Puolitotuus ei ole koko totuus vaan valhe

*Raamatunopettajien riippuvuus yleisön suosiosta houkuttelee opettamaan yleisön mieliksi
*Puolitotuuden erottaa koko totuudesta, jos osaa Raamatun hyvin
*Monien kirkkojen on vaikea hyväksyä koko Raamattua, eteenkin Jaakobin kirjettä
*Lain alla on se vanhan liiton juutalainen, joka kieltää Kristuksen - Kristuksen armon alla on se, joka tunnustaa Kristuksen ja sen takia vapaaehtoisesti noudattaa Jumalan Sanaa ja tekee parannuksen laittomuudesta
*Jos Jeesuksen Kristukseksi tunnustanut jatkaa laittomuuden tekemistä, hän ei ole armon alla vaan tuomion alla
*Lain teoilla ei voi pelastua, mutta lain rikkomiselle voi menettää pelastuksen vaikka olisi tunnustanut uskonsa Jeesukseen Kristuksen
*Puolitotuuksia opettavat eivät pelastu Taivaaseen



Puolitotuus on ovela valhe, joka leviää tehokkaasti

On monia keinoja valehdella. Yksi ovelimmista tavoista valehdella on kertoa vain osan totuudesta. Silloin ei esitetä suoranaista valhetta, mutta siitä huolimatta kuulija menee harhaan. Kyse on siitä, kun salaa olennaisesti asiaan liittyvän asian, niin kuulija ei saa oikeaa informaatiota.

Puolitotuutta on vaikea erottaa, ellei tunne asiaa hyvin. Sen takia puolitotuus tekee usein enemmän vahinkoa kuin suora valhe, koska usein kuulija ei heti havaitse sitä. Puolitotuus leviää kuin paras tietokonevirus, jota tietoturvaohjelmistot eivät tunnista. Se on Troijan hevonen, joka asettuu syötiksi, joka vedetään keskellä kirkkoa, ja kun tulee heikko hetki, niin se kavaltaa koko seurakunnan.

Oikeudessa todistajaa vannotetaan, että hän kertoo koko totuuden mitään siihen lisäämättä ja mitään pois ottamatta. Totuus on vääristelemätön kokonaisuus, joka sisältää kaiken tarpeellisen tiedon asian ratkaisemiseksi. 

Raamattua voi opettaa valheellisesti niin, että lukee vain valikoituja Raamatun kohtia, mutta ei mainitse asiaan liittyviä muita jakeita. Raamattu on yksi kokonaisuus, joka opettaa tuntemaan Jumalan. Raamatussa on useita kirjoja, jotka ovat myös yksi kokonaisuus. Kun irrottaa yhden jakeen irti asiayhteydestä niin, ettei perehdy mistä koko kirjassa on kysymys, niin usein ymmärtää jakeen väärin. 

Minä en halua yleensä siteerata Raamatun jakeita niin, että jakeiden numerot näkyvät, jotta lukija kiinnittäisi enemmän huomiota koko lainaukseen kuin yksittäiseen jakeeseen. Suosittelen lukemaan Raamattua siten, että Raamattua lukee yhden kirjan kerralla tai ainakin kokonaisia lukuja, jotta lukijalle selviää kirjan asiayhteys. Epäselvyydet tulee aina selvittää tutkimalla niitä muita Raamatun jakeita, jotka käsittelevät samaa asiaa. Uusi ja Vanha testamentti ovat yksi kokonaisuus, joten vastauksia kannattaa etsiä molemmilta puolilta, koska niitä yleensä löytyy siten. Luterilaisen kirkon emerituspiispa Olavi Rimpiläinen on kirjoittanut, miten Raamattua pitäisi lukea. Hän ei ota kantaa mihinkään yksittäiseen opin kysymykseen, vaan antaa käytännönläheisiä ohjeita siitä, miten voi selvittää Raamatun jakeiden alkuperäisen tarkoituksen (Rimpiläisen artikkeli).

Jokainen Raamatun Sana on syntynyt Pyhän Hengen johdattamana. Se tarkoittaa sitä, ettei mitään kohtaa Raamatusta voi kumota edes toisella Raamatun jakeella.

2. Tim. 3:16: "Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään."

Joh. 10:35: "...eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi." 

Room. 9:6: "Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin..."

Raamatussa ei ole sellaista periaatetta, että myöhempi kirjoitus kumoaa aiemman kirjoituksen. Muut uskonnot turvautuvat tällaiseen sääntöön, koska siellä ei ole elävää Jumalaa kirjoittamassa viisaudellaan ristiriidatonta kirjaa. Raamattu toimii yhtenä kokonaisuutena, ettei mikään kirjain kumoudu koskaan. Raamatussa on yleissääntöjä ja niitä täydentäviä poikkeusääntöjä, mutta ne vain vahvistavat toisiaan.

Gal. 3:17: "Tarkoitan sitä, että neljäsataakolmekymmentä vuotta myöhempi laki ei voi kumota Jumalan aikoinaan vahvistamaa testamenttia ja tehdä hänen lupaustaan tyhjäksi."

4. Moos. 23:19: "Jumala ei ole ihminen: hän ei valehtele, hän ei muuta mieltään..."

1. Sam. 15:29: "Herra, Israelin kunnia, ei tyhjää puhu eikä sanojaan peruuta. Ei hän ole ihminen, ei hän sanojaan kadu." 

Pappien riippuvuus yleisön lahjoituksista houkuttelee opettamaan yleisön mieliksi

Korvasyyhyyn opettaminen tarkoittaa opettamista yleisön mielen mukaan valittuja jakeita niin, että jättää olennaisia kohtia pois ja selittää asian vastoin Raamatun alkuperäistä tarkoitusta. Raamatunopettaja laatii opetuksensa sen mukaan, mikä kiinnostaa viihdettä etsivää yleisöä. Joillekin on viihdettä kuunnella konservatiivisia saarnoja moraalista. Jotkut pitävät pelkästä armosta ja rakkaudesta, joka sallii kaikkien kukkien kukkia. Toiset taas haluavat vain hyvän konsertin, estradivalot ja trendikkäästi pukeutuneen amerikankieltä puhuvan helluntailaisen televisiojulkkiksen. Luterilaisen kirkon jäsenistö on lähes kokonaan luopunut uskosta ja Jumalan Sanan kunnioittamisesta. Sen hallintoelimet ovat politisoituneet. Tämä johdosta kirkko on maallistunut ja tehnyt selvän pesäeron Jumalan Sanaan. 

2. Tim. 4:3-4: "Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja."

Pidä kirjoista se, mikä on hyvää

Erään kristillisen kirjakauppaketjun omistaja kertoi minulle, että asiakkaat ostavat lähinnä elämänkertoja, elokuvia ja kortteja yms., mutta Raamattua selittävät kirjat käyvät huonosti kaupaksi. Kaupassa oli usein Raamatun kommentaarikirjoja alennusmyynnissä. Ihmisiä kiinnostaa uskovien omat todistukset, mutta ei kiinnosta opiskella Raamattua. Tämä sama näkyy seurakunnissa. Monet haluavat tulla rukous- ja ylistyskokouksiin, mutta Raamattupiireissä käy vain pieni osa seurakunnasta.

Kirjakaupan hyllyllä oli myynnissä paljon harhaoppisia kirjoja ja kristilliseksi musiikiksi naamioitua hevimetalli cd-levyjä. Kirjojen välissä oli myös hyviä kirjoja, mutta niitä oli vain pieni osa kirjakaupan valikoimasta. Alennusmyynnissä olleet kirjat olivat yleensä kirjakaupan parhaat kirja, joita ei näyttänyt kukaan muuten ostavan. Kun luet Raamatun kommentaarikirjoa, niin tunnista se hyvä, minkä voi pitää, ja sivuuta muu.

Apt. 17:10-11: "Vielä yötä myöten veljet auttoivat Paavalin ja Silaksen matkalle Beroiaan. Sinne saavuttuaan he menivät synagogaan. Juutalaiset olivat täällä avarakatseisempia kuin Tessalonikassa. He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa."

1. Tess. 5:21: "Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää."

Huomautin omistajalle, että hänellä on suuri vastuu siitä, ettei kaupassa ole harhaoppisia kirjoja myynnissä. Omistaja vastasi, että hän myy niitä kirjoja, jotka menevät kaupaksi eikä sen enempää arvioi kirjoja. Ei hänkään ollut kiinnostunut Jumalan Sanasta vaan rahasta. Jos kirjakauppa myy suurimmaksi osaksi harhaoppisia kirjoja ja elokuvia, niin se palvelee lähinnä paholaista. Omistaja on kirkossa säännöllisesti käyvä hengellinen mies, joka kerran kertoi minulle saamastaan profetiasta vuodelle 2015. Tämä profetia ei toteutunut oikein, mikä vahvistaa sen, että hänen kirjakauppaketjunsa on väärien henkien vallassa (5. Moos. 18:22). 

Matt. 6:22-24: "Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys! "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa." 

Jo Vanhan testamentin aikana yleisö etsi niitä sananjulistajia, jotka vain viihdyttivät heitä. Jos profeetta varoitti heitä synnistä ja pyysi luopumaan siitä, niin sitä ei huomioitu. Jos väärä profeetta julistaa kauniita lupauksia ikuisesta hyvinvoinnista, kun estradilla soittaa menevä orkesteri, niin se kyllä kelpaa.

Hes. 33:30-33: "Ihminen, sinun maanmiehesi puhuvat sinusta seinänvierillä ja talojen ovilla ja sanovat toisilleen: 'Mennään kuulemaan, millainen sanoma Herralta nyt on tullut.' He tulevat miehissä luoksesi, istuvat edessäsi, niin kuin kansani kuuluu tehdä, ja kuuntelevat sinun puhettasi. Sen mukaisesti he eivät kuitenkaan elä.

Heidän suunsa on täynnä valhetta, heidän sydämensä on keinottelun ja voiton lumoissa. Sinä olet heille vain kuin lemmenlaulujen laulaja, kaunisääninen ja taitavasti soittava viihdyttäjä. He kuuntelevat puhettasi mutta eivät elä sen mukaan.

Mutta kun minun sanani toteutuvat -- ja ne toteutuvat -- he ymmärtävät, että heidän keskellään on ollut profeetta."

Monet väärät raamatunopettajat lupaavat omavaltaisesti liikoja, jotta yleisö antaisi heille rahaa. Yleisö lankeaa tällaiseen hengellisyyteen, koska se haluaa vain mukavia asioita.

Miika 2:11: "Jos joku syöttäisi teille tuulta ja tyhjää ja sanoisi: "Saatte nähdä, tulee aika, jolloin teillä on virtanaan viiniä ja olutta", niin te ihastelisitte: "Tässäpä on oikea profeetta!"

Pullasta ei voi syödä pelkkiä rusinoita

Otan alkuun yhden esimerkin eräästä paikallislehdestä, jossa on Päivä sana -palsta. Siinä kirjoittaa seurakuntien aktiivit ja papit. Eräs luterilainen evankelista siteerasi Raamatusta vain yhtä lausetta.

Joh. 12:47: "Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen." 

Sitten kirjoittaja kommentoi tätä yksittäistä jaetta ylistänen Jumalan armoa, joka ei tuomitse. Me voimme olla niin syntisiä kuin haluamme ja armoa vain riittää. Lukija saa sellaisen käsityksen, että Jumala ei vaadi edes uskovilta noudattamaan Jumalan käskyjä. Eräs Voice of Finlandissa hyvin menestynyt uskova mieslaulaja totesi kerran minulle konserttinsa jälkeen, että Jeesus ei tuomitse, ei tuomitse. Se tuntui hänestä niin hyvältä, kun ketään ei tuomita ja muu on tylsää.

Kun lukee siteerattua jaetta seuraavan jakeen, niin korvasyyhyyn opetus suorastaan romahtaa. Se paljastuu vähintäänkin vääristellyksi totuudeksi, kun evankelista ei kertonut kaikkea. Jeesus oli kyllä tullut pelastamaan parannuksen tekevät, mutta synnissä pysyvät tuomitaan lopulta helvetin tuleen. Tämä on se koko totuus, minkä olisi tullut opettaa.

Joh. 12:48-50: "Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.

En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua."

Helluntailaisissa seurakunnissa luvataan usein pelastusvarmuutta, jolloin luetaan alkuosa jakeesta Joel 2:32. Jos vain huudat Jeesuksen Kristuksen nimeä, niin voit luottaa, että olet pelastunut. Voiko pelastuminen olla näin helppoa, ettei tarvitse muuta tehdä, kun huutaa Jeesuksen nimeä? Ei voi, eikä ole. Raamattu sanoo sen lisäksi, ettei Herra kuule Hänen nimensä huutamista avuksi, jos huutaja ei ole tehnyt parannusta pahoista teoista. 

Miika 3:4: "Kun te huudatte avuksenne Herraa, hän ei vastaa teille. Hän peittää teiltä kasvonsa, koska tekonne ovat pahat."

Sak. 7:13: "Niin kuin he eivät kuunnelleet minua, kun minä kutsuin heitä, niin en minäkään kuunnellut, kun he vuorostaan huusivat minua avuksi, sanoo Herra Sebaot."

