuuksia. Yksi niistä kieltää vannomasta kokonaan, mikä on Mooseksen lain vastaista opetusta, koska laissa käsketään eräissä tilanteissa vannomaan (2. Moos. 22:7-10; 5. Moos. 6:13, 10:20). Heprealainen evankeliumi ei kiellä vannomasta, mutta kieltää vannomasta väärin eli valheellisesti, mikä lukee myös laissa (3. Moos. 19:12). Kreikkalaisesta evankeliumista on otettu pois yksi sana, minkä takia heprealaista evankeliumia ei ole voitu kääntää siitä, mutta kreikkalainen evankeliumi on voitu kääntää hepreasta. Kreikkalaisessa tekstissä oleva virhe on opillisesti merkittävä, koska se antaa lukijalle virheellisen vaikutelman, että Yeshua (Jeesus) olisi kääntynyt lakia vastaan ja kumonnut käskyn, jolloin Hän olisi tehnyt syntiä (Matt. 5:19, 1. Joh. 3:4). Todellisuudessa Hän opetti noudattamaan lakia ja vannomaan totuudenmukaisesti (Matt. 5:17-18).


Matt. 5:33-34 (1933/38): "Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'. Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,"


Matt. 5:34-35 (Shem Tov tr. English): "But I say to you, that you must not swear by anything falsely, not by heaven which is the throne of God, nor by the earth which is His footstool, nor by [Jerusalem] which is His city."


Heprean kielessä sanoilla voi olla eri merkityksiä riippuen asiayhteydestä. Kääntäjät eivät ole osanneet ottaa huomioon asiayhteyttä ja kääntäneet sanan väärin niin, että tekstistä on tullut epäjohdonmukainen.


Kreikkalaisen käännöksen mukaan hengessä köyhä on autuas, mikä ei voi pitää paikkansa, koska hengessä puutteellinen ei voi olla autuas. Heprean sana 'ani' voi merkitä köyhää tai nöyrää, joka on käännetty kreikaksi köyhä, kun olisi tässä asiayhteydessä pitänyt kääntää nöyrä (Biblehub ja YouTube-video). Jos hepreankielinen teksti olisi käännetty kreikasta, lopputulos olisi ollut toinen ja sisältänyt ilmiselvän epäjohdonmukaisuuden. Vastaavia esimerkkejä on Uudessa testamentissa monia muitakin.


Matt. 5:3 (1933/38) "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta."


Matt. 5:3 (Shem Tov, Howard): "Blessed are the humble of spirit for theirs is the kingdom of heaven."


Ps. 37:11 (1933/38): "Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta."

 

Jes. 57:15 (1933/38): "..Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi."

 

Kreikkalainen Matteuksen evankeliumi väittää Jeesuksen vaatineen kaikkia kristittyjä noudattamaan fariseusten opetusta vaikkakaan ei ottamaan mallia heidän omista teoistaan. Miten ihmeessä Yeshua (Jeesus) voi käskeä noudattamaan fariseusten opetusta, koska muuten Hän arvosteli fariseuksia Mooseksen lain kumoamisesta?


Matt. 23:1-4: "Sitten Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen: "Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista. He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa."

 

Mark. 7:6-11: "Hän vastasi heille: "Te tekopyhät! Oikein on Jesaja teistä ennustanut. Onhan kirjoitettu: -- Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta. Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä. Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä." Ja hän jatkoi: "Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne. Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla'. Mutta te opetatte toisin...


Ristiriita johtuu huonosta käännöksestä (Matt. 23:1-3). Väärä käännös on voinut syntyä vain yhden pienen viivan johdosta, joka erottaa hepreaksi kirjoitettuna "hän sanoo" ja "he sanovat", mikä on aiheuttanut muutoksen koko asiasisältöön (YouTube-video). Hepreankielinen Matteuksen evankeliumi kertoo, mitä Yeshua opetti alun perin: Fariseukset ja kirjanoppineet ovat Mooseksen istuimella. Sen takia tehkää tunnollisesti, mitä Mooses sanoo teille, mutta älkää noudattako heidän (fariseusten) perinnäissääntöjään ja tapojaan, koska he puhuvat, mutta eivät itse noudata Mooseksen lakia. 


Matt. 23:2-3 (Shem Tov in English, Nehemia Gordon): "The Pharisees and sages sit upon the seat of Moses. Therefore, all that he (Mooses) says to you, diligently do, but according to their reform (takanot) and their precedentents (ma’asim) do not do, because they talk but do not do."

 

Matt. 5:17: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan."

 

Uusi testamentti on kirjoitettu alun perin hepreaksi 

 

Kirkkoteologi Papias on kertonut (noin 120 jKr.), että Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu alun perin hepreaksi, jota ulkomaalaiset yrittivät kääntää parhaan kykynsä mukaan (Wikipedia). Otetaan kansantajuisia esimerkkejä, jotka todistavat, ettei evankeliumeja ole voitu kirjoittaa alun perin kreikaksi. 

 

Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa on Yeshuan (Jeesuksen) sukuluettelot, jotka ovat täysin erilaiset toistensa kanssa (Matt. 1:1-17, Luuk. 3:23-38). Esim. Matteuksen mukaan Joosefin isä oli Jaakob, mutta Luukkaan mukaan isä oli Eeli. Ongelma johtuu siitä, että kreikan kautta väärin käännetystä tekstistä lukija ei huomaa, että Matteuksessa on Joosefin sukuluettelo, kun Luukkaassa on Marian sukuluettelo. Heprean sana 'ben' merkitsee yleensä poikaa, mutta voi tarkoittaa myös vävyä (eng. son-in-law). Kuningas Saul kutsui Daavidia pojakseen (ben), koska Daavid oli Saulin vävy (1. Sam. 24:17). Joosef ei ollut Eelin poikaa vaan Marian isän Eelin vävy. Joosef oli Jaakobin poika, kuten Matteuksen evankeliumi kertoo.


Luuk. 3:23 (2017): "Hän, Jeesus, oli aloittaessaan toimintansa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, kuten luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika,"


Matt. 1:16 (2017): "Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, hänen, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi."


Isä meidän -rukous löytyy sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumista, mutta rukoukset eivät täsmää. Luukkaan evankeliumin versiossa pyydetään syntejä anteeksi, mutta Matteuksen evankeliumissa pyydetään rahalainoja anteeksi. 


Matt. 6:12 (1933/38): "ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;"


Luuk. 11:4: "ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme…"


Ristiriita on syntynyt, kun alkutekstejä on käännetty kreikaksi. Kääntäjä on joutunut tekemään valinnan kääntääkö hän heprean sanan 'mechol' antaa anteeksi synnit vai velat, joita sana voi merkitä. Matteuksen evankeliumin kääntäjä valitsi pyyntöön rahalainat kun Luukkaan evankeliumin kääntäjä valitsi pyyntöön synnit annettavaksi anteeksi. 


Raamatun aikana velkakirjasta pyyhittiin vedellä velallista rasittavat velat pois rivi riviltä, sillä sana 'mechol' tulee sanasta 'machah', joka merkitsee pyyhkiä pois (Biblehub). Papyrukseen kirjoitetut lauseet pyyhittiin pois vedellä (YouTube-video). Paavali käytti tätä samaa käytäntöä vertauksena siitä, miten kristittyjen syntivelat pyyhitään pois.


Jes. 43:25: "Mutta minä, minä itse pyyhin pois sinun rikkomuksesi oman itseni tähden enkä muistele sinun syntejäsi."


Ps. 51:3-4 (2017) "Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden. Pyyhi pois syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni."


Neh 10:32: "..Joka seitsemäs vuosi jätämme maan kesannolle ja pyyhimme kaikki velat pois."


Kol. 2:13-14 (2017): "Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan antaen teille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme. Sen hän otti pois tieltämme ja naulitsi ristiin."


Kol. 2:14: "hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin."


2. Moos. 32:33: "Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Minä pyyhin kirjastani kaikkien niiden nimet, jotka tekevät syntiä minua vastaan."


Pyyntö rahalainojen anteeksisaamiseksi ei ole juutalaisuudessa vieras ajatus. Mooseksen laissa on ns. vapauden laki, jonka mukaan rikkaiden tulee vapauttaa (armahtaa) köyhät puutteesta ja antaa joka seitsemäs vuosi (sapattivuosi) velat anteeksi. Tämän takia Matteuksen evankeliumin kääntäjä oli saattanut ajatella tätä köyhien oikeutta, joka on verrannollinen siihen, miten Jumala antaa anteeksi niille, jotka myös antavat anteeksi muiden rikkomukset (Matt. 6:14-15).


Jaak. 2:12-13: "Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin. Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton."


5. Moos. 15:1-2 (2017): "Joka seitsemäs vuosi pane toimeen vapautus. Näin on vapautuksesta määrätty: jokainen saamamies luopukoon siitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut, älköönkä velkoko lähimmäistään ja veljeään, sillä silloin on julistettu vapautus Herran kunniaksi."


5. Moos. 15:1: "Joka seitsemäs vuosi teidän tulee julistaa velkojen anteeksianto."


Matt. 6:14-15: "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."


Matteuksen evankeliumissa on myös vertaus velkojen anteeksiannosta, mikä mainitsee viisi kertaa velan maksamisen, joka on hepreaksi 'shalam' (Biblehub). Vertaus päättyy johtopäätökseen, että Taivaan Isä ei anna teille anteeksi, jos ette anna myös veljellenne anteeksi kaikesta (koko) sydämestänne. Sanaleikki syntyy siitä, että kaikesta, täydellisestä (sydämestä) on hepreaksi 'shalem' (Biblehub ja YouTube-video).


Matt. 18:23-35: "Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset. Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia. Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava. Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.' Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi. "Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, mitä olet velkaa!' Mies heittäytyi maahan ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.' Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa. "Muut palvelijat näkivät, mitä tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He menivät kuninkaan luo ja kertoivat hänelle kaiken. Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: 'Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit. Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?' Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan. "Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi."

 

Suola on makua antava mauste ja myös säilöntäaine, joka estää lihassa bakteerien kasvun ja pitää lihan tuoreena (puhtaana). Lain mukaan jokainen uhriliha tuli suolata. Raamatussa suola on liiton merkki (3. Moos. 2:13, Hes. 43:24). Teologeilla on ollut vaikeuksia selittää kreikkalaisen Markuksen evankeliumin jaetta 9:49, joka kertoo, että jokainen tullaan suolaamaan tulessa. Miten tulella voi mitään suolata vai voiko suolalla polttaa jotain? Ei tietenkään voi. 

 

Tutkijat ovat löytäneet Zürichin keskuskirjaston varastosta hepreankielisen Markuksen evankeliumin, jossa ei ollut vokaaleja vaan ainoastaan konsonantit, kuten hepreankieltä on alun perin kirjoitettu, mitä parhaillaan tutkitaan. Ongelma jakeessa Mark. 9:49 ratkeaa hepreankielisen käsikirjoituksen avulla. Jakeessa on heprean sana, joka voidaan vokalisoida joko 'ba-esh' tulessa (Biblehub) tai 'baash' pilaantua (Biblehub). Asiayhteydestä voimme päätellä, mitä Yeshua alun perin tarkoitti: jokainen tullaan suolaamaan, jottei hän pilaannu. Seuraavassa lauseessa kerrotaan, jos suola menettää suolaisuutensa, millä sitten suolaatte? Jos ihminen menettää suolaisuutensa, hän alkaa taas pilaantua (YouTube-video).

 

Mark. 9:49-50: "Jokainen tullaan suolaamaan tulella. Suola on tarpeellista. Mutta jos se menettää suolaisuutensa, millä te sen suolaatte? Olkoon teissä suola itsessänne ja eläkää sovussa toinen toisenne kanssa."

 

3. Moos. 2:13: "Mausta suolalla jokainen ruokauhrilahjasi. Älä jätä suolaa pois, sillä suola on Jumalan liiton merkki. Uhraa siis suolaa kaikkien uhrilahjojesi mukana."

