Ristillä tehtiin suurin rakkauden teko

* Maailman luominen on ollut Jumalalle kivulias prosessi
* Taivaan Isän hylkääminen satuttaa Häntä yhtä paljon, kun näkisi ikkunan takaa aviopuolison pettävän vieraan kanssa
* Ristillä kuoleminen oli teko, jonka tarkoitus on tuoda suurin mahdollinen joukko takaisin Luojan luokse
* Israelilaiset juutalaiset halusivat kuulla Yeshuasta
* Rakkaudenaterialla syömme leipää ja juomme viiniä Golgatan sovitustyön muistoksi
* Suomessa häpäistään ristiä 
* Niin kuin taivas on totta, niin on myös helvetti totta



Jumala on Rakkaus

Monet kysyvät, miksi Jumalan piti tulla ihmisenä maan päälle ja kuolla ristillä sekä nousta kuolleista, että ihmiset pelastuisivat taivaaseen. Miksi Jumala uhrasi ainoan Poikansa meidän puolesta?

Joh. 15:13: "Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta."

Maailman luominen on ollut Jumalalle kivulias prosessi

Krusifiksi

Maailman luominen on ollut Luojalle kivulias prosessi. Kivun takana on rakkaus, kuten niin usein ihmistenkin kohdalla on eri tilanteissa. 

Jumalan on rakkaus. Jumalamme oli ennen maailman luomista yksin. Hänen seitsemän Henkeään (Ilm. 5:4) rakastivat toisiaan, mutta nämä Seitsemän Henkeä ovat yksi ja sama Jumala. Hänen kaipuunsa olla rakastettu ei tyydyttynyt tässä yksinäisyydessä. Jumala päätti luoda ihmisen omaksi omaksi kuvakseen ja lapsekseen, jotta Hänen lapsensa antaisivat vapaasta omasta tahdosta rakkautta Luojallensa. Rakkautta ei ole, ellei ole vapaata omaa tahtoa eikä toista, jota rakastaa. Mutta vapaa oma tahto tarkoittaa myös riskiä siihen, että lapsi hylkää Isänsä ja rakastaa Luojansa sijasta itsekkäästi maailman houkutuksia sekä itse keksimiään epäjumalia.

Luojan rakkaus lapsiaan kohtaan on palavaa ja intohimoista. Luoja toivoo, että kaikki lapsensa rakastaisivat Luojaansa sekä pelastuisivat taivaaseen. Luoja ei ole luovuttanut ketään ilmaiseksi paholaiselle kadotukseen. Luoja on tehnyt kaikkensa, jotta kaikki voisivat pelastua, mutta niin ei ole ollut aina mahdollista. Suuri osa luoduista lapsista on itse halunnut luopua Luojastaan. Luoja kokee suurta riemua siitä, kun Hän onnistuu pelastamaan yhdenkin syntisen luokseen (Matt. 18:12-14).

Jumala kokee hylätyksi tulemisen tunteita samalla tavalla kuin ihminen. Se tunne on yhtä kipeä, kuin lapsi hylkäisi Isänsä, aviopuoliso pettäisi ja menisi vieraan mukaan tai jopa alkaisi myydä itseään porttona. Se on tuskan tunnetta rinnassa, vuolasta itkua, valvottuja öitä ja arvottomuuden tunnetta. Jumala onkin katunut sitä, että loi ihmisen (1. Moos. 6:7).

Yeshua, Jeesus lausui hieman ennen kuolemaansa ristillä: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" (Mark. 15:35). Tässä kohtaa Yeshua lainasi psalmi nro. 22:sta, jonka Hän lausui. Psalmi 22 kerto satoja vuosia etukäteen, miten Yeshua tulisi kärsimään, kun Hänet tuomittaisiin kuolemaan ristillä.

Luuk. 23:35-37: "Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: "Muita hän kyllä on auttanut -- auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu." Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: "Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi." Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas."  

Ps. 22:1, 6-8, 16-17, 27-31: "..Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana...    ..Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka. Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, pudistavat päätään ja ivaavat minua: "Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!"..   ..Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut, ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun...    ..Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, sillä Herran on kuninkuus! Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat. Vain häntä kumartakoot maan mahtavat, hänen eteensä langetkoot kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat. He eivät voi elossa pysyä, mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, saavat palvella Herraa. He kertovat hänestä lapsilleen, ja vastedes syntyvälle kansalle he julistavat Herran hyvyyttä, sillä hän on tämän tehnyt."

Yeshualla oli jano ja hän pyysi juotavaa. Raamattu kertoo, että hänelle tarjottiin hapanviiniä. Kyseessä oli todennäköisesti roomalaista poscaa, jota joivat sotilaat, orjat ja alimmat työläiset, koska se oli viinin halvin laatu. Posca valmistetaan sekoittamalla veteen viinietikkaa yrttien kanssa. Ilmestyskirja puhuu Jumalan vihan viinistä, jonka tuomitut joutuvat juomaan laimentamattomana kuin pelkkää viinietikkaa joisi, mikä polttaa suussa (Ilm. 14:10, vert. Luuk. 16:24). 

Mark. 14:36: "Hän sanoi: "Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun."

Joh. 19:28-30: "Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: "Minun on jano." Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo'on päässä Jeesuksen huulille. Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä."

Ps. 22:15: "Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen..."

Ps. 69:21: "Viholliseni ovat panneet ruokaani karvasta koiruohoa, janooni he juottivat etikkaa."

Ps. 69:22 (1933/38): "Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä."

Matt. 27:34 (1933/38): "he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda." (vert. Ilm. 14:10, 18:6)

Mark. 10:38: "Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä mitä pyydätte. Onko teistä juomaan sitä maljaa, jonka minä juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?"

1. Kor. 11:26: "Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee."

Yeshuan kuolemantuomion toimitti Rooman armeija. Jos Yeshuan olisi surmannut juutalaiset, niin Yeshua olisi kivitetty hengiltä. Silloin hänen luunsa olisi rikkoontuneet ja kirjoitukset eivät olisi toteutuneet. Roomalaisten julmin kuolemantuomio on ristiinnaulitseminen. Kun Yehsua surmattiin ristillä, niin luita ei murskattu, mutta kädet ja jalat lävistettiin, kuten kirjoituksissa ennustettiin. Hänet teurastettiin viattomana ja virheettömänä pääsiäiskaritsana niin, ettei luita murskattu.

Jes. 53:5-7, 10: "...vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois -- kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden... 

Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan."

2. Moos. 12:43, 46: "Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Nämä säännökset koskevat pääsiäislammasta... Lammas on syötävä yhdessä ja samassa talossa, kukaan ei saa viedä lihaa ulos talostaan eikä rikkoa ainoatakaan luuta."

Maaherra Pontius Pilatus kirjoitti ristille, että Yeshua on Juutalaisten Kuningas. Kansa vaati, että kirjoitus olisi muutettu toisenlaiseksi, mutta Pilatus ei suostunut tähän. Ristillä Yeshua voitti kuninkuuden, Hänestä tuli kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra (Ilm. 19:16). Raamattu ennusti, että Messias ei jää hautaansa vaan herää kuolleista.

Ps. 16:9-10: "Minun sydämeni iloitsee, mieleni riemuitsee, minun ruumiini ei pelkoa tunne. Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan."

Apt. 2:24-27: "Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan, sillä Daavid sanoo hänestä: -- Minä näen alati edessäni Herran, hän pysyy oikealla puolellani, etten horjahtaisi. Siksi minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, vieläpä ruumiini on lepäävä toivossa, sillä sinä et hylkää sieluani tuonelaan etkä salli pyhän palvelijasi ruumiin maatua."

Yeshua oli ylösnousseista esikoinen ja sen ensihedelmä. Yeshua nousi kuolleista ensilyhteen heilutusjuhla aikana, kun kevään viljasadon ensihedelmä, viljan siemenet levitetään Jerusalemin temppelin pyhäkköön heiluttamalla ohran lyhdettä. Israelin kulttuurissa esikoinen ei ole vain vanhin veli. Hän on se, jolla on sisarusten keskuudessa johtajan asemassa ja hän saa kaksinkertaisen perintöosuuden.

Joh. 19:19: "Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." 

Sana Herra tarkoittaa alkukielellä Jumalaa. Psalmin 22 loppusanat kertovat, että kaiken tämän teki Jumala itse.

Ps. 28-32: "Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, sillä Herran on kuninkuus! Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat. Vain häntä kumartakoot maan mahtavat, hänen eteensä langetkoot kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat. He eivät voi elossa pysyä, mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, saavat palvella Herraa. He kertovat hänestä lapsilleen, ja vastedes syntyvälle kansalle he julistavat Herran hyvyyttä, sillä hän on tämän tehnyt."

Messias oli Jumalan Poika, joka tarkoittaa samaa asiaa kuin ihmiseksi tullut Jumala. Kaikkivaltias Luojamme teki itse tämän suurimman mahdollisen rakkauden osoituksen ja antoi itsensä meidän syntiemme sovitusuhriksi.

Jes. 7:14: " Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel." (nimi Immanuel tarkoittaa 'Meidän kanssamme on Jumala')

Jes. 9:5: "Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas."

Joh. 20:26-31: "...Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!" Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!" Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."

Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden."

Maallisen elämän vaivat kasvattavat ihmistä - tuli puhdistaa kullan

Jumala huomasi ihmisen vapaan oman tahdon taipuvan syntiin. Luoja joutui laittamaan ihmiset vaivalloiselle ja kuolevaiselle elämäntaipaleelle maan päälle. Kuin savenvalaja Luoja ryhtyi vaivaamaan ihmisiä maanpäällisen elämän koetteluissa, jotta mahdollisimman moni vapaasti tahtova ihminen voisi pelastua taivaaseen.

Luojan on koetellut kaikkia lapsiaan jo ennen syntymää äitinsä kohtuun (Jer. 1:5). Ihminen on voinut osoittautua tällöin uskolliseksi, Luojaansa rakastavaksi taikka itsekkääksi ja kapinalliseksi. Sen koettelun perusteella Luoja on määrännyt sen elämän polun, joka on oikeudenmukainen ja jota ihminen tarvitsee, jotta muokkautuisi kelvolliseksi elämään Jumalan valtakunnassa. Taivaassa voivat olla vain ne, jotka vapaasta omasta tahdostaan rakastavat Luojaansa ja haluavat elää uskollisesti Luojallensa. Tästä luomissuunnitelmasta kertoo enemmän artikkeli "Kaikkivaltias Maailman Luoja".

Raamatussa on vertaus savenvalajasta (Jer. 18:1-12). Luoja on savenvalaja, joka haluaa tehdä jokaisesta ihmisestä kauniin astian. Jos savi taipuu notkeaksi tekijälleen, niin siitä tulee kaunis astia taivaaseen. Jos savi ei taivu notkeaksi, niin astiasta tulee arkisempi. Jos savi kovettaa sydämensä taipumattomaksi, niin Jumala heittää astian Gehenan kaatopaikalle eli helvettiin. Jumala tekee ihmisestä sellaisen, kun ihminen itse omilla valinnoillaan sallii. Nöyrä, uskollinen ja Luojaansa rakastava savi saa parhaan palkinnon taivaassa. Rakkauden ja uskon puute, itsekkyys sekä kapinallisuus Luojaansa kohtaa vievät helvettiin. Mutta Luoja ei luovuta yhtään lastaan helvettiin ilman hyvän ja pahan välistä kamppailua.

Matti ja Teppo - Itkemättömät Itkut

..Kerran vielä merkityksen saavat
kaikki itkut, kaikki lyödyt haavat!

Aika kutoo suurta salaisuutta:
kivun kautta Jumala luo uutta.

Mikään vaihe ei voi mennä hukkaan,
kyyneleetkin puhkeavat kukkaan.
Vaikkei silmä vielä nähdä saata:
tuskakin on toivon kasvumaata.

Vaikka pimeys on yllä päämme,
vaikka vielä varjon maahan jäämme,
yössä liekki lempeästi loistaa,
pelon murtaa, kaikki lukot poistaa.
Hiljaa lähtee sydämeltä taakka.
Itkut itkeä saa loppuun saakka.
Sisään tulvii uusi kirkas vesi,
vihdoinkin on vapaa sydämesi!