Sananl. 28:9: "Joka sulkee korvansa Herran lailta, sen rukouskin on Herralle kauhistus."

Hoos. 11:7: "Kansani horjuu kahtaalle: minuun päin ja minusta pois. Se huutaa avuksi Korkeinta mutta ei saa apua."

Kun lukee Joelin kirjan jakeen 2:32 loppuun asti, niin huomaa, että siinä luvataan pelastus niille, jotka Herra on kutsunut. Siis Herra kuulee sen avunhuudon, joka kuulee Herran kutsun ja noudattaa Hänen käskyjään (Room. 8:28-30, 2. Tim. 1:9). Parannuksen teko synneistä on välttämätöntä, että Herra pelastaa (Matt. 7:21-23, Apt. 3:19-20; Room. 2:6-13, 6:14-16).

Joel. 2:32: "Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin Herra on luvannut. Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

Room. 8:28-30: "Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa."

Sananl. 15:29: "Herra on kaukana jumalattomista, mutta vanhurskaiden rukouksen hän kuulee."

Jes. 59:1-2: "Ei Herran käsi ole lyhyt pelastamaan eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan. Ei, vaan teidän rikkomuksenne erottavat teidät Jumalastanne. Teidän syntinne ovat saaneet hänet kääntymään pois, niin ettei hän teitä kuule,"

Vaikeus kääntää heprean ja kreikankieltä suomeksi johtaa usein siihen, ettei suomalaisesta käännöksestä välity tarkasti jakeen alkuperäinen tarkoitus. Raamatun vanhin rukoilemista tarkoittava sana on "huutaa" (qara), joka merkitsee myös kutsua (Risto Santala, Viitoitettua tietä, 1978, s. 14). Siis aina ei ole kyse siitä, että pitäisi huutaa kaikin voimin apua Jumalalta, vaan rukoilla Jumalaa. Jumala kuulee samalla tavalla niin sydämen rukouksen kuin ääneen lausutun rukouksen, eikä kuulemista voi tehostaan korottamalla ääntä, mihin ansaan on langennut hurmahenkisyyttä korostava helluntailaisuus.

1. Moos. 4:26 (1933/38): "..Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä."

1. Moos. 4:26 (1992): "..Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa."

1. Moos. 4:26 (KJV): "..then began men to call upon the name of the Lord."

Monet opettavat yhdellä roomalaiskirjeen jakeella, miten pelastutaan Taivaaseen. Pelastumiseen riittäisi suun tunnustus ja sydämen usko ylösnousemukseen. Heidän herätyskokouksissa kehotetaan uusia uskoon tulleita tulemaan lavan eteen, jossa he ylistävät ja tunnustavat uskon. Evankelista julistaa, että kaikki heistä on nyt pelastuneita ja mainostaa seuraavassa kokouksessa, miten monen hän sai pelastettua.

Room. 10:9: "Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva."  

Tämä opetus antaa ymmärtää, ettei sinun teoillasi ole mitään merkitystä pelastumisen kannalta. Kunhan vain saat tunnustettua uskosi suusi kautta, niin pelastuisit. Paavalin kirje roomalaisille on yksi kokonaisuus, joten pelastuksesta tulisi opettaa vähintäänkin kaikki se, mitä sama kirje muualla opettaa pelastumisesta. Esimerkiksi kirjeen alussa Paavali asettaa pelastumisen ehdoksi lain käskyjen noudattamisen (Room. 2:6-13, 27). Jos evankelista ei mainitse tätä asiaa, kuulijaa jää väärään käsitykseen, mitä Jumala edellyttää ihmisen tekevän, jotta hän saisi armoa. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on sanonut tähän asiaan liittyen hyvin tärkeän säännön, joka kertoo pelastuuko kaikki ne, jotka huutavat ylistyskokouksessa Jeesukselle "Herra, Herra":

Matt. 7:21: "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon."

Miika 3:4: "Kun te huudatte avuksenne Herraa, hän ei vastaa teille. Hän peittää teiltä kasvonsa, koska tekonne ovat pahat."

Juudaksen kirje kertoo seurakuntaa luikerrelleista (käärmeistä), jotka kääntävät Jumalan Pojan armon riettaudeksi ja kieltävät Valtiaansa Jeesuksen Kristuksen. Kysymys ei ollut seurakunnan ulkopuolisista vaan Jeesukseen uskonsa tunnustaneista, jotka käyttivät väärin Jumalan Pojan armoa oikeuttaakseen pahat tekonsa, jolloin he tosiasiassa kielsivät Yeshua HaMashiahin (Jeesuksen Kristuksen). Paavali opetti, että uskovainen kieltää Jumalan Pojan, jos hän ei noudata Jumalan Pojan käskyjä. Jumalan Pojan kieltäminen ei ole siis kiinni vain suun tunnustuksesta, vaan teoista (Jaak. 2:14-26). On tekopyhää sanoa uskovansa Herraan Jeesukseen, jos Hän ei ole uskovalle Herra. Yeshua puhui varoitti kirjanoppineista, jotka saattavat opettaa oikein, mutta eivät itse elä opetuksensa mukaisesti (Matt. 23:1-7). Ihminen joka sanoo uskovansa Jeesukseen, mutta ei noudata Hänen käskyjään, kieltää Jumalan Pojan.

Juud. 1:4: "Teidän joukkoonne on näet luikerrellut ihmisiä, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. Nämä jumalattomat kääntävät meidän Jumalamme armon riettaudeksi ja kieltävät ainoan Valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen."

Tit. 1:16: "He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia, kykenemättömiä tekemään mitään hyvää."

Jaak. 2:18-20: "Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?"

Suun tunnustuksen ja sydämen uskon lisäksi tulikin vielä tehdä Taivaan Isä tahto. Tämä on aivan eri asia, mitä monet evankelista opettavat korvasyyhyyn. Teoilla olikin merkitystä, koska teoilla tulee osoittaa, että oikeasti uskoo. Sydämessä ei ole Jumalalle kelpaavaa uskoa, jos ei ole tekoja.

Room. 2:6: "Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan."

Jaak. 2:18-20, 26: "Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?..   ..Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja."

Raamattu edellyttää, että uskoon tulleen tulee pyhittää elämänsä, jotta hän voi päästä Jumalan Valtakuntaan. Pyhyys ei ole tekopyhää askeesia, ulkonaista hurskastelua tai jotain epämääräistä erottautumista muista, vaan Jumalan lain käskyjen pitämistä.

3. Moos. 19:1-3, 37: "Herra sanoi Moosekselle: "Sano Israelin kansalle: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. "Jokainen teistä kunnioittakoon äitiään ja isäänsä. Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Älkää kääntykö seuraamaan epäjumalia älkääkä valako itsellenne jumalankuvia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne...     ..Sen tähden noudattakaa kaikkia minun lakejani ja käskyjäni ja täyttäkää ne. Minä olen Herra."

1. Piet. 1:14-16: "Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte. Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette. Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä."

4. Moos. 15:40: "Kun te näin muistatte kaikki minun käskyni ja täytätte ne, te pysytte Jumalallenne pyhitettyinä."

Hepr. 12:14: "..pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa."

Laitilan kirkkoherra Petri Laitinen kirjoitti Turun Sanomiin 22.12.2017 sivulla 29 seuraavaa: "..Kirjoitin tikkukirjaimilla päiväkirjaani: "Olen yrittänyt tehdä parannuksen, mutta ei ole onnistunut." Jeesus ja usko jäivät pitkiksi aikaa elämästäni pois siksi, että olin ymmärtänyt parannuksen teon väärin. Parannus ei tarkoita itsensä parantelemista, vaan Vapahtajan puoleen kääntymistä..." Tämä opetus kuulostaa todella houkuttelevalta. Minun ei kuulemma tarvitse muuttua ollenkaan, kunhan vain alan rukoilla Jeesusta. Heitän kaiken vastuun omista teoistani Jeesukselle. Tämä on niin helppoa. Sitä se ei ole, vaan todella ovelaa eksytystä! Älkää menkö uskomaan kaiken maailman kirkkoherroja ja teologian maistereita. 

Ihmisen tulee pelastuakseen sekä kääntyä Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) puoleen että tehtävä parannus synneistä (Matt. 7:21-23, Room. 2:12-13, 27, Jaak. 2:14-26). Yeshua (Jeesus) sanoi niin osuvasti, että jos ette noudata raamatunopettajia paremmin Jumalan tahtoa, ette pelastu Taivaaseen (Matt. 5:20). Raamatun opettajat ylistävät ja rukoilevat kyllä koko ajan Jumala, mutta mikseivät he sitten voi pelastua? Parannuksen tekeminen on kääntymistä Jumalan tahdon tekemiseen, mikä on pelastustumisen edellytys.

Matt. 3:8, 10 (1933/38): "Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä... ..Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen."

Room. 12:2: "Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä." 

2. Kor. 5:17 (RK): "Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!"

On myös niitä saarnaajia, jotka kyllä puhuvat, että pitää tehdä parannus synneistään, mutta eivät opeta koko totuutta siitä, mitä Uusi testamentti tarkoittaa synnillä. Saarnaajat saattavat ihan oikein sanoa, ettei saa valehdella eikä tehdä huorin, mutta eivät kerro kaikkea sitä, mikä on syntiä ja mistä pitää tehdä parannus. Puolitotuus on tässä asiassa hyvin vahingollinen, koska silloin kristityt jäävät sellaiseen väärään pelastusvarmuuteen, että he ovat tehneet parannuksen, koska eivät valehtele eivätkä tee huorin. Se ei ole koko totuus. Tässä on siteerattu muutama jae Uudesta testamentista, joissa on tyhjentävästi kerrottu, mikä on syntiä. Tässä on koko totuus, mikä on uuden liiton aikana syntiä ja mistä pitää tehdä parannus.

1. Joh. 3:4: "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista."

Room. 8:7-8: "Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen."

Matt. 5:17-18: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut."

Hepr. 10:28 (1933/38): "Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:"

Matt. 5:19-20 (1933/38): "Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan."

Room. 2:13: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

Voiko Mooseksen lain noudattaminen olla joskus syntiä? Ei voi olla. Evankeliumin mukaan lain noudattaminen ei ole koskaan syntiä, mutta lain rikkominen on.

Room. 7:7, 12: "Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki...   ..Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä."

1. Tim. 1:8, 11: "Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti...   ..Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu."

Monet varttuneemmat ihmiset ovat elämänsä aikana oppineet, ettei aina pidä luottaa siihen, mitä kaikki sanoo. He ovat oppineet tuntemaan tuttavistaan, kuka tekee mitä sanoo, ja kuka sanoo mutta ei tee. Tosiystävät tekevät, mitä sanovat. Niihin tuttaviin ei luoteta, jotka tekevät eri tavalla, mitä sanovat. Taivaan Isä on kiinnostunut aivan samasta asiasta ja tämä asia vaikuttaa siihen, kuka pääsee Taivaaseen.

Joh. 15:12-14: "Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä." 

Raamatussa on vertaus tyhmistä ja viisaista morsiusneidoista. He ovat kaikki uskovia, jotka tunnustavat suullaan uskonsa sanomalla Herra, Herra (Matt. 25:1-13). Tyhmät morsiusneidot eivät jaksa noudattaa Taivaan Isän tahtoa kuin silloin, kun se on kivaa ja helppoa. He ovat vain kiinnostuneita siitä, mitä voisivat saada Jumalalta, mutta eivät ole valmiita mitään antamaan Jumalalle. He ovat hyvin alttiita uskomaan puolitotuuksia, jotten heidän tarvitsisi ponnistella uskonnon kanssa. Tyhmät morsiusneidot eivät pääse Taivaaseen. 

Viisaat morsiusneidot noudattavat Taivaan Isän kaikkia käskyjä myös silloin, kun se on vaikeaa tai jopa silloin, kun heitä vainotaan. He haluavat antaa koko elämänsä Taivaan Isälle ilman ennakkoehtoja ja heidän uskonsa osoittautuu kestäväksi koetteluissa. Koska he ennen kaikkea etsivät Taivasten Valtakuntaa, niin kaikki heille annetaan ja Taivaan portit avataan. 

1. Piet. 1:6-7: "Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa. Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa."

Matt. 6:33: "Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin." 

Paavali antoi esimerkkiä siitä, että sananjulistajan tulee puhua koko totuus. Hänen tehtävä ei ole miellyttää yleisöä, ei kolehdinmaksajia, ei kirkkovaalien äänestäjiä vaan ainoastaan Jumalaa. Kun Johannes Leijonan blogiin kirjoitetaan artikkeleita, niin emme kaipaa keneltäkään lukijoista myönteistä palautetta, vaan ainoastaan myönteistä palautetta Herralta. Me emme kerää keneltäkään rahaa, vaan tämän blogin tarkoituksena on kertoa yleisölle, mikä on pelastuksen tie. Me kerromme sen, miten asiat on alunperin kirjoitettu ja tarkoitettu Raamatussa. Me olemme hylänneet kaikkien kirkkokuntien itse laatimat perinteet ja opit, jotka poikkeavat Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) opetuksesta ja omasta esimerkistä. Me pitäydymme vain siinä, mitä Jumalan Sana opettaa ja mitä Pyhä Henki Jumalan Sanan mukaisesti meille ilmoittaa. Pyhä Henki ei koskaan kumoa Raamattua. Jos joku henki sellaista tekisi tekeytyen millaiseksi hengeksi tahansa, niin se ei ole silloin Pyhä Henki.

