Elian nimi on profetia

  

• Raamatun ensimmäinen profeetta oli Henok, 7. sukupolvi Aadamista, joka profetoi jumalattomien tuomion, mikä viittaa Harmageddonin sotaan (Juud. 1:14-15) – Henokin poika Metuselah eli 969-vuotiaaksi ja oli pisimpään elänyt ihminen, jonka nimi ennusti sen hetken, jolloin Jumala tuhosi maan vedenpaisumuksella
• Profeetta Elian nimi (Eliyahu) merkitsee "Yehovah on Jumalani" – Elia (toiselta nimeltään Johannes Kastaja) on Jumalan Pojan airut myös Hänen toisessa tulemuksessaan (Matt. 17:11) – Elia tekee uskonpuhdistuksen ja palauttaa Jumalan kansan yhteyden Yehovaan (vrt. 1. Kun. 18:39) – Elia lukee myös tuomioita ja tallaa hallitsijoita
• Psalmi 82 ei kerro jumalien vaan maallisten hallitsijoiden kokouksesta – psalmi moittii hallitsijoita heikossa asemassa olevien ihmisten huonosta kohtelusta – psalmi profetoi maallisen hallinnon tuomion ja vallan siirron Jumalan Pojalle
• Juutalaiset ovat menettäneet yhteyden Jumalaansa – Mooseksen lain mukaan Yehovah on ainoa Jumala, minkä takia he kieltävät Jumalan Pojan – Vanha testamentti kuitenkin kertoo Isästä ja Pojasta, joiden yhteinen nimi on Yehovah
• Klassinen kristinusko on kadottanut yhteyden Jumalaansa, koska se ei ymmärrä oikein Paavalin vanhurskauttamisoppia – Paavali opetti, että uskoon tullut kristitty saa vanhurskauden uskosta ilman lain tekoja, mutta sen jälkeen hän menettää vanhurskautensa, jos hän ei ala noudattaa lakia – jota kristityt eivät nykyisin noudata (Room. 2:13, Gal. 2:15-18, Jaak. 2:24)
• Eksegetiikan professori Lauri Thurénin mukaan Mooses kuuluu museoon, ja Raamatussa ei lue, että naisen tulisi vaieta seurakunnassa – Thurén varoittaa lukemasta Raamattua kuin piru ja kehottaa ottamaan huomioon asiayhteyden – Paavali käski naisia vaikenemaan seurakunnan kokouksessa vetoamalla Mooseksen lakiin, jota Thurén ei ottanut huomioon (1. Kor. 14:34)
• Kirkko on ylläpitänyt Uuden testamentin tekstejä erittäin huonosti, minkä takia teksteihin on tullut suuria virheitä – tekstejä on kopioitu väärin, editoitu, käännetty väärin ja paikka paikoin väärennettykin – Uudessa testamentissa on ristiriitaista tietoa Jumalan Pojan sukuluetteloista, jouluevankeliumeista, Isä meidän -rukouksesta, Golgatan tapahtumista ja monesta muustakin asiasta – Raamattu saadaan palautettua alkuperäiseksi, kun Jumalan Poika palaa takaisin temppeliinsä (Mal. 3:1, Jes. 2:2-4, Matt. 17:11, Apt. 3:21).

 

Profeettojen nimissä on viesti seurakunnalle

Raamatun patriarkkojen nimet liittyvät usein Jumalan suunnitelmiin. Aadamin sukuluettelon kymmenen ensimmäistä nimeä muodostavat profetian pelastuksesta, kätketyn pienoisevankeliumin. Tämän sukuluettelon hepreankielisten nimien merkitykset muodostavat lauseen: Aadam, Set, Eenos, Kenan, Mahalalel, Jered, Henok, Metuselah, Lemek ja Nooa (1. Moos. 5, artikkeli).

 "Ihmiselle on määrätty kuolevaisen suru; mutta siunattu Jumala laskeutuu alas opettamaan, että Hänen kuolemansa tuo lohdutusta epätoivoisille."

Jes. 40:1-3, 5: " -- Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä. Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!..  ..Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä."

Kaikki eivät kuitenkaan pelastu. Vaikka Jumala on armossaan pitkämielinen, suurin osa ihmiskunnasta ei pelastu (Jes. 6:13, Matt. 7:13-14). Jotta synnistä läpikotaisin saastunut maa saadaan puhdistettua, se täytyy ensin tuhota, jotta sen tilalle voidaan luoda uusi maa. Maata voi verrata hometaloon, jota ei voi enää korjata. Se täytyy polttaa maan tasalle ja rakentaa tilalle parempi.

Jes. 6:12-13: "Herra vie ihmiset kauas, ja tyhjänä leviää hylätty maa. Jos väestä on jäljellä vaikka vain kymmenesosa, vielä sekin raastetaan maasta, kaadetaan niin kuin puu, kuin tammi. Mutta puustakin jää kanto, ja siitä kannosta kasvaa pyhien suku."

Jes. 65:17: "Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan. Menneitä ei enää muistella, ne eivät nouse mieleen."

Henok oli Raamatun ensimmäinen profeetta, 7. sukupolvi Aadamista. Hänen nimensä merkitsee opettamista.  

Sananl. 22:6: "Ohjaa (hanok) lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea." (sananmukainen käännös: "Opeta nuorukainen hänen tiensä mukaisesti, niin hän ei vanhanakaan poikkea siitä.")

Sananl. 22:6 (Young’s Literal): "Give instruction to a youth about his way…"

Sananl. 22:6 (KJV): "Train up a child in the way he should go…"

Profeettojen avioliitot ja lapset ovat usein ennusmerkkejä, kuten olivat profeetat Jesaja ja Hoosea sekä heidän lapsensa (Jes. 8:18, Hoos. 1). Henokin poika Metuselah oli myös profeetallinen ennusmerkki. Hän on ollut kaikkein pitkäikäisin ihminen, sillä hän eli 969 vuotta. Hänen nimensä merkitsee: "Kun hän kuolee, se (vedenpaisumus) lähetetään."

Metuselahin pitkä elämä nähdään Jumalan pitkämielisyyden symbolina. Jumala kertoi pojan nimen kautta, että maa tuhotaan silloin, kun poika kuolee. Tuomio tuli vasta lähes tuhannen vuoden päästä Henokin syntymästä, jolloin maa tuhottiin hukuttamalla se veden alle. Jumalan armoa oli se, että Metuselahin pojanpojan Nooan perhe pelastui arkin avulla, joten ihmissuku sai uuden alun.

1. Moos. 5:23-26: "Henok eli kaikkiaan 365 vuotta. Hän vaelsi kuuliaisena Jumalalle. Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen. Kun Metuselah oli elänyt 187 vuotta, hänelle syntyi Lemek. Lemekin syntymän jälkeen Metuselah eli vielä 782 vuotta, ja hänelle syntyi lisää poikia ja tyttäriä."

Jes. 8:18: "Minä ja nämä lapset, jotka Herra on minulle antanut, me olemme tässä, enteinä ja merkkeinä Israelille, Herran Sebaotin merkkeinä…"

Ensimmäinen profeetta varoitti jumalattomien tuomiosta

Henok profetoi Yehovan (Herran) tulevan pyhien kanssa tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan jumalattomia. Se on ennustus Harmageddonista (Sak. 14:3-5, Jes. 6:1-6, Ilm. 19:11-21). Jumalan pettymys ihmiskuntaan oli niin suuri, että ensimmäinen profetia koski tuomiota, joka kuitenkin toteutuu vasta lopun aikoina (1. Moos. 6:1-6, Juud. 1:14-15). Tosin Henokin poika Metuselah oli ennusmerkki vedenpaisumuksesta, joka toteutuisi heti hänen kuoltuaan (vrt. Jes. 8:18).

Juud. 1:14-15: "Heistä on myös ennustanut Henok, Aadamista seitsemäs: "Katso, Herra tulee pyhiensä tuhatlukuisen joukon kanssa ja panee jokaisen tuomiolle. Hän rankaisee kaikkia jumalattomia jokaisesta teosta, jonka he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikista julkeista puheista, joita nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet."

Samasta asiasta profetoi myös Sakarjan kirja. Yehovah tulee pyhiensä kanssa sotimaan Jerusalemiin. Tämä on kuvaus Harmageddonista (Jes. 63:1-6; Ilm. 16:16, 19:11-21).

Sak. 14:3, 5: "Herra itse lähtee sotaan viholliskansoja vastaan, niin kuin hän on lähtenyt ennenkin vihollisen hyökätessä. Hän seisoo sinä päivänä Öljymäellä, joka kohoaa Jerusalemin itäpuolella…   ..Sitten Herra, teidän Jumalanne, tulee Jerusalemiin, ja kaikki pyhät ovat hänen mukanaan."

Jesajan kirja kertoo myös samasta asiasta, miten Yehovah tulee rankaisemaan jumalattomia. Paavali siteeraa Jesajan kirjaa ja selittää, että Yeshua on Yehovah (Jeesus on Herra). Se tarkoittaa myös sitä, että Henokin profetia on myös Messias-profetia.

2. Tess. 1:7-8: "..kun Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille."

Jes. 66:15-17: "Katso, Herra saapuu tulenlieskassa, hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli. Hänen vihansa purkautuu tulenhehkuna, hänen jyrinänsä liekkeinä. Niin Herra toteuttaa oikeutensa tulella, hänen miekkansa lyö ihmissukua, ja monet kaatuvat sen lävistäminä: nuo, jotka puhdistautuvat ja valmistautuvat palvontatarhojen menoihin johtajansa ympärillä, nuo, jotka syövät kaikkea iljettävää, sian lihaa, rottia -- minä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa, ja he kaikki saavat loppunsa, sanoo Herra."

Jumala lähettää Elian, jottei koko maata tarvitse tuhota

Henok ja Elia olivat siinä suhteessa hyvin poikkeuksellisia profeettoja, että heidät otettiin taivaaseen näkemättä kuolemaa (1. Moos 5:24, Hepr. 11:5).

Elia

Yeshua (Jeesus) sanoi, että Johannes Kastaja oli Elia (Matt. 11:9-14). Johannes ei kuitenkaan täyttänyt kaikkia profetioita Eliasta, jotka ovat Malakian kirjan luvuissa 3-4 (1933/38-käännöksessä luvussa 3). Yeshua sanoi myös, että Elia tulee vielä ja laittaa kaiken kohdalleen, joka tarkoittaa väärin menneiden asioiden palauttamista alkuperäiseksi (Matt. 17:11-13). Profetiat Eliasta täyttyvät kaikki lopun aikoina Yeshuan toisessa tulemuksessa. 

Malakian kirjan lopussa on kohta, joka ennustaa, että Jumalalle tulee syy tuhota koko Maa ja vieläpä ennen aikojaan. Jumala tulee olemaan niin pettynyt ihmisiin, että vaihtoehtona on tuhota elämä Maasta. Tilanne vastaa sitä, kun Jumala katui luoneensa ihmisen ja päätti hukuttaa koko Maan veden alle – nyt ollaan päätymässä samaan tilanteeseen uudelleen.

1. Moos. 6:5-7 (2017): "Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessään. Herra sanoi: "Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut. Sillä kadun ne tehneeni."

Monet ovat lukeneet Uudesta testamentista, miten Yeshua (Jeesus) kertoi, että lopun ajat ovat kuin Nooan ja Lootin ajat, jolloin Maa tuhottiin vedenpaisumuksessa. Sodoma ja Gomorra tuhottiin tulella ja tulikivellä. Ihmiset eivät aavistaneet tulevaa tuhoa, koska he eivät piitanneet varoituksista. Vain muutama ihminen pelastui, ja miljoonat ihmiset hukkuivat. 

Luuk. 17:26-30: "Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan päivinä oleva. Ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, ja tulva tuli ja tuhosi heidät kaikki. On oleva niin kuin oli Lootin päivinä. Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat. Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, ja se tuhosi heidät kaikki. "Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy."

Kuten niin monesti, tämäkin ennustus perustuu Vanhan testamentin profetioihin ja ennakkokuviin tulevasta – ilmiötä kutsutaan typologiaksi. Typologia (kreikaksi typos) tarkoittaa oppia esikuvista ja erityisesti sitä, että Vanhan testamentin henkilöissä ja tapahtumissa näkyvät tulevat tapahtumat ennalta. Raamattu käyttää heprean sanaa 'tebah' (Biblehub) vain kahdessa yhteydessä: ensin Nooan arkista ja sitten Mooseksen kaislakorista, joiden avulla Jumala pelasti vanhurskaat ihmiset hukkumiselta. 

1. Piet. 3:20-21 (RK): "..kun Jumala pitkämielisesti odotti Nooan päivinä, jolloin rakennettiin arkkia. Siinä pelastui veden kautta vain muutamia, yhteensä kahdeksan ihmistä. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena…"

Tämä maa tullaan polttamaan tulessa, mistä Malakian kirjan viimeiset lauseet kertovat hyvin selvästi, sillä tässä maailmassa ei ole enää juuri lainkaan vanhurskautta. Sen takia Raamatussa on näitä profetioita, jotta ihmiskunta saisi tietää, miksi lopun aikoina ihmisillä ei ole vanhurskautta. Mitä se oikea vanhurskaus sitten on, siitäkin on oma artikkelinsa 'Paavalin opetus vanhurskaudesta perustuu Mooseksen lakiin ja profeettoihin', mutta tästäkään asiasta ei nyt sen enempää.