Jes. 26:17-19: "Niin kuin raskaana oleva nainen, jonka aika on tullut, vääntelehtii ja huutaa kipuaan, niin olimme edessäsi, Herra. Me olimme raskaana, me vääntelehdimme, mutta niin kuin tuulta oli se mitä synnytimme. Mitään apua emme pystyneet tuomaan, ketään emme synnyttäneet asumaan maata. Mutta sinun kuolleesi heräävät eloon, heidän ruumiinsa nousevat ylös. Tomuun vaipuneet, herätkää ja riemuitkaa! Sinun kimaltava aamukasteesi virvoittaa maan, ja niin maa palauttaa kuolleet elämään."

Joh. 16:20-22: "Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi. Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen hetkensä koittaa. Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei enää muista kipujaan vaan iloitsee siitä, että ihminen on syntynyt maailmaan. Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää."

Ps. 126:5-6: "Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään."

Perhonen on uudestisyntymisen ja ylösnousemuksen vertaus. Maata ryömivä toukka koteloituu hautaansa, jossa se muuttuu perhoseksi (metamorfoosi). Kotelosta tulee ulos kaunis perhonen, joka lähtee lentoon. Vanha elämä kuoli pois ja haudasta (kotelosta) nousi ylös uusi luomus.

Room. 6:4: "Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista."

2. Kor. 5:17 (RK): "Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!" 

Jumalan palava rakkaus johti siihen, että Hän uhrasi itsensä kivuliaasti ristillä

Luojan rakkaus lapsiaan kohtaan oli niin suurta ja palavaa, että Hän päätti tehdä jotain radikaalia, aivan äärimmäistä, jotta saisi ihmiset vapaasta omasta tahdostaan kääntymään Luojansa puoleen. Tämä teko oli se, että Luoja tuli ihmiseksi maan päälle, eli vaivalloisen ihmiselämän, tuli kiusatuksi, pilkatuksi ja lopulta vapaaehtoisesti käveli kuolemaan hirvittävän kivuliaalla sekä häpeällisellä tavalla Golgatan ristillä. Hieman ennen ristiinnaulitsemista Yeshua, Jeesus rukoili Getsemanen puutarhassa tietoisena pian tulevasta kuolemasta. Yeshua, Jeesus hikoili veripisaroita (Luuk. 22:43-44), mikä johtui sitä, että Hän koki jo rukoillessaan äärimmäisen suurta henkistä tuskaa tulevasta. Suurempaa rakkautta ei ole kuin se, että antaa oman henkensä toisen puolesta (Joh. 15:13) ja vielä näin tuskallisella tavalla.

Profeetta Hoosean tarina kertoo tästä intohimoisesta rakkaudesta. Jumala käski Hooseaa ottamaan vaimoksi porton. Avioliiton kaksi ensimmäistä lasta olivat vielä Hoosean lapsia, mutta kolmas oli jo vieraan miehen lapsi. Sitten vaimo meni takaisi ilotaloon, mutta Jumala käski Hoosean ostaa vaimo takaisin ja rakastaa tätä kaiken tämän jälkeen häntä vaimona. Luojan rakkaus on näin suurta, että on valmis rakastamaan syntisiä ihmisiä, kuin likaista portoa. Hän on valmis antamaan anteeksi näin paljon. Mutta pelastuminen edellyttää lopulta sitä, että meidän tulee katua aiempia syntejä ja sen jälkeen alkaa seuraamaan Yeshuaa, Jeesusta uskollisena loppuun asti (Joh. 8:11).

Yeshua, Jeesus katseli runneltuna ja kivuissaan, mutta rakastavin katsein yleisöä ristillä. Hän tiesi, että tämä teko vetoaa parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen vapaaseen omaan tahtoon kääntyä Luojansa puoleen. Näin Luoja saisi voitettua eniten ihmisiä Luojansa omaksi. Luoja on valmis antamaan anteeksi syntimme, jos ymmärrämme tähän tekoon liittyvän rakkauden ja armon. Luoja toivoo, että uskomme tämän teon ja näytämme uskomme niin, että alamme seuraamaan Luojaamme vapaasta omasta tahdostamme.

Luoja haluaa, että tästä ristin kuolemasta kerrotaan juuri niin, kuin se tapahtui.
Ei ole mitään syytä silotella sitä totuutta, mitä ristillä tapahtui. Luoja olisi toiminut sovitustyönsä kohdalla toisin, jos rististä ei voisi puhua kuin, mitä oikeasti tapahtui. 

Yeshuaa, Jeesusta pilkattiin, verta vuoti ja naulat sattuivat. Ennen ristiinnaulitsemista uhria kidutettiin ja hän joutui haavoitettuna kantamaan noin 50 kg painavan ristin teloituspaikalle. Ristiinnaulitseminen aiheutti hitaan ja tuskallisen kuoleman, jonka aiheutti ensisijaisesti hidas tukehtuminen, joka johtui rintakehän huonosta asennosta. Kuolemaa edesauttoivat myös verenhukka, korkea kuume, sydämen toiminnan heikkeneminen ja nestehukka. Hyväkuntoinen uhri saattoi kuitenkin kitua ristillä useita päiviä ennen kuolemaansa. Ristiinnaulitsemisen tavoite ei ollut vain tappaa rikollista, vaan myös silpoa ja häpäistä ruumis. 

Tuomittu kiinnitettiin puuristiin hartialinjan yläpuolelta. Kädet naulattiin ranteista, koska kämmenet eivät olisi kestäneet käden painoa. Israelista on löytynyt 1970-luvulla arkeologisia todisteita siitä, että jalat naulattiin kantapäivän läpi paaluun.

Naula on lävistänyt kantapään

1. Moos. 3:15: "Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän."

Ristiinnaulitsemispäivän jälkeen oli oli alkamassa happamattoman leivän juhla. Tuomittuja ei voitu jättää ristille suureksi sapatiksi. Sotilailla oli tapana rikkoa sääriluut, jolloin tuomittu jäin roikkumaan käsien varasta ristille ja kuoli nopeasti tukehtumalla. Yeshuan luita ei rikottu, koska hän kuoli hieman ennen sapatin alkamista. Sotilaat varmistivat kuoleman pitämällä miekalla hänen kylkeensä. Kyljestä valui veren lisäksi vettä, mitkä kertoo siitä, että miekka oli lävistänyt sydänpussin.

Joh. 19:31-34: "Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas. Niinpä sotilaat katkaisivat sääriluut niiltä miehiltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa, ensin toiselta ja sitten toiselta. Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä. Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, jotta tekin uskoisitte. Hänen todistuksensa on luotettava, ja hän tietää puhuvansa totta. 

Näin tapahtui, jotta toteutuisi kirjoituksen sana: "Häneltä ei saa rikkoa ainoatakaan luuta." Toisessa kirjoituksessa taas sanotaan: "He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet."

Runneltu syntiemme sovitukseksi

Yeshua oli viaton Karitsa, joka otti maailman synnin pois. Yeshualta ei saanut katkoa yhtään luuta, koska pääsiäislampaalta ei saa katkoa yhtään luuta.

2. Mooos. 12:46: "Lammas on syötävä yhdessä ja samassa talossa, kukaan ei saa viedä lihaa ulos talostaan eikä rikkoa ainoatakaan luuta."

Sak. 12:10: "Mutta Daavidin sukuun ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan."

Karitsan paisto ketää n. 6 t.

Yeshua kärsi ristillä kuusi tuntia kello 9-15 (Mark. 15:25, 34). Pääsiäisenä juutalaiset valmistavat vuoden ikäisen karitsan, joka painaa noin 50 kg. Pääsiäiskaritsa paistetaan avotulella. Siitä ei saa rikko (katkoa) luita ja se tulee paistaa kokonaiseksi sekä täyskypsäksi. Karitsasta ei siis saa irrottaa raajoja eikä muita ruhon osia, joten se näyttää paistettaessa maahan pystytetyssä ristivartaassa kuin ristiinnaulittu Yeshua MaHashiach (Jeesus Kristus). Karitsan paistaminen kestää noin kuusi tuntia, mikä on sama aika, mitä Yeshua kärsi ristillä. Juutalaiset voivat ymmärtää miten pitkän ajan Yeshua kärsi, kun he valmistavat lammasta melkein koko päivän ajan.

Juutalaisille oli tapana, ettei paistovarras saa olla metallia, vaan sen pitää olla granaattiomenapuuta. Yksi puinen varras lävistetään karitsan suun kautta takaa ulos. Olkapäiden takaa lävistetään toinen varras, johon kiinnitettään etujalat. Paistovarras asetetaan maahan pystyyn nuotion viereen. Paistovartaat muodostavat ristin ja lammas on samassa asennossa kuin ristiinnaulittu. 

Justinos Marttyyri (100-165 jKr) kuvasi pääsiäislampaan paistamista seuraavasti: "Se lammas, joka käskettiin paistamaan kokonaan kypsäksi, oli symboli siitä ristillä koetusta kärsimyksestä, mitä Kristus koki. Paistettava lammas asetettiin ja paistettiin ristin muodossa. Yksi paistovarras lävistettiin lampaan takaa päästä ulos ja toinen varras lävistettiin selän takaa, johon kiinnitettiin jalat." (Dialogi Tryphon kanssa, luku XL).

Yeshuan kuolema ja hautaaminen

Golgatan kuolema oli julkinen teloitus, jota todisti suuri yleisö. Sotilaat ryöstivät Yeshuan vaatteet. Sotilaat heittivät ristin juurella arpaa, kuka saa Yeshuan vaatteet.

Ps. 22:15-19: "Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani. Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen. Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan! Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut, ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun, jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa."

Mark.15:24: "Sitten he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa, ratkaisten arpaa heittämällä, kuka mitäkin sai."

Tapahtuman suuruutta vahvisti yliluonnollinen pimeys sekä maanjäristys. Yeshuan, Jeesuksen kuoleman varmisti miekan pisto kylkeen. Golgata on Moorian vuoren pohjoispäässä, joka on sama paikka, jossa Abraham oli uhraamaisillaan poikansa Isakin, mutta Jumala esti uhrauksen ja antoi vuohipukin sijaisuhriksi. Goltata on korkein kohta Moorian vuorella (777 metriä merenpinnasta: artikkeli). Golgatan ja puutarhahaudan esittelee tämä video. Tapahtuman jälkeen jopa Rooman armeijan sotapäällikkö totesi, että Yeshua oli Jumalan poika ja ristinnaulitsemista seurannut juutalaisyleisö rintaan lyöden katui sitä, että he olivat vaatineen Yeshualle kuolemantuomiota.

Matt. 27:54: "Kun sadanpäällikkö ja miehet, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maan vavahtelun ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunniltaan ja sanoivat: "Tämä oli todella Jumalan Poika!"

Luuk. 23:47-48: "Kun sadanpäällikkö näki, mitä tapahtui, hän antoi Jumalalle kunnian ja sanoi: "Tämä mies oli todella viaton." Ja kaikki ne ihmiset, jotka suurin joukoin olivat kerääntyneet katselemaan tätä näytelmää, palasivat tämän nähtyään kaupunkiin rintaansa lyöden."

Kuolemaantuomittujen ruumiit hävitettiin Gehenan kaatopaikalla polttamalla tai joukkohaudassa, joka oli juutalaisille hyvin häpeällinen tapa joutua hautaan. Jesajan kirja ennusti, ettei Yeshua joudu hautaan jumalattomien joukkoon vaan rikkaan miehen leposijaan.

Jes. 53:9: "Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen."

 Matt. 27:57-60: "Illalla tuli paikalle Joosef, rikas arimatialainen, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi. Hän meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista. Pilatus käski antaa sen hänelle. Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen pellavavaatteeseen ja pani hautaan, jonka hän äskettäin oli itseään varten hakkauttanut kallioon. Hän vieritti hautakammion ovelle suuren kiven ja lähti pois."