1. Tess. 2:3-7: "Meidän saarnamme ei ole peräisin harha-ajatuksista, ei epäpuhtaasta mielestä eikä vilpillisistä aikeista. Koska Jumala on katsonut meidät kelvollisiksi julistamaan evankeliumia, me emme puhuessamme pyri olemaan mieliksi ihmisille vaan Jumalalle, joka tutkii sydämemme. Emme ole koskaan puhuneet mielistelevin sanoin, sen te tiedätte; emme ole salaa ajaneet omia etujamme, siitä Jumala on todistajamme. Emme ole yrittäneet saada kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta, vaikka Kristuksen apostoleina olisimme voineet vaatia itsellemme arvonantoa."

Kun papilta kysyy, mitä tarkoittaa, että joutuu helvettiin, saa usein vastaukseksi, että se on iankaikkista eroa Kristuksesta. Kuulija voi eksyä luulemaan, ettei synnin tekemisestä seuraa erityistä rangaistusta. Papin vastaus on puolitotuus, joka salaa olennaisen. Helvetti ei ole vain eroa Kristuksesta, vaan on myös ikuista kärsimystä tulessa.

Matt. 22:13: "Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: 'Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita."

Luuk. 16:24, 28: "Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.'..    ..Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan."

Ilm. 14:10-11: "..joutuu yhtä lailla juomaan Jumalan vihan viiniä, joka laimentamattomana on kaadettu Jumalan vihan maljaan. Häntä kidutetaan tulessa ja rikin katkussa pyhien enkelien ja Karitsan edessä. Tulesta, joka ihmisiä kiduttaa, nousee savu aina ja ikuisesti. Heillä ei ole päivän, ei yön lepoa.."

Jes. 66:24: "Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu."

Raamattu leviää kansan keskuudessa, mutta puolitotuutta saarnaavat tekevät vastarintaa

Vasta viimeisten vuosisatojen aikana on Raamattu tullut jokaisen suomalaisen saataville. Jeesuksen aikana kansa kokoontui jokainen lauantai (sapatti) synagogaan, kuten oli tapana myös Jeesuksella ja Paavalilla. Synagogassa oli kirjoituskääröt Raamatusta, joita luettiin kansalle. Tämä oli ainoa tapa oppia tuntemaan Jumalaa, koska kansalla ei ollut kirjoja ja kansa kokoontuikin synagogiin kuulemaan Pyhien Kirjoitusten lukemista. 

Ongelmaksi tuli ne raamatunopettajat, jotka lähtivät omavaltaisesti selittelemään Raamattua ja jopa laatimaan sellaisia tulkintaohjeita, joilla he kumosivat Raamattua (Talmud, kirkkojen katekismukset, tunnustuskirjat jne.). Puolitotuuksia on kiva keksiä, kiva saarnata ja kiva kuunnella. Jos uskonnon harjoittaminen perustuu puolitotuuksiin, niin silloin oppii tuntemaan sellaisen Jumalan, jota ei ole Raamatussa. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) kumosi ihmisten laatimat perinnäissäännöt, koska niillä oli kumottu Jumalan Sanaa.

Mark. 7:8-9: "Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä." Ja hän jatkoi: "Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne."

On mielenkiintoista huomata, että perinnäissääntöä tarkoittavan kreikankielisen sanan 'paradosis' lukuarvo on 666, mikä on myös antikristuksen nimen lukuarvo (vert. Ilm 13:18). Sana antikristus tarkoittaa Kristuksen sijaista tai Kristuksen vastustajaa. Kaikki voimat, jotka pyrkivät muuttamaan Jumala käskyjä ovat antikristuksesta, mistä Danielin kirja kertoo:

Vanhankirkon parkkip. 28.8.2016

Dan. 7:25: "Uhmaten hän puhuu Korkeinta vastaan, tuhoaa Korkeimman pyhiä ja pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain..."

Vasemmalla on valokuva Helsingin Vanhankirkon henkilökunnan parkkipaikasta. Sininen auto kuuluu seurakunnan papille ja valkoinen auto rek.nro -666 kuuluu kirkossa esiintyneelle miehelle. On kovin outoa, että luterilaisen kirkon tilaisuuksissa aktiivisesti esiintyvä mies on valinnut leasing-autonsa rekisterinumeroksi 666. Jos hän olisi saanut sattumalta pedon luvun autoonsa rekisterinumeroon, niin tässä poikkeustapauksessa se olisi ollut helppo vaihtaa ilman suuria kuluja. Näyttää ilmeiseltä, että tämä "valekristitty" haluaa nimenomaan ajaa 666-autollaan eikä häpeä parkkeerata sitä pappien parkkipaikalle. 

Samaa on hengellisissä piireissä ihmetelty Patmos ry:n johtajasta Leo Melleristä, jonka käytössä oli yhdistyksen omistama Dodge Aspen -merkkinen auto, jonka rekisterinumero oli NX-666. Hän ajoi autoa useita vuosia ilman suomalaista ajokorttia ja nosti korvauksia sekä oman auton käytöstä että vapaasta autoedusta. (IL 14.4.2017). Meller sai vuonna 1986 yhden vuoden ja 10 kuukauden ja 20 päivän vankeustuomion vero-, kirjanpito- ja rahankeräysrikoksista (Helsingin käräjäoikeuden päätös 16.4.1986: diaarinumero R 84/3697). Hovioikeus tosin lievensi tuomiota ja muutti sen ehdolliseksi.

Pitäjänmäen seurakunnassa on piru

Vasemmalla on valokuva 'Koko perheen vappu 2017' -tapahtumasta (???), jossa oli seurakuntien esittelyteltta. Pitäjänmäen seurakunta oli lähettänyt paikalle seurakuntansa pirun, joka poseerasi punaisen atraimensa kanssa kirkkoherra Arto Antturin vieressä.

Kirkkoherra mainosti seurakuntaansa jakamalla yleisölle liikelahjaksi golf-palloja, joita on kuvan vasemmassa alalaidassa olevassa korissa. Golf-palloihin on printattu seurakunnan nimi ja risti, jota voi lyödä mailalla miten haluaa. Seurakunta mainosti enemmän alueellaan olevaa Talin golf-kenttää kuin evankeliumia. Kirkollisverorahat menevät Pitäjänmäessä pirun kirstuun. 

Ajatelkaa, jos uskovat olisivat vain sen varassa, mitä korvasyyhyyn opettavat papit puhuvat pelastuksesta. Voisiko kukaan pelastua Taivaaseen? Raamattu säätää vääristelystä raamatunopettajille tuomion. He ovat estäneet opetuslapsiaan pelastumasta ja eivät itsekään pelastu. Raamatunopettajien (lainopettajien) vastuu on suuri.

Matt. 12:13, 15: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät...   .. Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te kierrätte maat ja meret hankkiaksenne edes yhden käännynnäisen, ja kun siinä onnistutte, teette hänestä helvetin oman, kahta vertaa pahemman kuin itse olette."

Seurakunnan maksama liikelahja

Puolitotuudet voi tunnistaa, kun opiskelee ahkerasti Raamattua. Raamattua hyvin osaava huomaa puolitotuudet. Yeshua HaMashiach näytti meille esimerkkiä siitä, että hän opiskeli Pyhiä Kirjoituksia niin paljon, että juutalaiset lainopettajat olivat Hänen taidoistaan hämmästyneitä (Luuk. 2:46-47). Kun kuuntelemme raamatunopettajia, niin meidän on syytä koetella kuulemamme ja pitää vain se, mikä on hyvää.

1. Tess. 5:21-22: "Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta."

Jos kuulija on valmis hyväksymään Raamatusta kaikki Sanat, Pyhä Henki opettaa Jumalaa kokosydämisesti etsivän tuntemaan koko totuuden. Jos kuulia asettaa kuulemalleen opetukselle omien mielihalujensa mukaisia ehtoja, niin oppiminen on valikoivaa ja kuulija lankeaa seuraamaan harhaoppeja.

Luterilainen herätysjärjestö lankesi puolitotuuksiin

Luterilaisen herätysjärjestön Raamattupiirissä käsiteltiin Paavalin kirjettä galatialaisille. Yleisö kommentoi, että kirje on vaikea ja sitä on helppo vääristellä. Piirissä opetti myös kaksi teologisen tiedekunnan toisen vuoden ylioppilasta. Heiltä kysyttiin seuraavaa: "Jos joku noudattaa lakia ja ei usko Jeesukseen, niin hän ei pelastu. Mutta jos joku sanoo uskovansa Jeesukseen, mutta rikkoo koko ajan lakia vastaan, niin pelastuuko hän taivaaseen?". Pappisopiskelija meni mietteliääksi. Hän siteerasi Mark. 16:16, että se joka uskoo ja kastetaan pelastuu sekä selitti, ettei lain noudattamisella ole pelastuksen kannalta merkitystä. 

Mark. 16:16 (1933/38): "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."

Yleisöstä tuli vastaväite, ettei asia mene näin, koska Raamatun mukaan ei ole uskoa, jos ei ole uskon mukaisia tekoja. Uskominen ei ole  pelkästään usko Jeesukseen, vaan Jeesuksen uskomista. Kommentoija sanoi, että pappisopiskelija voi etsiä kohdan Raamatusta, mutta toinen yleisöstä kertoi, että se on Jaakobin kirjeessä. Lopuksi opiskelijan kanssa keskusteltiin, mutta hän nauroi sille, että pelastuminen vaatii uskon mukaisia tekoja.

Hepr. 11:8: "Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa."

Yeshua (Jeesus) nimenomaan sanoi, ettei Hän päästä Taivaaseen niitä uskovia (sanovat Herra, Herra), jotka rikkovat lakia vastaan. Tämä ei tarkoita sitä, että tekemällä lain tekoja voisi hyvittää synnit ja ansaita itse pelastuksensa, vaan se tarkoittaa sitä, että rikkomalla lakia vastaan voi uskovakin menettää pelastuksensa. Uuden testamentin Heprealaiskirje toteaa, että Jumalan Poika vihaa lain rikkomista. Pelastus tulee armosta, mutta sen saamiseen on ehtoja. Nämä jakeet ovat Jumalan Sanaa, jotka tulee ottaa todesta.

Matt. 19:16-19: "Eräs mies tuli kysymään Jeesukselta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?" Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sinä minulta hyvästä kyselet? On vain yksi, joka on hyvä. Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä." "Mitä käskyjä?" mies kysyi. "Näitä", vastasi Jeesus, "älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

Matt. 7:23 (1933/38): "...menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."

Hepr. 1:8-9 (1933/38): "..mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta..."

Kun tarkastellaan nuoren pappisopiskelijan vastauksia, niin opetus korvasyyhyyn tulee selvästi esille. Hän antaa puutteellisen kuva pelastuksesta siten, että kuulija eksyy tielle kadotukseen. Hänen virhe oli opettaa, että Raamattu tarkoittaa uskomisella pelkkää uskoa Jeesuksen olemassaoloon, mikä on puolitotuus. Opetus ei ottanut huomioon Jumalan Sanaa kattavasti, joten opiskelija esitti uskon sisällöstä väärää tietoa.

Kun haluamme vastauksia siihen, mitä Raamattu tarkoittaa uskomisella, niin vastaus tulee etsiä Raamatusta. Jos ei ole uskon mukaisia tekoja, niin usko on kuollut. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala hyväksyy pelastavaksi uskoksi vain sellaisen, joka näkyy uskon mukaisina tekoina, koska muuten ei ole uskoa. Usko ilman tekoja ei pelasta ketään Taivaaseen. Lain teot eivät ole ristiriidassa uskon kanssa. Tekemällä laintekoja todistaa uskonsa, kunhan vaan tunnustaa samalla Kristuksen.

Jaak. 2:14, 18, 26: "Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä...   ..Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani...   ..Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja."

Riittääkö Jumalan armo kaikille siitä huolimatta, mitä he tekevät?

Pöydälle nousi nykyluterilaisuuden keskeinen oppi, ettei teoilla ole merkitystä ja aina saa armoa. Yleisöstä kommentoitiin, että pelastus edellyttää Jeesuksen tottelemista, koska Jeesus pelasti Golgatalla vain ne, jotka ovat tottelevat Jeesusta. Usko Jeesukseen ei ole uskoa vain Jeesuksen olemassaoloon, vaan tulee totella Jeesusta eli uskoa Jeesusta. Läsnä oleva luterilainen papisto oli selvästi vaivautunut. He halusivat antaa ymmärtää, ettei Jeesuksen totteleminen ole niin tärkeää.

Uskonsa tunnustanut saa syntinsä anteeksi, kun hän tunnustaa syntinsä, tekee parannuksen ja pyytää kastetta syntien anteeksisaamiseksi Yeshua HaMashiachin nimessä (Jeesuksen Kristuksen). 

Apt. 2:38 (1933/38): "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."

Joh. 3:3, 5-7: "Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa...    ..Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.'"

Uskoon tulon jälkeen Jumala edellyttää hengellistä kasvua, jolloin synnin tekeminen vähenee päivä päivältä, kun uskovainen oppii entistä paremmin Raamatun Sanaa. Mikäli uskova ei halua muuttua, niin hän ei synny ylhäältä uudestaan eikä pelastu.