 

Matteuksen evankeliumin luku 12 lainaa Jesajan kirjan jakeita 42:1-4, joista viimeisen jakeen lainaus menee täysin väärin. Matteuksen evankeliumista puuttuu Jesajan kirjan sanat: "Hän itse ei sammu eikä murru". Kreikkalaisen evankeliumin mukaan Jesajan kirjassa olisi lukenut, että kansat panevat toivonsa Messiaan nimeen, kun Jesajan kirjan heprealaisessa tekstissä sanotaan, että rannat (pakanakansat meren takana) odottavat Messiaan lakia (opetusta). Virheen syy löytyy hepreankielisen tekstin kääntämisestä kreikaksi ja sen huonosta kopioimisesta käsikirjoituksesta toiselle, jolloin on tullut väärinkäsitys kahden toisiaan muistuttavan sanan väliltä: laki on kreikaksi 'nomos' (Biblehub) ja nimi on 'onoma' (Biblehub), jotka ovat menneet käännöksessä sekaisin (YouTube-video).


Matt. 12:17-21 (1933/38): "että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille. Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

 

Jes. 42:4 (Septuaginta tr. English): "He shall shine out, and shall not be discouraged, until he have set judgment on the earth: and in his name shall the Gentiles trust."

 

Jes. 42:4 (Green's Literal): "He shall not fail nor be crushed until He has set justice in the earth; and the coasts shall wait for His law."

 

Jes. 42:4: "Eikä hän murru, ei himmene hänen liekkinsä, vaan hän saattaa kaikkialla oikeuden voimaan. Hänen opetustaan ikävöivät kaukaiset rannat."

 

Jes. 42:1-4 (1933/38): "Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi. Minä olen pannut Henkeni häneen, hän levittää kansakuntiin oikeuden. Ei hän huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta. Hän levittää oikeutta uskollisesti. Hän itse ei sammu eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden maan päälle, ja merensaaret odottavat hänen opetustansa."

 

Ilmestyskirjassa on kohta, jossa luetellaan maailman kauppamiesten myyntituotteita. Jakeessa 18:13 on luettelo maataloustuotteista ja orjista, mutta väliin on tullut sana vaunut. Hepreankielisessä Ilmestyskirjassa on vaunujen tilalla sana vasikat. Heprean kielessä näiden sanojen ero on vain kaksi kirjainta (vasikat = 'agalim' ja vaunut = 'agalot'). On täysin mahdollista, että käännettäessä tekstiä kreikaksi tässä on käynyt inhimillinen käännösvirhe, koska edeltävä sana on hevoset (The Hebrew Revelation, James and Jude; s. 59-61).

 

Ilm. 18:13: "ei kanelia eikä muita mausteita, ei suitsukkeita, ei hajuvoiteita eikä suitsutuspihkaa, ei viiniä eikä öljyä, ei hienoja jauhoja eikä viljaa, ei nautakarjaa, ei lampaita, ei hevosia eikä vaunuja, ei orjia, ihmisiä ruumiineen ja sieluineen."

 

Uusi testamentti on käännetty heprean kielestä aramean kautta kreikaksi 


Tutkijat ovat kiinnittäneet huomioita, että Markuksen evankeliumin ja Ilmestyskirjan teksteissä on paljon heikkotasoista kreikkaa ja kielioppivirheitä, mikä johtuu huonosti tehdyistä käännöksistä. Uuden testamentin kreikan kielestä löytyy sellaisia kummallisuuksia, että sanojen artikkelit ja prepositiot eivät ole kreikan kieliopin mukaisia, mutta ovat aramean ja usein myös heprean kieliopin mukaisia. Tämä kertoo siitä, että puutteellisesti kreikan kieltä osaava tulkki on kääntänyt tekstiä sana sanalta kreikaksi niin, että käännöksestä on tullut heikkotasoista kreikan kieltä (YouTube-video: The Western Text Type Key to Hebrew Aramaic NT Origins).

 

Tutkijat ovat kiinnittäneet huomion myös siihen, ettei kreikkalaisten käännösten määräiset ja epämääräiset artikkelit täsmää hepreankielisten tekstien kanssa. Englannin kielessä määräinen artikkeli on 'the' ja epämääräinen 'a/an'. Tämä johtuu siitä, että heprealaiset tekstit on käännetty ensin arameaksi, jossa ei ole vahvaa määräistä artikkelia ollenkaan. Tieto artikkeleista on hävinnyt, joten käännettäessä tekstiä edelleen kreikaksi artikkelit eivät enää vastanneet heprealaisissa teksteissä olevaa tietoa. Kääntämisen suunta on ollut hepreasta arameaan, sitten kreikkaan ja latinaan (YouTube-video). 


Vanhimpia aramealaisia käännöksiä ei ole käännetty kreikasta vaan nimenomaan hepreasta. Tämän tiedämme siitä, että heprea tekee eron Jumalan nimien Yehovah ja Adon (tai Adonai) välille, mutta kreikassa sana käännetään samalla sanalla Kyrios. Aramealaisissa käännöksissä on edelleen tieto siitä, milloin puhutaan Yehovasta (arameaksi MarYa) ja milloin Adonaista (Mar; tutkielma). Nuoremmilla aramean murteilla tehdyt käännökset ovat saaneet vaikutteita kreikan kielestä (YouTube-video ja käännös vanhasta arameasta). 


Luukkaan evankeliumi kertoo Messias profetioiden mukaisesti Daavidin kaupungissa Betlehemissä syntyneen Kristuksen. Kreikkalaisiin käännöksiin perustuvat Raamatut kertovat Kristuksen olevan Herra. Arameankieliset käännökset kertovat Hänen olevan Messias Yehovah (MarYa). Zürichin keskuskirjaston varastosta löytynyt hepreankielinen Luukkaan evankeliumi kertoo myös, että Messias on Yehovah (YouTube-video). Miikan profetia kertoo Messiaan olleen peräisin muinaisista ajoista, mikä tarkoittaa Yehovaa.


Luuk. 2:11: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra."


Miika 5:1 (1933/38): "Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista."


Jes. 9:5: "Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas."

 

Luukkaan evankeliumin alussa kerrotaan, miten enkeli Gabriel teki Johannes Kastajan isän Sakarian mykäksi, ettei hän enää pystynyt puhumaan (Luuk. 1:20). Kreikkalaisessa evankeliumissa kerrotaan, miten Johannes Kastajan ympärileikkauksessa olleet viittoilivat Sakariaalle, mikä nimi pojalle annetaan (Luuk. 1:62). Tämä on ristiriitainen tieto, koska Sakarias ei tullut kuuroksi vaan mykäksi. Vanhalla aramean kielellä kirjoitettu Luukkaan evankeliumi kertoo, että muut sanoivat Sakarialle kysymyksen, mikä nimi pojalle annetaan. Hepreankielinen Luukkaan evankeliumi kertoo samalla tavalla, että muut sanoivat Sakarialle kysymyksen (YouTube-video). 

 

Luuk. 1:62-64: "He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: "Hänen nimensä on Johannes." Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa."

 

Luuk. 1:62 (Vanha aramea): "And they spake also to his father, as to how he desired that he should be called."

 

Kreikkalainen Luukkaan evankeliumi kertoo, että Yeshuan syntymän jälkeen Joosef ja Maria menivät temppeliin heille laissa mainitun puhdistautumisajan jälkeen. Tämä on ristiriitainen tieto, koska laissa määrättään synnytyksen jälkeinen puhdistautumisaika vain äidille (3. Moos. 12:1-4). Vanhalla aramean kielellä kirjoitettu Luukkaan evankeliumi ilmoittaa oikein, että he odottivat Marialle määrätyn puhdistusajan täyttymistä ennen temppeliin menoa (YouTube-video: The Old Syriac Aramaic Gospels). 


Luuk. 2:21-22: "Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa. Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen,"


Luuk. 2:21-22 (Vanha aramea): "And the days of her purification were accomplished, according as it is written in the law of Moses..."


3. Moos. 12:4: "Nainen pysyköön kotonaan vielä kolmekymmentäkolme päivää puhdistuakseen verenvuodosta. Hän ei saa koskea mihinkään, mikä on pyhää, eikä tulla pyhäkköön, ennen kuin hänen puhdistumisaikansa on kulunut umpeen."

 

'Kuule Israel' (shama Israel) on Raamatun tärkein käsky, mitä siteeraa myös kreikkalainen Matteuksen evankeliumi mutta väärin kehottamalla rakastamaan Jumalaa kaikesta mielestä, kun Mooseksen laki kehottaa rakastamaan kaikilla voimillaan (5. Moos. 6:4-5, Matt. 22:37). Vanhalla aramean kielellä ja heprean kielellä kirjoitetuissa Matteuksen evankeliumeissa on tämä kohta oikein (YouTube-video).

 

Matt. 22:36-37 (2017): "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?" Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.'"


Matt. 22:37 (Vanha aramea): "Jesus said unto him, Thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy strength."


5. Moos. 6:4-5 (2017): "Kuule, Israel! Herra, Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."


Heprealaisilla on yleensä tapana sanoa, että alistajien harteille laittamat ikeet katkaistaan (sananmukaisesti särjetään). Kreikkalaisessa Matteuksen evankeliumissa sanotaan, että Jeesus on lempeä (miellyttävä) ja sen takia te saatte levon. Hepreankielinen teksti sanoo, että Yeshua ravistaa taakan harteiltanne, mikä on opetuksen asiayhteys ja Jesajan kirjan vastaava opetus (Jes. 9:3). Hepreankielinen teksti on todennäköisesti muuttunut myöhempiin käännöksiin niin, että taakan ravistaminen pois on vaihtunut lempeäksi, koska kääntäjä on ilmeisesti sekoittanut heprean sanan 'naar' ravistaa pois (Biblehub) sanaan 'noam' miellyttävä (Biblehub; selitys: YouTube-video).


Harteilla on raskas ies (kuva)

Matt. 11:28-29 (2017): "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekevät ja taakkojen kantajat, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä olen lempeä ja nöyrä sydämeltä, niin löydätte levon sieluillenne."


Jes. 9:6 (2017): "Sillä heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja heidän käskijänsä sauvan sinä särjet kuin Midianin päivänä."


Jer. 28:2 (2017): "Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Särjen Baabelin kuninkaan ikeen."


Jer. 30:8: "Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä särjen vieraan ikeen sinun niskastasi, Jaakob, ja katkaisen sinun valjaasi. Silloin israelilaisten ei tarvitse enää palvella muukalaisia,"


Uuden testamentin kreikkalaiset käsikirjoitukset voidaan jakaa kolmeen toisistaan jonkin verran eroavaan ryhmään. Vanhin niistä on läntinen tekstimuoto. Sen lisäksi on Aleksandrian tekstimuoto ja uusin on Bysantin tekstimuoto, jota on Euroopassa liikkeellä eniten. Kun ottomaanit (turkkilaiset) valloittivat 1400-luvulla Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin (nyk. Istanbulin) ja hyökkäsivät Unkariin asti, monet kreikkalaiset pakenivat Länsi-Eurooppaan ja toivat mukanaan Bysantin tekstimuodon käsikirjoituksia, joista koottiin vuonna 1516 julkaistu Texstus Reseptus -niminen kreikkalainen Raamattu, mihin perustuu monet myöhemmät käännökset mm. King James Version.

Tekstimuotojen eroista voidaan päätellä, että ne ovat käännetty aramean kielestä. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa Yeshua vertaa Hänen sukupolvea toisilleen huutaviin lapsiin (
Matt. 11:16-19, Luuk. 7:31-35). Riippuen tekstityypistä ja käännöksestä Yeshua sanoo joko niin, että Viisaus tunnetaan vanhurskaista teoistaan (1933/38) tai Viisauden lapset julistavat Hänet vanhurskaaksi (2017). Asiayhteydestä ja Luukkaan evankeliumin vastaavasta jakeesta 7:35 tiedämme, että oikea vaihtoehto on, että Viisauden lapset/pojat julistavat Hänet vanhurskaaksi. 