Yeshua, Jeesus haudattiin lähellä olevan puutarhan kallioon hakattuun hautaluolaan. Tätä paikkaa kutsutaan Jerusalemissa puutarhahaudaksi, garden tomb. Raskas kiviovi lukittiin rautasineteillä ja roomalaiset sotilaat vartioivat hautarauhaa. Roomalaiset sotilaat olivat kovan kurin alaisia ja vartiovuorossa nukkumisesta sai kuolemantuomion, joten vartijat eivät nukkuneet haudan edessä. Ruumista oli mahdotonta varastaa. Mutta kaikesta tästä huolimatta Yeshua, Jeesus nousi ylös kuolleista kolmen päivän perästä (Mark. 8:31, Matt. 12:40). Haudan oven edessä ollut raskas kivi oli siirretty pois paikaltaan ja Yeshua, Jeesus astui elävänä ulos haudastaan. Puutarhahautaa on analysoitu yksityiskohtaisesti tällä videolla.

Tämä teko oli suurin mahdollinen rakkauden ilmaus luoduille lapsille. Tapahtuma oli sen ajan maailmassa julkisin mahdollinen. Ylösnousemus oli pyritty estämään papiston ja roomalaishallinnon taholta mahdollisimman hyvin, mutta se ei estänyt Messiasta nousemasta ylös kuolleista.

Messiaan kärsimys on kuvattu Jesajan kirjassa

Vanhassa testamentissa on monta kohtaa, jossa Messias on kuvattu. Profeetta Jesaja eli 700 vuotta ennen kuin Messias Yeshua, Jeesus tuli sovittamaan syntimme. Jesajan kirja huipentuu siihen, että siinä kuvataan Messiaan Golgatan sovitustyö. Messias ei ollut varreltaan komea vaan tavallisen näköinen mies. Hän oli runneltu, luettiin rikollisten joukkoon viattomana, kärsi ristin kuoleman syyttömänä, nousi ylös kuolleista ja Hänet korotettiin sen jälkeen muiden yläpuolelle. Messias oli Yeshua Nasaretilainen, jonka tunnemme myös nimellä Jeesus Nasaretilainen. Hänen nimensä on Yeshua HaMashiach  (Jeesus Kristus).

Jes. 52:13-15: "13 -- Katso, minun palvelijani menestyy: hänestä tulee korkea, ylhäinen ja suuri. Ja kuitenkin monet järkyttyivät hänet nähdessään -- tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu. Mutta hän saattaa vielä ihmetyksiin kansat, hänet nähdessään kuninkaat mykistyvät, sillä sen, mitä heille ei koskaan kerrottu, sen he saavat nähdä, mistä he eivät ikinä ole kuulleet, sen he saavat nyt kokea."

Jes. 53:1-12: "Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?

Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.

Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
 
Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois -- kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden. Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.

Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan. Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa.

Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa." 

Jesajan kirjassa kuvataan Messias ensin voittosana viholliset voittavana kuninkaana ja myöhemmin kärsivänä palvelijana. Yeshuan aikana Israelia miehitti Rooman armeija, joten valloittajaa odotettiin kovasti. Israelilaiset odottivat, että Messias vapauttaisi heidät roomalaisten miehityksestä (Luuk. 24:21). Yeshua ei tullutkaan ensin armeijat kukistavana sotapäällikkönä vaan kärsivänä palvelijana, joka ei mahtunut israelilaisten itsekkäisiin ajatuksiin. Hän ratsasti nuorella aasilla, joka oli Raamatun aikana halvin ja vaatimattomin ratsu. Valkoinen hevonen oli kallein ja loistelian ratsu, mitä rahalla sai.

Sak. 9:9: "Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa."

Yeshua tulee voittoisana sotapäällikkönä toisessa tulemuksessaan, jolloin Harmagedonin taistelussa tuhotaan antikristuksen armeijan loput rippeet pois ja Tuhatvuotinen valtakunta alkaa Yeshua johtaessa sitä Kuninkaiden Kuninkaana.

Ilm. 19:11-15: "Minä näin taivaan avoinna: näin valkoisen hevosen ja sen selässä miehen. Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti. Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kirjoitettu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse. Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana.

Hänen jäljessään tulivat taivaan sotajoukot, valkoisilla hevosilla ratsastavat soturit, joiden puku oli hohtavan valkeaa pellavaa. Hänen suustaan lähtee terävä miekka. Sillä miekalla hän lyö kansoja, hän paimentaa niitä rautaisella sauvalla ja polkee viinikuurnassa kaikkivaltiaan Jumalan hehkuvan vihan viinin. Hänen viittaansa on reiden kohdalle kirjoitettu nimi: kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra." 

Jesajan kirjan 52-53 luvuissa on niin tarkka kuvaus ristiinnaulitsemisesta ja syntien sovittamisesta, ettei juutalaisissa synagogissa enää lueta näitä jakeita, koska ne osoittavat liian hyvin Yeshuaan. Synagogissa luetaan kyllä kaikki muut jakeet Vanhasta testamentista. Monet juutalaiset ovat lukeneet nämä jakeet ja tietävät, että Messiaan täytyy täyttää myös tämä profetia. Tämä asia on heille vain niin vaikea nieltävä.

Raamattu kertoo, kun etiopialainen Israelin Jumalaan uskova hoviherra luki vaunuissa Jesajan kirjan 53 lukua, niin Filippus tuli selittämään hoviherralle, että tuo kohta Jesajan kirjasta tarkoittaa sitä, että Yeshua on Messias. Hoviherra uskoi Filippuksen todistuksen, että Yeshua on Jumalan Poika, ja otti Filippukselta kasteen (Apt. 8:26-40).

Keskustelin kerran erään juutalaisen kauppiaan kanssa Suomessa. Hän puhui englantia ja hän on Helsingin juutalaisseurakunnan aktiivinen jäsen. Minulla on sellainen kokemus, että juutalaiset juttelevat mielellään myös uskon kysymyksistä, vaikka heillä on vahvat omat mielipiteensä, mutta he eivät loukkaannu, vaikka kerrot oman näkemyksesi asiasta. Tämä nainen kertoi minulle, miten hän näkee Yeshuan. Taivaan Isä auttoi keskustelussa ja olin enemmän kuuntelija ja annoin tämän naisen enimmäkseen puhua. Näin itsekin opin taas lisää juutalaisista ja heidän kulttuurista. 

Sitten sain viisautta puhua hyvin yksinkertaisella tavalla hänelle. Puhuin Syyriassa olevasta Venäjästä Googin joukkoina ja viittasin Hesekielin kirjan lukuihin 38-39. Puhuin Israelin maasta heidän luvattuna maana, joka vaaroista huolimatta tulee menestymään. Lopuksi sain suoraan sanan tälle naiselle, jotka tuli suustani ulos kun katsoin häntä suoraan silmiin: "Sinun Messiaasi on Hän, joka on kuvattu Jesajan kirjan 53.-luvussa kärsivänä palvelijana". Tämä oli kuin kosken virtauksen pysäyttävä repliikki. Tämä puhelias juutalainen jähmettyi eikä pystynyt sanomaan mitään vastaan. Hän meni ihan hiljaiseksi ja punastui. Sitten juttelimme vain small talkia, niitä ja näitä. Pakkasin ostamani israelilaiset tuotteet kassiini ja hyvästelimme toisemme ystävällisesti.

Sak. 12:9-10: "Sinä päivänä minä hävitän kaikki kansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan. Mutta Daavidin sukuun ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan."

Jerusalemin temppeli tuhoutui ja kansa joutui maanpakoon, mutta Jumala ei ole hylännyt omaa kansaansa

Israelilaisilla oli 40 vuotta armonaikaa ristiinnaulitsemisen jälkeen ottaa vastaan Yeshua Nasaretilainen Messiaaksi. Jerusalemin temppeli ei hyväksynyt häntä Messiaaksi. Jumala rankaisi Israelin kansaa ehkä kovimmalla kädellä, mitä on Israelia on historian aikana koskaan rangaistu. Rooman armeija tuli, ryösti ja hävitti temppelin maan tasalle. Jerusalemin lähialueilla lähes koko kansa kuoli ja eloon jäänyt pieni jäännös otettiin orjiksi. Yeshua varoitti kristittyjä tulevasta tuhosta ja Jerusalemin kristittyjen seurakunta pakeni vuorille Yeshuan antaman ohjeen mukaisesti. Muut pakenivat kaupungin muurien suojaan kohtalokkain seurauksin.

Luuk. 21:20-24: "Kun te näette Jerusalemin olevan sotajoukkojen piirittämä, silloin tiedätte, että sen hävitys on lähellä. Silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. Niiden, jotka ovat kaupungissa, on lähdettävä sieltä, eikä maaseudulla olevien pidä tulla kaupunkiin. Sillä ne päivät ovat koston päiviä: kaikki, mitä on kirjoitettu, käy toteen. Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Tähän maahan tulee suuri hätä, ja tätä kansaa kohtaa viha. Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika täyttyy."

Jumala on Vanhassa testamentissa eli Tanakissa selvästi sanonut, että Israelin kansa voi menettää temppelinsä ja luvatun maansa vähäksi aikaa, jos se tekee syntiä. Koska Israelin kansa ei ottanut Yeshuaa vastaan Messiaana, niin kansa Rooman armeija tuhosi Israelin kansa suurimaksi osaksi vuosina 70-136 jKr. Eloon jäänyt pieni jäännös joutui elämään maanpaossa muiden kansojen keskellä.

1. Kun. 9:6-9: "Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä, niin minä hävitän Israelin kansan tästä maasta, jonka olen sille antanut. Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki. Tästä temppelistä tulee sellainen rauniokasa, että jokainen ohikulkija tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?' Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'"

Juutalaisten on ymmärrettävä, että vuonna 30 jKr tapahtui jokin Israelin kansan historian suurin synti, koska rangaistus oli niin kova. Jos se ei ollut Messiaan torjuminen niin, mikä sitten? Messiaan torjuminen vertautuu siihen, kun Jumala oli suurilla voimateoilla pelastanut Israelin kansan Egyptin orjuudesta ja vienyt kansansa luvatun maan rajalle, niin kansa ei uskaltanut mennä luvattuun maahansa. Jumala suuttui Israelin kansalle ja vannoi, ettei se sukupolvi pääse luvattuun maahansa. Kansa joutui 40 vuoden sakkokierrokselle erämaahan, jolloin Jumalalle tottelematon sukupolvi kuoli pois. Erämaassa kuuliaiseksi kasvanut uusi sukupolvi meni luvattuun maahansa Joosuan johdolla. Nimi Joosua on suomalainen käännös ja nimen heprean kielinen sana lausutaan samalla tavalla kuin Yeshua.

Danielin kirja ennusti, että Jumala tulee perustamaan valtakunnan, joka ei koskaan järky viimeistään Rooman suurvallan aikana (Dan. 2). Tämä valtakunta kasvaa ja menestyy.

Dan. 44-45: "Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat, ja se pysyy ikuisesti, niin kuin sinä näit, että vuoresta lähti vierimään kivi käden koskematta ja murskasi raudan, pronssin, saven, hopean ja kullan."

Babylonian kuningas Nebukadnesar sai unen patsaasta, jossa oli neljä osaa. Daniel selitti unen tarkoittavan sitä, että Nebukadnesarin jälkeen tulee kolme suurvaltaa (Meedia-Persia, Makedonia ja Rooma). Roomaa kuvaa kaksi jalkaa. Rooma jakautui ensin kahdeksi suurvallaksi ja sen jälkeen Rooman suurvallat hajosivat itsenäisiksi pieniksi valtioiksi kymmen varpaa tapaan. Rooma kuvataan raudanlujaksi ja Rooma tuhosikin Israelin maan tasalla vuosina 70-136 jKr. Rooma on rautaa, joka murskaa ja rikkoo muuta, mutta rautaisten jalkaterien seassa oleva savi haurastuttaa jalat niin, että kaikki valtakunnan tuhoutuvat kiven iskiessä jalkoihin.

Tämä kivi oli se, jonka rakentajat hylkäsivät, josta tuli kuitenkin kulmakivi (huippukivi). Tämä kulmakivi on Yeshua HaMashiach, Jeesus Kristus. Hän perusti valtakunnan niiden ihmisten sydämeen, jotka tottelevat Häntä. Ilmestyskirjassa kuvattujen vitsausten jälkeen Yeshua HaMashiach tekee paluun maan päälle ja johtaa Kuninkaiden Kuninkaana kaikkia kansoja Tuhatvuotisessa valtakunnassa (Jes. 65-66, Ilm. 19-22).