Tit. 2:11-12: "Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa..."

Eräs uskovainen mies kävi ahkerasti nuorisomessussa helluntaikirkossa. Hän on kertonut, että nuorena hän pystyi varastamaan vanhemmilta rahaa tuntematta mitään syyllisyyttä. Uskonveljet kuvittelivat, että hän olisi tehnyt parannuksen synnistä. Mies näki kirkossa arvokkaan takin, jossa oli lompakko taskussa, jotka omisti kirkossa puheen pitänyt vierailija. Mies tutki takkia ja varasti sen, mutta eräät näkivät varkauden. Kun mieheltä kysyttiin varastiko hän takin ja lompakon, niin hän kiisti tehneensä niin. Toisin sanoen, hän valehteli uskonveljille. Näin ei voi uskova elää. Jos lisäksi ei tunnusta syntejään edes kiinni jäätyään, niin ei saa syntejään anteeksi. Teko pilkkaa Jumalan armoa. Tämä mies ei ole syntynyt ylhäältä uudestaan, vaikka hän käy säännöllisesti kirkossa ja osaa erittäin hyvin Raamatun Sanan. Hänessä ei ole tapahtunut sellaista muutosta, että syntinen elämä olisi kuollut hänestä pois.

Sananl. 28:13: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon."

1. Joh. 1:9: "Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."

Luterilaisen herätysjärjestön paikallisen toimipisteen johtava pappi osallistui Raamattupiirin keskusteluun kahvitauolla ja korosti, että pelastuksen saa aina armosta. Hänen mielestä tekojen vaatiminen kuulostaa lakihenkiseltä harhaopilta, koska hänen mielestä sellainen tarkoittaa, että lain teoilla pelastutaan. Itse asiassa kukaan ei edes väittänyt, että lain teoilla voisi pelastua. On totta, ettei pelastusta voi perustaa yksin lain teoille vaan uskolle, mutta Raamatun mukaan ei ole myöskään uskoa, jos ei ole lain tekoja (Jaak. 2:14-26; Room. 2:12-13, 3:31). Maallikko esitti miespapille vastaväitteen, että Jeesus itse opetti, ettei kaikki ne, jotka tunnustavat uskonsa Jeesukseen pelastu Taivaaseen, vaan ainoastaan ne, jotka tekevät Taivaan Isän tahdon. Sen lisäksi mainittiin, kun Jeesukselta kysyttiin, että mitä pitää tehdä, että saisi iankaikkisen elämän, niin Jeesus vastasi ensimmäiseksi, että noudata käskyjä. Pappi ei halunnut taipua uskomaan, että pitäisi tehdä lain tekoja ja yleisö oli sitä mieltä, ettei lakia vastaan voi rikkoa. Nyt oli pattitilanne.

Miespappi kertoi, että he auttavat kyproslaisia ihmiskaupan uhreja, jotka harjoittavat prostituutiota. Osa heistä on tullut uskoon ja lopettanut syntisen ammattinsa. Kuitenkin heidän uskonsa ei ole kestänyt ja he ovat palanneet takaisin ammattiinsa. Maallikko neuvoi pappia, että hänen tulee saarnata heille, jos uskoon tullut palaa takaisin harjoittamaan prostituutiota, niin hän menettää pelastuksensa. Miespappi ei hyväksynyt tätä, vaan totesi, että Jeesuksen armo riittää heillekin. He ovat niin rikkinäisiä ihmisiä, etteivät he pysty pysymään erossa prostituutiosta ja rikkinäisyys kuulemma oikeuttaisi tekemään kuoleman syntiä. Maallikko totesi, että papin tulee varoittaa heitä pelastuksensa menettämisestä, koska Raamatun mukaan Taivasten Valtakuntaa ei peri epäsiivelliset haureuden harjoittajat eikä homoparisuhteessa elävät.

1. Kor. 6:9: "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet,"

Jokainen Raamatun Sana on tarkoitettu nuhteeksi ja opetukseksi (2. Tim. 3:16). Tuomarien kirjassa on opettavainen kertomus siitä, mitä Jumala vaatii ihmisiltä, jotta Hän pelastaisi heidät (Tuom. 10-12). Israelin kansa oli langennut syntiin ja hylännyt oman Jumalansa. Jumala lähetti siidonilaiset, amalekilaiset ja maaonilaiset sortamaan Israelin kansaa. Kansa huusi avuksi Israelin Jumalaa, joka pelasti kansansa. Israelin kansa ei tehnyt pelastumisenkaan jälkeen parannusta, vaan he jatkoivat väärien jumalia palvomista ja muiden syntien tekemistä. Jumala lähetti uudestaan vieraat kansat sotaan Israelia vastaan. Kansa katui syntejään ja huusi uudelleen Israelin Jumalaa avuksi. Tällä kertaa Jumala ei suostunut pelastamaan Israelin kansaa, vaikka he katuivat ja turvautuivat omaan Jumalaansa. Israel joutui ahdinkoon, mutta tällä kertaa he lopettivat väärien jumalien palvomisen, muiden syntien tekemisen ja alkoivat palvelemaan Israelin Jumalaa. He osoittivat teoillaan, että olivat tehneet parannuksen. Sen jälkeen Jumala ei voinut katsoa enää kansansa kärsimystä. Jumala pelasti Israelin kansa antamalla tuomari Jeftan johtaa Israelin armeijan voittoon vihollisista.

Tuom. 10:10-16: "Silloin israelilaiset huusivat Herraa avukseen ja sanoivat: "Me olemme tehneet syntiä sinua vastaan, olemme hylänneet Jumalamme ja palvelleet baaleja." Herra vastasi israelilaisille: "Kun egyptiläiset, amorilaiset, ammonilaiset, filistealaiset, foinikialaiset, amalekilaiset ja maonilaiset sortivat teitä ja te huusitte minua avuksenne, minä pelastin teidät heidän käsistään. Mutta te hylkäsitte minut ja ryhdyitte palvelemaan muita jumalia. Siksi minä en enää pelasta teitä. Menkää huutamaan avuksenne niitä jumalia, jotka olette valinneet. Ne saavat pelastaa teidät, kun olette hädässä." Israelilaiset sanoivat Herralle: "Me olemme tehneet syntiä. Tee meille niin kuin hyväksi katsot, kunhan tämän kerran pelastat meidät." Israelilaiset luopuivat vieraista jumalistaan ja palvelivat jälleen Herraa. Silloin Herra ei enää voinut katsella israelilaisten kärsimystä."

Tämä kertomus opettaa, että katumuksen tulee olla aitoa. Sen tulee johtaa muutokseen käyttäytymisessä, niin että synnin tekeminen loppuu. Vasta sen jälkeen Herra armahtaa. Jos joku huutaa Herraa avuksi, niin hänen tulee olla valmis toimimaan Jumalan tahdon mukaiseksi, jotta voisi toivoa pelastusta.

Pappi joutuu vastuuseen Herran edessä puhumistaan puolitotuuksista

Pappi tekee huonoa hedelmää, jos hän ei varoita kuolemansynnistä. Jumala laittaa papin vastuuseen siitä, ettei hän varoittanut prostituoituja kadotustuomiosta ja pappi saa päälleen syyllisyyden heidän synneistä. Puolitotuuksien saarnaamisella ei tee muuta kuin vahinkoa.

Mal. 2:7: "Papin suun tulee jakaa tietoa, hänen huuliltaan odotetaan opetusta. Hän on Herran Sebaotin sanansaattaja."

Hes. 44:23-24: "Pappien tulee opettaa kansalle, mikä on pyhää, mikä ei, ja opastaa sitä erottamaan saastainen ja puhdas. Oikeudessa heidän tulee ratkaista riita-asiat, ja heidän on tuomittava minun lakieni mukaan. Heidän kuuluu huolehtia siitä, että kaikki minun juhlani vietetään minun lakieni ja säädösteni mukaan, ja heidän tulee pitää minun sapattini kunniassa."

Hes. 33:8-9: "...Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen elämänmenostaan, hän kuolee syntiensä tähden -- ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen vaelluksestaan ja kehotat häntä kääntymään tieltään eikä hän silti käänny, hän kyllä kuolee syntiensä tähden mutta sinä pelastat elämäsi."

Papin opetus perustui vain osaan Raamatusta ja he kielsivät toisen osan Raamatusta. He yrittivät taas antaa sellaista kuvaa, ettei Jumala vaadi mitään uskovilta, jolloin puhe oli yleisön mielistelyä ja opetusta korvasyyhyyn. Raamattu kertoo, onko Golgatan uhrin saamiselle ehtoja. Kyllä on. Golgatan sovituksen saa hyväkseen vain ne uskovat, jotka tottelevat Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta). Nämä jakeet ovat voimassa edelleen ja niitä sovelletaan viimeisellä tuomiolla täsmällisesti. Ne papit, jotka tuomitaan helvettiin, voivat vain syyttää itseään siitä, etteivät ottaneet tosissaan Raamattua.

Kirjaoppineilta papeilta puuttui selvästi Jumalan pelkoa, koska heillä ei näyttänyt olevan itsekritiikkiä omiin sanomisiinsa. Heidän itseluottamuksensa oli liian korkealla, kun luulevat voivansa määritellä itse, miten Raamattua pitäisi "tulkita". Ei mustaa väriä voi tulkita valkoiseksi. Kyse on siitä haluavatko papit noudattaa Jumalan käskyjä vai ei.

Raamattupiirissä käsiteltiin myös Luukaan evankeliumia. Miespapin vaimo oli töissä myös samassa toimipisteessä. Naispappi ei oikein jaksanut uskoa, että Jeesus olisi ennustanut temppelin tuhoutumisen, koska kuka sellaista ennustusta tekisi (Luuk. 19:41-44). Hän ei halunnut uskoa, että Jumala voisi tuomita kirkon ja papiston. Hän arveli, että tämä kohta olisi lisätty myöhemmin Raamattuun temppelin tuhoutumisen aikoihin, mikä on tavallinen tapa väärentää Raamattua teologisessa tiedekunnassa. Naispappi oli mennyt uskomaan valheen, jotta se antaisi oikeuden olla hyväksymättä Raamattua. Yleisö ei oikein hyväksynyt kommenttia, koska Raamattu on Pyhän Hengen innoituksesta syntynyt kirja, jossa kaikki Sanat ovat totta. Pyhällä Hengellä ei ole vaikeuksia tarvittaessa määrätä tuomiota temppelille. Raamatussa kerrotaan, että tuomio alkaa Jumalan huoneesta eli kirkosta, joten kyllä Jeesuksella oli mahdollisuus julistaa tuomio on temppelille. Olihan Jumala varoittanut kuningas Salomon kautta, että Jumala hylkää temppelin ja siitä tulee rauniokasa, jos Israelin kansa hylkää Jumalansa.

1. Piet. 4:17: "On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta." 

Mark. 13:1-2: "Kun Jeesus oli lähdössä temppelistä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan: "Opettaja, katso! Mitkä kivet, mikä rakennus!" Jeesus vastasi: "Katso nyt näitä mahtavia rakennuksia. Kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle."

1. Kun. 9:7-9: "...Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki. Tästä temppelistä tulee sellainen rauniokasa, että jokainen ohikulkija tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?' Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'"

Martti Luther ei hyväksynyt Jaakobin kirjettä, joka on Raamatussa

Jotkut kristityt, mm. Martti Luther ovat nähneet ristiriidan Paavalin ja Jaakobin kirjoituksissa. Jaakob korosti, että pelastumiseen vaikuttaa myös ihmisen teot. Paavali korosti sitä, mihin ihmiset uskoivat. Ilmeinen ristiriita syntyy mielessä, jos ei tunne Raamatun kirjoitusten alkuperäistä tarkoitusta ja niitä olosuhteita, mitä varten kirjeet oli kirjoitettu. Jaakob nuhteli niitä, jotka ajattelivat, että kunhan vain uskoi Jeesukseen, ei ollut väliä miten eli. Paavali ojensi niitä, jotka ajattelivat, että jos noudatti Mooseksen lakia, oli aivan sama mihin uskoi.

Jaak. 2:20-24: "Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön? Eikö meidän isämme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi. Ja niin täyttyi Raamatun sana: "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi", ja hän sai nimen Jumalan ystävä. Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella."

Paavalin ja Jaakobin kirjoitukset eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa, vaan täydentävät toisiaan. Jos ottaa vain toisen näkökulman ja yleistää sen koskemaan niitäkin tilanteita, mitä Raamattu ei tarkoita, syntyy puolitotuus, joka on iso valhe.

Luterilaisen kirkon oppi armosta on syntynyt poissulkemalla useita kohtia Raamatusta ja sen takia kirkon oppi antaa väärän kuvan Jumalan tahdosta. Martti Lutherin oppien takia luterilaisen kirkon papit vierastavat uskon mukaisia tekoja. He ovat halunneet uskoa enemmän Lutheria kuin Jumalan Sanaa ja siten nielaisseet ovelan puolitotuuden ja valheen. 