Ero tulee siitä, että pelkillä konsonanteilla kirjoitettu aramealainen sana voidaan vokalisoida joko 'beneh' lapset/pojat tai 'bineh' teot. Kun arameaksi kirjoitettua tekstiä on käännetty kreikaksi, kääntäjät ovat valinneet eri sanat (YouTube-video: The Western Text Type Key to Hebrew Aramaic NT Origins).


Matt. 11:16-19 (1933/38): "Mutta mihin minä vertaan tämän sukupolven? Se on lasten kaltainen, jotka istuvat toreilla ja huutavat toisilleen sanoen: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette valittaneet'. Sillä Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja he sanovat: 'Hänessä on riivaaja'. Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!' Ja viisaus on oikeaksi näytetty teoissansa."


Matt. 11:19 (2017): "..Mutta Viisauden lapset julistavat hänet vanhurskaaksi."


Luuk. 7:35 (1933/38): "Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."


Sananl. 1:20-23 (2017): "Viisaus huutaa kadulla ja antaa äänensä kuulua toreilla. Meluisten katujen kulmissa se kutsuu, kaupungissa se lausuu sanansa porttien ovilta: Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan teillä pilkkaajilla on halu pilkkaan ja te, tyhmät, vihaatte tietoa? Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille Henkeni ja saatan sanani tiedoksenne."


Kääntämisen takia teksteihin on jäänyt sekä heprealaisia että aramealaisia sanoja. Heprean sana 'korban' merkitsee lahjaa temppelille ja 'mammona' merkitsee omaisuutta, rikkauksia, jotka löytyvät Uudesta testamentista (Mark. 7:11, Luuk. 16:13). Markuksen evankeliumissa kutsutaan Yeshuaa sekä heprean kielisellä arvonimellä 'Rabbi' (Mark. 11:21) että aramean kielellä 'Rabbuuni' (Mark. 10:51), jotka merkitsevät raamatunopettajaa, kirjaimellisesti suurta (henkilöä). Uudessa testamentissa mainitaan 15 kertaa heprean sana 'rabbi' (sanakirja), kun aramean sana 'rabbuuni' vain kaksi kertaa. 'Maranata' on arameaa ja merkitsee Herramme tule (1. Kor. 16:22). 'Hoosianna' on hepreaa, joka merkitsee oi auta, pelasta tai kuninkaalle osoitettua ylistyshuutoa (Ps. 118:25-26, Matt. 21:9, Joh. 12:13). Se on selvää, että huutaessaan Yeshualle (Jeesukselle) hoosiannaa kansa puhui Psalmi 118:n sanoja heprean kielellä, koska se oli kansan puhekieli.


Ps. 118:25-26: "Hoosianna! Herra, anna meille apusi! Oi Herra, anna menestys! Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. Herran huoneesta teidät siunataan."


Joh. 12:13: "Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: -- Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!"


1. Kor. 16:22: "Jos joku ei rakasta Herraa, hän olkoon kirottu. Maranata! Herramme, tule!"


Mark. 10:51, 11:21: "Mitä haluat minun tekevän sinulle?" Jeesus kysyi. Sokea vastasi: "Rabbuuni, anna minulle näköni…    ..Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut, ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, katso! Puu, jonka kirosit, on kuivettunut.


Evankeliumeissa on täysin ristiriitainen kohta, jossa Yeshua oli opetuslastensa kanssa aterioimassa spitaalia sairastavan Simonin talossa, missä kävi muutakin väkeä. Kääntäjän olisi tullut tietää, ettei Simon voinut olla asunnossaan spitaalia sairastamassa. Lain mukaan spitaalia sairastavat eristettiin ihmisasutuksesta ja määrättiin karanteeniin kaupungin ulkopuolelle. Evankeliumit eivät kerro mitään sairauden paranemisesta, joten tällaista tilannetta ei pitäisi olla (3. Moos. 13, Matt. 26:6-13, Mark. 14:3-9, Joh. 12:1-8). 


Tiedämme, että evankeliumit on kirjoitettu alun perin hepreaksi, sitten käännetty arameaksi ja lopulta käännetty kreikaksi paikoin huonolla osaamisella laista ja kielestä. Uuden testamentin aikana heprean ja aramean sanat kirjoitettiin ilman vokaaleja, joten kääntäjä on mitä ilmeisimmin luullut aramean sanan גרבא tarkoittavan spitaalista merkitsevää sanaa 'gar’ba'. Teksti on kuitenkin tarkoittanut 'garaba', joka kirjoitetaan samoilla konsonanteilla ja se merkitsee purkkien valmistajaa tai kauppiasta. Yeshuan luokse tuli nainen hyvin kalliin alabasteripullon kanssa, jonka hän oli ilmeisesti ostanut Simonilta voidellakseen Yeshuan. Eräät paheksuivat kalliin öljyn haaskaamista, koska rahan olisi voinut antaa köyhille.


Matt. 26:6-9 (2017): "Kun Jeesus oli Betaniassa spitaalisen Simonin asunnossa, tuli hänen luokseen nainen, mukanaan alabasteripullo, jossa oli kallisarvoista voidetta, ja vuodatti sen Jeesuksen päähän hänen ollessaan aterialla. Mutta sen nähdessään hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat: "Mitä varten tämä haaskaus? Olisihan sen voinut myydä kalliilla hinnalla ja antaa köyhille."


Matteuksen evankeliumissa on erikoinen kohta, jossa sanotaan, että kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Tämä kuulostaa täysin mahdottomalta, mutta ongelma ei ole kamelin koossa vaan mahdollisesti väärässä käännöksessä.

Menikö neulansilmästä kameli vai naru?

Matt. 19:21-24: "Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua." Mutta kun nuorukainen kuuli nämä sanat, hän lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Totisesti: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan. Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

Virhe on voinut syntyä kopioitaessa kreikaksi käännettyä tekstiä niin, että yksi kirjain on epähuomiossa vaihtunut. Purjeveneen köysi on kreikaksi 'kamilos' (kaapeli), kun kameli on 'kamelos'. On kuitenkin todennäköisempää, että Yeshua on alun perin sanonut, että on helpompi laittaa naru neulansilmästä läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Ilmeinen virhe on tapahtunut käännettäessä tekstiä aramean kautta kreikaksi. Aramean sana 'gamla' voi merkitä joko narua tai kamelia. Sanalla oli tällainen kaksoismerkitys, koska kamelin karvoista tehtiin muodikasta narua, jolla sidottiin hiukset. Jostain syystä kääntäjä valitsi väärän sanan kameli, kun olisi tullut kirjoittaa naru (artikkeli).

Eräät raamatunopettajat lainaavat usein Roomalaiskirjettä ja väittävät, että olemme irti laista, joten meidän ei tarvitse lakia noudattaa (Room. 7:1-6). Tässäkin kohtaa on ilmeinen väärinkäsitys sekä itse asiassa että käännöksessä. Paavali opettaa, miten Mooseksen lain mukaan leski saa avioitua uudelleen. Aramean sana 'min' voi tarkoittaa jostakin pois tai jonkun mukaan (englanniksi from, out of, by; Biblehub). Kun tekstiä on käännetty aramean kautta kreikaksi, on aramean sanalle 'min' valittu väärä käännös. Leski ei ole vapaa miehen laista, vaan leski on vapaa miehestä lain mukaan, mitä Paavali tarkoitti. Hän käyttää leskeyttä vertauksena opettaessaan, miten syntinen lihamme kuolee, jolloin emme ole irti laista vaan lain mukaan vapaita solmimaan uuden liiton Kristuksen kanssa. Olemme kuolleet pois synnin orjuudesta lain mukaan, jotta voimme palvella Jumalaa Pyhässä Hengessä (YouTube-video).

Luukkaan evankeliumin kreikkalaisessa käännöksessä on erikoinen kohta, jossa sanotaan Mooseksen lain ja profeettojen ajan olleet Johannes Kastajaan asti, mutta sen jälkeen julistetaan evankeliumia Taivasten Valtakunnasta (Luuk. 16:16). Luukkaan evankeliumista voisi saada sellaisen kuvan, että Johannes Kastajan jälkeen laki lakkautettiin. Tämä on mahdotonta, koska Yeshua (Jeesus) sanoi, ettei laista ja profeetoista muuteta mitään ja ne ovat voimassa maailman loppuun asti (Matt. 5:17-19). 


Kun Luukkaan evankeliumissa olevaa opetusta verrataan vastaavaan kohtaan Matteuksen evankeliumissa, saamme ratkaisun, mitä Yeshua oikeasti sanoi. Yeshua lainaa ensin Malakian kirjan profetiaa tulevasta profeetta Eliasta, joka oli Johannes Kastaja (Matt. 11:10). Sitten Yeshua sanoo, että Mooseksen laki ja profeetat ennustivat Johannes Kastajasta (Matt. 11:13-14). Yeshua ei siis sanonut, että Johannes Kastajan jälkeen laki ja profeetat olisivat lakanneet olemasta voimassa, vaan sanoi lain ja profeettojen ennustaneen Johannes Kastajasta. Luukkaan evankeliumi on ristiriidassa Matteuksen evankeliumin kanssa, koska se on vioittunut kopio- tai käännösvirheen takia.


Luuk. 16:16: "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta…"


Matt. 11:10, 13-14: "Hän on se, josta on kirjoitettu: -- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien…   ..Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla."

 

Codex Sinaiticus Syriacus on yksi vanhimpia evankeliumien käännöksiä 300-400 -lukujen vaihteesta, joka on vanhaa aramean kieltä (YouTube-video ja Wikipedia). Käännöksessä on varhain talletettua tekstiä, joka auttaa ratkaisemaan kreikkalaisiin käännöksiin myöhemmin syntyneitä kopio- ja käännösvirheitä sekä suoranaisia väärennöksiä.

Yksi sellainen virhe on Markuksen evankeliumin luvussa 7, jossa väitetään Yeshuan (Jeesuksen) sanoneen, ettei mikään syöty ruoka voi saastuttaa ihmistä (Mark. 7:18). Tämä on ristiriidassa Yeshuan ja lain kanssa, koska saastaisten lihojen syöminen kyllä saastuttaa ihmisen (Matt. 5:17-19). Ensinnäkin tulee huomata, ettei opetuslapset syöneet lihaa vaan leipää, mihin ei ole lihaan verrattavia puhtaussäädöksiä (Mark. 7:2).

Vanhassa syyrialaisessa neljässä evankeliumissa tämä kohta on käännetty hepreasta niin, ettei kaikki suusta sisälle menevä saastuta ihmistä. Tämä tarkoittaa, että joku voi saastuttaa, mutta kaikki ei saastuta, mikä on ihan oikein sanottu. Kreikkalaisiin teksteihin perustuvissa käännöksissä mikään ruoka ei saastuta ihmistä, mikä on ihan eri asia ja lain vastaisesti sanottu.

Syyrialainen käännös ei myöskään ilmoita, että Yeshua olisi sanonut kaikkien ruokien olevan puhdasta syötävää. Sellaista ei edes kreikkalaiset käännökset sano, mutta tekstiä on niin käännetty muille kielille tarkoitushakuisesti väärin, mitä voi pitää jo väärennöksenä (Mark. 7:19). Kun asiayhteys otetaan huomioon, niin Yeshua tarkoitti, että pesemättömien käsien kautta suuhun tuleva tomu puhdistuu ruuasta vatsassa ja ulostuu pois. Yeshua ei siis sano mitään sellaista, että saastaisesta sianlihasta voisi tulla puhdasta ruokaa. On päivän selvää, että vanhassa syyrialaisessa tekstissä on tallella Yeshua alkuperäinen opetus, koska se on lain ja Yeshuan muun opetuksen kanssa samassa linjassa (A translation of the four Gospels, from the Syriac of the Sinaitic palimpsest, s. 69).

Mark. 7:2, 18 (1933/38): "Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtailla, se on pesemättömillä, käsillä… ..Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa?"