Matt. 21:42-44: "Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan kirjoituksista lukeneet: -- Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. Herralta se on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme. "Tämän takia minä sanon teille, että Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä. Joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, ja jonka päälle tämä kivi kaatuu, sen se murskaa." 

Ps. 118:22-23: "Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. Herra tämän teki, Herra teki ihmeen silmiemme edessä."

Matt. 4:14-17: "Näin tapahtui, jotta toteutuisi profeetta Jesajan sana: -- Sebulonin maa ja Naftalin maa, Meren tie, Jordanin takainen maa ja muukalaisten Galilea -- kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon. Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus. Tästä lähtien Jeesus julisti: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" 

Jumala ei ole unohtanut Israelin kansaa eikä peruuttanut lupaustaan luvatusta maasta. Jumala on ilmoittanut, että se tuo kansansa takaisin omaan luvattuun maahansa (mm. Hes. 36). Israelin kansalle tuli 1920-luvulla mahdollisuus palata takaisin luvattuun maahansa. Saksassa kiersi 1930-luvulla siionisteja, jotka kehottivat juutalaisia palaamaan takaisin luvattuun maahansa. Taas kävi niin, että vain hyvin harva halusi muuttaa Israeliin. Päätelköön kukin, mitä siitä seurasi. Holokaustin jälkeen juutalaiset olivat niin pelästyneistä, että muuttoliike Israeliin kasvoi voimakkaasti ja Israelin valtio nousi tuhkasta jaloilleen. Juutalaiset saivat paljon myötätuntoa holokaustin kärsimysten johdosta ja Israelin valtio tunnustettiin vuonna 1948 itsenäiseksi valtioksi muiden joukossa. Apostoli Paavali oli fariseus, joka noudatti jokaista juutalaisten lain käskyä myös Uuden liiton aikana (Apt. 25:7-8, 28:17-21). Paavali lausui, ettei Jumala ole hylännyt omaa kansaansa.

Room. 11:1-5, 25-29 "Kysyn siis: ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki! Olenhan minäkin israelilainen, Abrahamin jälkeläinen, Benjaminin heimoa. Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltäkäsin on valinnut. Tiedättehän te, mitä kirjoitukset kertovat Eliasta. Hän esittää Jumalalle Israelia vastaan tämän syytöksen: "Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi. Minä yksin olen enää jäljellä, ja he tavoittelevat minunkin henkeäni." Mutta minkä vastauksen hän saa Jumalalta? "Minä olen jättänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole polvistuneet Baalin edessä." Samoin on nykyisenäkin aikana olemassa jäännös, jonka Jumala on armossaan valinnut...

..Veljet, jotta ette olisi oman viisautenne varassa, teidän tulee tuntea tämä salaisuus: paatumus, joka on kohdannut osaa Israelin kansasta, kestää siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: -- Siionista on tuleva Pelastaja, hän poistaa jumalattomuuden Jaakobin jälkeläisistä. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssaan: minä otan pois heidän syntinsä. Evankeliumin torjuessaan he ovat Jumalan vihollisia, teidän tähtenne, mutta valinnan perusteella he ovat Jumalalle rakkaita, isien tähden. Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua."

Matt. 17:10-11: "Opetuslapset kysyivät häneltä: "Miksi lainopettajat sanovat, että Elian pitää tulla ensin?" "Elia kyllä tulee", hän vastasi, "ja panee kaiken taas kohdalleen."

Mal. 4:4-6 (1933/38): "Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi."

Juutalaiset halusivat kuulla Yeshuasta

Juutalaisia miehiä New Yorkista

Vierailin keväällä 2014 Jerusalemissa. Jerusalemin vanhan kaupungin juutalaiskorttelissa on hyvin merkittävä Hurvan synagoga. Näin sen ulkopuolella kaksi nuorta juutalaista miestä seisomassa. Menin juttelemaan heidän kanssa. He olivat New Yorkista tulleet Toora-kouluun Hurvan synagogaan. He olivat ystävällisiä ja kovasti kiinnostuneita myös siitä, mitä suomalainen mies tekee Jerusalemissa. Minä aloin kertoa heille siitä, että uskon Yeshua HaMashiachiin ja kerroin heille oman todistustarinani. Taivaan Isä auttoi minua sanojen kanssa ja nuoret miehet kuuntelivat hyvin kiinnostuneina. Heillä oli suuri jano kuulla Yeshuasta, mitä on kovin vaikea muuten suljetussa yhteisössä. Tarvittiin ikään kuin vieraan maan profeettaa puhumaan heille, jotta he olisivat vastaanottavaisia evankeliumille (Joh. 4:44). 

Noin 20 minuutin keskustelun jälkeen miehet kutsuivat minut tutustumaan Hurvan synagonaan sisälle. He ottivat minut vastaan hyvin ystävällisesti. 

Matt. 10:40-41: "Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. Joka ottaa profeetan vastaan siksi, että tämä on profeetta, saa profeetan palkan, ja joka ottaa vanhurskaan vastaan siksi, että tämä on vanhurskas, saa vanhurskaalle kuuluvan palkan."

Hurvan synagoga Jerusalemissa

Synagoga oli hyvin kaunis sisältä päin. Sain nähdä, kun rabbi opetti Toora-koulun oppilaista heprean kielellä. Lopuksi kiitin miehiä ja hyvästelin heidät. Toinen heistä liikuttui kuulemastaan, hän sanoi "vau" ja muutama kyynel tuli silmästä. Taivaan Isä kylvi näiden miesten sydämiin siemenen jolta odotetaan kasvua ja hyvää hedelmäsatoa.

Menin Ben-Yehuda -kävelykadulle ostoksille jalokivikauppaan. Ostin sieltä esineen ja menin maksamaan. Kaupan omistaja oli israelilainen kipa päässä oleva ortodoksijuutalainen. Hän alkoi kyselemään myös, mitä suomalainen tekee Jerusalemissa. No kerroin ihan suoraan, että uskon Yeshua HaMashiachiin ja sellaisella matkalla olen. Kaupan omistaja alkoi kyselemään kaikenlaista ja oli hurjan kiinnostunut uskostani. Kassalle syntyi jonoa ja aloin olla jonosta vaivautunut. Ajattelin lähteä kassalta pois, mutta omistaja esitti aina vain uusia kysymyksiä Yeshuasta. Minä vastailin niihin, vaikka jono kasvoi. Omistaja ei näyttänyt välittävän jonosta ja vastailin kysymyksiin noin 10 minuuttia, jotka kaikki kaupassa olevat taisivat kuulla. Silloin ymmärsin, että monella juutalaisella on oikeasti kova janoa tietää Messiaastaan. Huomasin, että Taivaan Isä auttoi taas viisailla sanoilla, jotka upposivat kuulijoille hyvin.

Olin paluumatkalla Tel Avivin lentokentälle Sherud-taksilla. Taksissa oli 12 matkustajaa ja heistä suurin osa oli ortodoksijuutalaisia New Yorkista, mutta yksi oli Israelista. Hän alkoi kyselemään minulta taas samoja asioita. Kerroin uskostani Yeshua HaMashiachiin ja siitä, mitä Vanha Testamentti eli Tanak todistaa hänestä. Hän oli hyvin kiinnostunut ja keskustelu jatkoi tunnin verran perille asti. Kun puheessani mainitsin Yeshua HaMashiach eli kutsui Yeshuaa Messiaaksi, niin vierustoverinani ollut eräs ortodoksijuutalainen voihki ja yritti tukkia sormella korvansa. Mutta hän ei voinut kieltää minua puhumasta, kun hänen uskonveljensä kyseli koko ajan Yeshuasta. Tässä oli Herran viisautta. Taksissa matkustaneet saivat kuulla kaikki evankeliumia halusivat he tai eivät. Kun saavuimme lentokentälle, niin tämä minua tentannut juutalainen kutsui minut kotiinsa syömään ja puhumaan Yeshuasta. Lentoni takaisin Suomeen oli juuri lähtemässä, joten en voinut toteuttaa hänen pyyntöään. Hän antoi sähköpostiosoitteensa, toivoi yhteydenpitoa ja toivotti minut tervetulleeksi kotiinsa, jos tuleen myöhemmin Israeliin. 

Juutalainen historiankirjoittaja Josefus kertoo Jeesuksesta

Juutalainen Josefus on syntyi Jerusalemissa noin vuonna 37 jKr. Hän oli juutalaisten lainopettajien oppilas ja koki farisealaisten, saddukealaisten ja essealaisten juutalaislahkojen vaiheita. Hän osallistui sotapäällikkönä kapinaan roomalaisia vastaa, mutta antautui roomalaisille. Hän pääsi sen jälkeen Rooman keisarien Vespaniuksen ja Tiituksen suosioon ja häntä pidettiin kansansa petturina. Josefus muutti Roomaan ja alkoi vuonna 77 jKr kirjoittaa juutalaisten historiaa. Josefus on kirjoittanut niin Johannes Kastajasta kuin myös Yeshua HaMashiachista (Jeesuksesta Kristuksesta).

Josefus kertoo lyhyesti Yeshuasta (Jeesuksesta) historian XVIII kirjan kolmannessa pääkappaleessa näillä sanoilla: "Tuohon aikaan eli Jeesus, viisauden täyttämä ihminen, mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua. Hän teki nimittäin aivan uskomattomia asioita ja oli kaikkien niiden opettaja, jotka mielelläään kuulevat totuutta. Monet juutalaiset ja kreikkalaiset seurasivat häntä. Hän oli Kristus (tarkoittaa Messias). Vaikutusvaltaisten miestemme yllyttämänä Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan ristillä. Kuitenkin ne, jotka olivat häntä aikaisemmin rakastaneet, pysyivät uskollisena häntä kohtaan. Hän nimittäin ilmestyi kolmantena päivän heille elävänä niin kuin Jumalan lähettämät profeetat ovat tuhansissa ihmeellisissä ennustuksissa hänestä julistaneet. Vielä nytkin on olemassa lahko (tarkoittaa juutalaisten lahko), jonka jäsenet kutsuvat itseään hänen mukaansa kristityiksi." (Lähde: Risto Santala, Kristus Uudessa testamentissa, s. 21)

Tämä kirjoitus on järkyttänyt eräitä vannoutuneita juutalaisia, koska Josefus tunnettiin juutalaisuudestaan ylpeilevänä. Tekstin aitoutta on tutkittu ja sen kreikan kieli on havaittu tyylillisesti ominaiseksi Josefukselle. Historijoitsija Eusebius (300-luvulla) tunsi tekstin ja hyväksyi sen aidoksi, kuten myös Hieronymos, Ambrosius ja kriittisyydestään tunnettu Harnack. Jos Josefus ei olisi ollenkaan kommentoinut Jeesusta, niin Josefuksen historiankirjoitus ei olisi ollut uskottava, koska Jeesuksen toiminta sai aikaan suuren kansanliikkeen, joka ulottui myös Roomaan asti.

Yeshua HaMashiach - Jesus Is Lord




Ehtoollinen on rakkaudenateria, jossa muistellaan Golgatan sovitustyötä

Raamattu kutsuu ehtoollista rakkaudenateriaksi (Juud. 1:12). Eräissä muissa kirkkokunnissa ehtoollista kutsutaan eukaristiaksi tai kommuunioksi. Olemme tottuneet nauttimaan pienen öylättikeksin ja tilkan viiniä kirkon alttarilla muutama kerta vuodessa. Alkuseurakunta ei viettänyt ehtoollista synagogan sisällä eikä edes tällä tavalla. Ehtoollinen nautittiin perheen tai seurakunnan yhteisen aterian yhteydessä päivittäin kodeissa.

Apt. 2:46-47: "Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat."

Lähi-idässä syödään paljon leipää ja viini on tavallinen ruokajuoma. Viini on itse asiassa rypälemehu, johon alkoholi tulee käymisen vaikutuksesta. Alkoholi toimii säilöntäaineena, joka pitää rypälemehun pidempään juomakelpoisena. Raamattu opettaa, että viiniä voi nauttia ruuan kanssa (1. Tim. 5:23), mutta sitä ei saa juoda humaltuakseen, koska siitä syntyy rietas meno (Ef. 5:18). Viini on viisasten juoma, jota tulee osata juoda rajat tuntien niin, ettei se johda epäasialliseen käytökseen.