Luther oli kyllästynyt roomalaiskatolisen kirkon harhaoppiin anemaksuista syntien anteeksisaamiseksi. Wittenbergin yliopiston teologian professori Martti Luther meni toiseen ääripäähän yksin armosta (sola fide) -opillaan, ettei Jumala vaadi mitään armahtaakseen syntisen. Luther näki ihmisen pelkästään lahjansaajana suhteessa Jeesukseen.

Luther huomasi, ettei yksin armosta (sola fide) -oppi toimi, koska monet Raamatun kirjat opettavat toisin. Luther yritti ratkaista ongelman poistamalla Raamatusta Jaakobin kirjeen, Juudaksen kirjeen, Heprealaiskirjeen ja Ilmestyskirjan. Lutherin kannattajat eivät onneksi suostuneet tähän, joten Luther siirsi ne Raamatun liitteeksi järjestyksessä viimeiseksi. Lutherin oppeihin jäi kuitenkin mainittujen Raamatun kirjojen kieltäminen osittain tai kokonaan. Evankelis-luterilainen oppi on puolitotuus, joka antaa pelastuksen edellytyksistä niin väärän kuvan, ettei niitä noudattamalla voi pelastua. Martti Luther epäonnistui roomalaiskatolisen kirkon uskon puhdistamisessa.

Martti Luther arvostelee Raamattua edesvastuuttomasti kirjoittamalla Jaakobin kirjeestä seuraavaa: "Meidän tulisi heittää Jaakobin kirje ulos tästä koulusta (Wittenbergistä), sillä siitä ei ole paljon mihinkään. Siinä ei ole tavuakaan Kristuksesta. Se ei kertaakaan mainitse Kristusta, paitsi alussa. Uskon, että sen kirjoitti joku juutalainen, joka todennäköisesti kuuli kristityistä mutta ei koskaan tavannut yhtään. Kun hän kuuli, että kristityt painottavat suuresti uskoa Kristukseen, hän ajatteli: ’Hetki pieni! Vastustan heitä ja kehotan pelkkiin tekoihin.’ Näin hän teki...    ..Hän esittää vertauksen: ’Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.’Voi Maria, Jumalan äiti! Mikä kauhea vertaus!” (LW 54, 424-425) ”Lyhyesti sanottuna, Jaakob halusi varoittaa niistä, jotka luottivat uskoon ilman tekoja, mutta hän ei ollut tehtävän veroinen...   ..Siksi en voi sisällyttää häntä pääkirjojen joukkoon.” (LW 35, 397) “Pyhän Jaakobin kirje on tosiasiassa todella vähäarvoinen kirje...   ..sillä siinä ei ole mitään evankeliumin luontoista.” (LW 35, 362)"

Lutherin harhaoppisuus ja suoranainen pahuus tulee selvästi esille hänen kirjeessä Melanchthonille, jossa hän kirjoittaa: "Jumala ei pelasta ihmisiä, jotka vain kuvittelevat olevansa syntisiä. Ole syntinen ja tee rohkeasti syntiä...   ..Mutta mikään synti ei erota meitä Karitsasta, ei vaikka tekisimme aviorikoksen ja murhan tuhannesti päivässä." (Letter to Philipp Melanchthon, August 1, 1521, LW 48:282) Tee rohkeasti syntiä, on täysin Raamatun vastainen opetus (1. Joh. 3:9-10). Raamattu opettaa selvästi, ettei ole uhria syntiemme sovitukseksi, jos teemme teemme tahallaan vakavia syntejä uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Se on Yeshuan Golgatan sovintoveren halventamista (1. Joh. 3:4, 1 Piet. 1:14-19, 1. Kor. 6:9-10). On käsittämätöntä, miten kritiikittömästi papisto uskoo Lutheriin ja vielä lainaavat hänen kirjoituksiaan saarnatessaan seurakunnalle. Pappi ei siedä kuulla totuutta Jumalan Sanasta, mutta sen sijaan mielellään hyväksyy Lutherin kirjoitukset, joita mm. natsi-Saksa käytti hyväkseen holokaustissa.

1. Joh. 3:9-10: "Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta. Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään."

Protestanttiset liikkeet innoittivat saksalaiset talonpojat kapinaan vuosina 1524-1525, mikä kukistettiin verisesti. Aluksi Luther oli kapinoivien talonpoikien takana, mutta kääntyi heitä vastaan, kun hän huomasi millaiseen kaaoksen oli protestanttiset ajatukset johtaneet kirkossa ja muuallakin yhteiskunnassa. Protestanttisiksi kääntyneet munkit rikkoivat lupauksensa ja talonpojat jättivät veronsa maksamatta. Lutherin ajatukset vapaudesta ja rauhasta johtivatkin ihmisten pakenemiseen vastuusta sekä holtittomaan elämään.

Luther alkoi muuttamaan käsityksiään opeistaan, mutta maito oli jo kaatunut maahan. Lutherin oppilas Johann Agricola oli saanut aiheen ymmärtää Lutherin opetusta siten, ettei pakanakristittyjen tarvitse noudattaa lakia ollenkaan. Agricolan mukaan lakia ei tarvittaisi uskonnon harjoittamisessa ollenkaan, mikä on selvästi Jeesuksen opetuksen vastaista (Matt. 5:17-20, Room. 2:27, 3:31). Agricolan ajatukset houkuttelivat niitä, jotka eivät halua noudattaa mitään toisten heille asettamia sääntöjä. Luterilaiset kirkot ovat omaksuneet laajasti tämän antinominalistisen harhaopin.

Martti Luther ryhtyi vastustamaan antinominalismia (Agricolan ajatuksia) vuonna 1539 kirjassaan 'Konsiileista ja kirkosta' ja puolusti lakia seuraavin sanoin: 

"Sillä hylättyään kymmenen käskyä, joiden (merkitystä) he eivät ymmärrä, nuo sama (antinomilaiset) sen sijaan saarnaavat paljon Kristuksen armosta. (Näin) he kuitenkin vahvistavat ja lohduttavat niitä, joka pysyvät synneissään. (Antinomialisten mukaan) näiden ei tarvitse pelätä eikä kauhistua syntejä, sillä Kristus on ottanut pois kaikki ne. Ja kuitenkin he näkevät ja sallivat ihmisten elää julkisissa synneissä edes yrittämättä uudistaa tai parantaa elämäänsä. Tämä osoittaa selvästi, että he tosiaan eivät ymmärrä oikein myöskään uskoa ja Kristusta, vaan tekevät ne tyhjiksi juuri saarnaamalla niistä...

..Samoin tekevät nyt minun antinomilaisetkin, jotka saarnaavat hyvin hienostuneesti ja - muuta en voi heistä uskoa - aivan tosissaan Kristuksen armoa, syntien anteeksisaamista ja kaikkea muuta, mitä lunastusta koskevasta uskonkohdasta on puhuttava. Mutta aivan kuin paholaisesta he välttävät tätä (siitä johtuvaa) seurausta: että heidän pitäisi puhua ihmisille kolmannesta uskonkohdasta, pyhityksestä eli uudesta elämästä Kristuksessa. Sillä heidän mielestä ei pidä pelotella eikä masentaa, vaan (heille) on aina saarnattava lohdullisesti armosta ja syntien anteeksisaamisesta Kristuksessa..." (Kaarlo Affman, Mitä on luterilaisuus, 2009, s. 79-80).

Martti Luther alkoi ymmärtää, että jos Raamattua saarnaa yksipuolisesti eikä puhu ihmisen velvollisuudesta noudattaa Jumalan tahtoa, se johdattaa kuulijat eroon Kristuksesta ja Hänen armostaan.

Luterilaiset papit eivät viitsi vaatia parannuksen tekoa seurakunnaltaan

Luterilaiset papit vieroksuvat hyvin usein velvollisuutta tehdä parannus synneistä. He eivät sellaista halua saarnata eivätkä itse halua muuttua. Papit muistuttavat, että kaikki ovat syntiä tehneet ja suorastaan estävät seurakuntalaisia tekemästä parannuksen huomauttamalla, kuka teistä luulee olevansa synnitön. He siteeraavat väitteensä tueksi Roomalaiskirjettä:

Room. 3:22-24: "Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi."

Papit puhuvat parannuksen teosta ikään kuin, se olisi joku mahdottomuus, johon ei kukaan pysty vähäisessäkään määrin. Heidän puheensa on ikään kuin, älkää nyt vain tehkö parannusta, niin ei niidenkään tarvitse tehdä parannusta, jotka eivät halua tehdä. Yritetään vain kaikki sopia kaikki samaan joukkoon. Tämä on opettamista korvasyyhyyn, joka tekee todella huonoa hedelmää. Se on puolitotuus, koska jokainen pystyy vähentämään synnin tekemistä merkittävästi.

Raamatussa on useita esimerkkejä siitä, että ennen syntiä tehnyt on pystynyt tekemään parannuksen. Paavali oli pilkkaaja, väkivallan tekijä ja kristittyjen vainoaja ja hän teki parannuksen. Paavali ei olisi pelastunut, jos Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) ei olisi häntä armahtanut. Paavali sai vanhat synnit anteeksi, koska hän lopetti synnin tekemisen uskossa Yeshua HaMashiachiin.

1. Tim. 1:12-16 (RK): "Minä kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa, minut, entisen pilkkaajan, vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minut armahdettiin, koska epäuskossani en tiennyt, mitä tein.  

Meidän Herramme armo on ollut ylenpalttinen vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Tämä sana on varma ja täysin vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin. Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus minussa ennen muita osoittaisi kaiken kärsivällisyytensä, esikuvaksi niille, jotka vastedes uskovat häneen ja saavat iankaikkisen elämän."

Kääntymyksen jälkeen Paavali oli kuin uusi mies ja hän ei enää syntiä tehnyt (Apt. 25:7-8, 28:17-21). Hän pysyi uskollisena Yeshua HaMashiachille (Jeesukselle Kristukselle) silloinkin, kun häntä syytettiin aiheettomasti roomalaisessa oikeudessa. Raamattu kertoo, että Paavali ei rikkonut uuden liiton aikana lakia vastaan. Job osasi myös elää nuhteettomasti.

Apt. 25:7-8 (1933/38): "Ja kun hän oli saapunut, asettuivat ne juutalaiset, jotka olivat tulleet Jerusalemista, hänen ympärilleen ja tekivät useita ja raskaita syytöksiä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet näyttämään toteen; sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: "Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan."

Job. 1:1 (1933/38): "Uusin maassa oli mies, jonka nimi oli Job. Tämä mies oli nuhteeton ja rehellinen, pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa."

Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) ei kuollut ristillä sen takia, että voisimme jatkaa syntien tekemistä vaan sen takia, että ne jotka haluavat päästä eroon synnin tekemisestä, saisivat uuden puhtaan alun elämäänsä, jossa vanhat synnit on annettu anteeksi. Tämä on vapautumista synnin orjuudesta. On mahdollista luopua synnin tekemisestä, kun päivä päivältä parantaa tekemistään. Jumala edellyttää, että me kadumme tekemiä virheitämme ja otamme niistä opiksi. Jumala antaa anteeksi, jos katumus on aitoa ja sen jälkeen ei enää tahallaan tee samaa syntiä.

Hepr. 5:8-9: "Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia." 

Jumala asetti Johannes Kastajan sanansaattajan tehtävään, jossa hänellä oli valtuus vaatia parannuksen tekoa jopa papeilta ja kuninkailta. Johannes Kastaja näytti esimerkkiä siitä, että kansalta tulee vaatia parannuksen tekoa ehtona pelastumiselle. Kovista sanoista huolimatta hän oli suosittu kansan keskuudessa, joka piti häntä profeettana, mutta papisto ei taipunut uskomaan totuudellista puhetta:

Matt. 3:4-10: "Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista, joka puolelta Juudeaa ja kaikkialta Jordanin ympäristöstä. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.  

Mutta kun Johannes näki, että hänen kasteelleen oli tulossa myös monia fariseuksia ja saddukeuksia, hän sanoi heille: "Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan? Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy! Älkää luulko, että voitte ajatella: 'Olemmehan me Abrahamin lapsia.' Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä. Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen."

Aiheesta lisää artikkelissa: "Pappi ei tunnustanut syntejään, mutta maallikko tunnusti ja sai ne anteeksi".

Lain teot ovat vaikea asia kaikille kristityille kirkoille

Kristityissä kirkoissa on ongelmana, että Paavalin opetuksia vääristellään korvasyyhyyn. Tätä ei tapahdu ainoastaan evankelis-luterilaisessa kirkossa vaan myös helluntailaisuudessa, vapaakirkoissa ja muissa kirkkokunnissa. Argumentiksi otetaan, ettei lain teoilla voi pelastua ja vaatimus lain noudattamiseksi on lakihenkistä, vaikka Raamatussa ei ole ollenkaan sanaa lakihenkisyys. Tämä oppi kuulostaa hyvin houkuttelevalta niille, jotka eivät halua totella Jumalaa eikä oikein ketään muutakaan.