Mark. 7:18-19 (Vanha aramea): "..Do ye not understand anything? that not everything which entereth into a man defileth him, because it entereth not into his heart, but into the belly, and is cast out, and all meat is purged."

 

Mark. 7:19 (1933/38): "Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu." Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi."

Mark. 7:19 (Biblia, 1776): "Sillä ei se mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee luonnollisesti ulos, kaikki ruat puhdistain."

 

Markuksen evankeliumi (kuva)

Vatikaanin arkistoista on löytynyt hepreankielinen Markuksen evankeliumi, joka ei ole suora kopioi alkuperäisestä tekstistä vaan todennäköisesti käännös katalaanin kielestä. Hepreaksi käännetty teksti on todennäköisesti lähempänä alkuperäistä kuin kreikkalainen teksti, joten siitä on hyötyä ratkaistaessa kreikkalaisessa tekstissä olevia ristiriitoja. Kreikkalaisessa tekstissä lukee, ettei Jeesus kyennyt Nasaretissa parantamaan sairaita muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta, koska kylän asukkaat eivät uskoneet Häneen. On selvää, ettei kansa epäusko voi estää Yeshuaa (Jeesusta) tekemästä voimatekoja. Hepreankielinen teksti antaa ratkaisun tähän ristiriitaan, jonka mukaan Yeshua ei halunnut tehdä voimatekoja, mikä on ihan eri asia kuin ei kyennyt ja johdonmukaisempi selitys (artikkeli).

 

Mark. 6:4-6: "Jeesus sanoi heille: "Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan." Niinpä hän ei voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa; vain muutamia sairaita hän paransi panemalla kätensä heidän päälleen. Ihmisten epäusko hämmästytti häntä..."

 

Mark. 6:5 (King James Version): "And he could there do no mighty work, save that he laid his hands upon a few sick folk, and healed them."

 

Mark. 6:5 (Young's Literal): "and he was not able there any mighty work to do...

 

Mark. 6:5 (Hebrew tr. English): "And he did not want to do any wonder there – except a few little sick ones that he healed by laying hands upon them – "


Raamatussa olevia idiomeja ei voi ymmärtää muuten kuin heprean kielen kautta


Uudessa testamentissa on heprealaisia idiomeja (sanontoja), jotka ovat tyypillisiä juutalaisten kulttuurille. Idiomit ovat kieli- ja kulttuurisidonnaisia ilmaisuja, joiden merkitystä ei ole aina selvitettävissä ilmaisun yksittäisistä sanoista. 


Englantilainen ei voi ymmärtää, mitä suomalainen sana karhunpalvelus tarkoittaa, jos sen kääntää 'bear service'. Sanalle ei ole englannin kielessä edes suoraa vastinetta (YouTube-video ja Wikipedia). Suomen kielessä on sanonta "se on menneen talven lumia", jota ei voi kääntää toiselle kielelle sana sanalta, koska ulkomaalainen ei tiedä sen tarkoittavan vanhaa uutista, mistä on turha enää puhua. Englannin kielessä on idiomi "it’s raining cats and dogs", joka merkitse rankkasadetta (Wikipedia).


Hepreassa on kuuluisa idiomi "huono silmä", joka merkitsee saitaa tai pihiä (Sananl. 28:27). "Terve silmä" tai "hyvä silmä" näkee köyhän puutteen ja on antelias (Sananl. 22:9, Matt. 6:22-24, Luuk. 11:34-36; artikkeli). Jos ei tiedetä, mistä kielestä on tekstiä käännetty, niin asia voidaan selvittää idiomien ja muiden kielen rakenteiden kautta. Sen takia tiedämme, että Yeshua (Jeesus) puhui hepreaa.


Matt. 6:21-24: "Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys! "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."


Sananl. 28:27 (2017): "Se, joka köyhälle antaa, ei joudu puutteeseen, mutta se, joka silmänsä häneltä sulkee, saa paljon kirousta."


Sananl. 22:9 (Biblia): "Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle."


Sananl. 22:9 (Green’s Literal): "He who has a good eye, he is blessed, for he gives of his bread to the poor."


Jer. 22:17: "Mutta sinun silmäsi ja sydämesi eivät tavoittele muuta kuin omaa voittoasi, viattomien veren vuodatusta, sortoa ja väkivaltaa!"


Job 29:12-16: "Minä pelastin köyhän, joka pyysi apua, ja orvon, jota kukaan ei auttanut. Epätoivoon vaipuneet siunasivat minua, lesken sydämessä minä herätin ilon. Minä pukeuduin vanhurskauteen, oikeudentunto oli viittani ja päähineeni. Olin sokealle silmä, rammalle sauva. Köyhille minä olin isä ja tuntematonta autoin saamaan oikeutta."


Joh. 9:39-41: "Jeesus sanoi: "Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita." Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä lähellä, kysyivät tämän kuullessaan: "Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?" Jeesus vastasi: "Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä."


Matt. 18:9: "Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen."


Heprean sana 'le’olam' merktisee maailmaa, universumia, mutta se on myös heprealainen idiomi, joka merkitsee niin kauan kuin taivas ja maa ovat olemassa (artikkeli). Sana käännetään tässä asiayhteydessä ikuinen, mutta heprean kielessä se tarkoittaa maailman loppuun asti. Raamatun mukaan laki on voimassa ikuisesti. Kun Yeshua sanoi, että laki on voimassa niin kauan kuin taivas ja maa ovat olemassa, niin muuttiko Hän lain voimassaoloaikaa? Ei muuttanut, koska Yeshua puhui hepreaa, jonka kielessä ikuinen tarkoittaa ajanjaksoa maailman loppuun asti.


2. Moos. 31:17: "Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin."


Matt. 5:18: "Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut."


Luuk. 16:17 (1933/38): "Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää."


Kristityt ovat käsittäneet usein väärin heprealaisen idiomin "lain alla"


Ehkä kaikkein väärinymmärretyin juutalainen idiomi (sanonta) on "lain alla", jonka ymmärtäminen väärin voi aiheuttaa jopa pelastuksen menetyksen. Väärinkäsitys tulee siitä, että Paavalin käyttämä heprealainen sanonta käännetään sana sanalta ymmärtämättä sen alkuperäistä tarkoitusta. Monet kuvittelevat, että jos noudatan Mooseksen lakia, niin olen lain alla, mitä idiomi ei tarkoita ollenkaan.


Kyse on laissa määrätyistä tuomioissa, jotka putoavat tai kaatuvat niiden päälle, jotka eivät lakia noudata. Lain noudattajat eivät jää koskaan lain kirousten alle. Lain alla ovat lain rikkojat (laittomuuden tekijät). Jos joku jättää lain kokonaan noudattamatta sen takia, ettei halua joutua "lain alle", hänen väärinkäsityksensä juutalaisesta idiomista johtaa pelastuksen menetykseen (Matt. 5:19-20, 7:21-23; Hepr. 10:26-28).

 

Dan. 9:11: "Koko Israel on rikkonut sinun lakisi ja poikennut sinun tieltäsi eikä ole totellut sinua. Ja niin meidän päällemme kaatui se kirous ja rangaistus, joka on kirjoitettu Mooseksen, Herran palvelijan, lakiin, sillä me olemme tehneet syntiä sinua vastaan."


5. Moos. 28:45: "Teidän osaksenne tulevat kaikki nämä kiroukset. Ne kohtaavat teitä ja lankeavat teidän päällenne, ja viimein te tuhoudutte, koska ette totelleet Herraa, Jumalaanne, ettekä noudattaneet hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka hän teille antoi."


Paavalin selitys tästä asiasta kannattaa lukea huolella. Hän sanoo, ettei syntinsä anteeksi saaneet kristityt saa tehdä enää syntiä, muuten heistä tulee synnin orjia, jotka menettävät armonsa ja saavat kuolemantuomion (Room. 6:14-19, 1. Joh. 3:4-10). Uuden testamentin mukaan lain rikkominen on syntiä. 


1. Joh. 3:4: "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista."


Room. 6:14-16, 19 (RK): "Synti ei enää ole teidän hallitsijanne, koska te ette ole lain vaan armon alaisia. Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain vaan armon alaisia? Emme tietenkään! Ettekö tiedä, että ketä palvelemaan ja tottelemaan te antaudutte, sen orjia te olette: joko synnin orjia kuolemaksi tai kuuliaisuuden vanhurskaudeksi?..    ..te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden orjiksi laittomuuteen, antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen."


Mitä tarkoittaa, että lain kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi? Paavalin kirjoitukset ovat vaikeatajuisia. Paavali selittää tässä kohtaa uuden liiton sääntöjä (Jer. 31:31-34, Hes. 36:26-27). Jos joku ei piittaa laista ja jatkuvasti rikkoo sitä, hän saa kuolemantuomion lain kirjaimen mukaan (Room. 2:5-13). Jos kristityn sydämeen on kirjoitettu laki, hän noudattaa sitä Pyhän Hengen antamalla voimalla, jolloin hän saa elää ikuisesti (Room. 8:6-13). Uuden liiton ehdoista kerrotaan lisää artikkelissa: 'Tuhatvuotinen valtakunta on Kuningaskunta, joka tulee synnytystuskien kautta, mutta tuo rauhan ja yltäkylläisen elämän'.


2. Kor. 3:3, 6 (1933/38): "Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin…   ..joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi."


Hes. 36:26-27 (1933/38): "Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne."


Kun Paavali puhui olemisesta "armon alla", hän viittasi Mooseksen lakiin, jonka mukaan Jumala on armollinen niille, jotka lakia noudattavat. Laissa on käsky uskoa Kristusta, joten sitäkin käskyä tulee noudattaa, jotta olisi armon alla (5. Moos. 18:18-19). 


Vanhurskaat voivat joskus erehtyä, mutta kun he katuvat ja tekevät parannuksen, he saavat syntinsä anteeksi ja pysyvät vanhurskaina. Armon alla ei voi olla laista piittaamatta, koska silloin ei ole enää armon alla vaan lain alla (Hepr. 10:26-28).


2. Moos. 20:6: "Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni."


Sananl. 24:16 (2017): "Sillä seitsemän kertaa vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen."


Sananl. 28:13-14: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä."


Mistä on peräisin heprealainen idiomi "lain alla"? Mooses vei Israelin kansan Siinain vuoren juurelle, jolloin Jumala antoi Israelille lain. Heprean sana 'tachti' merkitsee juurella, mutta se voi tarkoittaa myös alapuolella tai alla (Biblehub). Jakeessa 2. Moos. 19:17 sana on käännetty asianyhteyden perusteella juurella (Biblehub). 


Jumala laskeutui vuoren huipulle savun ja salamoiden keskellä, jolloin Jumala antoi myös Moosekselle kiviset laintaulut. Israelin kansa oli silloin vuoren alapuolella (juurella), mistä tulee idiomi "lain alla". Kansa ei saanut koskea vuoreen, muuten Jumala uhkasi murskata heidät. Jos kansa rikkoi Jumalan käskyä, lain tuomio olisi kaatunut tai pudonnut ylhäältä alas heidän päälleen, kuin vuori olisi kaatunut tai pudonnut heidän päälleen.


2. Moos. 19:16-17, 21-22, 20:20-21: "Kolmantena päivänä aamun tultua alkoi jyristä ja salamoida. Vuoren yllä lepäsi raskas pilvi ja kuului voimakasta torventoitotusta, ja kansa vapisi pelosta leirissään. Mooses vei israelilaiset ulos leiristä Jumalaa vastaan, ja he jäivät vuoren juurelle…   ..Herra sanoi Moosekselle: "Mene alas ja varoita ihmisiä, etteivät he paremmin nähdäkseen tunkeudu rajan yli lähemmäksi Herraa, sillä silloin monet kuolisivat. Myös pappien, jotka muuten saavat lähestyä Herraa, täytyy puhdistautua ja pyhittää itsensä, ettei Herra musertaisi heitä."..    ..Mooses vastasi kansalle: "Älkää pelätkö. Jumala on tullut tänne pannakseen teidät koetukselle ja herättääkseen teissä pelon ja kunnioituksen häntä kohtaan, ettette enää tekisi syntiä." Niin kansa pysytteli loitolla, mutta Mooses lähestyi tummaa pilveä, jossa Jumala oli."