Israelilainen ateria alkaa sillä, kun paistettu leipäkakku murretaan paloiksi ja palat jaetaan tasan aterialle osallistuvien kesken. Kun Yeshua asetti pääsiäisaterialla ehtoollisen, niin silloin oli alkamassa happamattoman leivän juhla. Happamattoman leivän juhlan aikana syödään leipää, joka on valmistettu ilman hapanjuurta. Kun israelilaiset pakenivat yöllä Egyptistä, niin he eivät ehtineet kohottaa leipätaikinaa, vaan söivät matkalla evästä, joka oli valmistettu happamattomasta leivästä. 

Hapatetta käytetään Raamatussa useiden eri asioiden vertauskuvana riippuen asiayhteydestä. Happamattomuus leivässä voidaan ymmärtää vertaukseksi, kun Jumala pelasti kansansa orjuudesta vapauteen. Hapatetta verrataan Raamatussa siihen, miten Taivasten valtakunta leviää, kuin pieni hapanjuuri leviää koko taikinaan (Matt. 13:33, Luuk. 13:20). Raamattu käyttää hapatetta myös valheen ja muun synnin vertauskuvana (Matt. 16:6).

1. Kor. 5:6-8: "Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa."

Alkuseurakunta söi happamattoman leivän juhlan aikana happamatonta leipää seitsemän päivää, mutta sen jälkeen tavallista kohotettua vaaleaa leipää. Temppelin ruokauhrina käytettiin tilanteesta riippuen joko happamatonta leipää tuliuhrissa (3. Moos. 2:11) tai myös hapatettua leipää kiitosuhrissa ja Shavuot-juhlan ruokauhrissa (3. Moos. 7:13, 23:17). Ei ole kiellettyä, jos joku haluaa kuitenkin syödä happamatonta leipää ympäri vuoden.

Öylätti on ehtoolliskeksi, joka on valmistettu vehnäjauhoista ja vedestä ilman hapanjuurta puristamalla. Matsa on juutalaisten syömä happamaton leipä, joka valmistetaan viljan jauhoista ja vedestä paahtamalla. Leivät ovat mauttomia ja kuivaa syötävää. 

Herkullisempaa leipää

Raamatussa on toisenlainen resepti happamattomalla leivälle. Se valmistetaan vedestä, viljan jauhoista, öljystä ja suolasta, mutta hapanjuuri puuttuu (3. Moos. 2:1-13). Kun leivästä tehdään kakku ja se paistetaan uunissa, niin leivästä tulee herkullista syötävää. Tällä reseptillä tehtyä leipää on paljon helpompi käyttää ravintona seitsemän päivän happamattoman leivän juhlan aikana.

Ehtoollinen asetettiin viimeisellä aterialla lähellä pääsiäistä. Israelilaiset uhraavat silloin Jumalalle karitsan ja syövät sen muistoksi siitä, kun Jumala pelasti heidän kansansa Egyptin orjuudesta pois. Virheettömän karitsan lihan syöminen oli esikuva Kristuksen Golgatan uhrille. Pääsiäislammas on ainoa Vanhan testamentin säätämistä eläinuhreista, jonka saadaan uhrata ilman pappia, koska se syödään perhekunnittain perheen isän johdolla. Samalla tavalla voi perhe syödä ehtoollisen kotona perheen isän johdolla. Ehtoollista ei tarvitse asettaa vihitty pappi, mutta seurakunnan tiloissa on hyvä noudattaa seurakunnan järjestystä.

Vastoin kuin on yleinen luulo, niin uhraaminen ei aina tarkoita uhrin hävittämistä polttamalla. Osa uhreista syötiin mm. juhla-aterioilla. Tavallisella kansalla ei ollut yleensä varaa syödä kallista lihaa muutoin kuin kolmena Raamatun säätämänä juhlana vuodessa pääsiäisenä (Pesach), helluntaina (Shavuot) ja lehtimajajuhlan (Sukkot) aikana. Liha on arvokkainta ja maistuvinta ruokaa. Sen nauttiminen pyhitettiin Herralle. Lampaan uhraaminen temppelissä tapahtui näin: Lammas teurastettiin ja veri kerättiin astiaan heitettäväksi alttarille. Eläin nyljettiin ja rasva poltettiin alttarin tulessa. Vuota ja osa lihasta otettiin talteen, sillä papit saivat elantonsa temppelipalveluksen aikana nimenomaan uhreista. Loppu liha annettiin uhrin tuojalle, joka poistui syömään sen ystäviensä ja omaistensa kanssa. 

Ehtoollisella nautitaan viini Kristuksen verenä ja leipä Kristuksen ruumiina. Kyse on uhriateriasta Golgatan muistoksi. Uhriaterian aikana ei leipä muutu lihaksi eikä viini vereksi vihityn papin rukoilun vaikutuksesta, vaikka katolinen kirkko niin väittää. Kyse on siitä, että viini edustaa Kristuksen verta ja leipä edustaa Kristuksen ruumista. Ehtoollisen voi nauttia ilman vihityn papin läsnäoloa. Pääsiäisenä syödään karitsa myös muistoksi siitä, kun Jumala vapautti kansansa Egyptin orjuudesta suurilla voimateoilla (2. Moos. 12:14). 

1. Kor. 10:16: "Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?"

Joh. 6:53-57: "Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet. Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."

Ehtoollisen leipä ja viini kuvastavat sitä kertakaikkista uhria, jonka Jumalan Poika antoi Golgatalla. Israelilaisten kaikkein pyhin juhla on suuren sovituksen päivä (Jom Kippur). Vain sinä päivänä kerran vuodessa ylipappi sai mennä temppelin kaikkein pyhimpään ja uhrata omien sekä Israelin kansan syntien sovitukseksi. Suuren sovituksen päivän uhria ei enää tarvitse tehdä, koska Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on täyttänyt tämän uhrin omalla verellään ja ruumillaan. Samalla Jumalan Pojasta tuli ikuisiksi ajoiksi ylipappi, jonka sijaan ei voi enää kukaan ihminen astua. Sen takia kukaan ihminen ei voi enää uhrata suuren sovituksen päivänä. Lakia ja profeettoja (Vanhaa testamenttia) ei tarvinnut kumota tai muuttaa sen johdosta, että kuninkaan ja ylipapin tehtävät annettiin Daavidin Juurivesalle Yeshualle (Yehoshua = Joosua, Ilm. 5:5), koska sen asian ennusti Sakarjan kirja.

Sak. 6:11-13 (RK): "Ota vastaan hopea ja kulta, tee kruunu ja pane se ylipappi Joosuan, Jehootsadakin pojan, päähän ja sano hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Hän versoo omalta pohjaltaan, ja hän on rakentava Herran temppelin. Hän rakentaa Herran temppelin. Hän kantaa valtasuuruutta. Hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Hän istuu myös pappina valtaistuimellaan, ja rauhaisa yhteisymmärrys vallitsee molempien tehtävien välillä."

Vanhan testamentti kieltää toimittamasta uhreja muualla, kuin Jerusalemin temppelissä (5. Moos. 12:13-14). Koska temppeliä ei ole, niin silloin ei saa uhrata. Kaiken tämän sijaan on tullut ehtoollinen.

Hepr. 7:15-17, 26-28: "Asia käy vielä selvemmäksi silloin kun virkaan astuu uudenlainen pappi, joka Melkisedekin tavoin ei ole saanut virkaansa inhimillistä syntyperää koskevan lain käskyn mukaan vaan häviämättömän elämänsä voimasta. Hänestä kirjoitukset todistavat: -- Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta..

..Juuri tällaisen ylipapin me tarvitsimme. Hän on pyhä, viaton ja tahraton, hänet on erotettu syntisistä ja korotettu taivaita korkeammalle. Toisin kuin muiden ylipappien, hänen ei tarvitse päivittäin uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi. Hän on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä. Laki tekee ylipappeja ihmisistä, jotka ovat heikkoja, mutta lakia myöhemmin vannottu vala nostaa ylipapiksi Jumalan Pojan, joka on saavuttanut ikuisen täydellisyyden."

Israelin kantaisä oli Abraham. Hän alistui kuningas ja pappi Melkisedekin hallintavaltaan, kun hän maksoi Melkisedekille kymmenykset (Hepr. 7:1-10). Tämä osoittaa, että Melkisedek oli suurempi kuin Israel. Yeshuan ylimmäinen pappeus periytyy Melksedekiltä, mikä tarkoittaa sitä, että se periytyy Jumalalta (Hepr. 7:3, 20). Melikisedek antoi Abrahamille viiniä ja leipää, joka on esikuva Kristuksen veren ja ruumiin uhrista sekä ehtoollisateriasta.

Joh. 6:31-35: "Meidän isämme söivät autiomaassa mannaa, niin kuin kirjoituksissa sanotaan: 'Hän antoi taivaasta leipää heille syötäväksi.'" Tähän Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni. Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän." He sanoivat: "Anna meille aina sitä leipää." Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan."

Alkuseurakunta vietti rakkaudenateriaa, kuten Yeshua sen asetti. Perheet ja uskovat söivät koko aterian yhdessä, mutta ehtoollisleipä ja -viini erotettiin muusta ateriasta. Ehtoollinen nautittiin aluksi ja sen jälkeen aloitettiin syömään pääateriaa. Ehtoolliseen osallistuneita kehotettiin tutkiskelemaan itseään, uskovatko kysymyksessä olevan Yeshua HaMashiachin ruumis ja veri. Ehtoollinen tulee nauttia arvokkaasti, koska muuten tekee syntiä Herran ruumiin ja veren uhria vastaan.

1. Kor. 11:26-31: "Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi."

Uskominen ei tarkoita sitä, että pitäisi uskoa syövänsä leipää, joka on muuttunut lihaksi, ja juovansa viiniä, joka on muuttunut vereksi. Kyseessä on siitä, että uskooko Yeshuan HaMashiachin sovittaneen meidän synnit Golgatalla, jonka muistoksi syömme. Uskominen tarkoittaa myös sitä, että meidän tulee ottaa uhriateria vastaan katumalla syntejämme. Jos jokaisella aterialla vietämme pienen hiljaisen hetken tutkimalla omia virheitämme ja pyytämällä ne anteeksi rukouksessa, niin samalla opimme ja kasvamme hengellisesti. Meille ei jää tunnustamattomia syntejä kolkuttamaan omaantuntoomme ja silloin pysymme Yeshuan veren suojassa. 

Yeshua asetti ehtoollisen, jotta Hän olisi se Elämän Leipä, joka muistuttaa meitä jokaisella aterialla tekemään parannusta synneistämme. Jumala ei halua ensisijaisesti uhria vaan kuuliaisuutta (tottelevaisuutta) ja Jumalan tuntemista (Raamatun opiskelua).

Hoos. 6:6: "Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja, Jumalan tuntemista, en polttouhreja." 

Kun toimimme näin, niin Yeshua HaMashiachista tulee meille se Elämän Leipä ja Karitsa, joka sovittaa meidän synnit ja antaa meille iankaikkisen elämän.

Joh. 1:29: "Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" 

Rakkauteen kuuluu ystävyys, joka kestää vaikeat ajat

Yeshua sanoi, ettei ole suurempaa rakkautta, kun antaa oman henkensä ystäviensä puolesta (Joh. 15:13). Tosiystävään voi luottaa. Huonot ystävät jättävät heti, kun heidän ystävälle tulee vaikeuksia. Itsekäs ihminen ei halua olla osallisena ystävän vaikeuksissa.

Yeshua kärsi suurta ahdistusta yöllä Getsemanessa ennen ristiinnaulitsemista. Hän olisi toivonut, että opetuslapset olisivat valvoneet Hänen kanssa, mutta kaikki nukkuivat. Jopa Hänelle rakas opetuslapsi Johannes nukkui eikä lohduttanut Yeshuaa. Kun Yeshua oli vangittu, niin Pietari jopa kielsi kolmasti Yeshuan. Kovassa paikassa opetuslasten ystävyys alkoi rakoilla. Juudas kavalsi Yeshuan suudelmalla.