Mal. 3:19-21 (2017): "Sillä katso: tulee päivä, joka palaa kuin pätsi. Kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä on jumalatonta, ovat oljenkorsia. Heidät polttaa se päivä, joka tulee, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa. Mutta teille, jotka nimeäni pelkäätte, koittaa vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja käytte ulos ja hypitte kuin navetan syöttövasikat ja tallaatte jumalattomat. He näet tulevat tomuksi jalkapohjienne alle sinä päivänä, jonka minä teen, sanoo Herra Sebaot."

2. Piet. 3:10-13: "Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa -- tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee."

Malakian kirja kertoo, että Jumalalla olisi syy tuhota koko Maa. Jotta saamme oikean ymmärryksen asiasta, meidän tulee verrata jaetta Mal. 3:24 (eräissä käännöksissä Mal 4:6) myös aramealaiseen käännökseen, jossa on varhainen tulkinta alkutekstistä. 

Malakian kirja tarkoittaa isillä nimenomaan Israelin kantaisiä Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joiden Jumala on Yehovah (1. Kun. 18:36-37). Kun puhutaan isien sydämen kääntymisestä lasten puoleen ja lasten sydämien kääntymisestä isien puoleen, se tarkoittaa sukupolvien välisen yhteyden palauttamista takaisin. Abraham, Iisak ja Jaakob palvelivat Israelin Jumalaa, mutta koska lapset ovat hylänneet Jumalan sanan, niin heidän välinen yhteytensä on katkennut. Kun myöhemmät sukupolvet saavat sydämeensä alkuperäisen Jumalan sanan ja uskollisuuden noudattaa sitä, niin yhteys palaa takaisin.

1. Kun. 18:36, 37: "..Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala…   ..sinä käännät heidän sydämensä takaisin."

Mal. 3:24 (2017): "Hän kääntää jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten tulisi ja löisi maata kirouksella."

Mal. 4:4 (3:24, Aramaic tr. English): "He will turn the hearts of the parents to their children, and the hearts of the children to their parents; or else I will come and strike the land with total destruction."

Heprean sana 'cherem' voi tarkoittaa kirousta tai tuhoa. Tässä asiayhteydessä se tarkoittaa Maan tuhoamista. Tätä tulkintaa tukee myös Raamatun arameankielinen käännös.

Jumala ilmoittaa, että Hänellä olisi syy tuhota Maa kokonaan. Jotta Maata ei tarvitsisi tuhota, pitää tehdä jotain, jotta Messias voi palata takaisin ja perustaa tuhatvuotisen valtakuntansa, jossa kansat elävät vanhurskaasti. Se edellyttää nykyisen sukupolven yhteyden palautumista siihen Jumalan Sanaan, mitä heidän isänsä noudattivat. Jumala lähettää uudelleen luottomiehensä Elian, joka palauttaa sukupolvien välisen yhteyden tekemällä uskonpuhdistuksen.

Profeetta Elia ei ole saanut sattumalta hepreankielistä nimeään Eliyahu. Se tulee sanoista El (Jumala) ja Yehovah (Herra). Nimi merkitsee Yehovah on Jumalani. Nimi on ennusmerkki: Elia on profeetta, joka palauttaa Israelin kansan yhteyteen Yehovan kanssa (vrt. Jes. 8:18).

1. Kun. 18:39 (2017): "..profeetta Elia astui esiin ja sanoi: "Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa…   ..Kun kaikki kansa näki tämän, he lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!"

Johannes Kastaja oli Elia ja hän tulee vielä tallaamaan hallitsijoita

Jesajan kirjassa luvussa 40 on kuuluisa profetia: Ilosanomantuoja julistaa, että Yehovah (Herra) tulee. Yehovan kirkkaus ilmestyy – suomalaisessa käännöksessä oleva Yehovan kunnia tulisi kääntää Yehovan kirkkaus (Jes. 40:5, Hes. 43:2-7). Tehkää Hänelle tie erämaahan. Hän oli Johannes Kastaja, joka todisti, että Yeshua on maailmaan syntynyt Yehovah. Kun Yeshua palaa takaisin, kuulemme Elialta saman ilmoituksen.

Jesajan kirjan seuraavassa luvussa 41 kerrotaan lisää ilosanomantuojasta. Hän puhuu totta ja rukoilee Yehovan nimeä, joten hän ei ole Nebukadnessar. Hän on Elia, toiselta nimeltään Johannes Kastaja, joka myös tallaa maallisia hallitsijoita kuin lokaa (Matt. 3:7-12; Grok). Tämä toteutuu erityisesti Yeshuan (Jeesuksen) toisessa tulemuksessa, jossa maailma tuomitaan. Ilosanoma Messiaan tulosta tarkoittaa myös tuomiota jumalattomille hallitsijoille – valta vaihtuu.

Jes. 40:3-5, 41:25-26 (2017): "Airuen ääni kuuluu: "Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut Jumalallemme. Kaikki laaksot korotettakoot, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoot. Kivikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhikot tasaiseksi maaksi. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut."..   ..Herätin pohjoisesta hänet, ja hän tuli, päivänkoitosta hänet, joka rukoilee nimeäni, ja hän tallaa käskynhaltijoita kuin lokaa, kuin savenvalaja sotkee savea. Kuka on sen alun pitäen ilmoittanut, että olisimme sen tienneet, ja edeltäpäin, että voisimme sanoa: "Hän oli oikeassa"? Ei kukaan sitä ilmoittanut, ei kukaan sitä kuuluttanut, ei kukaan kuullut teiltä sanaakaan."

Mal. 3:1 (2017): "Katso, lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien eteeni. Joutuin temppeliinsä on tuleva Herra, jota te etsitte, ja Liiton Enkeli, jota te rakastatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot."

Hes. 43:2-7: "Ja minä näin: Idästä saapui Israelin Jumalan kirkkaus. Sen ääni oli kuin suurten vesien pauhu, ja Herran kirkkaus sai maan hohtamaan. Näky, jonka minä näin, oli samanlainen kuin se, minkä olin aikaisemmin nähnyt, se oli niin kuin se, minkä näin, kun Herra tuli hävittämään kaupunkia, niin kuin se, minkä olin Kebarjoen rannalla nähnyt. Minä heittäydyin maahan kasvoilleni. Herran kirkkaus meni temppeliin portista, joka on itää kohti. Henki nosti minut maasta ja vei minut sisempään esipihaan, ja minä näin, että Herran kirkkaus täytti temppelin. Joku puhutteli minua, ja minä kuulin sen äänen tulevan temppelistä -- mies seisoi yhä minun vieressäni. Ääni sanoi minulle: "Ihminen, tämä on minun valtaistuimeni sija ja koroke minun jalkojeni alla. Täällä minä olen asuva Israelin kansan keskellä ikuisesti. "Enää eivät israelilaiset tahraa minun pyhää nimeäni, eivät he eivätkä heidän kuninkaansa, ei heidän uskoton elämänsä eivätkä kuninkaiden kuolleet ruumiit."

Psalmi 82 ei kerro jumalten vaan maallisten hallitsijoiden kokouksesta

Suomalaiset eivät lue Raamattua hepreaksi, joka on todellisuudessa sen alkuteksti. Kielen käännös poistaa tekstistä runollisuuden ja sanojen kaksoismerkitykset, joihin perustuu kielessä yleiset sanaleikit.

Kun suomalainen puhuu Jumalasta, hän ymmärtää sen yliluonnolliseksi olennoksi, joka on luonut maailman. Heprean sana 'elohim' käännetään yleensä Jumala, mutta se voi tarkoittaa myös vieraita jumalia (2. Moos. 18:11, 20:3, 23:13) tai valtaapitäviä ihmisiä. Sana on monikkomuoto, joka muodostuu kahdesta osasta: 'el' (väkevä/voima) ja 'him' (he). Näin se voisi tarkoittaa "he ovat väkevyys/voimalliset".

Juutalainen lainopettaja Tovia Singer tulkitsee sanaa hieman eri tavalla. Hän käyttää tulkintaohjeena Ps. 29, joka kutsuu Jumalan poikia tunnustamaan Yehovan voiman ylivertaisuus. Jakeessa 29:1 lukee "b’nei elim" väkevän pojat (sons of the mighty). Tässä 'elim' on samaa juurta kuin 'elohim'.

Ketkä sitten ovat Jumalan poikia? Mooseksen laki kutsuu mm. kaikkia israelilaisia miehiä Yehovan pojiksi (2. Moos. 4:22; 5. Moos. 14:1-2).

Ps. 29:1: "..Antakaa Herralle, te Jumalan pojat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys."

5. Moos. 14:1-2 (Green’s Literal): "You are sons to Jehovah your God…   ..For you are a holy people to Jehovah your God; and Jehovah has chosen you to be a people to Him…"

Yleisesti ottaen juutalaiset ovat ymmärtäneet 'elohim'-sanan tarkoittavan ihmisen yläpuolella olevaa auktoriteettia, jonka tehtävänä on valvoa Mooseksen lain noudattamista. Israelin Jumala on myös Elohim, mutta sanalle 'elohim' olisi parempi käännös Herra, koska 'elohim' on korkeampi auktoriteetti. Paavalikin sanoi, että maan päällä on olemassa moniakin jumalia ja herroja, joilla hän viittasi kansan johtajiin eikä välttämättä epäjumaliin, koska Paavali teki eron taivaallisten ja maallisten jumalien välille (1. Kor. 8:5). 

1. Kor. 8:5-6: "Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät."

2. Moos. 18:11: "Nyt minä tiedän, että Herra on kaikkia muita jumalia suurempi. Tiedän sen siitä, miten egyptiläisten kävi, kun he käyttäytyivät röyhkeästi israelilaisia kohtaan."

'Elohim' voi tarkoittaa asiayhteydestä riippuen hallitsijaa, tuomaria tai pappia. Raamatunkäännökset kutsuvat Moosesta ja leeviläisiä pappeja jumaliksi (elohim), vaikka oikea käännös olisi tässä kohtaa tuomareiksi. Raamatun aikana ruhtinaat ja leeviläiset papit toimivat myös käräjäoikeuden tuomareina (2. Moos. 7:1, 22:7-10). 

2. Moos. 7:1: "Herra sanoi Moosekselle: "Minä asetan sinut jumalaksi faraolle…"

2. Moos. 22:7-8: "Jos varasta ei tavoiteta, talon omistaja astukoon Jumalan eteen ja vannokoon, ettei ole koskenut toisen omaisuuteen. Jokaisessa anastustapauksessa, olipa kyseessä härkä, aasi, lammas, vaate tai mikä tahansa muu kateissa ollut, jonka joku väittää tuntevansa omakseen, tuotakoon kummankin asia Jumalan eteen. Se, jonka Jumala osoittaa syylliseksi, maksakoon kaksinkertaisen korvauksen toiselle."

Psalmi 82 on huomattava profetia lopun ajoista ja se on myös Messias-profetia. Sen sanoma on ollut vain kätkössä, koska teologit ovat kääntäneet ja selittäneet sen väärin.

Tässä on väärä käännös: Ps. 82:1, 6: "..Jumala astuu esiin jumalien kokouksessa ja julistaa jumalille tuomionsa:..   ..Vaikka olette jumalia, kaikki tyynni Korkeimman poikia," 

Suomalaisessa raamatuntutkimuksessa (erityisesti ns. Divine Council - eli taivaallinen neuvosto -teoriassa) katsotaan, että psalmi kuvaa Israelin Jumalan astuvan taivaallisen jumalolentojen neuvoston eteen ja tuomitsevan nämä alemmat henkiolennot eli enkeliruhtinaat. Psalmi on herättänyt suomalaisessa teologiassa paljon keskustelua siitä, todistaako Vanha testamentti sittenkin monijumalisuudesta, vai onko kyseessä vain runollinen tapa korostaa Israelin Jumalan ylivaltaa muihin kansoihin nähden. Psalmin käännös ja selitys ovat väärät, mikä estää lukijoita ymmärtämästä, mistä psalmi profetoi.

Jobin kirja 1:6 kutsuu enkeleitä Jumalan pojiksi, mutta tässä asiayhteydessä siitä ei ole kyse. Psalmissa 82 ei ole kyse jumalten eikä enkelten kokouksesta, sillä nämä henkilöt sortuvat kuin vallasta syösty ruhtinas ja kuolevat kuin ihminen (Ps. 82:6-7, Luuk. 20:36). Yeshua (Jeesus) itse asiassa lainaa Psalmia 82 ja toteaa, että se sanoo ihmisiä jumaliksi (elohim), ja tässä tapauksessa israelilaisia liiton ihmisiä, joille ilmoitettiin Jumalan sana. 