Israelin kansa teki vuoren juurella kultaisen vasikan, jolloin Jumala uhkasi tuhota koko kansan, mutta lopulta siirsi tuomionsa siihen saakka, kun jokainen syntiä tehnyt on elänyt elämänsä loppuun astia ja tullut viimeiselle tuomiolle. Sitä ennen Jumala ei ollut ilmoittanut Israelin kansalle lain säädöksiä kirouksista, jotka putoavat lain rikkojen päälle. Tämän jälkeen ne ilmoitettiin Israelin kansalle (esim. 5. Moos. 28:15-68). Israelin tuli valita, noudattavatko he lakia, jolloin he ovat armon alla ja saavat siunauksia, vai jättävätkö he lain noudattamatta, jolloin he ovat lain alla eli lain tuomion alla (5. Moos. 30:15-20).


2. Moos. 32:9-11, 32:14, 32:32-34, 33:19: "Herra sanoi vielä: "Minä näen, että tämä kansa on uppiniskainen. Jätä minut nyt rauhaan, että vihani saa leimahtaa heitä vastaan ja tuhota heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan." Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa…   ..Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa…   ..Anna anteeksi heidän syntinsä. Mutta jos et anna, niin pyyhi minun nimeni kirjastasi." Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Minä pyyhin kirjastani kaikkien niiden nimet, jotka tekevät syntiä minua vastaan. Mene nyt ja vie kansa maahan, josta olen sinulle puhunut. Minun enkelini kulkee sinun edelläsi. Mutta tilinteon päivänä minä rankaisen kansaa sen synnistä...   ..Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon."


Ehtoollinen on Mooseksen lain tarkoittama rauhanuhri, joka nautitaan Kristuksen sovitustyön muistoksi


Klassiseen kristinuskoon on syntynyt ehtoollisesta monia vääriä uskomuksia ja rituaaleja. Uuden testamentin opetus on ymmärretty väärin, koska ei ole osattu ottaa huomioon, että opetus on alun perin annettu heprean kielellä. Tekstiä tulee tulkita ottamalla huomioon alkukielen erityispiirteet ja juutalainen uskonto. Ehtoollinen ei ole mikään uusi rituaali vaan jatkumo siitä, mitä Vanhan testamentin tekstit ovat opettaneet juoma- ja ruokauhreista.


1. Moos. 14:18: "Salemin kuningas Melkisedek toi sinne leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi,"


Jes. 62:8-9: "Oikean kätensä, vahvan käsivartensa kautta Herra on vannonut: -- Sinun viljaasi minä en enää anna vihollistesi ruoaksi, eivätkä muukalaiset enää juo sinun viiniäsi, josta sinä olet vaivan nähnyt, vaan ne, jotka viljan korjaavat, sen myös syövät ylistäen Herraa, ja ne, jotka kokoavat rypäleet, ne myös juovat viinin minun pyhäkköni esipihoissa."


2. Moos. 25:29-30: "Tee pöytään kuuluvat kulhot, kupit, kannut ja maljat juomauhreja varten; ne sinun tulee tehdä puhtaasta kullasta. Pidä aina pöydällä minun kasvojeni edessä uhrileipiä."


3. Moos. 24:8-9: "Papin tulee joka sapatti asettaa leivät paikoilleen Herran eteen; se on liittoon kuuluva ikuinen velvollisuus, joka israelilaisten on täytettävä. Leivät kuuluvat Aaronille ja hänen jälkeläisilleen. Heidän on syötävä ne pyhässä paikassa, sillä ne ovat erityisen pyhiä. Ne on säädetty heidän ikuiseksi osuudekseen Herralle omistetuista tuliuhreista."


2. Moos. 29:40-41: "Uhraa aamulla karitsan lisäksi kymmenesosa eefa-mittaa parhaita vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hin-mittaa oliiveista survottua öljyä, ja vuodata juomauhrina neljännes hin-mittaa viiniä. Uhraa iltahämärissä toinen karitsa mieluisasti tuoksuvana tuliuhrina Herralle ja toimita sen kanssa samanlainen ruoka- ja juomauhri kuin aamullakin."


Apostolien tekojen kirjassa kerrotaan, miten kristityt mursivat yhdessä leipää. Yleensä leivän murtamisen on luultu tarkoittavan ehtoollisen viettämistä, mutta kyseessä on heprealainen idiomi, joka tarkoittaa osallistumista yhteiselle aterialle (Figures of speech used in the Bible, explained and illustrated by Bullinger, E. W. (Ethelbert William), 1837-1913).


Apt. 2:46: "Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin."


Leivän murtamisen liittäminen ehtoolliseen ei ole kuitenkaan kokonaan väärin. Kun kristityt söivät leipää ja joivat ruokajuomana viiniä, se tehtiin aina Kristuksen kuoleman ja sovitustyön muistoksi (1. Kor. 11:26). Ehtoollinen ei ole ollut alun perin mikään kirkossa suoritettava muodollinen rituaali, jossa syödään pala öylättiä ja juodaan tilkka viiniä vaan kodeissa syöty vatsan täyttävä yhteinen ateria. Aterialla nautittu leipä ja viini olivat ehtoollinen.


Vanhan testamentin kaikki uhrit ovat olleet kuvia Jumalan Karitsasta, Yeshua HaMashiachista, joka kuoli Golgatan ristillä maailman syntien sovitukseksi. Kaikki uhrit ovat olleet ja tulevan olemaan rituaaleja, joilla on yhteys Kristuksen sovitustyöhön. Tästä aiheesta kertoo lisää artikkeli: 'Ennakkokuvilla on suuri merkitys Raamatun opetuksessa'.


1. Kor. 10:16-18: "Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. Ajatelkaa Israelin kansaa! Eivätkö papit, jotka syövät uhrilihaa, joudu läheiseen yhteyteen alttarin kanssa?"


Kristuksen kuolema oli kertakaikkinen sovitusuhri. Ei ole tarkoitus, että Kristus kuolee päivittäin yhä uudelleen, minkä takia Jumala käski uhraamaan päivittäin määrätyt uhrit, jotka ovat aina olleet yhteys Kristukseen. Heprealaiskirje opettaa, ettei härkien ja pukkien veri voi poistaa syntejä, mutta ne on uhrattu Jumalan käskystä syntien sovitukseksi, koska ne ovat olleet jo alusta alkaen kuva Jumalan Karitsasta. Tämä ei pitäisi olla juutalaisillekaan mikään uusi asia, koska Sakarjan ja Jesajan kirjassa profetoidaan Messiaasta, joka sovittaa maailman synnit omalla ruumiillaan (Sak. 3:8-9, 12:10; Jes. 53:5-11).


Jes. 53:6: "..Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen."


Hepr. 10:1-4, 10: "Laissa siis on vain varjo tulevasta, paremmasta todellisuudesta, ei sen varsinaista ilmentymää. Vaikka lain määräämät uhrit toistetaan vuodesta vuoteen, laki ei ikinä pysty tekemään pysyvästi täydellisiksi niitä, jotka astuvat Jumalan eteen. Muutoinhan uhraaminen olisi lopetettu. Jos ne, jotka ottavat osaa jumalanpalvelukseen, olisivat jo kerran tulleet puhdistetuiksi, heillä ei olisi enää mitään syntejä tunnollaan. Mutta uhrit päinvastoin muistuttavat synneistä joka vuosi. Mahdotontahan on, että härkien ja pukkien veri poistaisi synnit…     ..Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa."


Raamatun opetus kulminoituu siihen, ettei ihmisten suorittamat uhritoimitukset ota syntejä pois, mutta Isän Jumalan toimittama uhritoimitus ottaa maailman synnit pois. Ihmisten suorittamat uhritoimitukset ovat kuitenkin yhteys Jumalan Karitsaan, jonka Isä Jumala uhrasi ottaakseen pois maailman synnit (Sak. 3:8-9, Jes. 53:7-11).


Joh. 3:16: "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."


Sak. 3:8-9: "Näin sanoo Herra: "Kuule, Joosua, ylipappi! Sinä ja papit, jotka kokoontuvat sinun johdollasi, olette ennusmerkkinä siitä, että minä lähetän palvelijani. Hän on Uusi Verso. Näettekö kiven, jonka olen pannut Joosuan eteen? Siinä yhdessä kivessä on seitsemän silmää! -- Katsokaa, minä kaiverran siihen kirjoitukseni, sanoo Herra Sebaot. Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin."


Ilm. 5:6: "Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää -- ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan."


Ehtoollista voi verrata Mooseksen laissa määrättyyn rauhanuhriin, jota kutsutaan myös yhteys- ja kiitosuhriksi. Rauhanuhri on hepreaksi 'shelem' (Biblehub). Se on luonteeltaan uhriateria, jossa uhrin toimittava pappi, uhrin tuoja ja seurakunta syövät samaa uhrieläintä sekä happamatonta ja hapanleipää. Helluntaina (Shavuot-juhla) tuotiin papeille hapanleipiä vastavalmistuneesta vehnäsadosta, mutta hapanleipiä ei poltettu temppelin alttarilla, vaan ne annettiin suoraan papeille. Rauhanuhri oli liiton ateria, pyhä ja iloinen juhla-ateria Herran kasvojen edessä, jossa juutalaisilla oli tapana nauttia ruokajuomana viiniä.


Room. 5:1 (2017): "Koska meidät on siis uskosta vanhurskaiksi julistettu, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,"


5. Moos. 27:7: "ja teurasta teuraita rauhanuhriksi ja syö siellä ja iloitse Herran, Jumalasi, edessä."


3. Moos. 7:11-14 (2017): "Tämä on laki rauhanuhrista, joka tuodaan Herralle: Jos joku tuo sen kiitokseksi, niin tuokoon rauhanuhriteuraan lisäksi öljyyn leivottuja happamattomia leipäkakkuja, öljyllä voideltuja happamattomia rieskoja ja sekoitettuja ydinjauhoja öljyyn leivottuina leipäkakkuina. Hapatetusta taikinasta leivottujen leipäkakkujen ohella tuokoon tämän uhrilahjansa rauhanuhrina uhratun rauhanuhriteuraan lisäksi. Tuokoon siitä yhden kutakin uhrilahjalajia anniksi Herralle. Olkoon se sen papin, joka vihmoo rauhanuhrin veren."


3 Moos. 23:15-17, 20: "Laskekaa seitsemän täyttä viikkoa sen sapatin jälkeisestä päivästä, jolloin toitte satonne ensimmäiset tähkät omistettaviksi Herralle, ja tuokaa seitsemännen sapatin jälkeisenä eli viidentenäkymmenentenä päivänä Herralle ruokauhri uudesta sadosta. Tuokaa silloin kukin asuinpaikaltanne Herralle tarjousuhriksi kaksi hapanleipää, jotka on leivottu kahdesta eefa-mitan kymmenesosasta parhaita vehnäjauhoja. Ne ovat Herralle kuuluva lahja uutissadosta…    ..Pappi omistakoon uutisleivät ja molemmat karitsat tarjousuhrina Herralle. Ne ovat Herralle pyhitetyt ja kuuluvat papille."


Mitä tarkoittaa Kristuksen ruumiin syöminen ja veren juominen?


Markuksen evankeliumi sanoo, ettei Yeshua puhunut vertauksitta yleisölle. Ehtoollisopetukseen ja uhreihin liittyy muutenkin Raamatun tapa opettaa vertausten kautta. Vertaukset ovat kuin julkisia salaisuuksia tai arvoituksia, jotka toiset ymmärtävät oikein ja toiset eivät. Vertausten yksi tarkoitus on jakaa ihmiset vuohiin ja lampaisiin. Jumala antaa omilleen ymmärryksen siitä, mitä vertaukset tarkoittavat. Jotka eivät ole Jumalan omia, he ymmärtävät vertaukset yleensä väärin ja alkavat noudattamaan oman kirkkonsa vääriä oppeja. Kun tulkitaan Yeshuan (Jeesuksen) opetusta ehtoollisesta, sen sisältämät kielikuvat ja hepreankieliset sanaleikit tulee ottaa tarkasti huomioon. 