Matt. 26: 36-46: "Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: "Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa." Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille: "Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani." Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: "Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä."

Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko."

Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: "Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi." Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään. Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: "Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on jo lähellä."

Oli kuitenkin yksi, joka halusi tulla lohduttamaan Yeshuaa. Se oli hän, joka oli Yeshuan paras ystävä. Hän itse halusi tulla lohduttamaan Herraansa, minkä Herra salli. Hän tuli lohduttamaan Yeshuaa hetkellä, joka oli vaikeinta, mitä Herra on koskaan tehnyt. Tämä uskollinen ystävä, tuli Yeshuan luokse hetkellä hieman ennen, kuin Herra antoi itsensä uhriksi ystäviensä puolesta.

Luuk. 22:39-43: "Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. Opetuslapset seurasivat häntä. Tultuaan sinne Jeesus sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen." Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili: "Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin." 

Jukka Perttu - Ystävän laulu

..Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän

Ajat ankeimmat selvittää
Kuka viereesi jää

Kun on sinulla vaikeaa
Ja kun tarvitset auttajaa

Silloin ystävyys punnitaan
Menee muut menojaan

Siitä tunnet sä ystävän
Kun on vierelläs vielä hän

Turhat tuttavat luotas ois
Hävinneet pian pois



Eräällä miehellä oli paljon kavereita, jotka olivat rikkaita ja liike-elämässä menestyneitä. Mies joutui onnettomuuteen ja hänen leikattiin. Hän sai useiden viikkojen sairasloman ja toipui kotisohvallaan. Liikkuminen oli todella vaikeaa, kun paikat olivat paketissa. Aika tuli pitkäksi ja hän toivoi, että joku kaveri tulisi hänen seurakseen. Eräs hänen lapsuudenystävänsä oli töissä lähellä, mutta aikaa ei ollut. Juuri muutkaan kavereista eivät viitsineet tulla pitämään toipilaalle seuraa, kun oli muita kiireitä. Nämä maailman miehet olivat kiinnostuneet vain siitä, miten he itse viihtyvät. He olivat kiinnostuneita kavereistaan niin kauan, kun niistä olisi jotain hyötyä heille. Heitä ei tietenkään kiinnostanut kukaan luuseri, kun piti olla maineikkaat kaverit. Nämä maailman kaverit saivat jäädä pois.

Matt. 22:1-5, 9, 14: "Jeesus jatkoi vertauspuheitaan ja sanoi heille: "Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla. Silloin hän lähetti toisia palvelijoita ja käski heidän sanoa kutsutuille: 'Olen valmistanut ateriani, härät ja syöttövasikat on teurastettu, kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!' Mutta kutsun saaneista toiset eivät välittäneet siitä, vaan menivät muualle, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen...   ..Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.'...   ..Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja."

Muutaman vuoden päästä mies sai uudet ystävät, jotka olivat uskovia. Ulkona oli kylmä talvinen sää ja mies sai todella ärhäkän flunssan. Kuume nousi niin korkeaksi, ettei sängystä oikein ylös päässyt ja kauppaan meno kylmässä säässä oli vaikeaa. Yksi hänen uusista ystävistään tuli toiselta puolelta kaupunkia pitämään toipilaalle seuraa ja auttamaan kaikessa. Hän vietti toipilaan kanssa kaikki vapaa-aikansa. Hän kävi kaupassa toipilaan puolesta ja osti omilla rahoilla toipilaalle herkkuja, vaikka hänellä ei ollut juuri yhtään rahaa. Kun ottaa huomioon miehen vähäiset varat, niin lahja oli hyvin arvokas (Mark. 12:41-44). Tämä kaveri ei kysellyt omaa etuaan, vaan auttoi lähimmäisenrakkaudesta. Toipilas oli löytänyt kaverin, jota voi kutsua todelliseksi ystäväksi.

Matt. 25:34-36, 41-46: "Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. 

Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'...

.."Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' 

"Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Yeshuan veri puhdistaa vain ne uskovat, jotka lopettavat syntien tekemisen

Jos emme kadu syntejämme ja tee niistä parannusta, niin pidämme Yeshuan HaMashiachin uhria halpana, joka vie kadotukseen. Jeesus opetti, että meidän tulee ennen uhreja mennä sopimaan sen veljen kanssa, jota vastaan olemme rikkoneet. Jumala ei ota vastaan uhria, jos emme ole ensin katuneet ja tehneet parannusta synnin tekemisestä.

Matt. 5:23-24: "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi."

Kain toi Jumalalle uhrilahjaksi maan satoa eli ruokauhreja. Abel toi arvokkaampaa, joka oli lampaiden esikoiskaritsoja. Jumalalle ei kelvannut Kainin uhrilahjat, koska Kain eli synnissä. Jumala kehotti Kainia pitämään kurissa viettinsä tehdä syntiä. Kainin itsekkyys johti siihen, että hän jopa suuttui Jumalalle, sitten Kain tuli kateelliseksi Abelille ja lopulta Kainin syntisyys nousi niin suureksi, että hän surmasi veljensä Abelin. Lopulta Kain ei edes tunnustanut Jumalalle surmanneensa veljeään, vaikka Jumala kysyi, missä veljesi on. Jumala rankaisi Kainia niin, että teki hänen peltonsa hedelmättömäksi, jolloin Kain joutui lähtemään pakolaiseksi muihin maihin (1. Moos. 4:12-14).

1. Moos. 4:3-7: "Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa."  

Yeshua sovitti Golgatalla vain niiden synnit, jotka ovat kuuliaisia Hänelle eli tottelevat Yeshuan käskyjä. Tämä tarkoittaa sitä, että Golgatan veri ei puhdista sellaista uskoon tullutta, joka jatkaa syntien tekemistä. Taivaaseen eivät pääse ne uskovat, jotka rikkovat lakia vastaan. Asiasta on lisää artikkelissa 'Armo'.

Hepr. 5:7-10: "Ihmiselämänsä päivinä Jeesus ääneen itkien rukoili ja huusi avukseen häntä, jolla oli valta pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen uhrirukouksensa kuultiin, koska hän taipui Jumalan tahtoon. Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia. Hänestä tuli Jumalan asettama ylipappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta."

Matt. 7:21-23 (1933/38): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'." 

Koska saamme paljon anteeksi, niin meillä on velvollisuus antaa muillekin anteeksi

Meidän tulee antaa anteeksi lähimmäisille samalla tavalla, kuin olemme saaneet anteeksi omat syntimme Luojaltamme (Matt. 6:15-16, Luuk. 6:37-38, Jaak. 2:13).

Matt. 18:21-22: "Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus." 

Seitsemän oli Raamatun aikana iso luku. Pietari ajatteli, että hänen tulisi voida antaa anteeksi lähimmäiselle seitsemän kertaa, mutta Yeshua sanoi 77 kertaa tulee antaa anteeksi. Tämä voidaan ajatella tarkoittavan rajatonta määrää. Meidän tulee pystyä antaa anteeksi jokainen päivä niille, jotka katuvat meille tekemäänsä vääryyttä. Meidän Taivaan Isämmekin antaa meille anteeksi samalla tavalla, kun päivittäin tunnustamme Hänelle syntimme ja pyydämme niitä anteeksi Yeshua HaMashiachin nimessä. Ja kuinka ollakaan, Golgata on 777 metriä merenpinnan yläpuolella, kuten on Bethlehemin keskikorkeus myös 777 metriä (2550 ft, Geographical Dictionary).

Ristin esikuvat

Jumala käski Abrahamia uhraamaan esikoispoikansa Iisakin. Abraham päätteli ja uskoi, että Jumala pystyy herättämään Isakin kuolleista, kun Jumala oli luvannut Abrahamin suvulle paljon jälkeläisiä. Tämä oli esikuva ylösnousemuksesta (Hepr. 11:19). Poika Isak alistui kuuliaisesti isän tahtoon. Iisak kantoi polttopuut uhrauspaikalle ja Yeshua, Jeesus kantoi ristipuun Gogatalle, joka oli sama paikka Moorian vuoren korkeimmalla kohdalla, vuoren pohjoispäässä, missä Isakin piti uhrattaman. Viime hetkellä Jumala esti Iisakin uhrauksen ja hänen tilalla uhrattiin oinas (kuvaa karitsaa). Tämä oli esikuva siitä, että kun Yeshua, Jeesus uhrasi henkensä meidän puolesta, niin loppuun asti kestävä usko ja uskollisuus pelastaa meidät kadotukselta. Jumala lupasi tämän jälkeen Abrahamin kuuliaisuuden takia, että hänen Abrahamin siemenestä (Jeesuksesta, Yeshuasta) tulevat siunatuksi kaikki kansat (1. Moos. 22:18, ennustus uudesta liitosta).

Joosefin elämää pidetään myös varjona Yehuan, Jeesuksen maallisesta elämästä. Raamattu ei puhu mitään pahaa Joosefista ja Yesjua, Jeesus oli synnitön. Joosef myytiin rahaa vastaan orjaksi Egyptiin ja Yeshua, Jeesus kavallettiin myös rahaa vastaan. Joosefin kavalsi omat veljet ja Yeshua, Jeesuksen kavalsi oma kansa. Joosef jätettiin kuolemana kaivoon ja Yeshua, Jeesus ristille. Joosef lopulta pelasti kansansa nälkäkuolemalta ja Yeshua, Jeesus kaikki häneen uskovat kadotukselta.

Egyptissä faarao päätti surmata israelilaiset esikoisvauvat. Jumala päätti viedä Israelin kansan turvaan pois Egyptistä. Mooses kertoi faaraolle, että jos Israelin kansaa ei päästetä pois, niin Jumala surmaa kaikki egyptiläiset esikoiset. Israelin kansa sai suojaa tältä vitsaukselta. Israelilaisten piti teurastaa pääsiäislammas, laittaa verikuppi talon oven kynnykselle, kastaa suti kuppiin ja sivellä verta oviaukon yläosaan ja sen jälkeen molempiin oviaukon reunoihin, jolloin piirtokuvio teki ristin merkin. Tänä pääsiäisaterian jälkeisenä yönä kuoleman enkeli ohitti tämän kodin ja israelilaisia suojasi tämän ristin merkki. Heti kun kuoleman enkeli oli surmannut egyptiläiset esikoislapset, niin Israelin kansa lähti pakoon Egyptistä kohti luvattua maata.

Mooses, Aaron ja Hur

Israelin kansa joutui erämaataipaleensa alussa sotimaan amalekilaisia vastaan. Israelin armeijaa johti Joosua, jonka nimi tulee sanasta Yeshua eli Jeesus. Tämä oli esikuvaa siitä, että Yeshua on vahva Juudan Leijona (Ilm. 5:5), joka voittaa vastustajansa. Mooses asettui kukkulan laelle ja kohotti kätensä. Mooseksen asento teki ristin merkin tai jos kädet olivat korkeammalle kohotettuna, niin ne olivat kutakuinkin samassa asennossa, miten Yeshua, Jeesuksen kädet olivat ristillä puuhun naulattuna. Niin kauan, kuin Mooseksen kädet olivat kohotettuna, niin Joosuan armeija oli voitolla. Kun Mooseksen kädet vaipuivat alas, niin Israel oli tappiolla. Aaron ja Hur asettivat Moosekselle kiven istuimeksi ja kannattelivat Mooseksen käsiä koholla, jolloin Israelin kansa sai aikaa ottaa voiton. Kukkulan huipulla oli kolme miestä kuten Gogatalla ja ristin merkki. Kun Israel oli voittanut amalekilaiset, niin Mooses rakensi alttarin, jolle annettiin nimeksi Jahve/Jehovah Nissi, mikä tarkoittaa Herra on minun sotalippuni (2. Moos. 17:9-16). 

2. Moos. 17:14-16: "Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä kirjaan, ettei se unohdu, ja teroita se Joosuan mieleen: 'Minä pyyhin pois maan päältä amalekilaiset ja heidän muistonsakin.'" Sitten Mooses rakensi alttarin ja antoi sille nimeksi "Herra on minun sotalippuni". Hän sanoi: "Tämä on Herran sotalipun muistomerkki. Herra on käyvä sotaa amalekilaisia vastaan sukupolvesta toiseen."  