On myös sellaista opetusta, että pakanoilta ei vaadittaisi kuin neljän käskyn noudattamista. Tämän tulkinnan mukaan saa vapaasti valehdella, varastaa, murhata ja palvoa vääriä jumalia, mikä on täysin väärä johtopäätös Apostolien tekojen kirjan 15.-luvusta, joka koskee  vastakääntyneitä pakanoita. Kokous käsitteli kysymystä, että pitääkö pakanoiden ottaa Mooseksen laissa mainittu ympärileikkaus, jotta he voivat pelastua ja liittyä seurakuntaan. Vastakääntyneiden pakanoiden päälle ei haluttu laittaa taakaksi ympärileikkausta, mutta heille korostettiin neljää muuta lain käskyä. Pakanoilta vaadittiin kuitenkin lain opiskelemista, jotta he voivat noudattaa lain kaikkia käskyjä. Pakanat olivat aloittaneet lain opiskelun synagogassa, joten apostolit eivät halunneet aluksi häiritä heidän lain opiskelua sen enempää kuin vaatimalla heti parannuksen tekoa sen ajan neljästä yleisesti harjoitetusta suuresta synnistä, jotta epäjumalanpalvelus loppuisi (Apt. 15:19-21 Biblia, vert. 17:17 ja 18:4). Apostolien kokous päätti korostaa vastakääntyneille pakanoille neljän lain käskyn noudattamista, jotta pakanat alkaisivat heti hylkäämään väärien uskontojen tavat. Rooman valtakunnan alueella oli haureus hyvin yleinen tapa, joten apostolit vaativat pakanoita noudattamaan heti Mooseksen lain kieltoa harjoittaa haureutta ja epäjumalanpalelusta kaikessa muodossa (kielto jatkaa toisen uskonnon tapojen harjoittamista). Sen lisäksi he vaativat heti keskeisen Mooseksen lain ruokasäädöksen noudattamista. Pakanat eivät saa enää syödä verestä valmistettuja elintarvikkeita (esim. veripaltut ja mustamakkara), epäjumalille uhrattua lihaa (esim. toisen uskonnon lihakaupan tuotteita) ja lihaa, josta ei oltu verta laskettu pois. Jos lakia osaamaton pakana ei heti tee näistä synneistä parannusta, hänet voidaan erottaa seurakunnasta.

Apt. 15:19-21 (Biblia, 1776): "Sentähden minä päätän, ettemme niitä häiritsisi, jotka pakanoista Jumalan tykö kääntyvät; Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain saastaisuutta, ja salavuoteutta, ja läkähtynyttä ja verta. Sillä Moseksella on muinaiselta jokaisessa kaupungissa niitä, jotka häntä saarnaavat, koska se joka sabbatina synagogassa luetaan."

Apt. 21:25: "Uskoon tulleiden pakanoiden asian me jo olemme ratkaisseet. Me olemme kirjeitse ilmoittaneet heille, että heidän tulee karttaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja myös lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta."

Apt. 17:17: "Hän keskusteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelkäävien kanssa..." (Kääntyneitä pakanoita kutsuttiin Jumalaa pelkääviksi, jotka opiskelivat lakia synagogassa, vert. Apt. 18:4)

Mooseksen laki ei edellytä Israelin ulkopuolella asuvia pakanoita ottamaan ympärileikkausta, joten sitä ei apostolit vaatineet seurakuntaan liittyneiltä pakanoilta. Mooseksen lain mukaan ympärileikkaus on pakollinen vain Abrahamin jälkeläisille (1. Moos. 17:9-10) ja pakanoille se on vapaaehtoinen. Laissa ja profeetoissa on jopa määräys, että jopa ulkomaiset eunukit, joilla ei ole enää mitään ympärileikattavaa, voivat pelastua, jos he noudattavat sapattia ja muita Jumalan käskyjä (Jes. 56:3-6). Paavali opetti korinttilaisille pakanoille, ettei ympärileikkaus ole pelastuksen kannalta tärkeä vaan Jumalan lain (käskyjen) noudattaminen. Tämän takia kristityiksi kääntyneet kolossalaiset pakanat alkoivat noudattamaan Vanhan testamentin juhla-aikoja ja syömään myös liharuokia, joiden syöminen oli pakanuskonnoissa harjoitetun eläintenpalvonnan takia kielletty (Kol. 2:16-23).

1. Kor. 7:19: "On yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei; tärkeää on Jumalan käskyjen noudattaminen."

Paavali oli läsnä apostolien kokouksessa, joten Paavali tiesi, ettei apostolien kokous poistanut pakanoiden velvollisuutta noudattaa lakia, joten hän vaati pakanoita noudattamaan Mooseksen lakia. Paavali kirjoitti roomalaisille, ettei Jumala tee eroa juutalaisten eikä pakanoiden välillä. Laki koskee kumpaakin ihmisryhmää samalla tavalla.

Room. 2:10-13, 27: "Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen, sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä. Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla. Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia...  ..Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia."

On Raamatun mukaista opettaa, ettei lain teoilla voi hyvittää tehtyjä syntejä. Meillä ei ole mitään muuta nimeä, joka pelastaa kuin Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus). Hyvillä teoilla ei voi myöskään hyvittää syntejä pois. Ainoa keino pestä synnit pois on lopettaa synnin teko ja lähteä seuraamaan Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta). Tämä tarkoittaa muutosta elämässä, jolloin aloittaa elää Jumalan tahdon mukaisesti Jumalan armon varassa. Pelastus tulee aina armosta, mutta pelastuksen menettää, jos ei tee parannusta syntien tekemisestä.

Hepr. 10:26-27: "Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat."

Jotkut väittävät, että laki on uuden liiton aikana kumottu. Oliko Jeesus lain loppu vai lain päämäärä? Roomalaiskirjeen jakeessa 10:4 kreikankielinen sanan 'telos' voidaan kääntää joko loppu, lopputulos, päämäärä tai tarkoitus. Kun katsotaan koko luvun asiayhteyttä, niin oikea käännös ei ole lain loppu vaan lain lopputulos, päämäärä tai tarkoitus (vert. 1. Tim. 1:5, telos = päämäärä). Esim. jakeessa 1. Piet. 1:9 uskon päämäärä (telos) on sielujen pelastus. Ei kai Pietari tarkoita, että sielujen pelastus olisi uskon loppu. Paavali ei kehottanut jakeessa 1. Tim. 1:5 lopettamaan rakastamista, vaan kehotuksen päämäärä (telos) on rakkaus. Jakeessa Room. 6:22 (1933/38) ei tarkoiteta, että iankaikkisen elämän alkaessa Jumalan palveleminen ja elämän pyhitys loppuu, vaan Jumalan palvelemisen ja elämän pyhityksen päämäärä tai lopputulos (telos) on iankaikkinen elämä. Sen takia Mooseksen lakia kutsutaan uuden liiton aikana myös Kristuksen laiksi (1. Kor. 9:21), koska Yeshua (Jeesus) oli Mooseksen lain Messias profetioiden täyttymys ja Yeshua sanoi Mooseksen lain olevan Hänen lakinsa (Matt. 5:17-19, 23:1-3). 

Joh. 1:45, 49: "Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooseksen laki ja profeettojen kirjat todistavat! Hän on Jeesus, Joosefin poika Nasaretista..." (Natanael sanoo Jeesukselle) "..Natanael sanoi: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas!"

Room. 10:4 (Aapeli Saarisalo): "Sillä Kristus on lain päämäärä vanhurskaudeksi jokaiselle uskovalle."

Luterilainen kirkko on tehnyt Raamattuun käännöksen, joka opettaa tässä kohtaa väärin ja korvasyyhyyn. Väärä käännös miellyttää niitä, jotka eivät halua noudattaa Jumalan käskyjä. Paavali kertoo itse Roomalaiskirjeessä, onko usko kumonnut lain. Hän vastaa, ettei usko kumoa lakia. Raamattu on Jumalan Sanaa, jota ei voi millään kumota.

Room. 3:31: "Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo."

Raamattu kertoo, että laki ja profeetat olivat Johannes Kastajan aikaan asti ennustusta Messiaasta, mutta sen jälkeen lain Messias profetiat ovat olleet täyttyneenä. Yeshua (Jeesus) sanoi, ettei Messias profetioiden täyttyminen lopettanut lakia.

Matt. 11:12-13: "Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin...    ..Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta..."

Luuk. 16:16-17: "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta...    ..Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa."

Eräät papit käyttävät ovelasti väärin rakkauden kaksoiskäskyä kumoamaan kaikki muut lain käskyt, koska Yeshua (Jeesus) sanoi lain ja profeettojen olevan sen varassa. Yeshua ei antanut uutta käskyä, vaan lainasi laissa olevia käskyjä, kuten Hänellä oli tapana. Sen takia laki ja profeetat (Vanha testamentti) ovat rakkauden kaksoiskäskyn varassa, koska käskyt löytyvät laista ja profeetoista. Rakkauden kaksoiskäsky ei ota pois mitään muuta käskyä vaan kertoo, mikä on kaikkien käskyjen yhteinen päämäärä.

Matt. 22:36-40 (RK): "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” Jeesus vastasi hänelle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kai­kella ymmärrykselläsi.’ Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän kaltainen, on: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’ Näihin kahteen käskyyn sisältyy koko laki ja profeetat."

5. Moos. 6:5: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi..."

3. Moos. 19:18: "Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi..."

Luterilaisuus on omaksunut Martti Lutherin oppilaan Johann Agricolan opin siitä, ettei uskonnon harjoittamisessa tarvita lakia ollenkaan. Luther kääntyi varttuneemmalla iällä vaatimaan lain noudattamista, koska huomasi mihin kaaokseen Saksa oli joutunut talonpoikaiskapinassa, joka oli saanut innoitusta Lutherin kirjoituksista. Luther kääntyi vastustamaan Agricolan (antinomistien) oppia, ettei lakia tarvita ollenkaan. Maito oli jo kaatunut maahan, koska luterilaisuuteen on jäänyt vallitsevaksi opiksi, ettei tarvitse noudattaa Jumalan lakia, vaan ihmisen omaa mielipidettä siitä, mikä on oikein ja väärin. 

Jer. 8:8-9: "Kuinka te voitte väittää: "Me olemme viisaita, meillä on Herran laki." Totisesti, lainopettajien kynä on väärentänyt Herran lain! Onnettomasti käy noille viisaille, he joutuvat ymmälle ja heidät vangitaan. He ovat hylänneet Herran sanan -- mitä viisautta heillä muka olisi!"

Ihminen määrittelee itselleen oman moraalinsa siitä huolimatta, rikkooko se Jumalan opetusta vastaan vai ei. Tämä on ovela paholaisen valhe, jossa on paljon samaa, kun käärme valehteli Eevalle paratiisissa. Raamattu opettaa, ettei pidä noudattaa ihmisten laatimia oppeja vaan Jumalan tahtoa, joka on ilmoitettu Raamatussa.

Gal. 1:11-12: "Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen. Enhän minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan, eikä kukaan ole sitä minulle opettanut, vaan sain sen, kun Jeesus Kristus ilmestyi minulle."

2. Kor. 10:4-6: "Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle  ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi." 

Mitä tarkoittaa lakihenkisyys ja se, ettei lain teoilla voi ansaita pelastusta

Lain tekojen vaikutusta pelastukseen on syytä tarkastella lähemmin. Kysymys on erityisesti Paavalin kirjoituksista, joten otamme Pietarin kirjeestä ohjeen, miten suhtautua Paavalin kirjoituksiin. 

2. Piet. 3:15-16: "...Näinhän myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti teille kirjoittanut. Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia."

Pietari tunnustaa, että Raamatussa olevat Paavalin kirjeet ovat Pyhiä Kirjoituksia. Ne tulee ottaa tosissaan. Pietari huomauttaa, että Paavalin kirjeet ovat vaikeatajuisia. Paavali tasapainoilee kirjeissään eri väestöryhmien välisissä ristiriidoissa eteenkin pakanakristittyjen ja messiaanisten juutalaisten välillä, mikä Paavali oli itsekin. Vaikeatajuisuus antaa tilaisuuden myös vääristellä kirjeitä korvasyyhyyn, mistä voi menettää pelastuksensa. Paavalin kirjeitä tulee tarkastella huolella, jolloin tulee ottaa huomioon mille väestöryhmälle ja missä olosuhteissa kirjeet on kirjoitettu, jotta saamme oikean kuvan kirjeiden alkuperäisestä tarkoituksesta.

Kirje galatialaisille oli osoitettu alkuseurakunnalle, johon oli liittynyt messiaanisiksi (kristityiksi) kääntyneitä juutalaisia, jotka olivat palaneet takaisin perinteisiksi juutalaisiksi, jotka eivät hyväksy Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta) Messiaaksi. Juutalaisuuteen kuuluu vaatimus noudattaa lakia. Messiaaniset juutalaiset eivät poikenneet tässä asiassa muista juutalaisista, sillä hekin noudattivat lakia, kuten teki myös Paavali (Apt. 25:7-8). 

Apt. 28:17, 21: "Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui juutalaisten johtomiehet luokseen. Kun nämä olivat saapuneet, hän sanoi: "Veljet! Minut luovutettiin Jerusalemissa roomalaisten käsiin, vaikka en ole millään tavoin rikkonut kansaamme enkä isiltä perimiämme säädöksiä vastaan...    ..Juutalaiset vastasivat: "Emme ole saaneet Juudeasta mitään kirjettä, jossa kerrottaisiin sinusta, eikä kukaan veljistä ole täällä käydessään puhunut sinusta pahaa, ei julkisesti eikä yksityisesti."