Joh. 10:33-36 (2017): "Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden emme kivitä sinua, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi." Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli – eikä Raamattu voi raueta tyhjiin – kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Pilkkaat Jumalaa', sen tähden että sanoin: 'Olen Jumalan Poika'?"

Sama virhe esiintyy myös jakeessa 5. Moos. 32:8 (1992), joka väittää, että Korkein Jumala antoi jokaiselle kansalle oman jumalan. Raamattu ei opeta monijumalaisuutta, mutta 1992-käännöksen tekijät halusivat ujuttaa tämänkin harhaopin Raamattuun. He perustelevat käännöstä alaviitteessä, jonka mukaan Qumranin ja Septuagintan tekstien perusteella alkuperäiset sanat olisivat olleet "Jumalan poikien luvun mukaan", kun myöhempi masoreettinen teksti "israelilaisten luvun mukaan" olisi tulkinnallinen muutos, joka esiintyy käännöksissä mm. 1933/38, 2017 ja Green’s Literal. Tämä on ihan mahdollista, mutta kääntäjien virhe tulee siitä, että Jumalan pojat eivät viittaa enkeleihin eikä jumaliin vaan israelilaisiin miehiin.

5. Moos. 32:8 (1992): "Kun Korkein jakoi kansoille maat, kun hän levitti ihmiset yli maan piirin, hän määräsi kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan."

5. Moos. 32:8 (2017): "Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan."

5. Moos. 32:8 (Green’s Literal) "when the Most High divided to the nations their inheritance; when He separated the sons of Adam, He set up the bounds of the peoples, according to the number of the sons of Israel."

Teksti ei ilmoita, että Jumala olisi antanut kansoille oman jumalan, vaan Jumala antoi Israelin sukukunnille maa-alueet väestön lukumäärän mukaan. 1992-käännös on väärä, vaikka tekstikriittinen alkuteksti "Jumalan poikien luvun mukaan" saattaa hyvinkin olla alkuperäinen. Jos 1992-käännös olisi pysynyt alkutekstissä, se olisi silloin ollut paljon parempi: "..silloin hän määräsi kansojen rajat Jumalan poikien luvun mukaan."

4. Moos. 26:53-54: "Maa on jaettava näille heimoille perintöomaisuudeksi kunkin heimon väkiluvun mukaisesti. Mitä suurempi heimo on luvultaan, sitä enemmän maata sinun on sille annettava. Kunkin heimon tulee saada maata tarkastettujen ja sukuluetteloon merkittyjen miesten lukumäärän mukaisesti."

Psalmin 82 todellinen sanoma aukeaa, kun se käännetään oikein. Se ei kerro jumalien neuvostosta, vaan siitä, miten maalliset hallitsijat ovat laiminlyöneet köyhien ja heikkojen puolustamisen. Tämä tulkinta on perinteinen ja laajasti hyväksytty, vaikka sitä ei löydy tunnetuista Raamatun käännöksistä. Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon pastorin, teologian kunniatohtori Markku Särelän käännös 2017 kertoo Psalmi 82:n alaviitteessä, että "Jumala-sanaa käytetään tässä johdetussa merkityksessä esivallan viranhaltijoista". 

Tämä tulkinta (maalliset tuomarit/hallitsijat) on perinteinen linja myös juutalaisten lainopettajien keskuudessa erityisesti Midrash Tehillimin, Rashin ja Radakin kautta. Rashi hylkää mytologisen tulkinnan "jumalien kokouksesta". Hänelle teksti on moraalinen ja juridinen opetus ihmistuomareille. Hänen tulkinnassaan "Jumalan seurakunta" tarkoittaa Jumalan nimissä tuomitsevaa yhteisöä, ja 'elohim' viittaa näihin ihmistuomareihin, ei toisiin jumalolentoihin. Rashin selitys Ps. 82:1 käännettynä hepreasta suomeksi (Sefaria): "Jumala seisoo Jumalan seurakunnassa nähdäkseen, tuomitsevatko he totuudessa. Ja te, tuomarit, kuinka kauan tuomitsette vääryyttä?"

Psalmi 82 profetoi maallisen hallinnon tuomion ja vallan vaihdon

Psalmi 82:ssa toinen keskeinen avainsana on heprean sana 'shaphat', joka merkitsee tuomita, hallita, hankkia oikeutta (Biblehub). Heprean kielessä tuomitseminen ei tarkoita vain rangaistusten jakamista, vaan sanalla on laajempi merkitys. Se tarkoittaa myös vääryyksien korjaamista, oikeuden palautusta ja hallitsemista. Israelin hallitsijoita on kutsuttu myös tuomareiksi (Tuomarien kirja). Jesajan kirja kertoo, miten Messias tulee tuomitsemaan köyhät oikein. Se ei tarkoita vain rangaistusten jakamista vaan vanhurskasta hallitsemista, jolloin köyhistä pidetään huolta.

Tuom. 2:16: "Silloin Herra kohotti kansan johtajiksi tuomareita, ja he pelastivat kansan rosvojoukkojen käsistä."

Jes. 11:1, 3-4 (2017): "Mutta Iisain kannosta puhkeaa Virpi, ja Vesa versoo hänen juuristaan…   ..Hän ei tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee kurjat vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille. Suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattoman huultensa Henkäyksellä. Vanhurskaus on hänen lanteittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side."

Psalmin 82:n asiayhteys antaisi tilaa sille, ettei esille astukaan Jumala vaan Hänen sanansaattajansa, jolla on ruhtinaan tai tuomarin asema, esim. tuhatvuotisen valtakunnan ruhtinas (mm. Hes. 46, Matt. 11:11). Hän on ikään kuin Mooses, joka astui faraon hoviin tuomarina. 

Kansojen hallitsijat saavat kuulla tuomionsa, koska he ovat hallinneet ihmiskuntaa huonosti. Tämä kokous voisi olla esim. YK:n yleiskokous tai muu vastaava ylimpien johtajien kokous. Psalmi 82 profetoi runollisesti, että hallitsijoiden pimeiden tekojen takia maan perustukset horjuvat. Jumalan täytyy erottaa heidät kaikki. 

Psalmin viimeisessä jakeessa oleva sana 'Elohim' viittaa kuitenkin Jumalaan, jonka toivotaan ottavan vallan ja hallitsevan kansoja. Hän saa perinnöksi kaikki kansat – siis Isä antaa Pojalleen perinnöksi koko Maan. Se tekee Psalmi 82:sta Messias-profetian. Valta vaihtuu. Maallisten hallitsijoiden tilalle tulee Jumalan Poika, joka hallitsee kansoja vanhurskaasti.

Ps. 2:6-8: "Minä itse olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni!" Nyt kerron, mitä Herra on säätänyt. Hän sanoi minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi, ja maan ääriin ulottuu sinun valtasi."

Dan. 2:44-45: "Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat, ja se pysyy ikuisesti, niin kuin sinä näit, että vuoresta lähti vierimään kivi käden koskematta ja murskasi raudan, pronssin, saven, hopean ja kullan…"

Tässä on Psalmi 82 parempi sen asianyhteyteen perustuva käännös. Psalmissa kietoutuu nerokkaasti yhteen voimallinen profetia ja runollinen ilmaisu.

Ps. 82 (asiayhteyden mukainen käännös): 

"Hallitsija astuu väkevien kokoukseen,

hallitsijoiden keskellä hän julistaa oikeutta:

”Kuinka kauan te hallitsette vääryydellä

ja suositte jumalattomia? (selah)

Puolustakaa kurjaa ja orpoa,

hankkikaa oikeutta köyhälle ja avuttomalle!

Pelastakaa kurja ja köyhä,

vapauttakaa heidät jumalattomien käsistä.

He eivät tiedä, eivätkä ymmärrä,

he vaeltavat pimeydessä;

kaikki maan perustukset horjuvat.

Minä sanoin:

Te olette hallitsijoita,

Korkeimman poikia te kaikki olette.

Kuitenkin te kuolette kuin ihmiset,

te kaadutte kuin kuka tahansa ruhtinas.”

Nouse, Jumala, hallitse maata,

sillä sinä perit omaksesi kaikki kansat."

Huomatkaa, että Psalmi 82 mainitut tuomioiden perusteet ovat samat, mitä ovat Yeshuan (Jeesuksen) opetuksessa viimeisestä tuomiosta (Matt. 25:31-46). Yeshua kertoi, että viimeisellä tuomiolla jokainen saa tekojensa mukaisen rangaistuksen. Tuomio tulee sen mukaan, miten ihmiset kohtelivat heikossa asemassa olevia lähimmäisiään. Eksegetiikan professori Lauri Thurén on ihmetellyt, miksei Jeesus puhu mitään uskosta ja armosta. Thurén totesi myös, että protestanttien on hyvin hankala ymmärtää Jeesuksen opetusta, koska se näyttäisi kumoavan luterilaisen kirkon opit. Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli: 'Tuhatvuotinen valtakunta on uuden liiton täyttymys'. 

Ilm. 20:13: "..kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan."

Matt. 25:41-46: "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Room. 2:6-8, 6:16: "Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan. Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän, mutta niitä, jotka ovat itsekkäitä ja tottelevat totuuden sijasta vääryyttä, kohtaa ankara viha…   ...Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon."

Juutalaiset ovat kadottaneet yhteyden Yehovaan

Jumalalla on tällä hetkellä ongelmana se, ettei Hänellä ole yhteyttä juutalaisiin eikä kristittyihin, mutta Hänellä on suunnitelma, miten yhteys palautetaan takaisin.

Yeshua (Jeesus) profetoi, että lopun ajat ovat sellaiset, että löytääkö hän maasta edes uskoa? Kylmä totuus on, että lopun aikoina Jumala ei löydä maailmasta juuri yhtään vanhurskautta. Maailmassa on paljon uskonnollisuutta, mutta vain hyvin vähän vanhurskasta uskollisuutta.

Luuk. 18:8: "..kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?"

Hab. 2:4: "..Mutta vanhurskas saa elää, kun hän pysyy uskollisena."

Mikä sitten estää yhteyden Jumalaan? Aloitetaan juutalaisista. 

Juutalaisuus on monoteistinen uskonto, mikä uskoo yhteen Jumalaan. Se perustuu 5. Mooseksen lain 6:4 ilmoitukseen, että Israelin Jumala on Yehovah, joka on ainoa Jumala. Monet kääntävät heprean sanan 'echad' yksi, minkä takia sanotaan, että on yksi Jumala. Juutalaiset itse kääntävät sanan tässä asiayhteydessä niin, ettei kyse ole niinkään numerosta yksi, vaan Yehovah on ainoa (Jumala): "YHVH is our God, YHVH alone" (Jewish Publication Society; artikkeli). Suomalainen 1992-käännös noudattaa tässä kohtaa juutalaisten tulkintaa, joka on oikea, koska lause tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei ole muuta Jumalaa kuin Yehovah:

5. Moos. 6:4: "Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin."

5. Moos. 32:39 (2017): "Katsokaa nyt, että minä, minä se olen, eikä yhtään jumalaa ole minun rinnallani..." 

Joel 2:27: "Te tulette tietämään, että minä olen Israelin keskellä ja että vain minä, Herra, olen teidän Jumalanne, muuta Jumalaa ei ole..." 

 

Jes. 45:5: "Minä olen Herra. Ei ole ketään toista, ei ole muuta jumalaa kuin minä..."

Tähän vedoten juutalaiset kieltävät uskonsa Jumalan Poikaan. Heprean sana 'echad' voi merkitä numeroa yksi, mutta voi myös merkitä 'olla yhtä', kuten aviopari on 'echad' yksi liha. Tämä tarkoittaa, että kaksi asuvat yhdessä ja he ovat yksimielisiä (1. Moos. 2:24, vrt. Joh. 10:30).

1. Moos. 2:24: "Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi." (yhdeksi = 'echad')

Joh. 10:30 (2017): "Minä ja Isä olemme yksi."

Juutalaiset eivät ole kyenneet ymmärtämään sitä, että Yehovalla voisi olla Poika, koska silloin jumalia olisi jo kaksi. Miten Yehovalla voi olla Poika?

Mooseksen laki antaa tähän kysymykseen vastauksen. Yehovah sanoi Moosekselle, että Hän lähettää Enkelinsä, joka pitäisi kääntää Lähettiläänsä, kulkemaan Israelin kansan edellä erämaassa. Tässä kohtaa laissa on huomattavan tärkeä ilmoitus: Yehovan Enkelin (Lähettilään) nimi on Yehovah. On siis kaksi persoonaa, joilla on sama nimi. Kun Vanha testamentti puhuu Yehovan Enkelistä, se tarkoittaa yleensä Yehovan Poikaa.

2. Moos. 23:20-21 (2017): "Katso, minä lähetän Enkelin edelläsi varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinut siihen paikkaan, jonka olen valmistanut. Ole varuillasi hänen edessään ja kuule häntä äläkä pahoita hänen mieltään. Hän ei jätä teidän rikoksianne rankaisematta, sillä minun nimeni on hänessä."