Erämaataipaleella kohti luvattu maata israelilaiset tekivät syntiä. Jumala lähetti myrkkykäärmeitä puremaan kansaa ja paljon ihmisiä kuoli. Kansa katui syntejään. Jumala käski Mooseksen valmistaa käärmeen kuvan ja laittaa se vaskitangon päähän. Tämä kuva teki ristin merkin. Kun käärmeen pureman saanut katsoi tätä ristin merkkiä, niin hänen parantui myrkkykäärmeen puremasta. Syntinen sai armoa, kun usko ja katsoi ristin suuntaan. 

Joh. 3:14-16 (1992): "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. " 

Jokaisessa Raamatun käännöksessä on omat hyvät puolensa ja puutteensa. Uudemmat käännökset ovat yrittäneet korjata vanhojen puutteita, mutta usein esille on tullut uusia ongelmia, kuten on tapahtunut 1992 käännöksessä. Uusin suomenkielinen käännös Uudesta testamentista on Maallikon Uusi testamentti (2015). Se kääntää nämä kolme jaetta paremmin ja ottaa alkukielen aikamuodot paremmin huomioon.

Joh 3:14-16 (MUT): "Samoin kuin Mooses ylensi vaskikäärmeen autiomaassa, niin samalla tavoin pitää Ihmisen Poika ylennettämän ja sen seurauksena jokainen, joka uskoo jatkuvasti Jeesuksessa Kristuksessa, ei joudu kadotukseen, vaan hän saa Iankaikkisen Elämän." Sillä tällä samalla tavalla Isä Jumala on rakastanut ihmismaailmaa että Hän antoi Ainosyntyisen Poikansa kuolemalle, ettei yksikään joka jatkuvasti uskoo Hänessä, joudu kadotukseen, vaan jatkaa Iankaikkisen Elämän omistamista."

Profeetta Joona kuoli meren pohjaan upottuaan. Joona rukoili tuonelassa Jumalaa ja suuri kala nielaisi Joonan meren pohjasta. Kreikan kielellä kalaa tarkoittavan sanan  kirjaimet ovat alkukirjaimet sanoille Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja. Heprean kielellä sana 'kala' tarkoittaa morsianta. Kolmen päivän päästä suuri kala oksensi Joonan rannalle ja Joona Jumala herätti Joonan eloon haudastaan (Joona 2:3-7). Tämä oli esikuva Jeesuksen sovitustyölle ristillä (Matt. 12:38-41 ja 16:1-4). Jumala lähetti Joonan tuhannen kilometrin päähän Israelista julistamaan sanaa parannuksen teosta pakanoiden luo, Niiniven suurkaupunkiin. Kaupungissa syntyi herätys, katumusta synneistä ja kaupunki vältti tuhorangaistuksen. Yeshua, Jeesus ulotti mahdollisuuden pelastukseen myös pakanoille, kaikille maapallon ihmisille.

Jeesuksen ristin kuolemassa ja ylösnousemuksessa on myös esikuvaa kaste-rituaaliin. Kun ihminen on tehnyt uskon valinnan Yeshuaan, Jeesukseen, niin ihminen myös katuu vanhaa syntistä elämää ja tekee päätöksen tehdä parannus synneistään. Ihminen saa anteeksi synnit, kun uskoo Yeshuaan, Jeesukseen. Ihmisen vanha syntinen elämä kuolee, kun kasteessa ihminen upottautuu veteen. Ihminen syntyy ylhäältä uudestaan vanhurskaaseen elämään, kun hän nousee ylös vedestä. Tästä asiasta kertoo enemmän artikkeli: 'Tehkää parannus ja ottakaa uskovien upotuskaste, niin saatte syntinne anteeksi'.

Ristin häpäisemisestä

Kun Israelissa juutalaiset halusivat kuunnella Yeshuasta, niin Suomessa näyttää olevan seurakuntia, jotka jopa häpäisevät ristiä. Eräässä Jumalalle pyhitetyssä tilassa oli ylimpänä yksi krusifiksi (risti, jossa on Kristus). Samassa tilassa oli myös Yeshuaa, Jeesusta esittävä taulu ja eräässä kristillisessä kampanjassa esiintyneiden julkisten kasvokuvia. Nyt oli käynyt niin, että tilasta oli otettu pois risti ja Yeshuaa, Jeesusta esittävä taulu. Seinille oli jäänyt vain nämä kasvokuvat korottamaan yksittäisiä ihmisiä. Kristuksen taulun tilalle oli laitettu mainos musiikkiesityksestä. Kuka uskovainen voi tehdä moista syntiä? Mitä tällaisen uskonnollisen ihmisen sydämen ajatuksista paljastuukaan?

Eräissä teattereissa ja nykytaiteen museoissa on esitetty ristiä hyvin halventavalla tavalla. Krusifiksiin on liitetty alastomuutta, hampurilaisketjun pellemaskotti, sikoja yms. hyvin halventavaa. Rististä on suorastaan tehty pilkkaa ja naurun kohde. Taiteen tekeminen ei anna oikeutta pilkata sitä, mitä Kristus teki ristillä. Risti on pyhä. Tällainen pilkka on vakavaa syntiä ja loukkaa hyvin syvästi Jumalaa. Jokainen taidelaitoksen työntekijä, joka sallii tällaisen ristin halventamisen, ottaa osaa vakavaan syntiin. Kun Suomen jääkiekkojoukkue hävisi ottelun Ranskalle 5-1 MM-kisoissa 7.5.2017, niin MTV:n selostaja Mika Saukkonen sanoi heti ottelun päätyttyä: "Tämä meni nyt niin kuin Jeesuksen pääsiäinen, ei niin hyvin". Tällaiset kevytmieliset tokaisut loukkaavat Yeshuaa, Jeesusta syvästi.

Luther-kirkon risti jätelavalla

Suomen luterilaisella evankeliumiyhdistyksellä (SLEY) on ollut Helsingissä Luther-kirkko, jonka se myi 1989 ja tila päätyi yökerhoksi. Alttariristi heitettiin jätelavalle, mutta eräs henkilö korjasi ristin talteen jätelavalta. Nyt yhdistys on hankkinut Luther-kirkon tilat takaisin ja kadoksissa ollut risti on löytynyt yksityishenkilön kellarista. Ristiä ollaan palauttamassa kirkon alttarille. Yhdistys on hankkinut taideinstallaation, jossa alttariristi on asetettu jätelavalle Kampintorille. Vapunyönä 2016 ristille tehtiin ilkivaltaa ja se katkaistiin, mutta installaatio korjattiin. Taideteos on täysin epäonnistunut. Sley:n toiminta häpäisee Jeesuksen Golgatan sovitustyötä ja ristiä.

Fil. 3:18-19: "Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien, että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina. Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita."

Monet erehtyvät uskomaan vääriä profeettoja sen takia, koska he ylistävät Jeesusta ja puheissaan korostavat Jumalan Sanan merkitystä. Yeshua (Jeesus) varoitti niistä kirjanoppineista, jotka puhuvat yhtä mutta tekevät toista (Matt. 23:1-5). Suomessa kiertää kaduilla ja kotikokouksissa saarnaamassa Pertti Cajander. Hän puhuu paljon Yeshua-nimestä, minkä merkitystä hän korostaa. Pertti Cajander on lukuisia kertoja profetoinut toiselle ihmiselle sellaista, joka ei ole toteutunut annetussa määräajassa oikein, mistä voisi laatia pitkän esityksenkin (5. Moos. 18:20-22). Nyt ei ole tarvetta mennä yksityiskohtiin, koska Pertti Cajanderin kirjoitukset osoittavat, että hän on kuin Juudas Iskariot, joka osaa väärällä opetuksellaan häpäistä Golgatan uhriveren ja uskovien upotuskasteen. Pertti Cajanderilla on YouTube-kanava, jossa hän opettaa seuraavin sanoin: "Oletko uskonut valheen ja hylännyt totuuden ja vaihtanut kirkkauden pedon merkkiin, joka on risti ja kaste. Näin on kirjoitettu." Videon lopussa Pertti Cajander kirjoittaa, että opetusvideo on laadittu yhdessä Pyhyyden Hengen kanssa (kuva). Kukaan ei voi Pyhässä Hengessä sanoa, että pedon merkki on risti ja kaste. Se ei ole risti eikä kaste, vaan oikeaan käteen tai otsaan otettava merkki, jossa on pedon nimi tai sen luku (Ilm. 13:16-18). Koska Pertti Cajander on Pyhä Hengen nimessä opettanut väärin, että pedon merkki on risti ja kaste, hän on häpäissyt Golgatan uhriveren ja Pyhä Hengen nimen. Pyhä Henki on pyytänyt julkaisemaan tiedon, ettei Pertti Cajander saa syntejään anteeksi (huom: Joh. 20:21-23, Matt. 16:17-19). 

2. Moos. 20:7: "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään."

Jes. 22:14: "Niin minä sain kuulla Herran Sebaotin sanat: -- Tietäkää: tämä synti jää sovittamatta aina kuolemaanne saakka. Näin sanoo Jumala, Herra Sebaot."

Matt. 12: 36-37: "Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi."

Risti vai purjevene?

Ilmestyskirjan ahdistusten aikoina porttokirkoista ristit muutetaan rasteiksi, stailatuiksi liikemerkeiksi tai ristit otetaan kokonaan pois seiniltä. Olemme jo matkalla tähän suuntaan, koska luterilaiset seurakunnat tuhlaavat rahojaan mainostoimistojen graafikoihin. Tämä on omiaan erkaannuttamaan ihmiset ristin sanomasta. Kampin kappelin seinässä on kreikkalinen risti, joka muistuttaa vapaamuurarien ristiä.

Kirkkojen tiloja voidaan käyttää myös muiden uskontojen palvontaan, kun ristit eivät ole enää esillä. Esim. Leppävaaran kirkon alttarilta on otettu risti pois. Kristillisten kirkkojen tiloja on jo nyt lainattu muiden uskontojen hengellisiin tilaisuuksiin, jolloin tilassa on peitetty ristit. Pyhän Henrikin taidekappelia rahoitti luterilainen kirkko ja sitä oli vihkimässä arkkipiispat Jukka Paarma ja John Vikström vuonna 2005. Kappeli on suunniteltu siten, ettei siinä ole kiinteää ristiä ollenkaan, jolloin jalalla seisova risti on helppo laittaa kaappiin, kuin väärien uskontojen harjoittajat tulevat tilaan, mikä sallitaan tässä kappelissa. Tämä kaikki on suurta syntiä.

Minulle on tullut useita kertoja vastaan sellaisia tekopyhiä selityksiä, ettei ristiä ole laitettu kirkolliseen tilaan, koska risti voi pelottaa pois uskoaan etsiviä. Näin ristin sanoma ei tule alussa esille, vaan muut motiivit tulla seurakunnan kymmenysten maksajaksi. Yeshua, Jeesus haluaa, että rististä puhutaan siten, kuin sovitustyö tapahtui.

Pyhimysten luita ristin vieressä Roomassa

Yeshuan, Jeesuksen sovitustyötä loukkaa myös se, että ristin vierelle asetetaan pyhimysten luita sisältäviä rasioita eli relikkejä. Kun ihminen polvistuu ristin edessä, niin hän polvistuu myös relikkien edessä. Relikit eivät lisää mitenkään pelastuksen tai rukouksen voimaa vaan päinvastoin. Jumala ei hyväksy mitään relikkejä ja ristin vieressä olevat relikit erityisesti häpäisevät ristiä.

Yeshua, Jeesus ei halua mitään muita kuvia Jumalan huoneeseen kuin ristin. Jumala ei hyväksy Hänen huoneeseen patsaita tai pyhimysten kuvia. Meidän tule korottaa Kristusta ja itse asettua nöyriksi. Rakkaus Jumalaa kohtaa tekee meidät siten nöyriksi, ettemme tyydyty millään tavalla siitä suosiosta, jota saamme esiintyessämme suurille ihmisjoukoille Yeshuan, Jeesuksen nimessä. Emme nauti ollenkaan yleisön meille antamasta suosiosta, vaan ainoastaan korotamme ristiä.

Jumala on Pyhä. Ristillä tehty sovitustyö oli kova ponnistus Hänelle. Sen takia meidän tulee kunnioittaa Jumalaa ja ristiä pyhinä. Ehtoollinen on pyhä toimitus, jossa muistellaan kaikkea sitä, mitä Yeshua, Jeesus teki ristillä meidän puolesta. Sen takia ehtoollisen nauttiminen epäpyhällä tavalla on vakavaa syntiä. Mutta jos joku haluaa katua syntejään ja nauttia ehtoollisen vilpittömin mielin, niin Yeshua, Jeesus pitää tästä hyvin paljon. 

Jumala on varoittanut, että jos Jumalan huoneessa eli kirkossa tehdään syntiä, niin Jumala voi sallia sen, että kirkko tuhoutuu. Pappien on opetettava tarkastin niin, kuin Raamatussa on ilmoitettu. Pappien on elettävä Jumalan tahdon mukaista elämää. Jerusalemin temppelit ovat tuhoutuneet kaksi kertaa, koska Israelin kansa ja papisto olivat langenneet epäjumalanpalvelukseen ja muihin synteihin.

1. Kun. 9:6-9: "Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä, niin minä hävitän Israelin kansan tästä maasta, jonka olen sille antanut. Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki. Tästä temppelistä tulee sellainen rauniokasa, että jokainen ohikulkija tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?' Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'"

Koptitkristityt ovat yksi ortodoksisuuden lahko. Egyptissä muslimit polttivat sata koptikristittyjen kirkkoa (video). Koptikirkon paavi Tawardos II otti kantaa kirkkojen polttamiseen seuraavasti: "Vaikka kaikki kirkot poltettaisiin, me menemme muslimiveljiemme luo moskeijoihin rukoilemaan. Jos kaikki moskeijat poltetaan, me menemme kadulle yhdessä rukoilemaan." Koptikirkon johtaja ei ymmärtänyt sitä, että Jumala salli kirkkojen polttamisen, koska kirkko oli tehnyt syntejä. Kirkon turvautuminen epäjumalien palvelijoihin ei auta ongelmaan ollenkaan, vaan kirkko ajautuu yhä syvemmälle synteihin, jolloin loputkin kirkot Egyptissä ovat vaarassa (2. Kor. 6:14-18). 

Yle 30.10.2016: Italian maanjäristys romahdutti kirkkoja – video järistyksen jäljistä.

Kuka kavalsi ja surmasi Yeshuan, Jeesuksen?

Yeshuaa, Jeesusta ei kavaltanut ateisti. Messiaan kavalsi oma opetuslapsi, Juudas Iskariot. Rooman valtion maaherra Pontius Pilatus ei olisi halunnut tuomita Yeshuaa, Jeesusta kuolemaan. Ylipappi, papisto, kirjanoppineet ja fariseukset eli uskovat juutalaiset halusivat Yeshuan, Jeesuksen tuomita kuolemaan. Maaherra tuomitsi Yeshuan, Jeesuksen ristiinnaulittavaksi yleisön painostukseen taipuen ja pesi kätensä.

Lopun ajoilla on ihan sama tilanne. Suurimmat uskovien vainot tulevat lähipiiristä. Omat sukulaiset luovuttavat uskovia vankeuteen (Luukas 21:10-19). Uskovia kavaltaa samassa seurakunnassa olevat lakihenkiset ja itsekkäät fariseukset sekä Juudas Iskariotit. Ne henkilöt saavat kovimmat rangaistukset viimeisellä tuomiolla, jotka käyttävät Jumalan nimeä oman etunsa tavoitteluun, jotka kampittavat tai jopa vainoavat (Joh. 16:1-4) todellisia uskovaisia. Fariseukset ovat juonikkaita, kateellisia, oman edun tavoittelijoita ja suosionkipeitä. Todelliset uskovat rakastavat Jumalaa ja lähimmäisiä sekä ovat nöyriä.

Eräässä pienessä seurakunnassa puhui eräs nainen, joka on Jumalan tosi profeetta. Hän oli aikanaan erotettu eräästä helluntaiseurakunnasta. Hän puhui Jumalan sanaa kuten, se on kirjoitettu. Sitä ei seurakunnan kirjanoppineet fariseukset viitsineet kuunnella ja hänestä puhuttiin paljon pahaa. Lopulta kirkon johtajat erottivat hänet helluntaiseurakunnasta. Näyttää siltä, että jos joku puhuu totuutta, niin löytyy aina joku sellainen farisealainen seurakunta, että porttikielto tulee. Raamattu kertoo, että vääriä profeettoja on aina kehuttu ja oikeita Jumalan todistajia erotettu kirkosta:

Luukas 6:26: "Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Samoinhan tekivät heidän isänsä väärille profeetoille." Luukas 6: 22,23: "Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Samoinhan tekivät heidän isänsä profeetoille."

Eräässä toisessa tilanteessa fariseukset syyttivät Jumalan todistajaan huonoa hedelmää tekeväksi profeetaksi. Tosiasiallisesti he eivät vain hyväksyneet totuutta, vaan halusivat vaientaa Jumalan huutavan äänen erämaassa. Tämän lisäksi he levittivät kauheita valheita Jumalan todistajasta. Jumalan silmissä nämä kirjanoppineet seurakunnan johtajat ja muut fariseukset tekivät huonoa hedelmää. Jumala antoikin erään naisprofeetan kautta tällaisen sanan Jumalan todistajalle:

"Sain Herralta näyn, jossa fariseukset levittivät Kristuksen tuoksun sijasta tunkion sekä oksennuksen lemua ja saastuttivat itsensä pahoilla puheillaan. Me olemme Jumalan temppelin pylväitä, Jumalan Sanan alla ja ammumme suustamme hiottuja nuolia tarkasti kohteisiin Jumalan johdatuksessa."

Fariseukset eivät hyväksy Raamatusta koko totuutta. He lukevat itsekkäästi Raamattua korvasyyhyyn eli valitsevat vain mieleiset osat siitä ja tällä tavalla pilkkaavat koko totuutta huonoksi hedelmäksi. He eivät hyväksy Johannes Kastajan, Elian, Miikan, Jeremian, Malakian eikä edes Jeesuksen kaikkia Sanoja.

Jos epäilet Luojan sanoja, niin et pääse taivaaseen

Yeshuan, Jeesuksen sovitustyö on suurinta ja vaikeinta, mitä Luojamme on tehnyt ja mitä Hän koskaan tulee tekemään. Risti on pyhä asia. Jos tätä armoa ei ota vastaan, niin ihminen ei voi elää Jumalan valtakunnassa. Selän kääntäminen Luojalle loukkaa Häntä hyvin syvältä, koska Yeshua, Jeesus antoi kaikkensa meidän syntien sovittamiseksi. Saamme anteeksi syntimme, jos haluamme koko sydämestämme seurata Luojaamme. Tämä edellyttää elämämme pyhittämistä. Olen käsitellyt lähemmin pelastumisen edellytyksiä artikkelissani armosta.

Synti erottaa ihmisen Luojastaan. Paholainen houkuttelee ihmisiä syntiin niin, että ensin paholainen valehtelee, kuten teki Eevalle paratiisissa. Sitten ihmisen itsekkyys, omavoimaisuus tai jopa halu kapinallisuuteen johtaa siihen, että ihminen alkaa epäilemään Jumalan sanaa. Epäily johtaa tottelemattomuuteen. Tottelemattomuus tarkoittaa sitä, että ihminen kieltää olevansa riippuvainen Luojastaan ja haluaa elää omien sääntöjensä mukaisesti. Ihmisen epäily johtaa myös siihen, että ihminen lopulta kieltää uskonsa Jumalaan tai sitten ihminen valitsee jonkun epäjumalan, joka sopii paremmin itsekkäälle ihmiselle. Epäjumalana voi olla väärä uskonto, taikausko tai sitten ahneus maalliseen rikkauteen, yleisön suosioon tai valtaan.

1. Kor. 1:18: "Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 

Jos epäilet Yeshuaa, Jeesusta, niin et voi elää Luojan kanssa taivaassa. Tässä musiikkivideossa Carolalla ja orkesterilla on mustat suruvaatteet päällä. Niin suree myös Yeshua, Jeesus myös jokaista lastaan, joka epäilee Häntä ja Hänen sanojaan.

Carola - Suspitious Minds

We're caught in a trap, I can't walk out
because I love you too much, baby
Why can't you see, what you're doing to me
when you don't believe a word I say?

We can't go on together, with suspicious minds
and we can't build our dreams, on suspicous minds
So, if an old friend I know, drops by to say hello,
would I still see suspicion in your eyes?

Here we go again, asking where I've been.
You can see these tears are real I'm crying
We can't go on together, with suspicious minds
and we can't build our dreams, on suspicious minds

Oh, let our love survive,
I'll dry the tears from your eyes.
Don't let a good thing die, baby,
when honey, you know I've never ever lied to you..

Huomaa ristin malliset korvakorut Carolan korvissa!

Kadotus helvettiin

Jos ihminen ei ota vastaan Luojan ristillä tekemää sovitustyötä tai jos sovitustyöhön uskonut syyllistyy Pyhän Hengen pilkkaan, niin edessä on tuomio helvettiin, joka kestää ikuisesti. Tämä on tosi asia ja tätä totuutta ei pidä piilotella. Yeshua, Jeesus haluaa, että koko totuus kerrotaan. Mark Driskoll opetusohjelmassaan "Taivas ja helvetti" kertoo, että Jeesuksen Raamattuun kirjatusta opetuksesta 13% käsitteli helvettiä, rangaistusta ja tuomiota sekä puolet Hänen kertomista vertauksista sisälsi opetusta samasta asiasta.

Raamattu kertoo, että helvetti on tuskallisen kuuma, pahalta haiseva ja pimeä paikka. Siellä on koko ajan kova jano ja ihmiset huutavat tuskissaan. Ihmiset kokevat suurta epätoivoa, koska tietävät rangaistuksen olevan ikuisen ja kärsimykset ovat mittavan suuret. Tästä kertoo selkeästi David Pawson opetusvideossaan. Yeshua, Jeesus on antanut eräiden todistajien nähdä ja jopa kokea lyhyen aikaan sitä, millaista on helvetissä.

Nykyään virkakirkot välttelevät puhumasta helvetistä. Papeista on tullut penseitä ja he haluavat pikemminkin puhua vain sellaisia asioita, jotka miellyttävät veroja ja kymmenyksiä maksavaa yleisöä. Eräät virkapapit jopa valehtelevat sellaista, ettei helvettiä olisi olemassa. Korvasyyhyyn saarnaaminen tarkoittaa sitä, että saarnaaja valikoi itsekkäästi vain ne kohdat Raamatusta, jotka miellyttävät yleisöä, jolloin koko totuus vääristyy. Seurakunta voi jopa eksyä pelastuksesta pois, jos pappi ei opeta kaikkia asioita Raamatusta (Matt. 7:21-23, 18:6, 23:13, 25:1-12).

Jotkut fariseukset ja kirjanoppineet väittävät, ettei helvetistä puhuva evankelista tee hyvää hedelmää, kun pahoittaa yleisön mielen puhumalla helvetistä. Hyvää hedelmää tekee sellainen evankelista, joka kertoo koko totuuden ja voittaa mahdollisimman paljon ihmisiä vanhurskaaseen uskoon. Joskus siinä tarvitaan Elian ja Johannes Kastajan tapaan nuhtelua (Matt. 3:1-12). Jeesuskin ruoski kaupustelijat pois Jumalan pyhästä huoneesta (Joh. 2:13-17) ja teki silloin hyvää hedelmää. Synnin salliminen tai puolitotuuksien saarnaaminen korvasyyhyyn ei tee hyvää hedelmää (Luukas 6:22-23 ja 26, Ilm. 3:17-19). Jumalan sanaa pilkkaava viihdyttäjä ei tee hyvää hedelmää (Jer. 14:13-15, Hoosea 9:7-9, Hes. 33:30-33, 1. Tess. 5:20).