Eräät raamatunopettajat vääristelevät Paavalin Galatialaiskirjeen opetusta siten, että jos noudatat lakia olet kirottu. Vaikka Paavali noudatti uuden liiton aikana lakia, hän ei ollutkaan kirottu vaan vanhurskas, joka pelastui taivaaseen. Mistä johtuu, että Paavali kirjoittaa lain kohdalla yhtä aikaa kirouksesta ja vanhurskaudesta (Gal. 3:10-13, Room. 2:12-13)? Kyse on erosta asiayhteydessä. Paavali puhuu Galatalaiskirjeessä uskosta luopuneille juutalaisille, ettei lain noudattaminen voi heitä pelastaa, koska heillä ei ole uskoa Yeshua HaMashaichiin (Jeesukseen Kristukseen). Roomalaiskirjeessä Paavali puhuttelee uskovia pakanoita ja juutalaisia, joille Paavali muistuttaa, ettei lain kuunteleminen tee vanhurskaaksi, vaan lain noudattaminen (Room. 2:13, 3:31). On puolitotuus ja valhe sanoa, että lain noudattaminen johtaa kiroukseen. Koko totuus on sanoa, että jos et usko, lain noudattamisesta ei ole hyötyä. Sen lisäksi tulee sanoa, että Jumala hyväksyy vanhurskaaksi vain ne uskovat, jotka noudattavat lakia (Room. 2:12-13, Matt. 7:23 1933/38).

Room. 2:13: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

Luterilaisen ja helluntailaisen kirkon papisto usein siteeraa Galatalaiskirjettä ja väittää, että lain noudattaminen vie eroon Kristuksesta. Kun Galatalaiskirjeestä irrottaa asiayhteydestä yhden jakeen, niin tilanne näyttää hyvin ristiriitaiselta. Roomalaiskirjeessä Paavali opettaa pakanoille, että vanhurskaus vaatii lain noudattamista ja toisessa kohtaa lain noudattaminen veisi eroon Kristuksesta. Mistä on kyse? Onko Raamatussa ristiriita?

Gal. 5:4: "Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle."

Raamatussa ei ole mitään ristiriitaa. Paavalin kirjeet ovat joskus vaikeatajuisia, minkä takia niitä on helppo vääristellä, jos ei kerro koko totuutta vaan ainoastaan puolitotuuden (2. Piet. 3:15-16). Ristiriidan aiheuttaa se, jos ei ota huomioon Galatalaiskirjeen asiayhteyttä. Paavali ei opeta Galatalaiskirjeessä Yeshuaan (Jeesukseen) uskovia pakanoita ja juutalaisia vaan varoittaa erityisesti niitä, jotka luopuivat uskosta Yeshuaan ja kääntyivät vanhan liiton juutalaisiksi (Gal. 1:6-9, 5:2, 7). Jos kieltää uskonsa Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) ja yrittää vanhan liiton lain teoilla ja ympärileikkauksella vanhurskauttaa itsensä, niin uskon puute estää vanhurskauden. Paavali ei väitä Galatalaiskirjeessä eikä muissakaan kirjoituksissan lain noudattamisen olevan syntiä vaan uskon puutteen, mitä ei voi korvata vanhan liiton juutalaisuudella. Kun tämän ottaa huomioon, näkee myös Galatalaiskirjeen riveiltä, että Paavali myös vaati galatialaisia noudattamaan lakia (Gal. 5:14, 23). Paavali nimenomaan kirjoittaa, ettei lain noudattaminen ole syntiä, vaan lain noudattaminen kuuluu Yeshuan (Jeesuksen) antamaan evankeliumiin (1. Tim. 1:8-11). Koko totuus on, että vanhurskauteen ja pelastumiseen (pyhyyteen, Hepr. 12:14) vaaditaan sekä uskoa Yeshua HaMashiaciin että lain noudattamista. Paavali korostaa koko totuuden eri puolia kirjeidensä eri kohdissa sen mukaan, kenelle hän on osoittanut viestinsä.

Room. 7:7: "Onko laki syntiä? Ei toki."

Jaak. 2:24: "Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella."

Ilm. 14:12: "Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen."

Raamatun aikana juutalaisuus oli sidoksissa etniseen alkuperään ja merkitsi ihmisten arjessa enemmän elämäntapaa, kuin jonkin tietyn oppikäsityksen ylläpitämistä. Juutalaisuudessa on valitettavasti ollut tärkeämpää elämäntavan noudattaminen kuin, mihin uskoo. Juutalaisilla oli tapana ylpeillä, että he pelastuvat varmasti, koska heidät on ympärileikattu. Juutalaisten kirjanoppineiden itse kirjoittamat sananlaskut kuuluivat: "Koska olemme ympärileikattuja, emme joudu alas helvettiin" ja "Jokaisella ympärileikatulla on osa tulevassa valtakunnassa." Ollakseen juutalainen ei tarvitse edes uskoa Jumalaan, koska juutalaisille kirjanoppineille riittää kääntymykseen pelkästään Mooseksen lain mukainen elämäntapaa ja juhlaperinteiden noudattaminen (video). Juutalaiset luulevat voivansa pelastua noudattamalla lakia ilman, että tunnustaisivat Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) Jumalan Pojaksi ja Messiaaksi. Kun Paavali puhuu lain tekojen kautta pelastumisesta tai lain alla olemisesta, kyseessä juutalaisuus, joka kieltää Kristuksen. Lain alla oleva kuvittelee pelastuvansa yksin lain käskyillä ilman uskoa Yeshua HaMashaichiin. Sellainenkin on itse asiassa lain rikkomista, koska laki ennusti Messiaasta Yeshuasta, mihin uskominen on lain noudattamista. Juutalaiset eivät halua alistua Yeshuan HaMashiachin alaisiksi, mutta he haluavat alistua lain pykälien alaisiksi vaikka ilman uskoa Jumalaan, mihin ei voi perustaa pelastustaan. Tästä Paavali varoittaa.

Room. 9:31-33 (RK): "Sitä vastoin Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että se ei perustu­nut uskoon vaan tekoihin. Israelilaiset näet loukkaantuivat kompastuski­veen, niin kuin on kirjoitettu: "Minä panen Siioniin kompastuskiven ja loukkauskallion, mutta joka uskoo häneen, ei joudu häpeään." (kompastuskivi, kulmakivi ja huippukivi tarkoittavat Jeesusta Kristusta; 1. Piet. 2:4-10, Jes. 8:13-15, 28:16)

Jes. 8:13-14 (1933/38): "Herra Sebaot pitäkää pyhänä, häntä te peljätkää ja kauhistukaa. Ja hän on oleva pyhäkkö, hän loukkauskivi ja kompastuksen kallio molemmille Israelin huonekunnille, paula ja ansa Jerusalemin asukkaille."

Juutalaiset pyrkivät pitämään omissa käsissä oman elämänsä ja määräämään itse, miten noudattavat lakia. Messiaaniset juutalaiset noudattavat myös lakia, mutta hyväksyvät Herraksi ja Jumalaksi Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen, Joh. 20:28). Kun Paavali vertaa lain tekoja ja uskoa, niin hän tarkoittaa sitä eroa juutalaisten ja messiaanisten (kristittyjen) juutalaisten välillä, kuka hyväksyy Yeshuan Messiaaksi ja kuka ei hyväksy. Yeshuaan uskovat ovat armon alla ja Yeshuan kieltävät juutalaiset ovat lain alla. Paavali ei arvostele lain alla olevia lain noudattamisesta, koska itsekin vaati kaikilta lain noudattamista, vaan hän arvostelee lain alla olevia juutalaisia uskon puutteesta.

1. Kor. 9:21-22: "..voittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia. Voittaakseni hänen omikseen juutalaisia olen näille ollut kuin juutalainen; voittaakseni lain alaisina eläviä.."

Gal. 2:15-18: "Me olemme syntyperältämme juutalaisia, emme syntisiä pakanoita. Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii. Mutta jos meidätkin, jotka tahdomme tulla vanhurskaiksi Kristuksessa, havaitaan syntisiksi, onko Kristus siis synnin palveluksessa? Ei toki! Vasta jos alan uudelleen rakentaa sitä minkä olen hajottanut, osoitan olevani lainrikkoja."

Mitä tarkoittaa se, ettemme ole enää lain alla vaan armon alla? Armon alla oleva uskoo Jumalan Poikaan Yeshuaan, minkä takia hän noudattaa lakia. Paavali opettaa, että kun olemme armon alla, emme saa rikkoa lakia vastaan. Armon alla oleva noudattaa lakia, koska hän uskoo Yeshua HaMashiachiin. Jos joku Jeesuksen Kristukseksi tunnustanut jatkaa laittomuudessa elämistä, hän ei ole armon alla vaan tuomion alla.

Room. 6:15-19: "Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki! Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon. Jumalalle kiitos, te jotka olitte synnin orjia, olette nyt tulleet koko sydämestänne kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi teidät on uskottu. Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta -- käytän yksinkertaista kieltä, jotta voisitte ymmärtää minua. Ennen te annoitte itsenne saastaisuuden ja pahuuden palvelukseen ja saitte aikaan pahuutta. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät."

1. Joh. 3:4: "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista."

Jaak. 2:9 (1933/38): "..mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia."

On tärkeää huomata, että Paavali varoittaa kadotustuomion uhalla, ettei armon alla saa rikkoa lakia vastaan. Lain alla oleminen ei tarkoita lain noudattamista, koska armon alla noudatetaan myös lakia. Ero lain ja armon alla olemiseen määräytyy sen mukaan, uskooko Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen), eikä sen mukaan noudattaako lakia.

Paavali opettaa, että kun juutalainen kääntyy messiaaniseksi (kristityksi), niin hänessä kuolee lain rikkominen eli synnin tekeminen. Vanha ihminen häviää pois ja tilalle tulee uusi luomus. Näin juutalainen syntyy ylhäältä uudestaan Taivasten Valtakunnan kansalaiseksi ja saa syntinsä anteeksi Yeshuan HaMashiachin sovitustyön johdosta. Jos sen jälkeen alkaa rakentamaan vanhaa syntielämää takaisin, niin on lain rikkoja. Joka ei hyväksy Yeshuaa Mesiaaksi eikä alistu Hänen alle, niin hän on lain rikkoja. Paavali selventää tätä vaikeatajuista kohtaa Raamatusta, jottei synny sellaista väärinkäsitystä, että Jeesus Kristus antaa oikeuden rikkoa lakia vastaan. Paavali kirjoittaa, ettei Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) ei ole synnin palveluksessa. Se tarkoittaa, ettei Jeesus Kristus tullut vapauttamaan meitä noudattamasta lakia, mutta tuli vapauttamaan meidän synnin orjuudesta lapseksi Taivaan Isän perheessä. Taivasten Valtakunnan kansalaisella ja Taivaan Isän lapsen asemassa olevat saavat perintöosan Isänsä Valtakunnasta. Synnin orjat ovat huonossa asemassa eivätkä peri mitään. Apostoli Johannes selventää asiaa niin, että lain rikkominen on aina synnin tekemistä (1. Joh. 3:4).

Paavalin aikana pakanoita kutsuttiin ympärileikkaamattomiksi ja juutalaisia ympärileikatuiksi. Kirje roomalaisille sovittelee alkuseurakunnan pakanoitten ja juutalaisten ristiriitoja. Juutalaisilla oli sellaista ylpeyttä, että kun he ovat ympärileikattuja, niin he pelastuvat vaikka rikkoisivat lakia vastaan. Paavali kiinnittää huomiota siihen, että lakia noudattava pakana tulee tuomitsemaan viimeisenä päivänä ympärileikatun juutalaisen, joka ei noudata lakia. Paavali asettaa pelastumisen edellytykseksi lain noudattamisen. 

Ef. 2:11: "Muistakaa, että te olitte synnyltänne vierasheimoisia, ympärileikkaamattomia -- niinhän teitä nimittävät ne, joita ihmisten tekemän leikkauksen vuoksi sanotaan ympärileikatuiksi."

Room. 2:26-27: "Jos ympärileikkaamaton noudattaa lain säännöksiä, eikö häntä silloin tule pitää ympärileikattuna? Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia." 

On puolitotuus sanoa, ettei lain teoilla voi pelastua. Koko totuus on sanoa, ettei lain teoilla voi pelastua, jos ei usko Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). On myös puolitotuus sanoa, että uskontunnustus Yeshua HaMashiachiin riittää aina pelastukseen. Se riittää silloin, kun tekee parannuksen ja kääntyy noudattamaan lakia uskossa Yeshua HaMashiachiin. Papisto käyttää tätä terminologiaa väärin väittämällä, että pelkkä uskontunnustus pelastaa, koska lain teoilla ei voi pelastua. Jos joku vaatii lain noudattamista, papisto huomauttaa, ettei lain teoilla voi pelastua. Tämä ei ole kokototuus vaan puolitotuus. Koko totuus on, että pelastuminen vaatii sellaista uskoa Yeshua HaMashiachiin, joka saa meidät tunnustamaan uskomme ja noudattamaan lakia.