Joh. 17:11 (2017): "..Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka olet minulle antanut, että he olisivat yksi kuten mekin." 

Joh. 12:49-50: "En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa,"

Mooses näki palavan pensaan. Se voi hyvinkin olla pelkkä palava pensas, joka ei liekeistä kulunut, mutta todennäköisesti kyse oli kuitenkin miehestä pensaikon keskellä, joka säteili valoa. Raamattu kertoo, että Mooses näki Yehovan Enkelin, joka sanoi nimekseen Yehovah. Tämä mies oli Jumalan Poika.

2. Moos. 3:2, 15: "Silloin Herran Enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta. Katso, hän näki pensaan palavan tulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut…   ..Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Herra, isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut luoksenne. Tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen."

Apt. 26:13, 15: "..matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo…  ..Minä kysyin: 'Herra, kuka sinä olet?' Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus…"

Jeremian kirja kertoo, että Daavidin suvusta syntyy poika, jonka nimi on Yehovah Tsidkeinu (Herra Vanhurskautemme). On täysin oikein sanoa, että Yehovah on ainoa Jumala, eikä ole muita jumalia, kun ymmärrämme sen, että se on sekä Isän että Pojan nimi.

Jer. 23:5-6: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin herätän Daavidille vanhurskaan Vesan. Hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. Hänen päivinään pelastetaan Juuda ja Israel asuu turvassa. Tämä on hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: 'Herra vanhurskautemme.'" 

Jesajan kirja on hyvin merkittävä Messias-profetia. Se on pitkä runollinen kirja, jonka lauseiden keskellä on mielenkiintoinen pala palalta kehittyvä tarina, joka paljastaa Messiaan.

Jesajan kirjan luku 6 kertoo, miten Jesaja kutsuttiin profeetaksi. Ensiksi meidän tulee huomata, että Jesajan hepreankielisellä nimellä Yesayahu on sama merkitys kuin Messiaan pidemmällä nimellä Yehoshua (Yeshua). Ne merkitsevät kummatkin Yehovah + 'yasha' pelastaa, mutta sanojen osien järjestys on vain päinvastainen. Yesayahun nimeen on kätketty nimi Yehoshua, joka on merkki Messiaasta (Jes. 8:18).

Yehovah sanoo Jesajalle, että hänen täytyy paaduttaa juutalaiset niin, etteivät he silmillään näe eikä korvillaan kuule. Se tarkoittaa sitä, että profetiat kirjoitetaan niin, että kaikki henkilöt eivät kykene niiden runollisuudesta ymmärtämään, kuka on Messias. Juutalaiset tulee paaduttaa lopun aikojen tuhoon saakka, jolloin jäännös viimeisenä kansanryhmänä ymmärtää, kuka on Messias (Room. 11:25-26).

Jes. 6:8-11: "Minä kuulin Herran äänen sanovan: -- Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi?  Niin minä vastasin: -- Tässä olen, lähetä minut! Hän sanoi: -- Mene ja sano tälle kansalle: Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö. Paaduta tämän kansan sydän, sulje sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se silmillään näkisi, ei korvillaan kuulisi eikä sydämellään ymmärtäisi -- ettei se kääntyisi ja tulisi terveeksi. Minä kysyin: -- Kuinka pitkäksi aikaa, Herra?  Hän vastasi: -- Siksi kunnes kaupungit ovat autioina, asukkaita vailla ja talot tyhjillään, kunnes tyhjillä pelloilla vallitsee autius."

Room. 11:25-26: "Veljet, jotta ette olisi oman viisautenne varassa, teidän tulee tuntea tämä salaisuus: paatumus, joka on kohdannut osaa Israelin kansasta, kestää siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: -- Siionista on tuleva Pelastaja, hän poistaa jumalattomuuden Jaakobin jälkeläisistä."

Tarina kehittyy heti seuraavassa luvussa 7. Sen ymmärtämistä vaikeuttaa käännöksissä oleva virhe jakeessa 7:14. Se ei sano, että neitsyt tulee raskaaksi, vaan nuori nainen on raskaan, joka oli Jesajan vaimo. Jesajan poika Immanuel, joka merkitsee Jumalan meidän kanssamme, oli ennusmerkki kuningas Ahasille, että Jumala on Israelin kanssa ja pelastaa sen.

Suomalaiset käännökset käyttävät virheellisesti sanaa neitsyt, koska Septuagintassa on kreikan sana 'parhenos', mutta se ei tarkoita klassisessa kreikassa neitsyttä vaan nuorta naista, kuten alkutekstissä oleva heprean sana 'almah' tarkoittaa. Septuaginta kutsuu raiskattua Dinaa 'parhenos' (1. Moos. 34:3).

Jesajan kirjan seuraavassa luvussa 8 kerrotaan, että Jesaja ja hänen lapsensa ovat ennusmerkkejä. Jesaja oli itse ennusmerkki myöhemmin syntyvästä Messiaasta, jonka nimi on Yehoshua (Yeshua). Jesajan poika Immanuel oli myös ennusmerkki tulevasta Messiaasta, joka on ihmisten kanssa ja pelastaa kansansa. 

Jes. 7:14 (sananmukainen käännös): "Sen vuoksi Herra itse antaa teille merkin: katso, nuori nainen on raskaana ja synnyttää pojan, ja hän antaa hänelle nimen Immanuel."

Jes. 8:18: "Minä ja nämä lapset, jotka Herra on minulle antanut, me olemme tässä, enteinä ja merkkeinä Israelille, Herran Sebaotin merkkeinä -- hänen, jonka asuinpaikka on Siionin vuori."

Tarina etenee seuraavassa luvussa 9 hyvin kiinnostavaan kohtaan. Profetia hyppää pitkälle tulevaisuuteen ja kertoo, että on syntynyt poikalapsi, jonka nimiä ovat mm. Iankaikkinen Isä ja Väkevä Jumala. Yeshua (Jeesus) sanoi, että joka on nähnyt Hänet, on nähnyt Isän. Sen hyväksyminen ei pitäisi olla vaikeaa, koska Jesajan kirja niin ilmoittaa.

Jes 9:5: "Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas."

Joh. 14:9-10: "..Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'? Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan."

Väkevä Jumala, hepreaksi El Gibbor, mainitaan Raamatussa vain kaksi kertaa Jes. 9:5 ja 10:21. Jälkimmäinen kertoo, että El Gibbor on Yehovah. Jesajan kirja sen, että syntynyt poikalapsi on Yehovah.

Jes. 10:20-21: "..Herralle uskollisina he turvautuvat yksin häneen, Israelin Pyhään. Jäännös palaa takaisin, Jaakobin heimon jäännös kääntyy väkevän Jumalan luo."

Tarina kehittyy seuraavassa luvussa 11 niin, että se kertoo Messiaan olevan Daavidin isän Iisain jälkeläinen eli Daavidin Poika. Hän tuo vanhurskauden maahan. Alkuteksti käyttää sanaa 'netser' juuriverso, oksa, minkä takia Messiasta kutsutaan myös Yeshua HaNozri (Jeesus Nasaretilainen).

Jes. 11:1-5: "Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää. Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki: hänen ilonsa on totella Herraa. Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa. Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvalla ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän. Vanhurskaus on hänellä varustuksena ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan."

Matt. 2:23: "ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi."

Jesajan kirja huipentuu lukuun 53, joka kertoo, miten Messias on Jumalan Karitsa, joka uhrataan syntien sovitukseksi. Näin Messias tulee tekemään Häneen uskovat vanhurskaaksi. Sakarjan kirjan kertoo, että ristiinnaulittu Jumalan Karitsa on Yehovah (Sak. 12:1, 10).

Jes. 53:2, 10-11: "Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso…  ..Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan. Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa."

Sak. 12:1, 10: "Ennussana. Tämä on Herran sana Israelille. Näin sanoo Herra…   ..Mutta Daavidin sukuun ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan."

Mooses profetoi, että Jumala lähettää Mooseksen kaltaisen profeetan, jolla tarkoitetaan Jumalan Poikaa (Apt. 3:20-26). Jos joku ei kuuntele Jumalan Poikaa, hän joutuu eroon Jumalasta ja siitä tilille viimeisellä tuomiolla. Juutalaisten kannalta on ratkaisevan tärkeää uskoa Jumalan Poikaa, muuten he eivät pelastu.

5. Moos. 18:18-19: "Siksi minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan. Jos joku ei kuuntele niitä sanoja, jotka hän minun nimissäni puhuu, minä itse vaadin tilille sen miehen."

Luuk. 10:16 "..Mutta joka hylkää minut, hylkää sen, joka on minut lähettänyt."

Sakarjan kirja profetoi, että tuhatvuotisessa valtakunnassa koko maailmassa ei ole muuta kuningasta kuin Yehovah, joka on ainoa nimi, jota avuksi huudetaan. Juutalaisten paatumusta lisää se, että he eivät vain kiellä Yehovan Poikaa, vaan ovat monilla tekosyillä kieltäneet myös Yehovan nimen lausumisen, vaikka Raamatussa ei sellaista kieltoa ole. Tosin karaiittijuutalaiset käyttävät Yehovan nimeä normaalisti, ja kaikki juutalaisten lahkot kyllä tietävät, että nimi lausutaan Yehovah. Jos joku ei kykene rukoilemaan (huutamaan) Yehovan nimeä avuksi, niin silloin hänellä ei ole pelastusta.

Joel 3:5 (2:32): "Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu…"

Sak. 14:9: "Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan."

Klassinen kristinusko hylkäsi Israelin Jumalan ja Messiaan

Mikä pitää kristityt erossa Jumalasta? Kyse on erityisesti klassisesta kristinuskosta, jonka juuret ovat 300-luvun Roomassa. Siihen on monia syitä, mutta Galatalaiskirjeen vääristely on hyvin keskeisessä asemassa.

Raamatussa lukee, että (Gal. 2:16): "tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja." Paavali siis näyttäisi sanovan, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain tekojen kautta, mutta toisessa kohtaa Paavali kirjoittaa päinvastoin sanomalla, että Pyhässä Hengessä elävät kristityt tulevat vanhurskaiksi lain tekojen kautta (Room. 8:4): "Jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus."

Ristiriita vain kasvaa, kun Paavalin väitetään sanoneen, että: "Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii." Toisessa kohtaa Paavali sanoo päinvastoin (Room. 2:13): että: "Vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

Klassinen kristinusko on tehnyt sen virheen, ettei se piittaa edellä mainituista ristiriidoista, vaan valitsee vain mieleiset jakeet, joita se soveltaa kaikkeen tutkimatta sen enempää lauseiden asiayhteyttä. Jos joku vaatii kristittyjä noudattamaan Mooseksen lakia, niin yleensä se torjutaan sanomalla, ettei lain teoilla voi tulla vanhurskaaksi. He kuvittelevat voivansa tulla vanhurskaaksi ilman lain noudattamista, mikä ei ole kaikki se, mitä Paavali opetti vanhurskaudesta. Näin syntyy väärä vanhurskauttamisoppi, joka johtaa kristittyjä niin harhaan, että he menettävät vanhurskautensa.

Mistä siis oikein on kyse? Paavali kamppaili koko ajan niiden juutalaisten kanssa, joiden mielestä he eivät tarvitse Yeshuaa (Jeesusta) tullakseen vanhurskaaksi. Heidän mielestä omat lain teot riittävät saavuttamaan vanhurskauden.

Paavali oli siinä suhteessa oikeassa, että Jesajan kirja ilmoittaa, että Messiaan ristinkuolema tekee Häneen uskovat vanhurskaiksi. Jos joku ei usko Messiaaseen, hän ei voi saavuttaa vanhurskautta. Kun ihminen tulee uskoon ja menee uskovien upotuskasteelle, hän saa synnit anteeksi (Apt. 2:38). Hän ei välttämättä vielä edes osaa kaikkia Mooseksen lain käskyjä, joten vanhurskaus on tässä hetkessä lahja, jonka saa ilman omia ansioita.

Jes. 53:11: "..Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa."

Room. 3:22-25: "Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta,"

Upotuskasteen jälkeen alkaa lain opiskelu ja noudattaminen (Apt. 15:21, 1. Tim. 4:13). Klassinen kristinusko ei ota huomioon sitä, että lahjaksi saadun vanhurskauden voi menettää hyvinkin helposti.

Paavali selittää asian Galatalaiskirjeessä, jonka monet ovat jättäneet lukematta hyvin kohtalokkain seurauksin. Ihminen tulee vanhurskaaksi uskosta ilman lain tekoja, mutta jos sen jälkeen alkaa tehdä syntiä, siis ei noudata lakia (1. Joh. 3:4), silloin hänet tuomitaan lain rikkojana. Kuten Paavali toteaa, Kristus ei ole synnin palveluksessa.

Gal. 2:15-18: "Me olemme syntyperältämme juutalaisia, emme syntisiä pakanoita. Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii. Mutta jos meidätkin, jotka tahdomme tulla vanhurskaiksi Kristuksessa, havaitaan syntisiksi, onko Kristus siis synnin palveluksessa? Ei toki! Vasta jos alan uudelleen rakentaa sitä minkä olen hajottanut, osoitan olevani lainrikkoja."

Room. 6:16: "Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon."

Erityisesti luterilaisuudessa on sellainen hyvin vääristynyt kulttuuri, että kristitty voi elää vanhaa syntielämää ilman pelkoa kadotustuomiosta: Tule sellaisena kuin olet. Sinun ei tarvitse tehdä mitään parannusta synneistäsi, koska armo kuulemma riittää rajattomasti. Älä nyt vain ala tehdä mitään lain tekoja, jottei sinusta tule omavanhurkasta. Maksa vain kirkollisveroa, kiitos. – Miten järjetöntä puhetta.

Apt. 3:19-20, 26 (1933/38): "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen…   ..kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne."

Paavali ja Jaakob joutuivat muistuttamaan seurakuntaa siitä, että jos he eivät noudata lain käskyjä, he menettävät vanhurskautensa. He saavat tuomion, vaikka olisivatkin tunnustaneet uskonsa (Matt. 7:21-23). Jos joltakulta puuttuvat lain teot, hänen uskonsa on kuollut (Jaak. 2:26). 

Room. 2:13: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

Jaak. 2:24: "Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella."

Klassinen kristinusko kompastuu lain hylkäämiseen ja parannuksenteon laiminlyöntiin. Klassinen kristinusko ei edes halua noudattaa Jumalan käskyjä. Lopputulos on, että kristityt menettävät vanhurskautensa ja armonsa, koska he eivät ala noudattaa lakia (Matt. 5:19-20, 19:16-19; Hepr. 10:26-28). Jumalan armoa ei ole tarkoitettu sitä varten, ettei sinun tarvitse noudattaa lakia, vaan sen takia, että voit tehdä parannuksen ja alkaa noudattaa lakia uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Paavalin vanhurskauttamisopista kertoo lisää artikkeli: 'Paavalin opetus vanhurskaudesta perustuu Mooseksen lakiin ja profeettoihin'.

Matt. 19:13, 14: "Eräs mies tuli kysymään Jeesukselta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?"..   ...Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä."

Matt. 7:21, 23 (2017): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa…  ..Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.'"

Kristittyjen lähetystyö juutalaisten keskuudessa on tuottanut varsin vähän tulosta. Tämä johtuu siitä, että Vanhan testamentin kirjoitusten mukaan sellainen saarnaaja on antikristus, joka opettaa juutalaiset elämään ilman lakia. Luterilaisella kirkolla on muutenkin hyvin huono maine Israelissa, koska Saksan kirkon edustajia myötävaikuttivat juutalaisvainoihin toisen maailmansodan aikana.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Suomen pääministeri Petteri Orpo, luterilaisen kirkon jäsen, julkisti Instagramissa kannanoton pride-päivänä 27.6.2026, jossa hän kertoi, että kokoomus haluaa kieltää poikalasten ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset (päivitys ja X-kommentti). Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kokoomus haluaa ajaa juutalaiset pois Suomesta, koska ympärileikkaus on Abrahamin miespuolisille jälkeläisille uskonnollisesti pakollinen (1. Moos. 17). Siitä ei ole myöskään mitään lääketieteellistä haittaa vaan pelkästään hyötyä, sillä ympärileikkaus parantaa hygieniaa ja ennaltaehkäisee syöpää sekä tulehdustauteja. Orpon aloite on antikristillinen ja rikkoo juutalaisten perustuslaillista uskonnonvapautta.

1. Moos. 17:10, 12: "Tämä ehto teidän on täytettävä siinä liitossa, jonka olen tehnyt sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa: teidän tulee ympärileikata jokainen mies ja poikalapsi…   ..Kahdeksantena päivänä syntymästä ympärileikattakoon jokainen poikalapsi sukupolvesta toiseen…"

Room. 3:1-2 (RK): "Mitä etuja sitten on juutalaisilla, tai mitä hyötyä on ympärileikkauksesta? Paljonkin, kaikin tavoin. Ensinnäkin se, että heille on uskottu Jumalan sanat."

Jos joku juutalainen kääntyy kristityksi, hän ei yleensä halua liittyä kristilliseen kirkkoon vaan messiaanisten juutalaisten seurakuntaan, jossa noudatetaan Mooseksen lakia (YouTube-video). Messiaaniset juutalaiset eivät ole yleensä läheisessä yhteistyössä klassisen kristinuskon kanssa, koska se ei noudata Mooseksen lakia.

Dan. 7:25: "Uhmaten hän puhuu Korkeinta vastaan, tuhoaa Korkeimman pyhiä ja pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain. Korkeimman pyhät annetaan hänen armoilleen ajaksi, kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi."

Matt. 23:2-3: "Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista."

Klassisessa kristinuskossa on toinen hyvin kohtalokas väärinkäsitys, ettei lakia olisi pantu pakanoiden noudatettavaksi. Väitettä perustellaan yleensä Apostolien tekojen kirjan luvulla 15, mutta apostolit eivät vapauttaneet pakanoita noudattamasta yhtään lain käskyä. Apostolien kokous käsitteli vain sitä kysymystä, pitääkö Kreikassa asuvien pakanoiden ottaa Mooseksen laissa mainittu ympärileikkaus, jotta he voivat pelastua. Tämä kysymys myös liittyi laajemmin siihen asiaan, että voivatko pakanat ylipäätään pelastua? Kyllä voivat.

Apostolit eivät vaatineet pakanoilta ympärileikkausta, koska kohdassa 1. Moos. 17:6-14 ei käsketä ympärileikkaamaan ulkomaalaisia pakanoita, joten he eivät voineet vaatia enempää kuin, mitä laissa vaaditaan. Abrahamin liitto koskee vain Abrahamin jälkeläisiä ja heidän perheidensä jäseniä, joka liittyy mm. Israelin maan omistusoikeuteen. Mooseksen laki koskee kuitenkin pakanoita. Jumala ei tee mitään eroa juutalaisten ja pakanoiden välille. Kaikilla on sama laki (4. Moos. 15:15-16, Jes. 56:6-8, Room. 2:6-13). Tästä aiheesta on yksityiskohtainen selitys artikkelissa: 'Kristinusko ei ole sitä, mitä olet luullut sen olevan'.

Room. 2:9-12: "Tuska ja ahdistus tulee jokaisen osaksi, joka tekee pahaa, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen. Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen, sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä. Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla."

Papisto on johtanut ihmiset harhaan

Mikä on johtanut siihen, että sekä juutalaiset että kristityt ovat ajautuneet eroon Jumalastaan? Se, joka on lukenut huolella Raamatun, tietää vastauksen. Raamatussa on paljon esimerkkejä siitä, kun Jumala on nuhdellut erityisesti papistoa väärästä opetuksesta ja jopa Jumalan sanan väärentämisestä. Hän on uhannut papistoa erottamisella ja on sellaista tehnytkin. Jos papisto on kelvoton, niin kansa ei löydä Jumalaansa.

Jer. 8:8-9: "Kuinka te voitte väittää: "Me olemme viisaita, meillä on Herran laki." Totisesti, lainopettajien kynä on väärentänyt Herran lain! Onnettomasti käy noille viisaille, he joutuvat ymmälle ja heidät vangitaan. He ovat hylänneet Herran sanan -- mitä viisautta heillä muka olisi!"

Mal. 2:3, 7-9: " -- Minä teen teidän sukunne kelvottomaksi papin tehtävään. Minä paiskaan uhrieläintenne suolet sontineen teidän silmillenne, viskaan juhlienne jätteet kasvoillenne, ja teidät itsennekin heitetään tuohon samaan tunkioon…   ..Papin suun tulee jakaa tietoa, hänen huuliltaan odotetaan opetusta. Hän on Herran Sebaotin sanansaattaja. -- Mutta te olette poikenneet tieltä, teidän opetuksenne on saanut monet lankeamaan. Te olette rikkoneet liittoni, jonka tein Leevin kanssa, sanoo Herra Sebaot. Niin minäkin teen teidät halveksituiksi ja saatan teidät häpeään kaiken kansan silmissä. Te ette pysyneet minun teilläni, vaan opettaessanne katsoitte, keitä kuulijat olivat."

Miten papisto on sitten johtanut seurakunnan harhaan? Yleisin keino siihen on laatia sellaiset tulkintaohjeet Raamatusta, jotka eivät vastaa sitä, mitä Raamatussa opetetaan. Tämä on se syy, miksi kristinusko on sirpaloitunut lukuisiin kirkkokuntiin, koska kaikissa niissä on omat oppinsa, vaikka kaikilla pitäisi olla sama Raamattu. Tästä aiheesta kertoo lisää artikkeli: 'Kristinuskon perusteet – harva kristitty tuntee apostolien oikean uskon'. 

Suurin osa kristityistä osaa Raamatun erittäin huonosti. Jos joku toimittaja haluaa tietää, mitä Raamatussa lukee, hän ottaa yhteyttä johonkin piispaan tai teologian professoriin, joka voi selittää hänelle mitä tahansa, eikä kysyjä tajua, miten häntä johdetaan harhaan. Hän luottaa sokeasti korkea-arvoiseen teologiin. Jos hän olisi joskus opiskellut Raamattua, niin hän tietäisi, miten usein Jumala on arvostellut kirjanoppineita siitä, että nämä kumoavat Jumalan käskyjä itse keksimillään säännöillä.

Mark. 7:7-8, 13: "Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä. Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä…  ..Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan. Ja paljon muutakin te teette, samanlaista."

Matt. 23:15: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te kierrätte maat ja meret hankkiaksenne edes yhden käännynnäisen, ja kun siinä onnistutte, teette hänestä helvetin oman, kahta vertaa pahemman kuin itse olette."

Kun eksegetiikan professori puhuu, vastuu on myös kuulijalla

Lauri Thurén YouTubessa

Lauri Thurén on eksegetiikan professori Itä-Suomen yliopistossa. Yleisradion toimittaja Janne Ahjopalo haastatteli häntä poliittisesti arkaluontoisista aiheista.

Thurén selitti, ettei Raamattua saa lukea kuin piru, ja kehotti ottamaan huomioon myös asiayhteyden. Tämähän kuulostaa hyvältä, mutta kuka tässä lukee Raamattua kuin piru?

Yle 4.10.2025 kirjoittaa artikkelissaan: 'Nainen vaietkoon seurakunnassa ja muut virhekäsitykset Raamatusta – "Mooses kuuluu museoon"':

"Raamatunlauseiden nostaminen Vanhasta testamentista ilman käsitystä Uudesta testamentista kummastuttaa kirkon pyhien tekstien asiantuntijaa. Eksegetiikan professori Lauri Thurén tähdentää, että Kristus on lain loppu eli Mooses kuuluu museoon. 

Raamattua voidaan lukea kuin piru Raamattua nostamalla esiin yksittäisiä lauseita. Kirkon pyhiä tekstejä tutkivan eksegetiikan professori Lauri Thurén Joensuun yliopistokampukselta pitää sinällään hyvänä, että Raamattua luetaan tarkasti. Mutta:

– Sitä ei ole mielekästä käyttää vain kokoelmana oraakkelilauseita, joiden avulla voi perustella mitä tahansa…

Raamattua olisi hyvä lukea itse eikä luottaa siihen, mitä muut siitä kertovat. Ongelmia tulee, jos luetaan yksisilmäisesti vain Vanhaa testamenttia…

– Sitten todetaan, että koska tätä ei enää sovelleta, ei Uuden testamentin ohjeitakaan tule ottaa todesta. Näin se ei mene. Kristinuskon perusidea on, että "Kristus on lain loppu" (Room. 10:4), eli Mooses kuuluu museoon. Jeesus tai Paavali eivät sinne kuulu…

Usein kuulee väitettävän, että "Nainen vaietkoon seurakunnassa" olisi sanatarkkaa tekstiä Raamatusta.

– Tämä on yksi niistä kuuluisista raamatunlauseista, joita Raamatussa ei ole. Paavali antaa kyllä naisille ohjeita jumalanpalveluksessa toimimisesta, mutta ei noilla sanoilla."

Yksi suurimmista käännösvirheistä, ilmeisen tahallinen sellainen, on, että Kristus olisi lain loppu. Kristus itse sanoi, älkää edes luulko, että olen tullut lopettamaan lain vaan sitä noudattamaan. Laki on voimassa ikuisesti.

Thurén viittaa Roomalaiskirjeen jakeeseen 10:4, joka on käännetty Raamattuun väärin. Se tulisi kääntää "Kristus on lain päämäärä", kuten professori Aapeli Saarisalo on tehnyt ihan oikein:

Matt. 5:17: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan."

Room. 10:4 (Aapeli Saarisalo): "Sillä Kristus on lain päämäärä (telos) vanhurskaudeksi jokaiselle uskovalle."

1. Piet. 1:9: "sillä te saavutatte uskon päämäärän (telos), sielujen pelastuksen."

Thurén väittää, ettei Raamatussa ole sellaista tekstiä, kuin: "Nainen vaietkoon seurakunnassa". Tämä on valhe, joka upposi Ylen toimittajaan, koska hän ei osannut Raamattua. Paavali sanoo aivan selvästi, että naisen tulee vaieta seurakunnan kokouksessa:

1. Kor. 14:32-33: "..Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo."

Thurén pyrkii selittämään tekstin parhain päin siten, ettei tätä lausetta tarvitsisi ottaa huomioon, koska sillä olisi tarkoitettu jotain muuta epämääräistä. Tämä on juuri se taktiikka, millä piru yrittää kumota Jumalan käskyjä: Älä syö kielletystä puusta, muuten kuolet – Et sinä kuole. Syö vain. Hedelmä maistuu hyvältä. Siitä vain!

1. Moos. 3:1-5: "Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?" Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'" Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan."

1. Tim. 2:11-14: "Naisen tulee kuunnella opetusta, hiljaa ja kuuliaisena. Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti. Ensinhän luotiin Aadam ja sitten Eeva, eikä petetyksi joutunut Aadam, vaan nainen antoi pettää itsensä ja rikkoi käskyn."

1. Moos. 3:16: "..Kuitenkin tunnet halua mieheesi, ja hän pitää sinua vallassaan."

Se on totta, että Raamattua lukiessa pitää ottaa huomioon asiayhteys. Paavali ei kuitenkaan puhu kokousta häiriköivistä naisista, mikä on yleisin selitys hänen opetuksensa mitätöimiseksi. Paavali perustelee käskyä naisten vaikenemista seurakunnan kokouksessa Mooseksen lain säädöksillä. Eikö Mooseksen pitänyt olla museossa? Nyt luterilaisen kirkon kunnioittama Paavali vaatii Mooseksen lain noudattamista ja vielä korinttilaisilta pakanoilta!

Mooseksen lain mukaan pappeus kuuluu Aaronin pojille. Israelin kansan miehet ovat Jumalan pappisvaltakunta, kuninkaallinen papisto, joilla on velvollisuus kokoontua kolme kertaa vuodessa Jerusalemin temppeliin Yehovan eteen. Yeshuan (Jeesuksen) opetuslapset olivat kaikki miehiä. Paavali sanoi, että seurakunnan kaitsijoiden, vanhemmiston jäsenten ja palvelijoiden on oltava kaikki miehiä.

1. Tim. 3:2: "Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies…"

2. Moos. 28:4: "..Heidän tulee tehdä nämä pyhät vaatteet Aaronille ja hänen pojilleen, että he voivat palvella minua pappeina."

2. Moos. 19:6: "mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.' Tämä sinun tulee sanoa israelilaisille."

5. Moos. 16:16: "Kolmesti vuodessa, happamattoman leivän juhlan, viikkojuhlan ja lehtimajanjuhlan aikana, kaikkien miesten on kokoonnuttava Herran, Jumalanne, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee…"

Paavali vaati korinttilaisia pakanoita hyväksymään Jumalan käskyn, ettei nainen saa puhua seurakunnan kokouksessa, kadotustuomion uhalla. Joka ei tunnusta tätä käskyä, Jumala ei tunnusta häntä. Tämä on ankaraa tekstiä, joka johtaa monen naisen ja miehen pelastuksen menetykseen.

1. Kor. 14:37-38: "Jos joku uskoo olevansa profeetta tai saaneensa muita Hengen lahjoja, hänen tulee tietää että tämä, mitä kirjoitan, on Herran käsky. Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä."

Lauri Thurén on johtanut Uuden testamentin UT2020-käännöksen ohjausryhmää. Tähänkin käännökseen on saatu ujutettua muutoksia poliittisilla perusteilla. Kun Paavali puhui naisten vaikenemisesta Korintin seurakunnalle, hän osoitti sanansa veljille, koska miehet johtavat seurakuntaa. 2020-käännös on muuttanut tekstiä poliittisesti korrektimmaksi, niin että myös sisaret mainitaan, vaikka asiayhteys ei sellaista käännösratkaisua tue.

1. Kor. 14:39 (2020): "Tavoitelkaa siis kaikin keinoin profetoimisen lahjaa, veljet ja sisaret…"

1. Kor. 14:39: "Veljet, tavoitelkaa siis profetoimisen lahjaa…"

Vielä pahempi väärennös esiintyy 2020-käännöksessä jakeessa Mark. 7:19, jonka mukaan Jeesus olisi poistanut lain ruokasäädökset ja sallinut saastaisen ruoan syömisen. Kreikan alkuteksti ei puhu mitään sellaisesta, vaan Yeshua (Jeesus) selitti, ettei pesemättömien käsien kautta suuhun menevä tomu saastuta ihmistä, johon saadaan vahvistus myös jakeista Matt. 15:11, 20. Ihmisen ruoansulatus puhdistaa tomun pois ruoasta. Tästä asiasta kertoo enemmän artikkeli: 'Jotta voit pelastua, sinun tulee syödä Jumalan Sanaa'.

Mark. 7:19 (2020): "..Näin Jeesus salli kaikenlaisten ruokien syömisen."

Mark. 7:19 (Biblia): "Sillä ei se mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee luonnollisesti ulos, kaikki ruat puhdistain."

Matt. 15:11, 20: "Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos...   ..Nämä ne ihmisen saastuttavat, ei se, että syö pesemättömin käsin."

Kysymys ei ole enää pelkästä huolimattomuudesta tai kielen kääntämisen vaikeudesta. Kun kääntäjät tietoisesti valitsevat sellaisen tulkinnan, joka asettaa Yeshuan (Jeesuksen), sanoisivatpa mitä tahansa, suoraan ristiriitaan Matt. 5:17-20 painokkaan lakipuheen kanssa, he luovat järjestelmän, jossa Raamattu saadaan sotimaan itseään vastaan. Lain purkajat joutuvat kadotukseen, mikä koskee kaikkia seurakunnan jäseniä ja myös korkea-arvoisia kirjanoppineita.

Matt. 5:19-20: "Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."

Kirkon kelvoton työ on johtanut Raamatun tekstien korruptoitumiseen

Kirkko on kopioinut Raamatun tekstejä väärin, editoinut niitä, lisännyt selityksiä, kääntänyt väärin ja tehnyt jopa tahallisia väärennöksiä eräisiin paikkoihin. Kirkolla on ollut röyhkeyttä tehdä sitä jopa meidän päivinämme. Paavi Franciscus muutti jopa Isä meidän -rukousta, koska hän ei hyväksynyt Raamatussa olevaa versiota (HS 7.6.2019 ja Guardian 6.6.2019).

Jotkut maallikkosaarnaajat ovat yrittäneet vakuuttaa, että Bysantin tekstityyppi ja siihen perustuva kreikankielinen Raamattu, Textus Receptus, olisivat virheettömiä. On olemassa liike, joka ei hyväksy mitään muuta kuin suurimmaksi osaksi Textus Receptukseen perustuvaa englantilaista käännöstä, King James Versionia 1769. Suomessa on eräitä seurakuntia, jotka eivät suostu käyttämään mitään muuta 1933/38-käännöstä. Todellisuudessa mainituissa käännöksissä on lukuisia eroja ja virheitä.

Roomalaiskatolinen kirkko sai ujutettua Textus Receptuksen kolmanteen painokseen jakeisiin 1. Joh. 5:7-8 väärennöksen, joihin lisättiin Isä, Poika ja Pyhä Henki, joita ei ollut varhaisemmissa käsikirjoituksissa. Erasmus jätti tekstin pois ensimmäisestä ja toisesta kreikkalais-latinalaisen Uuden testamentin painoksestaan, koska sitä ei ollut hänen kreikkalaisissa käsikirjoituksissaan. Erasmus lisäsi tekstin vuonna 1522 sen jälkeen, kun kirkko oli valmistanut tekstistä häntä varten väärennöksen, vaikka hän ilmaisikin epäilyksensä sen aitoudesta huomautuksissaan. Tämä Johannine Comma -tapaus tunnetaan niin hyvin, että Biblian 1776 jälkeen tehdyistä suomalaisissa raamatunkäännöksistä on kyseinen lauseke otettu pois. Väärennös löytyy kuitenkin King James Version käännöksestä 1769. (Wikipedia)

Raamatun väärentäminen ei ole helppoa, koska siitä on olemassa suuri määrä kopioita ja kirja toistaa samoja asioita monessa kohdassa, joten väärennös pitäisi tehdä jokaiseen kohtaan Raamatussa, missä asiasta opetetaan. Väärennöksistä jää usein kiinni. Yksi pahimmista väärennöksistä, ellei pahin, on tehty Matteuksen evankeliumin kastekäskyyn, josta kertoo lisää artikkeli: 'Pelastus alkaa uskovien upotuskasteesta'.

Matt. 28:19: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"

Matt. 28:19 (Eusebius): "Menkää ja tehkää opetuslapsiksi kaikki kansat minun nimessäni."

Apt. 2:38 (1933/38): "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."

Apt. 19:4-5: "Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen." Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen,"

Uudesta testamentista on olemassa tuhansia toisistaan eroavia tekstejä (variantteja) ja käännöksiä, joita tekstikritiikin alan tutkijat pyrkivät ratkaisemaan. Vaikka suurin osa varianteista ovat merkityksettömiä, jotka voidaan ratkaista helposti, niin teksteihin on jäänyt kymmeniä ratkaisemattomia eroja, joilla on vaikutusta myös oppeihin.

Maallikko pystyy tutkimaan myös niitä, koska Uuden testamentin lainaukset Vanhasta testamentista ovat usein epätarkkoja. Jos lainaukset vastaavat näin huonosti Vanhaa testamenttia, niin voimme hyvinkin kysyä, ovatko kaikki muutkin tekstit muuttuneet yhtä paljon?

Markuksen evankeliumi siteeraa Malakian kirjan jaetta 3:1, mutta väittää virheellisesti sen olevan Jesajan kirjasta. Vastaava virhe on jakeessa Matt. 27:9 (Jeremia - Sakarja).

Mark. 1:2: "Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan: -- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien."

Mal. 3:1: " -- Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä…"

Tässä on esimerkki lainauksesta, joka ei täsmää lähteen kanssa: tekikö Jumala hänelle ruumiin vai kuulevat korvat?

Hepr. 10:5-6: "..Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle ruumiin. Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet."

Ps. 40:7: "Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat."

Tässä on toinen esimerkki: oliko teksti "en minäkään välittänyt heistä" vai "olin heille aviomies"? Ero johtuu siitä, että aviomiestä tarkoittava heprean sana eroaa yhden kirjaimen verran verrattuna hylkäämistä tarkoittavaan sanaan, mikä on johtanut käännösvirheeseen ensin Septuagintaan ja sitä kautta Heprealaiskirjeeseen. Kirjainten kuvien ero on pieni: bā‘al (בעל) "aviomies" ja gā‘al (געל) "olla välittämättä". Ero on vain ensimmäisessä kirjaimessa: Bet (ב) vastaan Gimel (ג).

Hepr. 8:9: "..He eivät pysyneet minun liitossani, ja siksi en minäkään välittänyt heistä, sanoo Herra."

Jer. 31:32: "..Sen liittoni he ovat rikkoneet, vaikka olin kihlannut heidät, sanoo Herra."

Jer. 31:32 (Green’s Literal): "which covenant of Mine they broke, although I was a husband to them, says Jehovah"

Uudessa testamentissa on paljon sisäisiä ristiriitoja, jotka johtuvat nimenomaan ihmisen tekemistä muutoksista, joista kaikista ei ole jäänyt edes variantteja todisteeksi, koska ne on tehty niin varhain, ettei siltä ajalta ole jäljellä käsikirjoituksia. Suurin osa Uuden testamentin muutoksista on tapahtunut vuosien 30-200 jKr. välillä, jolta ajalta ei ole käsikirjoituksia (vrt. Apt. 20:29-30). Sen jälkeiseltä ajalta on löytynyt käsikirjoituksia, mutta ne ovat olleet jo kopioiden kopioita ja käännöksiä toiselle kielelle, minkä takia monet ristiriidat ovat periytyneet kaikkiin tekstityyppeihin ja käännöksiin.

Tekstien muuttuminen ei ole sinänsä tavatonta, koska William Shakespearen näytelmästä Hamlet vuodelta 1601 on olemassa useita eri versioita, jotka eroavat toisistaan merkittävästi, eikä kukaan ole saanut vielä selville, mikä niistä olisi alkuperäinen.

Juha Pakkala (kuva)

Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti, teologian tohtori Juha Pakkala on kirjoittanut Tiede-lehdessä 4/2015:

"Historiasta ei löydy aikaa, jolloin olisi ollut olemassa vain yksi, kaikille sama Raamattu. Kriittinen Raamatun tutkimus osoittaa, että koko kirja on syntynyt pitkän muunteluprosessin tuloksena. Johtolankoja tarjoavat vanhat, toisistaan poikkeavat käsikirjoitukset, joista osa on laadittu jo ennen ajanlaskun alkua, vuosisatoja ennen kuin meidän tuntemamme Raamattu sai muotonsa… ..Kaikille tehdyille muutoksille löytyy luonnollinen selitys: Raamatun ikä ja syntytapa. Tekstejä piti kopioida sukupolven välein, koska silloiset kirjoitusmateriaalit, kuten pergamentti ja papyrus, haurastuivat nopeasti.

Kopioita tehneet kirjurit eivät suinkaan aina tyytyneet vain jäljentämään lukemaansa, vaan he tekivät omia huomautuksiaan ja lisäyksiään käsikirjoitusten marginaaleihin ja rivien väleihin. Niistä ne siirtyivät osaksi virallista tekstiä, kun seuraavan sukupolven kirjurit vuorollaan laativat kopioita. Kirjurit saattoivat myös valikoida kohtia pois silloin, kun koko käsikirjoitusta kopioitiin uudelleen. Myöhemmät jäljentäjät eivät poistoja palauttaneet, koska he eivät aina edes tienneet asioita kadonneen. Keskeisin syy muokata tekstejä olivat yhteiskunnassa tai teologiassa tapahtuneet muutokset. Etenkin poistoja on selvästi tehty opillisin perustein…

..Suurin osa muutoksista on tehty Raamatun alkutaipaleella. Aktiivisen korjaustyön päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei Raamattu olisi myöhemminkin muuttunut. Raamattua on käännetty antiikin ajoista, ja jokainen käännös on muuttanut tekstiä, kun kääntäjät ovat tavoitelleet asiayhteyksiin sopivia ilmaisuja. Ajankohtaistaminen ja tulkitseminen on jatkunut myös Raamatun selitysteoksissa ja muussa kirjallisuudessa."

Tämä on johtanut siihen, että Raamatun tekstit, erityisesti Uusi testamentti, ovat korruptoituneet (vioittuneet) niin pahasti, ettei niitä voida palauttaa alkuperäisiksi niillä käsikirjoitusten varianteilla, mitä on löytynyt. Tämä ei tarkoita sitä, että Raamatun teksteistä olisi tullut kokonaan tunnistamattomia, mutta moniin paikkoihin on tullut sellaisia ristiriitoja, joiden ratkaisu on työlästä tai jopa mahdotonta.

Esimerkiksi näkikö Paavalin (Saulin) toverit valon vai ei? Kuulivatko he äänen vai ei? Ratkaisu saattaa löytyä Vanhasta testamentista jakeesta Dan. 10:7.

Apt. 9:7: "Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään."

Apt. 22:9: "Ne, jotka olivat kanssani, näkivät valon mutta eivät kuulleet sen ääntä, joka minulle puhui."

Uuden testamentin sisäiset opilliset ristiriidat eivät ole ylivoimainen ongelma, koska on olemassa keinoja selvittää totuus mm. Vanhasta testamentista, joka on säilynyt paljon paremmin kuin Uusi testamentti. Alkuseurakunnalla ei ollut muuta kuin Vanhan testamentin kirjoitukset ja apostolien todistus Yeshua HaMashiachista (Jeesuksesta Kristuksesta), joka riitti pelastukseen. Uusi testamentti kirjoitettiin myöhemmin. Ilmestyskirja on kirjoitettu vasta Rooman kuudennen keisarin Galban aikana v. 68-69 jKr. (Ilm. 17:10)

Luuk. 24:44-47: "Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu." Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: "Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista."

Apt. 28:23: "..Aamuvarhaisesta iltamyöhään Paavali todisti heille Jumalan valtakunnasta ja selitti sitä. Mooseksen lakiin ja profeettoihin vedoten hän yritti taivuttaa heidät uskomaan Jeesukseen."

Jos yrittää väkisin sovittaa Raamatun sisäisiä ristiriitoja keskenään, niin se johtaa vain virheelliseen lopputulokseen. On parempi olla itselle rehellinen ja elää sen asian kanssa, ettei meillä ole käytettävissä alkuperäistä virheetöntä Raamattua. Sen asian kanssa tulee toimeen, kunhan tiedostaa asian, ja osaa vertailla Uuden testamentin tekstejä Vanhan testamentin kanssa.

 

Kaksi erilaista Jumalan Pojan sukuluetteloa

Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit aloittavat kertomuksensa esittelemällä Jeesuksen sukuluettelot, joiden tarkoituksena on liittää hänet Daavidin sukuun ja sitä kautta juutalaiseen messiaaniseen odotukseen. (Matt. 1:1-17, Luuk. 3:23-38)

 
Kun näitä kahta listaa vertaa rinnakkain, huomaa nopeasti, ettei niitä ole mahdollista sovittaa yhteen. Ne eivät ole vain hieman erilaisia – ne ovat kaksi täysin eri sukupuuta (Wikipedia).

 
Nyt täytyy olla itselleen rehellinen. Kun kahden kohdan välillä on selvä ristiriita, niin toisen niistä pitää olla väärä tieto, mutta kumpi niistä sitten on väärää tietoa? Käytettävissä olevilla tiedoilla ei voida asiaa ratkaista.

 
Matteus ja Luukas ilmoittavat Joosefin isän aivan eri nimisenä: Matteuksen mukaan Joosefin isä oli Jaakob (Matt. 1:16), kun taas Luukkaan mukaan hän oli Eeli (Luuk. 3:23). Tästä eteenpäin sukupolvien ketjut eroavat toisistaan lähes koko matkan Daavidiin asti, ja ristiriitaa on yritetty selittää sillä, että Luukkaan evankeliumin sukuluettelo olisi Marian sukuluettelo, mutta se on väkinäinen selitys, koska teksti kertoo sen olevan Joosefin sukuluettelo.

 
Ongelma syvenee, kun vertaamme näitä listauksia Vanhan testamentin historiallisiin sukuluetteloihin, erityisesti Ensimmäiseen aikakirjaan (1. Aik. 1–3). Evankeliumien kirjoittajien luettelot eivät täsmää Vanhan testamentin kuninkaiden listojen kanssa. Matteus esimerkiksi hyppää tahallaan sukupolvien yli luodakseen teologisesti ”täydellisen” symmetrian: hän jakaa historian kolmeen neljäntoista sukupolven jaksoon (Matt. 1:17).

 
Tämä järjestely vaatii kuitenkin historiallisten faktojen vääristelyä. Esimerkiksi Matteus jättää tietoisesti pois useita Juudan kuninkaita (kuten Ahasjan, Joasin ja Amasjan), jotka löytyvät 1. Aikakirjan luettelosta (1. Aik. 3:11-12). Matteuksen laskutoimitus ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa; viimeisessä neljäntoista sukupolven ryhmässä on todellisuudessa vain kolmetoista sukupolvea.

 
Luukkaan evankeliumin sukuluettelo taas poikkeaa Matteuksesta täysin siinä, että se kytkee Jeesuksen Daavidin poikaan Naataniin, ei Salomonin kautta kulkevaan kuninkaalliseen linjaan, jota Matteus painottaa (Luuk. 3:31, Matt. 1:6).

Jouluevankeliumeissa olevat yhteensovittamattomat ristiriidat

Matteuksen evankeliumin luvussa 2 ja Luukkaan evankeliumin luvussa 2 kerrotaan Jumalan Pojan syntymän tapahtumat. Kirkko kutsuu niitä jouluevankeliumeiksi, vaikka Uuden testamentin tiedoista voimme päätellä, ettei Jumalan Poika syntynyt joulukuussa vaan pikemminkin syksyllä.

Nämä kaksi evankeliumia antavat niin paljon toisistaan poikkeavaa tietoa, ettei niitä voi kaikilta osin sovittaa yhteen. Nyt täytyy taas olla rehellinen itselle ja tiedostaa se, että joku mainituista tiedoista ei pidä paikkansa.

Tässä on tiivistettynä keskeiset erot jouluevankeliumeissa:

Perheen asuinpaikka ennen Yeshuan syntymää

• Matteus: Joosef ja Maria asuvat Beetlehemissä. Tietäjät löytävät heidät talosta, enkeli käskee pakemaan yöllä Egyptiin – viittaa vakinaisen kodin olemassaoloon.
• Luukas: Joosef ja Maria asuvat Nasaretissa Galileassa ja tulevat Betlehemiin vain tilapäisesti verollepanoa varten. 

Matteus kuvaa jo jonkin aikaa vanhempaa lasta vakinaisessa talossa Betlehemissä. Luukas kuvaa vastasyntynyttä vauvaa tilapäisessä eläinsuojassa. Tämä ero ei ole pieni yksityiskohta – se muuttaa koko syntymäkohtauksen luonteen.

Syntymäpaikka ja olosuhteet

• Matteus: Yeshua syntyy talossa (kreikaksi 'oikia') Betlehemissä.
• Luukas: Yeshua syntyy tilapäiseen paikkaan ja laitetaan seimeen (phatnē), koska "ei ollut heille sijaa majatalossa". Paimenet löytävät lapsen seimestä. Tämä on vahva teologinen symboli: Jumalan Karitsa syntyy paikassa, jossa karitsat syövät. 

Lapsen ikä ja nimitys tietäjien vieraillessa tai paimenien löytäessä lapsen

• Matteus: Tietäjät löytävät lapsen (paidion) äitinsä kanssa talosta – sana paidion viittaa jo hieman vanhempaan lapseen, joka voi olla jopa alle 2-vuotias (vrt. Matt. 2:16 Herodeksen käsky tappaa alle 2-vuotiaat).
• Luukas: Paimenet löytävät vastasyntyneen vauvan (brephos) seimestä heti syntymän yöllä. 

Tapahtumat syntymän jälkeen

• Matteus: Tähti johdattaa itämaantietäjät lapsen luokse. Herodes murhaa kaikki 2-vuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Jumalan Pojan perhe pakenee Egyptiin ja palaa vasta Herodeksen kuoleman jälkeen, jolloin he muuttavat Nasaretiin pakon edessä.
• Luukas: Jumalan Pojan ympärileikkaus 8. päivänä, temppelirituaalit 40. päivänä (Simeon ja Hanna) ja suora paluu omaan kaupunkiin Nasaretiin.  

Jos tietäjien vierailu olisi todella tapahtunut ja aiheuttanut koko perheen pakomatkan Egyptiin, on mahdotonta ymmärtää, miksi Luukas jättää sen täysin pois – varsinkin kun hän muuten kertoo lapsuustapahtumista niin tarkasti.

Mitä kumpikin evankelista jättää täysin pois

• Matteus ei kerro mitään ympärileikkauksesta, temppelissä käynnistä tai puhdistautumisuhrista – vaikka ne olivat juutalaisen lain mukaan pakollisia. Matteus muuten korostaa lain täyttymistä.
   
• Luukas ei kerro mitään itämaantietäjistä, tähdestä, lahjoista, Herodeksen uhasta tai Egyptin-pakomatkasta, vaikka hän muuten kuvaa lapsuustapahtumia yksityiskohtaisesti.

 

Luukkaan mukaan Yeshuan (Jeesuksen) perhe palaa takaisin kotiinsa Nasaretiin heti ympärileikkauksen ja temppelirituaalien jälkeen. Matteuksen mukaan perhe pakenee poikalasten surmaa päinvastaiseen suuntaan Egyptiin. Matteuksen kertomuksen uskottavuutta rasittaa se, että Mooseksen laki kieltää juutalaisia palaamasta takaisin Egyptiin, joten Luukkaan kertomus vaikuttaa paljon uskottavammalta (5. Moos. 17:16).

Matteus 2 ja Luukas 2 eivät ole yhteensopivia historiallisina raportteina. Ne ovat kaksi itsenäistä kertomusta. Kumpikaan ei näytä tietävän toisen keskeisistä tapahtumista. Tämä ei ole vain "eri painotuksia" tai "täydentäviä näkökulmia". Kyse on kahdesta itsenäisestä, yhteensopimattomasta kertomuksesta, jotka molemmat yrittävät selittää, miksi Messias syntyi Betlehemiin (Daavidin kaupunkiin), mutta kasvoi Nasaretissa.

 

Kaksi erilaista Isä meidän -rukousta

Isä meidän -rukous löytyy sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumista, mutta ne eivät täsmää. Matteuksessa on seitsemän pyyntöä, kun Luukkaassa on vain viisi ja se on muutenkin tiiviimpi (Matt. 6:9-13, Luuk. 11:1-4).

Luukkaan evankeliumin versiossa pyydetään syntejä anteeksi, mutta Matteuksen evankeliumissa pyydetään rahalainoja anteeksi.

Matt. 6:12 (1933/38): "ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;"

Luuk. 11:4: "ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme…"

Ristiriita on syntynyt siitä, kun hepreankielistä alkutekstiä on käännetty kreikaksi. Kääntäjä on joutunut tekemään valinnan kääntääkö hän heprean sanan 'mechol' antaa anteeksi synnit vai velat. Matteuksen evankeliumin kääntäjä valitsi rahalainat kun Luukkaan evankeliumin kääntäjä valitsi synnit annettavaksi anteeksi.

Kun Raamatun aikana maksettiin velkoja pois, niin papyrukseen kirjoitetusta velkakirjasta pyyhittiin vedellä velallista rasittavat velat pois rivi riviltä. Heprean sana 'mechol' tulee sanasta 'machah', joka merkitsee pyyhkiä pois (Biblehub ja YouTube-video). Paavali käytti tätä samaa käytäntöä vertauksena siitä, miten kristittyjen syntivelat pyyhitään pois.

Jes. 43:25: "Mutta minä, minä itse pyyhin pois sinun rikkomuksesi oman itseni tähden enkä muistele sinun syntejäsi."

Ps. 51:3-4 (2017) "Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden. Pyyhi pois syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni."

Neh 10:32: "..Joka seitsemäs vuosi jätämme maan kesannolle ja pyyhimme kaikki velat pois."

Kol. 2:13-14 (2017): "Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan antaen teille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme. Sen hän otti pois tieltämme ja naulitsi ristiin."

Kol. 2:14: "hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin."

2. Moos. 32:33: "Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Minä pyyhin kirjastani kaikkien niiden nimet, jotka tekevät syntiä minua vastaan."

  

Neljä erilaista tarinaa ristiinnaulitsemisesta

Tässä on useita Raamatun ristiriitoja, ja ne kaikki liittyvät kristinuskon historian keskeisimpään hetkeen – Jumalan Pojan ristiinnaulitsemiseen ja kuolemaan. 

Ensinnäkin: kuka kantoi Yeshuan (Jeesuksen) ristin Golgatalle? Matteuksella, Markuksella ja Luukkaalla sotilaat pakottavat matkalla mukaan ulkopuolisen miehen, Simon Kyreneläisen, kantamaan ristiä Jeesuksen puolesta. Mutta Johanneksen evankeliumissa Simonia ei ole olemassa lainkaan. Johannes sanoo suoraan, että Yeshua kantoi itse oman ristinsä alusta loppuun saakka. (Matt. 27:32, Mark. 15:21, Luuk. 23:26, Joh. 19:17) Yeshua käski jokaisen kantaa oman ristinsä, joten Hän kantoi itse oman ristinsä.

Matt. 16:24: "Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua." 

Entä mitkä olivat Yeshuan (Jeesuksen) aivan viimeiset sanat ristillä ennen kuolemaa? Tässä kohtaa tekstit muuttuvat todella hämmentäviksi, sillä jokainen evankeliumi antaa Yeshualle täysin eri sanat.

Matteuksella ja Markuksella Yeshua huutaa tuskissaan: "Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?" Mutta tässäkin on kielellinen ero. Matteus kirjoittaa huudon alun hepreaksi: "Eeli, Eeli, lama...", mikä selittää sen, miksi vieressä seisoneet juutalaiset luulivat Jeesuksen kutsuvan profeetta Eliaa – sana 'Eeli' kun kuulostaa hepreaksi Elian nimen lyhenteeltä. Markus taas kirjoittaa saman huudon arameaksi: "Elohi, Elohi, lema sabaktani?" Aramean sanaa 'Elohi' ei oikeasti voi sotkea Eliaan, mutta Markus pitää silti mukanaan tarinan siitä, että kuulijat luulivat Yeshua huutavan Eliaa. On kuitenkin täysin selvä asia, että Yeshuan huusi nämä sanat hepreaksi, koska Psalmi 22 profetoi tapahtumat Golgatan ristillä, kun Hänen kätensä ja jalkansa olivat runnellut (lävistetyt).

Ps. 22:2, 7-9, 16-19: "Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?..   ..Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka. Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, pudistavat päätään ja ivaavat minua: "Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!"..   ..Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan! Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut, ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun, jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa."

Jes. 52:13-14 (2017): "Katso, palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva. Niin kuin monet kauhistuivat häntä – sillä niin runneltu, ei enää ihmisen kaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo – "

Joh. 3:14: "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava,"

4. Moos. 21:9: "Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon."

Sak. 12:10: "..Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan."

Mutta jos avaat Luukkaan evankeliumin, tämä epätoivoinen "miksi hylkäsit minut" -huuto on pyyhitty kokonaan pois. Luukkaalla Yeshua kuolee rauhallisena ja luottavaisena, ja hänen viimeiset sanansa ovat: "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni."

Ja kun mennään Johanneksen evankeliumiin, Yeshua ei huuda tuskasta eikä jätä jäähyväisiä Isälle, vaan toteaa tyynesti työn olevan valmis. Hänen viimeiset sanansa ovat: "Se on täytetty." (Matt. 27:46-47, Mark. 15:34-35, Luuk. 23:46, Joh. 19:30)

Mitä sitten tapahtui sillä sekunnilla, kun Yeshua kuoli? Markuksella ja Luukkaalla temppelin esirippu repeää kahtia, ja Luukas mainitsee myös auringon pimenneen. Mutta Matteus kertoo spektaakkelista: tapahtuu valtava maanjäristys, kalliot halkeavat, haudat aukeavat ja monet kuolleet pyhät heräävät eloon ja kävelevät heräämisensä jälkeen sisälle Jerusalemin kaupunkiin. Johannes taas ohittaa kaikki nämä luonnonmullistukset ja maanjäristykset kokonaan. Hän keskittyy kuoleman jälkeen siihen, kuinka sotilas pistää keihäällä Yeshuan kylkeen, josta vuotaa verta ja vettä. (Mark. 15:38, Luuk. 23:44-45, Matt. 27:51-53, Joh. 19:31-34)

Jumalan Pojan ylösnousemus kerrotaan eri tavoin

Ensinnäkin: kuka meni haudalle? Johanneksen evankeliumissa tarina alkaa sillä, että Magdalan Maria menee haudalle yksin. Kuitenkin heti jakeessa 2 Maria sanoo opetuslapsille: "Emme tiedä, minne hänet on pantu." Monikkomuoto ("emme tiedä") viittaa siihen, että Marian mukana oli muitakin, vaikka Johannes keskittyy kerronnassaan vain Mariaan. Matteuksella naisia on kaksi. Markuksella heitä on kolme. Ja Luukkaalla heitä on vähintään viisi. (Joh. 20:1, Matt. 28:1, Mark. 16:1, Luuk. 24:10)

Milloin he saapuivat paikalle? Markus sanoo, että auringonnousun jälkeen, mutta Johannes sanoo, että silloin kun oli vielä pimeää. (Mark. 16:2, Joh. 20:1)

Mitä tapahtui kivenlohkareelle? Markuksella, Luukkaalla ja Johanneksella kivi on jo siirretty, kun naiset saapuvat paikalle, mutta Matteuksella tapahtuu maanjäristys, enkelit laskeutuvat alas, vierittävät kiven syrjään ja yksi heistä istuu sen päälle. (Mark. 16:4, Luuk. 24:2, Joh. 20:1, Matt. 28:2)

Kenet he näkivät, kun he pääsivät perille? Markuksella haudan sisällä on yksi nuori mies. Matteuksella on yksi enkeli ulkopuolella kiven päällä. Luukkaalla on kaksi miestä loistavissa vaatteissa, ja Johanneksella on kaksi enkeliä haudan sisäpuolella. (Mark. 16:5, Matt. 28:2-3, Luuk. 24:4, Joh. 20:11-12)

Mitä naiset sitten tekivät seuraavaksi? Markuksen evankeliumissa he pakenevat paikalta pelon vallassa eivätkä sano kenellekään yhtikäs mitään. Mutta Matteuksella ja Luukkaalla he kertovat opetuslapsille, ja Johanneksella Maria juoksee Pietarin ja sen Yeshuan rakkaimman opetuslapsen luo ja kertoo heille. (Mark. 16:8, Matt. 28:8, Luuk. 24:9-10, Joh. 20:2)

Minne opetuslapsia käskettiin menemään? Matteuksella ja Markuksella viesti ohjaa heidät suoraan Galileaan. Luukkaalla Yeshua taas käskee heitä pysymään Jerusalemissa. (Matt. 28:7, 10; Mark. 16:7; Luuk. 24:49)

Missä he näkivät ylösnousseen Yeshuan? Matteuksessa tämä huipentuva kokemus keskittyy Galileaan. Luukas kuitenkin pitää ylösnousemuksen jälkeiset ilmestymiset Jerusalemin ympäristössä. Ja Johanneksella ilmestyksiä tapahtuu sekä Jerusalemissa että myöhemmin Galileassa. (Matt. 28:16-20; Luuk. 24:33-53; Joh. 20:19-29, 21:1-14)

Jotkut ihmiset yrittävät sovittaa nämä kaikki yhteen, mutta kaikkea ei voi selittää sillä, että evankeliumit täydentäisivät toisiaan. Kyse on siitä, että jotkut yksityiskohdat eivät voi pitää paikkansa, koska ne ovat muun ilmoituksen kanssa ristiriidassa.

Tämä ei mitätöi todistusta siitä, että Yeshua (Jeesus) kuoli Golgatan ristillä ja heräsi kolmantena päivänä kuolleista, koska se asia on Vanhan testamentin Messias-profetioissa mm. Jesajan kirjan luku 53, Sakarjan kirjan jae 12:10, Iisakin uhraamisen ja Joonan kirjan typologia (esikuvallisuus). Uuden testamentin ristiriitaiset kertomukset tuovat kuitenkin niihin sellaisen sumun, joka estää näkemästä joitakin yksityiskohtia.

Johtopäätökset

Uudessa testamentissa olevat sisäiset ristiriidat haittaavat merkittävästi totuuden löytämistä, mutta eivät ole ylivoimainen este keskeisten tietojen löytämiseen. Vaikka koko ajan löytyy lisää vanhoja käsikirjoituksia, niin aika on tutkijoita vastaan. Vanhat kirjoituksen homehtuvat ja lahoavat. On hyvinkin mahdollista, ettei Raamattua kyetä palauttamaan alkuperäiseksi saatavilla olevilla käsikirjoituksilla. 

Ihmisen tekemät virheet Raamattuun ovat kuitenkin korjattava, koska niitä ei voi Jumalan sanassa olla. Raamatun palauttamisesta alkuperäiseksi on kuitenkin toivoa.

Jakeen Apt. 3:21 alkutekstin mukaan Yeshua (Jeesus) asuu taivaassa niin kauan, kunnes kaikki "kohdalleen asettaminen" on toteutunut, jonka tekee Elia (Mal. 4:5-6 [3:23-24]). Kreikan sana 'apokatastasis' "kohdalleen asettamiseksi" tarkoittaa kirjaimellisesti palauttamista alkuperäiseen, hyvään tilaan (Biblehub).

Matt. 17:11: "Elia kyllä tulee", hän vastasi, "ja panee kaiken taas kohdalleen."

Apt. 3:21 (2017): "Hänen piti ottaa taivas haltuunsa niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen asetetaan kohdalleen, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhien profeettojensa suun kautta." (Alkuteksti: Jeesus on [preesens] taivaassa kunnes kohdalleen asettaminen on toteutunut)

Paremmat käännökset olisivat sellaiset, jotka kertovat suoraan, että Yeshua on taivaassa siihen asti, kunnes alkuperäinen usko ja kaikki se, mistä profeetat puhuivat, palautetaan entiselleen – ja että Elia tekee tämän palautustyön. Maallikon on mahdotonta ymmärtää tätä asiaa nykyisistä epämääräisistä käännöksistä. Alkuteksti voikin olla vakiintuneelle kirkolle kiusallinen: se nimittäin profetoi, että virallinen uskonto etääntyy alkuperäisestä totuudesta niin pahasti, että Elian täytyy tulla palauttamaan se takaisin puhtaaseen alkuperäänsä, ennen kuin Yeshua voi palata perustamaan kuningaskuntansa.

Vuoden 70 jKr. jälkeen ei ole ollut temppeliä. Jesajan kirja ilmoittaa, että lopun ajoilla Jerusalemin temppelistä lähtee Jumalan sana ja laki. Siionin vuoresta tulee silloin koko maailman korkein vuori. Kun temppeli jälleenrakennetaan ja Yeshua (Jeesus) palaa takaisin temppelin Valtiaaksi (Mal. 3:1, Hes. 43:1-7), niin silloin saamme alkuperäisen Raamatun heprean kielellä. Digitalisaatio turvaa sen, ettei tieto enää muutu sitä kopioitaessa. Digitaalinen allekirjoitus varmistaa sen, ettei Raamattua voi enää muuttaa tai väärentää. Tämä ei kuitenkaan päde siihen 3,5 vuoden aikaan, jolloin temppelissä on antikristus, mutta muulloin maailmaa hallitsee Kristus, joka asuu Jerusalemin temppelissä.

 

Mal. 3:1 (2017): "Katso, lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien eteeni. Joutuin temppeliinsä on tuleva Herra, jota te etsitte, ja Liiton Enkeli, jota te rakastatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot."

Jes. 2:2-4 (1933/38): "Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana". Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan."

Jes. 19:18: "Sinä päivänä Egyptissä on oleva viisi kaupunkia, jotka puhuvat heprean kieltä ja vihkiytyvät Herran Sebaotin omiksi..."