Mark. 4:33-34: "Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää. Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään."


Hoos. 12:11 (2017): "Olen puhunut profeetoille, minä olen antanut paljon näkyjä ja puhunut vertauksia profeettojen kautta."


Matt. 13:10-15, 34-35: "Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Miksi sinä puhut heille vertauksin?" Jeesus vastasi: "Siksi, että te olette saaneet oppia tuntemaan taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta he eivät. Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe ja kuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä. Heissä käy toteen tämä Jesajan ennustus: -- Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä…   ..Kaiken tämän Jeesus puhui väkijoukolle vertauksin. Vertauksitta hän ei puhunut heille mitään, jotta tämä profeetan sana kävisi toteen: -- Minä avaan suuni ja puhun vertauksin, tuon julki sen, mikä on ollut salattua maailman luomisesta saakka."


Jes. 48:6-8 (2017): "..Tästä lähtien kuulutan sinulle uusia, salattuja asioita, joita et ole tiennyt. Ne on luotu nyt eikä aikoja sitten, ennen tätä päivää et ole kuullut niistä, ettet sanoisi: "Katso, olen ne tietänyt!" Et ole niistä kuullut etkä niistä tietänyt, eikä korvasi ole niille aikaisemmin auennut. Sillä tiesin, että olet aivan uskoton ja luopioksi sanottu jo äidin kohdusta asti."


Yeshua käski syömään ruumiinsa ja juomaan verensä, jotta kristityillä olisi ikuinen elämä (Joh. 6:51-54). Jos tästä tekee kirjaimellisen tulkinnan ottamatta huomioon sitä, että Yeshua opetti tästä aiheesta heprean kielellä, niin ymmärtää koko asian väärin. 


Yeshua käski heprean kielellä juomaan 'dam', joka voi merkitä suomeksi viiniä tai verta (sanakirja, 1. Moos. 49:11). Yeshuan sanoissa on vertauskuvallinen sanaleikki, joka tulee ottaa huomioon. Ei Yeshua tarkoittanut sitä, että Golgatan ristillä pitäisi ottaa talteen Hänen ruumiinsa veri ja sitten juoda se. Ei tietenkään.


Kun Yeshua käski syömään ruumiinsa, hän ei tarkoittanut, että pitäisi alkaa syömään Hänen lihaansa heti kuolemansa jälkeen. Hän käski hepreaksi syömään Hänen 'lechem', joka voi merkitä ruumista, ruokaa, lihaa tai leipää. Tämä sana on esim. Sefanjan kirjan jakeessa 1:17 (artikkeli ja YouTube-video). 


Sef. 1:17 (Biblia): "..he ovat Herraa vastaan syntiä tehneet; heidän verensä pitää vuodatettaman, niinkuin tomu, ja heidän lihansa niinkuin loka."


Jakeessa 3. Moos. 21:6 puhutaan tuliuhreista. Sanaa 'lechem' käännetään käännöksestä riippuen joko leiväksi tai ruuaksi, joka voi tarkoittaa myös lihaa. 


3. Moos. 21:6: "Heidän tulee olla Jumalalleen pyhitettyjä, eivätkä he saa loukata Jumalansa kunniaa. He uhraavat Herralle kuuluvia tuliuhreja, Jumalalle tuotavaa ruokaa. Sen tähden heidän on oltava pyhät ja puhtaat."


3. Moos. 21:6 (1933/38): "He olkoot Jumalallensa pyhät älköötkä häväiskö Jumalansa nimeä, sillä he uhraavat Herran uhreja, Jumalansa leipää"


Kun Yeshua käski syömään ruumiinsa, hän tarkoitti samalla leipää. Tässä on Raamatun heprean kielelle tyypillinen sanaleikki: "Leipä (lechem), jonka minä annan, on minun ruumiini (lechem)". Yeshua syntyi Betlehemissä, joka merkitsee suomeksi leivän taloa. Kun Hän käski juomaan verensä, se tarkoitti samalla viiniä.


Jumala valmisti Israelin kansaa ymmärtämään ehtoollista opettamalla jo 1. Mooseksen kirjassa, mitä leipä ja viini symboloivat. Jumalan pelastussuunnitelma on tässä kirjassa vielä pieninä palapelin paloina, jotka liittyvät yhdeksi isoksi kuvaksi vasta Uudessa testamentissa. Ylipappi Melkisedek toi Abrahamille leipää ja viiniä. Joosef selitti vankilassa faraon ylijuomanlaskijan ja ylileipurin saamat profeetalliset unet (1. Moos. 40). Kumpikin nostettaisiin kolmen päivän päästä korkealle mutta omalla tavallaan. Linnut söivät leipurin leivät, mikä tarkoitti, että hänet nostettaisiin hirsipuuhun, jossa linnut syövät leipurin ruumiin. Viinipuun rypäleistä puristettiin niiden veri ja viini tarjoiltaisiin maljasta faraolle, mikä tarkoitti, että juomanlaskija saisi kolmen päivän päästä takaisin korkean virkansa. Tämä on vihje Messiaan ristiinnaulitsemisesta Golgatalla ja ylösnousemuksesta kolmen päivän päästä (Hoos. 6:2, Joona 2, Luuk. 24:46). Faarao joi viinin ja linnut söivät leivät, mikä on ennusmerkki leivästä ruumiin symbolina ja viinirypäleestä muserretusta viinistä veren symbolina.


1. Moos. 14:18: "Salemin kuningas Melkisedek toi sinne leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi,"


1. Moos. 49:10-11: "Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat. Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa."


Hoos. 6:2: "Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme elää ja palvella häntä."


Luuk. 24:44-46: "Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu." Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: "Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista,"


Joona 2:1: "Mutta Herra pani suuren kalan nielaisemaan Joonan. Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä."


Ehtoollista asettaessaan Yeshua sanoi leivän olevan Hänen ruumiinsa ja viinin olevan Hänen verensä (Matt. 26:26-29). Leipä ja viini eivät muutu lihaksi ja vereksi, vaan niiden syöminen on yhteys Yeshuan ruumiiseen ja vereen. Tämän vuoksi Yeshua on elämän leipä, jonka syöminen antaa iankaikkisen elämän. Jesajan kirjan luku 53 sanoo Messiaan olevan Jumalan Karitsa, jota juutalaiset söivät joka pääsiäinen Jerusalemissa. Johannes Kastaja todisti, että Yeshua on Jumalan Karitsa (Joh. 1:29, 36). Syökää siis Jumalan Sanaa (vert. Hes. 3:3, Ilm. 10:9).


Matt. 26:26-29: "Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."


Ps. 116:13, 17 (1933/38): "Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä…    ..Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä."


Yeshua antoi Messiaan merkin muuttamalla viisi leipää ja kaksi kalaa niin suureksi määräksi ruokaa, että se riitti 5000 miehelle. Yeshua teki saman, mitä tapahtui Mooseksen aikana erämaassa. Jumala antoi taivaasta sataa taivaan viljaa mannaa ja viiriäisiä Israelin kansan ruuaksi, joka piti heidät elossa. 


Nyt Yeshua alkoi puhua elämän leivästä, joka olisi enemmän kuin päivittäinen ruoka-annos. Sen syöminen antaisi iankaikkisen elämän. Opetus Yeshuan veren juomisesta ja ruumiin syömisestä ovat lopullinen vastaus siihen salaisuuteen, miksi Jumala on käskenyt toimittamaan tuliuhreja ja syömää uhriruokaa.


Joh. 6:48-58: "Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät autiomaassa mannaa, ja silti he ovat kuolleet. Mutta tämä leipä tulee taivaasta, ja se, joka tätä syö, ei kuole. Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää." Tästä sukeutui kiivas väittely juutalaisten kesken. He kysyivät toisiltaan: "Kuinka tuo mies voisi antaa ruumiinsa meidän syötäväksemme?" Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet. Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."


Juutalaiset eivät käsittäneet tätä asiaa, vaikka he tiesivät, mitä Mooseksen laissa ja profeetoissa lukee. He luulivat, että nyt Yeshua käski heitä kirjaimellisesti juomaan verta ja syömään veristä ihmisen lihaa, minkä takia monet opetuslapset hylkäsivät Yeshuan. Opetus perustuu vertaukseen, joka jakoi voimakkaasti Yeshuan opetulapsia. Paavali kuitenkin selitti myöhemmin asiaa niin, että leipä ja viini ovat yhteys Kristuksen ruumiiseen ja vereen (1. Kor. 10:16-18).


Roomalaiskatolinen kirkko on ymmärtänyt Jumalan Pojan opetuksen ehtoollisesta väärin


Roomalaiskatolisessa kirkossa ehtoollista kutsutaan eukaristiaksi ja toiselta nimeltä kommuunio. Kirkossa on tehty Johanneksen evankeliumin luvusta 6 niin kirjaimellinen tulkinta, että se sivuuttaa ehtoollisessa olevan vertauskuvallisuuden ja johtaa sellaiseen ehtoolliseen, joka ei enää vastaa sen alkuperäistä tarkoitusta. 

 

Palvonta-astia leivälle (kuva)

Kirkon opin mukaan leipä muuttuu veriseksi lihaksi ja viini muuttuu vereksi. Roomalaiskatoliset uskovat syövänsä kirjaimellisesti Kristuksen lihaa ja juovansa verta. Koska kirkko uskoo leivän muuttuvan Kristuksen veriseksi lihaksi, kirkossa järjestetään adoraatioksi kutsuttavia palvontamenoja, jossa alttarille asetettua leipää palvotaan Jeesuksena. Palvonta-astiassa olevaa ehtoollisleipää kumarretaan ja sitä rukoillaan. Vatikaanissa Pyhän Pietarin kirkon sivualttarilla on paavi Johannes Paavali II:n balsamoitu ruumis ja hänestä ennen kuolemaa otettua verta lasiarkussa, jota katoliset myös rukoilevat avuksi, mikä on epäjumalanpalvelusta (3. Moos. 19:31). 

 

Kirkon mukaan on suuri salaisuus, miten leipä ja viini muuttuvat lihaksi ja vereksi, mitä ihminen ei pysty ymmärtämään. Ihminen pystyy kyllä havaitsemaan silmillään ja suullaan, ettei leipä ja viini ole mitenkään muuttuneet toiseen olomuotoon. Vika ei ole ehtoollista syövän silmissä eikä suussa vaan roomalaiskatolisen papin selityksissä.


Mooseksen lain mukaan verta ja lihaa, josta verta ei ole päästetty pois, ei saa syödä, mikä toistetaan myös Uudessa testamentissa. Jos Yeshua sanoi, että laki on voimassa edelleen, niin viini ei voi muuttua vereksi, eikä leipä voi muuttua verta sisältyväksi lihaksi (Matt. 5:17-20).


1. Moos. 9:4: "Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä.


5. Moos. 12:16: "..verta ette saa syödä; se teidän on vuodatettava maahan kuin vesi."


3. Moos. 17:10-12 (2017): "Kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskuudessanne, syö verta, mitä tahansa, minä käännän kasvoni sitä ihmistä vastaan, joka syö verta, ja hävitän hänet kansastaan. Sillä lihan henki on sen veri, ja minä olen antanut sen teille alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen. Sillä veri tuottaa sovituksen, koska elämä on siinä. Sen tähden minä olen sanonut israelilaisille: Älköön kukaan teistä syökö verta. Älköön myöskään muukalainen, joka asuu keskuudessanne, syökö verta."


Ps. 16:4: "Mutta tuska ja vaiva tulee niiden osaksi, jotka seuraavat vieraita jumalia. Minä en ota osaa juhlamenoihin, joissa vuodatetaan juomauhrina verta, en edes mainitse heidän jumaliaan!"