Papeille ei kelpaa Jumalan laki, mutta heille kelpaa roomalainen ja maallinen laki

On hyvin paradoksaalista, että luterilaiset papit eivät halua noudattaa Jumalan lakia, mutta heille käy sekä roomalainen laki että sellainen homoavioliittolaki, joka ei edes Suomen lain mukaan koske uskonnollista yhdyskuntaa. Tutkimusten mukaan jo 60 % helsinkiläisistä papeista on valmis vihkimään homopareja kirkossa. He eivät piittaa kirkon sisäisistä säännöistä eikä Jumalan laista, vaan he ovat valinneet maallisen lain (Yle 2.9.2016). 

Papit perustelevat homojen vihkimistä Raamatun käskyllä rakastaa lähimmäisiä. Tämä on puolitotuus, joka antaa väärän kuvan rakkaudesta. Käsky rakastaa lähimmäisiä ei tarkoittaa homoseksuaalisuuden harjoittamista eikä edes heteroiden avioliiton ulkopuolisia suhteita. Koko totuus on se, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on kuoleman synti, joista menettää pelastuksensa (1. Kor. 6:9; 3. Moos. 18:22, 20:13). Pelastuksensa menettää myös pappi, joka vihkii homopareja (Hes. 33:8). Raamattu määrää, että homoseksuaalisuuden harjoittajat tulee erottaa seurakunnasta, joten homoparin kanssa ei saa edes rukoilla.

1. Kor. 5:11: "Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa."

1. Joh. 5:16: "..Mutta on myös syntiä, joka johtaa kuolemaan, ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan."

Paavali kirjoittaa, että Jumalan laki on hyvä, ja vaatimus noudattaa lakia kuuluu evankeliumiin. Jeesus käski opettaa evankeliumin kaikille kansoille (Mark. 16:15-16). Miksei laki sitten kelpaa papeille, joiden pitäisi palvella yksin Jumalaa? Paavali opettaa, että laki on säädetty synnin tekemistä vastaan mukaan lukien homoseksuaalisuuden harjoittaminen. Pappien tulisi toimia tämän ohjeen mukaan. Papeilla ei näytä olevan Jumalan pelkoa vähäisessäkään määrin.

1. Tim. 1:8-11: "Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti. Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan lain ja järjestyksen rikkojien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien ja pyhänhäpäisijöiden, isän- ja äidinmurhaajien, tappajien, siveettömien, miesten kanssa makaavien miesten, ihmisten sieppaajien, valehtelijoiden, valapattojen ja ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia. Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu." 

Room. 7:12: "Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä."

Jes. 42:21 (1933/38): "Herra on nähnyt hyväksi vanhurskautensa tähden tehdä lain suureksi ja ihanaksi."

Kaikesta edellä kerrotusta voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, ettei Suomen evankelis-luterilainen kirkko edusta Taivasten Valtakuntaa vaan antikristuksen valtakuntaa, joka yrittää tekeytyä Jumalan palvelijaksi.

2. Kor. 11:13-15: "Semmoiset ovat vääriä apostoleja, petollisia työntekijöitä, he vain tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme, tekeytyyhän itse saatanakin valon enkeliksi. Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun."

Raamattu on ennalta kertonut, että antikristuksen henki vastustaa Jumalan lakia. Se henki on aina pyrkinyt kirkon sisälle, koska sieltä käsin voi tehokkaimmin eksyttää ihmisiä kadotukseen. Tätä henkeä voi myös tehokkaasti vastustaa opiskelemassa ja noudattamalla Raamattua. Antikristuksen henkeä ei ole enää tuhatvuotisessa valtakunnassa. Silloin maapalloa johtaa Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) apunaan messiaaniset juutalaiset, joita ovat mm. ruhtinas, 12 apostolia ja 144000 kuninkaallista pappia. Messiaaniset juutalaiset (kristityt) saavat vallan hallita maapallon kansoja (Matt. 19:28; Ilm. 2:26-27, 14:1-3).

Dan. 7:25-27: "Uhmaten hän puhuu Korkeinta vastaan, tuhoaa Korkeimman pyhiä ja pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain. Korkeimman pyhät annetaan hänen armoilleen ajaksi, kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. 

Mutta oikeus on istuva tuomitsemaan, ja hänen valtansa otetaan häneltä pois, se tuhotaan ja hävitetään lopullisesti. Kuninkuus ja valta ja valtakuntien mahti kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Sen kansan valtakunta on ikuinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat ja tottelevat sitä."

Teot ja tekemättä jättämiset vaikuttavat pelastumiseen

Luterilaisten pappien saarna siitä, ettei teoilla voi mitään koskaan ansaita, on puolitotuus. Pelastus tulee armosta, mutta palkka maksetaan tekojen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että saamme armosta anteeksi paljot syntivelkamme, kun teemme parannuksen uskossa Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen). Jumalan Poika on omalla uhrillaan maksanut meidän puolesta sen hinnan syntien sovituksesta, joka olisi tullut määrätä meidän päällemme. Saamme synnit anteeksi ilman omia ansioita, mutta kun olemme päässeet armon alle, niin saamme palkan tekojen mukaan.  

Ilm. 22:12: "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan."

Matt. 6:21-22: "Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi."

Room. 2:5-8: "Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan. Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän, mutta niitä, jotka ovat itsekkäitä ja tottelevat totuuden sijasta vääryyttä, kohtaa ankara viha."

Voimme jopa menettää pelastuksemme, jos uskoon tulon jälkeen emme pysy parannuksessa synneistä ja palaamme takaisin tekemään syntiä. Pahat ajatukset ja laiminlyönnit ovat myös syntiä. Tuomituille mitataan rangaistuksen kovuus sen mukaan, miten he ovat tehneet vääriä tekoja ja laiminlyöntejä. Pysymällä uskollisena Jumalalle kukin palkitaan. Torjumalla Jumalan armon ja sen velvoittaman parannuksen teon kutakin rangaistaan tekojensa mukaan.

Jaak. 4:17: "Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin."

2. Kor. 5:10: "Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa."

Ilm. 20:12: ".. ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan."

1. Piet. 1:17: "Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika."

Paavali opetti roomalaisille, että saamme tekojemme mukaisen tuomion siitä huolimatta, olimmeko juutalaisia vai pakanoita, tunsimmeko lain vai ei (Room. 2:27). Tuomio ei perustu lain tuntemiseen vaan lain noudattamiseen. Paavalin sanojen mukaan Jumala hyväksyy vanhurskaaksi ne, jotka noudattavat lakia. Tässäkin kohtaa Paavali siteerasi lakia roomalaisille pakanoille.

Room. 2:12-13: "Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla. Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

5. Moos. 6:25: "Kun me tarkoin noudatamme tätä lakia, jonka Herra, meidän Jumalamme, on antanut, niin Herra katsoo meidät vanhurskaiksi."

Viimeisellä tuomiolla vuohet laitetaan vasemmalle ja heidät tuomitaan tuliseen järveen sen perusteella, mitä he jättivät tekemättä. Oikealla puolella olevat lampaat saavat iankaikkisen elämän Yeshua HaMashiachin luona. Heitä kiitetään uskollisuudesta ja hyvistä teoista, joita he olivat tehneet lähimmäisilleen.

Matt. 25:31-33, 40, 45-46: "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen...     ..Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'...    ..Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." 

Tekemistä on myös väärä sanat ja vaikeneminen väärässä paikassa. Pelkät väärät sanat voivat johtaa tuomioon ikuisiksi ajoiksi tuliseen järveen.

Matt. 12:36-37: "Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi."

Sananl. 18:21: "Kielen varassa on elämä ja kuolema -- niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää."

Uskovan on tärkeä osata itsehillintää ja kielensä kurissa pitämistä. Jos suusta laukoo vääriä sanoja, niin ei ole uskoa, joka pelastaisi. Suu pysyy kurissa, jos uskova osaa terveellä tavalla pelätä Jumalaa ja hän on oppinut kärsivällisyyttä (2. Piet. 1:5-11).

Jaak. 1:26: "Jos joku luulee olevansa Jumalan palvelija mutta ei pysty hillitsemään kieltään, hän pettää itsensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha."

Teot ja tekemättä jättämiset vaikuttavat siihen, minkä osa saamme tuonpuoleisessa. Kunkin tulee valita, uskoako lakia vieroksuvaa raamatunopettajaa vai Herraamme Yeshua HaMashiachin Sanaa Raamatusta. Kirkkolaitos ei ole sama asia kuin Taivasten Valtakunta. Yeshua HaMashiachin morsiusseurakunta ovat ne yksittäiset ihmiset, jotka rakastavat Jumalan Sanaa ja noudattavat sitä.

Pappien tekemättä jättämisten ja väärien tekojen seuraus on ankara

Korkea aineellinen hyvinvointi ja rahanhimo ovat tehneet papistosta laiskoja ja arkoja. He ovat kuin poliitikot, jotka saippuoivat itsensä, ettei kukaan saa heitä kiinni mistään kiusallisesta. 

Pappien välinpitämättömällä saarnaamisella on seuraukset. Jos pappi kuvittelee pääsevänsä helpommalla, kun saarnaa vain puolitotuuksia, hän erehtyy. Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) oksentaa suustaan seurakunnan, joka on välinpitämätön (penseä, lukewarm). Raamattu ennustaa, että lopun aikojen kirkko ei ole kylmä eikä kuuma, vaan kuin Laodikean vuoristopuron haaleaksi lämmennyt vesi, jossa bakteerit alkavat kasvamaan aiheuttaen vettä juovalle oksennuksen.

Ilm. 3:14-19: "Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. 

Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!"

2. Tim. 3:1-5: "Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia!"

Luuk. 18:8: "..Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?"

Mikä on niiden pappien ja raamatunopettajien kohtalo, jotka ovat opettaneet puolitotuuksia? Se on kirjattu selvillä Sanoilla Raamattuun. Teksti on niin ankaraa, että moni kysyy, pääseekö juuri kukaan meidän ajan papeista Taivaaseen? Niin onko kukaan papeista käynyt katsomassa, miten paljon pappeja on Taivaassa ja miten paljon helvetissä?

Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on opettanut, että Taivaaseen on todella vaikea päästä (Mark. 10:24) ja puhunut ankaralla kielellä pappien synneistä. Tässä on Jumalan Sanaa, jota noudatetaan viimeisellä tuomiolla täsmällisesti.

Matt. 5:17-20: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.  

Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. 

Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan." 

Ps. 119:155 (RK): "Pelastus on kaukana jumalattomista, sillä he eivät välitä sinun laeistasi."

Ne jotka ovat opettaneet puolitotuuksia korvasyyhyyn, heillä ei ole asiaa Taivaaseen. Ne raamatunopettajat, jotka tekevät parannuksen ja alkavat opettamaan koko totuutta, niin he saavat vainoa päälleen, mutta voittavat iankaikkisen elämän. Jumalan Sanaa vääristelevät opettajat tuomitaan muita ankarammin. He saavat kuumemmat paikat helvetistä, koska ovat eksyttäneet Jumalan lapsia tielle kadotukseen (Matt. 18:6). Raamattu vertaa sellaisen harhaoppisen opettajan kieltä helvetin tulta syökseväksi suuksi.

Jaak. 3:1-6: "Veljeni, kovin monien teistä ei pidä ryhtyä opettajiksi, sillä te tiedätte, että meidät opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin. 

Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa. Jos panemme suitset hevosen suuhun, me saamme sen tottelemaan itseämme ja voimme ohjata koko hevosta. Entä laivat: vaikka ne ovat isoja ja rajut tuulet heittelevät niitä, pienen pieni peräsin ohjaa laivan minne peränpitäjä haluaa. 

Samoin kieli on pieni jäsen, mutta se voi kerskua suurilla asioilla. Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän! Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta."

Tästä asiasta on lisää artikkelissa: "Pappien synnit paljastuvat - moni ensimmäinen joutuu viimeiseksi".

Emme voi perustaa Raamatun opiskelua kuuntelemalla vain pappien saarnoja. Meidän tulee opiskella itse Raamattua, jotta opimme erottamaan puolitotuudet ja erottamaan valheet. Kuten Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) on sanonut, jos emme tee Jumalan tahtoa lakia kumoavia opettajia paremmin, emme pelastu Taivaaseen. Ne jotka rakastavat valhetta, he eivät pääse Taivaaseen.

Ilm. 22:14-15 (Biblia): "Autuaat ovat ne, jotka hänen käskynsä pitävät, että heidän voimansa elämän puussa olis ja he porteista kaupunkiin sisälle menisivät. Mutta ulkona ovat koirat ja velhot, ja huorintekiät ja murhaajat, ja epäjumalan palveliat, ja kaikki ne, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."

Ilm. 21:27: "Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan."

Jeesus Kristus näytti esimerkkiä – noudatatko sinä Hänen esimerkkiänsä? Herran puhe 5.2.2017

Voit kysyä, mikä sitten se on puhdas koko totuus? Se on kaikki ne teot ja sanat, millä Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) näytti esimerkkiä. Yeshua käski opetuslapsiaan opettamaan kaikille kansoille sen, mitä Hän opetti opetuslapsilleen (Matt. 28:19-20). Jokaisella yksityiskohdalla on merkitystä. Noudatatko sinä oikeasti Yeshuan esimerkkiä, vain onko sinulla joku sellainen Jeesus, mitä ei löydy Raamatusta? Tämä video opettaa asiasta lisää.