Apt. 15:20: "Meidän on kuitenkin lähetettävä heille kirje ja kehotettava heitä karttamaan sellaista, minkä epäjumalanpalvelus on saastuttanut, sekä haureutta, verta ja lihaa, josta verta ei ole laskettu."


Kirkon opin mukaan vain vihitty pappi voi toimittaa ehtoollisen, koska hän voi muuttaa leivä lihaksi ja viinin vereksi. Ehtoollisessa viinin joukkoon sekoitetaan myös tilkka vihkivettä, mihin ei ole mitään raamatullisia perusteita. 


Jes. 1:21-22: "Voi häpeä! Portoksi on sortunut tuo uskollinen kaupunki. Siellä vallitsi oikeus ja vanhurskaus piti majaansa. Nyt siellä asuvat murhamiehet. Sinun hopeasi on mustunut, jalo viinisi on vedellä laimennettu."


Luterilaisen kirkon opin mukaan leipä pysyy leipänä ja viini pysyy viininä, mutta ne ovat yhteys Kristuksen ruumiseen ja vereen (artikkeli ja vähäkatekismus). Luterilaisessa kirkon oppissa ehtoollinen on kuitenkin saanut vaikutteita katolisuudesta, koska vain vihitty pappi saa jakaa ehtoollisen, Vapaakirkko erosi luterilaisesta kirkosta, koska se ei hyväksynyt pappien yksinoikeutta jakaa ehtoollista. Vapaakirkon opin mukaan ehtoollisen saa jakaa maallikko.


Kesarean piispa Eusebius (noin 265 - 339 jKr.) oli aikanaan merkittävä teologi ja kirkkohistorioitsija. Eusebiuksen kirjat kertovat, miten varhaiset teologit näkivät ehtoollisella nautittavan leivän ja viinin. Eusebius sanoo viinin olevan symboli Kristuksen verestä ja leivän Hänen ruumistaan. Eusebius ei opeta veren muuttuneen vereksi eikä leivän lihaksi vaan olevan niiden vertauskuvia. 


Eusebius kirjoittaa noin 314 jKr. kirjassaan 'Demonstratio Evangelica. Tr. W.J. Ferrar':

"For with the wine which was indeed the symbol of His blood, He cleanses them that are baptized into His death, and believe on His blood, of their old sins, washing them away and purifying their old garments and vesture, so that they, ransomed by the precious blood of the divine spiritual grapes, and with the wine from this vine, "put off the old man with his deeds, and put on the new man which is renewed into knowledge in the image of Him that created him."


The words, "His eyes are cheerful from wine, and his teeth white as milk," again I think secretly reveal the mysteries of the new Covenant of our Saviour. "His eyes are cheerful from wine," seems to me to shew the gladness of the mystic wine which He gave to His disciples, when He said, "Take, drink; this is my blood that is shed for you for the remission of sins: this do in remembrance of me." And, "His teeth are white as milk," shew the brightness and purity of the sacramental food. For again, He gave Himself the symbols of His divine dispensation to His disciples, when He bade them make the likeness of His own Body. For since He no more was to take pleasure in bloody sacrifices, or those ordained by Moses in the slaughter of animals of various kinds, and was to give them bread to use as the symbol of His Body, He taught the purity and brightness of such food by saying, "And his teeth are white as milk."

 

Roomalaiskatolisessa messussa tarjoillaan seurakunnalle hopeamaljasta viiniä niin kauan, kuin viiniä riittää. Viini loppuu usein kesken messun, jonka jälkeen loput jonossa olevat syövät vain leivän ja osa ei halua muutenkaan kuin syödä vain leivän. Roomalaiskatolisen opin mukaan Kristuksen läsnäolo on leivässä ja viinissä täydellinen, joten ehtoollisen voi nauttia syömällä pelkkä leipä, koska lihassa on verta.


Katolisen kirkon katekismus määrää asiasta näin: 

"1390. Koska Kristus on sakramentaalisesti läsnä eukaristian kummassakin muodossa, on mahdollista saada eukaristian armon koko hedelmä myös silloin, kun kommuunio otetaan vastaan vain leivän muodossa…    


1413. Konsekraatiossa tapahtuu muuttuminen (transsubstantiaatio): leipä ja viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi…"

 

Huomionarvoista on myös, että viimeisellä aterialla Juudas Iskariot söi vain leivän, minä jälkeen hän lähti kavaltamaan Yeshuan (Jeesuksen; Joh. 13:26-30). Jos jättää viinin juomatta, sellainen ehtoollinen ei täytä Yeshuan (Jeesuksen) käskyä ehtoollisesta. Roomalaiskatolinen ehtoollinen ilman viiniä ei anna iankaikkista elämää.


Joh. 13:26-27, 30: "Jeesus vastasi: "Se, jolle annan tämän leivänpalan." Sitten hän kastoi palan ja antoi sen Juudakselle, Simon Iskariotin pojalle. Silloin, heti kun Juudas oli sen saanut, Saatana meni häneen. Jeesus sanoi hänelle: "Mitä aiot, tee se pian!"..   ..Syötyään leivänpalan Juudas lähti heti ulos. Oli yö."


Roomassa alkoi liikkui mielikuvituksellisia huhuja siitä, mitä kristityt tekivät salaisissa kokouksissaan. Syynä siihen oli ehtoollisjumalanpalvelus, Jeesuksen ruumiin ja veren ateria, jolta kaikki muut kuin todelliset seurakunnan jäsenet olivat poissuljettuja. Kristittyjä alettiin syyttää ihmisten syömisestä (kannibalismista) ja salaisista rituaaleista. Roomalaiset eivät pitäneet siitä, että he käännyttivät pakanoita kristityiksi, mitä roomalaiset pitivät juutalaisten lahkona. Keisari Claudius (hallituskausi 41-54 jKr.) karkotti juutalaiset pois Roomasta, koska he aiheuttivat kansan keskuudessa epäjärjestystä (Wikipedia). Keisari Neron aikana (54-68 jKr.) roomalaiset alkoivat vainota kristittyjä. 


Apt. 18:2, 24:5: "Siellä hän tapasi Aquilan, Pontoksesta kotoisin olevan juutalaisen, ja tämän vaimon Priscillan. He olivat äskettäin tulleet Italiasta, koska Claudius oli karkottanut Roomasta kaikki juutalaiset. Paavali meni heidän luokseen…    ..Me olemme havainneet, että tämä mies on tuhoisa kuin rutto. Hän on nasaretilaisten lahkon johtaja, ja kaikkialla, joka puolella maailmaa hän on lietsomassa levottomuutta juutalaisten keskuudessa.


Juutalaiset lainopettajat eivät hyväksy roomalaiskatolista ehtoollista, koska juutalaisuudessa veren juominen on ehdottomasti kiellettyä (1. Moos. 9:4, 5. Moos. 12:16, 3. Moos 7:27). He selittävät synagogissa, että ehtoollinen juontaa kannibalismista, missä uskotaan saavan siltä ihmiseltä voimat, jonka lihaa he syövät, koska he eivät ymmärrä oikein Jesajan kirjan lukua 53 eikä monia muitakaan Messias profetioita. Tästä aiheesta kertoo lisää artikkeli: 'Miksi juutalaisilla ja kristityillä on eri käsitys Messiaasta?' 


Tuomari Jefta lupasi Jumalalle, että jos hän voittaa ammonilaiset, hän antaa Jumalalle polttouhriksi sen, joka tulee hänen portista ensimmäiseksi sisälle (Tuom. 11:30-31). Joillakin kristityillä on sellainen väärä käsitys, että tuomari Jefta olisi lopulta surmannut tyttärensä ja polttanut hänen ruumiinsa uhrina Jumalalle. Väärinkäsitys johtuu siitä, ettei tunneta lain sisältöä riittävän hyvin eikä asiayhteyden vaikutusta käännökseen.


Tuom. 11:30-32: "Jefta antoi Herralle tämän lupauksen: "Jos sallit minun voittaa ammonilaiset, minä lupaan sinulle uhriksi sen, joka ensimmäisenä tulee taloni portista minua vastaan, kun palaan voittajana kotiin. Sen minä uhraan sinulle polttouhrina." Sitten Jefta lähti taisteluun ammonilaisia vastaan, ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä."


Jumala käski Abrahamia uhraamaan poikansa Iisakin koetellakseen Abrahamin kuuliaisuutta, mutta viime hetkellä kielsi uhraamisen. Sen jälkeen Jumala on opettanut, ettei ihmisiä saa uhrata.


5. Moos. 13:1: "Te ette saa Herraa, Jumalaanne, palvellessanne noudattaa näiden kansojen tapoja, sillä kaikki se, mitä ne ovat tehneet palvoessaan jumaliaan, on Herralle iljetystä, jota hän vihaa. Ne kansat ovat uhranneet jumalilleen polttouhreina jopa poikiaan ja tyttäriään."


2. Kun. 3:26, 27: "Kun Moabin kuningas huomasi, ettei hän enää kyennyt pitämään puoliaan…    ..Silloin hän otti esikoispoikansa, josta piti tulla kuningas hänen jälkeensä, ja uhrasi hänet polttouhrina muurilla. Israelilaiset joutuivat niin suuren kauhun valtaan, että he lopettivat piirityksen ja palasivat maahansa."


Jos Jefta olisi uhrannut ihmisen, hän olisi tehnyt vakavaa syntiä ja Israelin kansa olisi paheksunut hänen tekemää syntiä. Mistä sitten on kyse? Raamatussa käytetään uhraamista tarkoittavia sanoja myös jonkun omistautumiseen palvelemaan kokonaan Jumalaa. Polttouhria merkitsevä heprean sana 'olah' tarkoittaa (savun) nousemista ylös (Biblehub). Leeviläiset papit ovat eläviä uhreja, koska heidät on kokonaan pyhitetty palvelemaan Jumalaa. Tämän esimerkin mukaan Paavali käski kaikkia kristittyjä antamaan oman elämänsä eläviksi uhreiksi Jumalalle.


Room. 12:1 "..Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla."


4. Moos. 8:11, 15:  "Aaronin tulee omistaa leeviläiset israelilaisten joukosta tarjousuhrina Herralle, että he voisivat toimia Herran palvelijoina…  ..Kun olet puhdistanut leeviläiset ja omistanut heidät minulle, he saavat aloittaa palvelutehtävänsä pyhäkköteltassa."


Kun israelilaiset olivat voittaneet ammonilaiset, niin Jeftaa tuli ensimmäisenä vastaan hänen ainoa lapsensa ja tyttärensä, joka oli lapseton neitsyt. Tämä tarkoitti sitä, että tyttären tulisi omistautua palvelemaan Jumalaa loppuelämänsä neitsyenä. Polttouhri ei tässä tapauksessa tarkoittanut tyttären surmaamista ja polttamista, koska tytär ei lähtenyt vuorille itkemään kuolemaansa vaan ikuista neitsyyttään. Kun hän palasi kahden kuukauden päästä takaisin vuorilta, niin tytär omistautui Jumalan palvelemiseen, jolloin hänen isänsä ei enää voinut saada suvulleen jatkoa, koska tytär oli hänen ainoa lapsensa. Koska Jefta ja hänen tyttärensä olivat uskollisia Jumalalle annetulle lupaukselle, niin seudun tyttärille tuli tavaksi ylistää heitä vuosittain nelipäiväisessä juhlassa. Heprealaiskirje luettelee uskonsankareita, joiden joukossa mainitaan Jeftan nimi (Hepr. 11:32).


Tuom. 11:34-40 (2017): "Kun Jefta sitten tuli kotiinsa Mispaan, katso, hänen tyttärensä tuli ulos häntä vastaan tamburiinia lyöden ja karkeloiden. Hän oli hänen ainoa lapsensa. Tämän lisäksi hänellä ei ollut poikaa eikä tytärtä. Nähdessään hänet hän repäisi vaatteensa ja sanoi: "Voi, tyttäreni, nyt sinä masennat minut maahan, nyt sinä syökset minut onnettomuuteen! Sillä minä avasin suuni Herralle enkä voi sanaani peruuttaa." Hän vastasi hänelle: "Isäni, jos sinä avasit suusi Herralle, tee minulle, niin kuin suusi on puhunut, koska Herra on antanut sinun kostaa vihollisillesi, ammonilaisille." Hän sanoi isälleen: "Myönnettäköön minulle kuitenkin tämä: jätä minut vapauteeni kahdeksi kuukaudeksi, että minä yhdessä ystävättärieni kanssa menen vuorille itkemään neitsyyttäni." Niin hän sanoi: "Mene!" ja päästi hänet menemään kahdeksi kuukaudeksi. Hän meni ystävättärineen ja itki neitsyyttään vuorilla. Mutta kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo, ja tämä pani hänessä täytäntöön lupauksensa, jonka oli tehnyt. Eikä hän miehestä tietänyt. Tuli tavaksi Israelissa, että Israelin tyttäret joka vuosi menivät lauluin ylistämään gileadilaisen Jeftan tytärtä – neljän päivän ajaksi joka vuosi."


Hepr. 11:32-33: "Ja mitä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, ja myös Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista, jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupausten toteutumista…"


Tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa koko ihmiskunta puhuu yhtä kieltä hepreaa


Tässä artikkelissa olemme käyneet läpi pelastukseen vaikuttavia käskyjä, jotka ovat Raamatussa, mutta kirkko on niitä muuttanut monilla eri tavoin. Miten ihmeessä tämä saadaan korjattua niin, että seurakunta voisi varmasti tietää, mitä Jumala on käskenyt heitä tekemään?


Taivaassa on alkuperäisversio hepreankielisestä Raamatusta, jonka Messias tuo mukanaan palatessaan takaisin Siionin vuorelle. Hänen apunaan tässä tehtävässä on profeetta Elia toiselta nimeltään Johannes Kastaja, joka laittaa kaiken kohdalleen (Mal. 4:4-6 [3:22-24], Matt. 17:11). Tässä heprealaisessa Raamatussa ei ole kopio- eikä käännösvirheitä, mitä on nykyajan käännöksissä paljon, mistä kertoo lisää artikkeli: 'Jumalan Sana annetaan heille, jotka haluavat sitä noudattaa, mutta Sana otetaan pois niiltä, jotka eivät sitä noudata'.


Ps. 119:89 (Biblia): "Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa."


Jes. 40:8 (2017): "Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti"


Matt. 24:35 (2017): "Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa koskaan."


Jes. 59:20-21: "Mutta Siioniin Herra tulee vapauttajana, Jaakobin jälkeläisten luo lunastajana, kun he luopuvat rikkomuksistaan, sanoo Herra. Herra sanoo heille: "Tämä on minun lupaukseni: ei väisty minun Henkeni sinun yltäsi eikä katoa minun sanani, jonka olen suuhusi antanut, ei sinun suustasi, ei jälkeläistesi eikä sinun jälkeläistesi jälkeläisten suusta", sanoo Herra, "ei nyt eikä milloinkaan."


Jes. 2:2-3 (1933/38): "Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana"."


Tuhatvuotisessa valtakunnassa tulee tapahtumaan kielillä puhumisen ihme koko ihmiskunnassa, jolloin kaikki ihmiset palaavat puhumaan yhtä kieltä hepreaa. Mikä tapahtui Babylonian tornilla ja helluntaina apostolien kohdalla, kielillä puhumisen ihme tulee toistumaan, mutta tällä kertaa kieliä ei sekoiteta vaan yhdistetään. Kun Aadam ja Eeva luotiin, he saivat heti kyvyn puhua hepreaa. 


Jes. 14:1, 19:18: "Herra armahtaa Jaakobia ja ottaa jälleen Israelin omaksi kansakseen, ja se saa rauhassa asua omassa maassaan. Siihen maahan asettuneet muukalaiset liittyvät Jaakobin jälkeläisiin ja sulautuvat heihin…    ..Sinä päivänä Egyptissä on oleva viisi kaupunkia, jotka puhuvat heprean kieltä ja vihkiytyvät Herran Sebaotin omiksi"


Usein kuulee väitteen, että Raamatun aikainen heprea on täysin erilaista kuin moderni heprea, mikä on liioittelua. Modernia hepreaa puhuvat ymmärtävät muinaista hepreaa. Modernin ja muinaisen heprean välistä eroa on verrattu Raamatun englantilaisten käännösten ja King James Versionin (v. 1611) väliseen eroon, jota englantia puhuvat suomalaiset ymmärtävät ihan hyvin. Ero ei ole sen suurempi siitä huolimatta, että heprea on huomattavasti vanhempi kieli kuin englanti. Heprea on säilynyt yllättävän hyvin ilman suuria muutoksia, koska juutalaiset ovat jatkuvasti opiskelleet Raamattua sen muinaisella alkukielellä.


Muinaisessa hepreassa lauseet alkoivat verbillä, joka kuulostaa suomalaiseen korvaan runolliselta puheelta esim. "sanoi Mooses miehelle". Sanajärjestys vaihtui modernissa hepreassa niin, että lause alkaa subjektilla (tekijällä) esim. "Mooses sanoi miehelle". 


Herpealaisessa ajattelussa tekeminen on keskeisessä merkityksessä. Usko ei ole vain jonkun asian totena pitämistä tai uskon tunnustamista suullaan. Heprealainen ajattelee, että usko on tekoja, joiden perusteella voidaan todeta uskollisuus Herralleen, kuten opettaa myös Raamattu. Jos ei ole tekoja, ei ole uskoa (Matt. 21:28-31, Room. 2:6-13, Jaak. 2:14-26).


1. Joh. 3:18: "Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa."


Jaak. 2:26: "Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja."


Raamatun muinaisessa heprean kielessä on noin 8000 sanaa, jotka ovat säilyneet modernin heprean sanastossa lähes sellaisenaan. Modernissa hepreassa on noin 100.000 sanaa. Uudet sanat on kuitenkin muodostettu heprean kielessä olevista sanajuurista, joten uudet sanat ovat heprealaisia sanoja. 


Ensimmäiset lisäykset heprean kielen sanavarastoon teki Aadam, joka sai nimetä Jumalan hänelle esittelemät eläimet. Nimeäminen ei ollut kuitenkaan mielivaltaista, koska sanat muodostuivat heprean kielen sääntöjen mukaan. Ihminen on usein nimennyt luontokappaleita sen mukaan, miten ihminen on kokenut sen. 


Savannin voimakkain eläimen ääni on leijonan karjunta, joten hepreassa leijona on 'aryeh' (Biblehub). Toinen nimi leijonalle on 'labiy', joka lausutaan "lavii", mistä tulee mm. englannin sana 'lion' (Biblehub). Nämä kummatkin sanat ovat runollisessa lauseessa 1. Moos. 49:9, joka kertoo Juudan Leijonasta:


1. Moos. 49:9-10: "Juuda, sinä nuori leijona, saaliilta olet noussut, poikani. Hän on kyyristynyt, käynyt makuulle kuin leijona, kuin jalopeura. Kuka uskaltaa häntä häiritä? Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat."


Ilm. 5:5: "..Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton! Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä."


Suomen kielessä lintujen nimet muistuttavat joskus niiden ääntelyä, kuten kuikan (ääni) ja kaakkurin (ääni) nimet tekevät. 


1. Moos. 2:19-20: "Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui. Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille. Mutta ihmiselle ei löytynyt sopivaa kumppania."


Jes. 31:4-5: "Näin on Herra minulle sanonut: -- Niin kuin leijona murisee, kun paimenet kutsuvat toisiaan käydäkseen yhdessä sen kimppuun, niin kuin nuori leijona ärisee saaliinsa päällä säikkymättä huutoja, väistämättä ääniä, niin Herra Sebaot astuu alas Siionin vuorelle, käy kukkulalle valmiina taisteluun. Niin kuin lintujen parvi peittää taivaan, niin Herra Sebaot peittää kilpenä Jerusalemin. Hän suojelee sitä ja pelastaa sen, hän varjelee sitä ja suo sille turvan."


Raamatun aikana ei ollut tietokoneita, mutta sekin sana on muodostettu heprealaisesta sanajuuresta. Suomen kielessä tietokone tarkoittaa konetta, jossa on tietoa, missä ei ole mitään aktiivista tekemistä. Hepreassa tietokone on 'machshev', joka tarkoittaa laitetta, mikä ajattelee. On oivallista puhua ajattelevasta laitteesta kuin tietovarastosta. Peruna tuli myöhemmin juutalaisten ruokavalioon, joten piti keksiä sillekin uusi heprean sana. Perunasta tuli 'tapuah adama', joka merkitsee maaomenaa.


Hepreassa kirjoitetaan sanat oikealta vasemmalle pelkillä konsonanteilla ilman pilkkuja, pisteitä ja isoja alkukirjaimia, mikä tekee tekstistä tiivistä. Hepreaa puhuvat tietävät asiayhteydestä ja kieliopista, mitkä vokaalit tulevat konsonanttien väliin ja mitkä sanat kuuluvat samaan lauseeseen. Alun perin sanat kirjoitettiin kaikki yhteen yhdeksi pitkäksi merkkijonoksi, mutta nykyään sanat erotetaan sanavälillä.


Heprean kielen sanat muodostetaan yleensä kolmen tai neljän konsonantin juuresta, joten kieli on rakennettu kuin haarautuva puu, jonka juuresta kasvaa uusia sanoja (YouTube-video: 'Heprean kielen juuri-käsite'). Esim. sana ihminen on hepreaksi 'adam' (Biblehub), joka on luotu maasta 'adamah' (Bibelub). Lause tarkoittaa, että ihminen tehtiin maan ainesosista koostuvaksi olennoksi (artikkeli). Nimi liittyy myös sanoihin punainen ja Edom, jossa maaperä on punaista (YouTube-video: 'What Is In A Name? Why Hebrew Names Matter'). Lauseesta löytyy myös kielileikki puhaltaa 'naphach' (Biblehub), henkeäys 'neshamah' (Biblehub)  ja elävä olento 'nephesh' (Biblehub).


1. Moos. 2:7: "Ja Herra Jumala muovasi maan (adamah) tomusta ihmisen (adam) ja puhalsi (naphach) hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen (neshamah). Näin ihmisestä tuli elävä olento (nephesh)."


Samanlainen sanaleikki löytyy Raamatun alusta, kun 'dam' veri (Biblehub) huusi maasta 'adamah'. Ihmistä tarkoittavalla sanalla 'adam' on yhteys vereen 'dam' ja maahan 'adamah'. 


1. Moos. 4:10: "Herra sanoi: "Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri (dam) huutaa minulle maasta (adamah)?"


Kun Jumala loi naisen, hän vaivutti Adamin syvään uneen, joka tarkoittaa hepreassa myös kuolemaa. Jumala ei ottanut Aadamista kylkiluuta vaan puolikkaan ja teki siitä naisen, mitä heprea alkukieli oikeasti tarkoittaa. Sen jälkeen Jumala loi Aadamilta puuttuvat osa uudestaan ja herätti hänet kuolleista. Aadam oli kuva Jumalan Pojasta, joka kuolisi ja heräisi kuolleista, jotta Poika saisi omakseen morsiusseurakunnan. 


Room. 5:14: "..Aadam oli esikuva siitä, joka oli tuleva."


Nainen on otettu miehen ruumiista, joten naista tarkoittava heprean sana 'ishshah' (Biblehub) tulee runollisesti miestä tarkoittavasta sanasta 'ish' (Biblehub). Nainen tarkoittaa kirjaimellisesti miehetärtä. Nämä heprean kielen hienoudet tulevat tutuiksi koko ihmiskunnalle tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa.


1. Moos. 21-23: "Silloin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla. Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: -- Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu."