perjantai 25. joulukuuta 2015

Kenen juhla joulu on?


*Protestanttiset kirkot ovat perineet paljon roomalaisten pakanauskontojen tapoja ja oppeja roomalaiskatolisesta kirkosta
*Pappi ei saa totella väärää pappislupausta, vaan hänen tulee ennemmin totella Jumalan lakia
*Jeesus, apostolit ja Paavali eivät juhlineet joulua, eikä Jeesus ole edes syntynyt 25.12.
*Raamattu ei ole asettanut joulujuhlaa, vaan sen on asettanut roomalaiskatolinen kirkko
*Euroopassa on syöty epäjumalille uhrattua likaista sikaa, mistä syntyi perinne syödä joulukinkkua
*Joulupukki on roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, jolle annetaan kunnia lahjoista
*Joulukuusi on Mustapäiden veljeskunnan taikaväline



Joulu on suosituin juhla Suomessa

Joulu on juurtunut suomalaisessa kulttuurissa vuoden suurimmaksi juhlaksi. Monella suomalaisella työntekijällä ja opiskelijalla on vapaata vähintään jouluaatosta tapaninpäivään. Jouluaattona Turun kaupungin protokollapäällikkö julistaa Brinkkalan talon parvekkeelta: "Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha.." (IS 23.12.2019). Kirkoissa luetaan jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumin alusta, mutta yhä harvempi suomalainen menee joulupäivänä kirkkoon.

Pääosassa joulupukki

Kun tarkastelemme joulun viettoa tänä päivänä, niin esille herää kysymys, kenen juhla joulu tosiasiallisesti on? Onko Jeesus edes syntynyt 25.12.?  Lapset kasvettuaan aikuiseksi ymmärtävät lopulta, että heitä huijattiin. Joulupukkia ei ole edes olemassa. Eräät aikuiset lopulta myös ymmärtävät, ettei joulujuhla perustu muutenkaan Raamattuun. Jumala ei ole käskenyt Raamatussa juhlimaan Poikansa syntymäpäivää ollenkaan. Jeesus ei ole syntynyt 25.12. eikä edes joulukuussa. Raamattu ei puhu mitään joulusta, eikä anna ohjeeksi juhlia syntymäpäiviä. Raamatussa kerrotaan vain kaksi kertaa syntymäpäiväjuhlista, joita vietti Egyptin faarao sekä Rooman maaherra Herodes, ja kummassakin syntymäpäiväjuhlassa määrättiin joku surmattavaksi (1. Moos. 40:20-23, Mark. 6:21-29). Sen sijaan Raamatussa on monia kohtia, joissa muistellaan Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta, mikä tapahtui pääsäisenä.

Matt. 26:2: "Kahden päivän kuluttua, niin kuin tiedätte, on pääsiäinen. Silloin Ihmisen Poika luovutetaan ristiinnaulittavaksi."

1. Kor. 11:23-26: "..Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee."

Kristittyjen alkuseurakunnat eivät juhlineet joulua, koska siitä ei ole Raamatussa käskyä. Raamattu ei edes mainitse suoraan Jeesuksen syntymäpäivämäärää, vaan sen selvittämiseksi täytyy nähdä erityistä vaivaa. Jumala haluaa, että vietämme Hänen asettamia juhlia, joiden aiheet liittyvät pikemminkin pelastukseen, iloon Herrassa ja sadonkorjuuseen. Jumala on käskenyt viettämään mm. pääsiäistä ja syksyllä olevaa lehtimajanjuhla, joka on lähellä Jeesuksen todellista syntymäpäivää. Näitä juhlia vietti myös Jeesus, 12 Hänen opetuslasta, Paavali ja kristittyjen alkuseurakunnat.

Yule (joulu) on alun perin ollut kelttiläis-germaaninen talvijuhla, joka on sijoitettu talvipäivän seisauksen aikaan (pimeimpään aikaan). Juhlan aikana joulukuusen latvaan ripustettiin puinen aurinkopyörä ja sen jälkeen kuusi poltettiin, jotta aurinko nousisi taas keväällä. Kristinuskon leviämisen takia juhlan sisältö korvattiin kristillisellä sisällöllä, mutta juhlan nimi säilyi Yulesta suomennettuna jouluna. Kristinusko peri pakanauskonnolta juhlan ajankohdan, nimen ja monia sen tapoja. Joulun sisältöön ovat vaikuttaneet myös roomalaiset. He eivät halunneet luopua suosituista pakanajuhlista, joten roomalaiskatolinen kirkko muutti ne omiksi juhliksi. Joulu on sekoitus eri pakanauskontojen ja kristillisten kirkkojen omia tapoja. Joulussa ovat yhdistyneet Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven yule-juhla sekä muinainen roomalainen saturnalia-juhla ja Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri, mille kirkko on yrittänyt keinotekoisesti antaa kristillistä merkitystä. Luterilainen kirkko, helluntailaiset ja muut vapaat suunnat ovat omaksuneet omaan oppiinsa roomalaiskatolisen kirkon keksimistä juhlista. Uskonpuhdistus ei puhdistanut roomalaiskatolisen kirkon oppia kokonaan eikä palauttanut Jeesuksen ja alkuseurakuntien opetusta takaisin kristinuskoon. Kumman esimerkkiä ja käskyjä noudatat Yeshuan (Jeesuksen) vai roomalaiskatolisen kirkon paavin?

Ja kauppa käy

Jeesus ei saa jouluna päähuomiota, vaan sen saa joulupukki. Lapset odottavat saavansa joululahjoja joulupukilta ja vanhemmat käyttävät paljon aikaa joululahjaostoksilla. Joulu on kaupalle parasta sesonkia. Yhdysvalloissa joulukauppa aukeaa kuukautta ennen joulua 'black friday' -päivänä, joka on joulusesongin paras myyntipäivä. Tuo nimi musta perjantai tai vapaammin käännettynä pimeä perjantai kertoo siitä, että joulu on vahvasti tavaralahjoihin liittyvä juhla. Yritykset järjestävät henkilökunnalle railakkaita pikkujoulujuhlia.

Jouluna ruokapöytä katetaan parhailla herkuilla. Kodit koristellaan mm. joulukuusilla. Ihmiset eivät enää edes muistele Jeesuksen syntymän tapahtumia, vaan haluavat vain joulutunnelmaa ja tavaralahjoja. Käsittelen tässä artikkelissa jäljempänä sitä, miten joulupukki, jouluruuat ja joulukuusi eivät mitenkään liity Jeesuksen syntymään.

Jer. 10:2-3, 8: "Näin sanoo Herra: -- Älkää omaksuko vieraiden kansojen tapoja, älkää peläten tuijottako taivaan merkkejä, niin kuin nuo pakanat tekevät. Heidän uskomuksensa ovat typeriä kuvitelmia...      ..Tyhmiä ja mielettömiä ovat vieraat kansat, tyhjiä ovat niiden jumalien opit."

Roomalaiset pakanauskonnot tunkeutuivat roomalaiskatoliseen kirkkoon

Kristinuskon syntyhistoria on vaiherikas, josta kertoo mm. Apostolien tekojen kirja. Kristityt olivat juutalaisuuden lahko, joka noudatti Vanhan testamentin käskyjä, mutta he tunnustivat Yeshua HaMashiachin (Jeesuksen Kristuksen) Messiaaksi ja Jumalan Pojaksi. Kristittyjä kutsuttiin siis juutalaisiksi, jotka kuuluivat juutalaisten nasaretilaiseen lahkoon (Apt. 24:5, 28:22). Kristityt kokoontuivat synagogissa ja sen lisäksi kodeissa ehtoollisaterialle. Kristittyjen joukkoon liittyi yhä enemmän pakanoita (ei-juutalaisia). Jerusalemin temppeli hävitettiin 70 jKr. Juutalaiset karkotettiin lähes kokonaan Israelista vuonna 135 päättyneessä roomalaisten hyökkäyksessä Israeliin ja heprean puhekieli hävisi pian pois juutalaisten puhekielestä. Masoreettijuutalaiset tallensivat kirjoituksissaan heprean kielen ääntämisohjeet. 

Kristinuskon keskus siirtyi Roomaan, joka oli sen ajan maailman keskus. Monet Israelin ulkopuolella asuneet juutalaiset ottivat kyllä Yeshuan (Jeesuksen) vastaan Messiaana. Kristittyjen pakanoiden ja messiaanisten juutalaisten välille tuli kiistoja, vaikka kumpikin ryhmä hyväksyi Yeshuan Jumalan Pojaksi ja Messiaaksi. Paavalin kirje roomalaisille pyrkii sovittelemaan näitä ristiriitoja ja kirjeen alkuperäinen tarkoitus aukeaa paremmin, kun tämän asian ottaa huomioon. Kristinusko alkoi siirtymään pakanoitten haltuun.

Roomalaiskatolinen kirkon inkvisitiolaitos lankesi kiistojen ratkaisussa äärimmäisyyksiin ja jopa poltti roviolla niitä juutalaisia pappeja, jotka uskovat Yeshuan (Jeesuksen) olleen Messias. Kyse oli siitä, ettei roomalaiset halunneet hyväksyä kaikkea Yeshua opetusta ja antamaa esimerkkiä siitä, miten tulee elää. Jeesushan eli israelilaisten lain mukaisesti. Jeesus kehotti opetuslapsiaan opettamaan muita kansoja noudattamaan kaikkea sitä elämäntapaa ja opetusta, miten Jeesus itse eli ja opetti: 

Matt. 28:18-20: "Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa." (huomio jakeesta 19).

Roomalaiset hyväksyivät Yeshuan (Jeesuksen) Jumalan Pojaksi, mutta eivät halunneet luopua omista uskonnoista ja niiden tavoista. Roomalaiskatolinen kirkko otti tekosyyksi sen, että se syytti juutalaisia Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, joka muka oikeutti hylkimään kaikkia juutalaisia sekä Vanhaa testamenttia. Jeesus itse opetti toisella tavalla ja antoi esimerkkiä siten, että hän toteutti Vanhan testamentin käskyjä tottelemalla niitä:

Matt. 5:17-20: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan." 

4. Moos. 15:23 (RK): "Se voi olla mikä hyvänsä käskyistä, jotka Herra on Mooseksen kautta teille antanut, siitä päivästä lähtien, jona Herra antoi käskynsä. Nehän ovat voimassa myös kaikkien tulevien sukupolvien aikana."

5. Moos. 4:2: "Älkää lisätkö mitään näihin käskyihin älkääkä poistako niistä mitään. Pitäkää Herran, Jumalanne, käskyt, jotka minä teille annan."

Joh. 10:35: "..eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi."

Suomenkieliset Raamatut kääntävät Psalmi 89:34 jakeen epätarkasti. King James Version -käännös kääntää tarkemmin, mikä kertoo, ettei Jumala riko liittoaan eikä muuta niitä sanojaan, mitä Hän on puhunut.

Ps. 89:34 (KJV): "My covenant will I not break, nor alter the thing that is gone out of my lips." 

Colosseumilla surmattiin kristittyjä

Rooman valtakunta yritti hävittää kristinuskon vainoissa, mutta ei onnistunut siinä. Vuonna 250 jKr keisari Decius määräsi järjestelmällisen hävityksen kristityille. Marttyyrikuolemat vain nostivat kristinuskon suosiota. Keisari Konstantinuksen noustua valtaan kristinusko sai tasa-arvoisen aseman muihin uskontoihin nähden 313 jKr, jolloin välittömät vainot loppuivat. Kristinusko sai valtion virallisen uskonnon aseman.

Ongelmaksi tuli se, ettei tässä muutosprosessissa Rooman kansalaiset halunneet hylätä vanhoja uskontoja ja roomalaisia tapoja. Alkoi kivulias prosessi, jossa roomalaiskatolinen kirkko teki lukuisia kompromisseja Raamatun ja roomalaisten pakanauskontojen välillä. Roomalaiskatolinen kirkko sai paljon vaikutteita roomalaisista pakanauskontojen tavoista.

Monet kristityt kokoontuivat vielä 400-luvun alkuun asti roomalaisissa synagogissa. Kristittyjen keskuudessa Vanhan testamentin noudattaminen lopetettiin väkivaltaisesti. Roomalaiskatollinen kirkko poisti juutalaiset tavat kristinuskosta juutalaisvainoissa. Tilalle otettiin roomalaisten pakanauskontojen tavat.

Joosef ja Maria antoivat enkelin käskystä Jeesukselle alunperin hepreankielisen nimen Yeshua. Jeesusta kutsuttiin Israelissa Yeshuaksi. Yeshuan-nimen kreikkankielinen muunnos Jeesus esiintyy Vanhan testamentin kreikankielisessä käännöksessä Septuagintassa. 300-luvulla Yeshua nimi vaihdettiin nimeen Jeesus.

Roomassa sunnuntai oli vapaapäivä, joka oli pyhitetty auringon epäjumalan palvontaan (sun-day). Vanhan testamentin sapattia vietetään perjantai-illasta lauantai-iltaan. Rooma siirsi sapatin sunnuntaille ja kirkko yritti keksiä jonkin tekosyyn keisari Konstantinuksen määräämälle siirrolle. Tekosyyksi löytyi viittaus Jeesuksen ylösnousemuksen päivään, mutta se ei anna oikeutta kumota yhtään Vanhan testamentin sääntöä, jotka Jeesus oli itse vahvistanut (Matt. 5:17-20). Lakisääteinen sunnuntain vakiinnuttaminen tapahtui asteittain. Vuonna 321 Rooman keisari Konstantinus Suuri antoi määräyksen "auringon kunnioitetun päivän" pyhittämisestä. Silloin kaikkien oli lopetettava työskentely muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Miltei jokaisessa kirkolliskokouksessa raamatullista sapattia vähä vähältä alennettiin, samalla kun sunnuntaita vastaavasti korotettiin. Näin sunnuntaita ruvettiin kunnioittamaan kirkollisena asetuksena, kun taas sapattia alettiin pitää jäänteenä juutalaisesta uskonnosta. Kuudennella vuosisadalla sunnuntai oli täysin vakiinnuttanut asemansa kristillisenä juhlapäivänä, "Herran päivänä". Sapatin siirtämiseen sunnuntaille ei ollut mitään raamatullisia perusteita.

Joulukinkun syöminen jatkaa epäjumalille uhratun likaisen sian perinnettä

Joulukinkku on vanha keskitalven uhriruoka. Skandinaavinen freyr-epäjumala oli hedelmällisyyden ja sadonkorjuun epäjumala, joka yhdistettiin myös sikoihin. Hänen vanha juhlapäivänsä Skandinaviassa oli 26. joulukuuta, eli hyvin lähellä talvipäivänseisausta ja kristillistä nykyjoulua. Silloin syötiin freyerille uhrattu karju. Täysikasvuisen urossian liha haisee paistettaessa ulosteelta ja virtsalta, ellei urosta oltu nuorena kastroitu, mitä ei menneinä vuosisatoina voitu aina tehdä karjuille. Likaisen, pahalta haisevan sian uhraaminen on merkki epäjumalanpalveluksesta.


Senaatintorilla valmistetaan sikaa
Roomassa vietettiin saturnaalia-juhlaa joulukuun 17. päivästä lukien. Juhla kesti 3-7 päivää. Juhla alkoi yhteisellä aterialla saturnus-epäjumalan temppelin edessä. Silloin syötiin saturnukselle uhrattua sianlihaa. Tämä perinne on jatkunut roomalaiskatolisen kirkon kautta jouluaterialle asti, jolloin syödään joulukinkkua. Italialaisen keittiön pääraaka-aineena on ollut sianliha vuosituhansien ajan. Kun Rooma otti kristinuskon valtiouskonnoksi, ongelmaksi tuli Vanhan testamentin ruokasäädökset, joita Jeesus, apostolit ja Paavali noudattivat (Apt. 6:11-14, 25:8). Kansa halusi jatkaa omia tapojaan, joten roomalaiskatolisen kirkon oli pakko kirjoittaa katekismus, jolla vääristeltiin Raamatun käskyjä niin, että roomalaiset saivat jatkaa mieliruokiensa syömistä. Vääristely tehtiin niin, että eräitä asiayhteydestä irrotettuja Uuden testamentin jakeita opetettiin vahvasti korvasyyhyyn vastoin niiden alkuperäistä tarkoitusta (2. Piet. 3:15-16) ja ne jakeet, jotka eivät tukeneet kirkon oppia vain sivuutettiin. 

Suomeen on alkanut tulemaan kebab-pitserioita, jotka mainostavat ruokansa olevan 100 % halal. Vaikka ruuassa ei ole sianlihaa, niin se on valmistettu uskonnollisten rituaalien mukaisesti epäjumalille uhraten, joten sellaisen ravintolan tuotteita kristityt eivät saa syödä (Apt. 15:20, 29; 1. Kor. 10:14-28).

Jumala on Raamatussa ilmoittanut, mitkä eläimet on luotu ihmiselle ravinnoksi. Jumala on luonut ihmisen ravinnoksi ne nelijalkaiset ja kaksijakoiset sorkalliset eläimet, jotka märehtivät kasvisruokansa, kuten esim. nauta ja lammas tekevät. Kanan liha on myös tarkoitettu ihmisen ravinnoksi, jonka liha on laadukasta (3. Moos. 11). Jumalan käskemä ruokavalio on erittäin terveellinen ihmiselle. Raamatun ruokasäädöksien noudattamisesta on ollut juutalaisille myös muutakin etua. Juutalaiskansa on välttynyt jopa mustarottien levittämältä musta surma rutolta, koska se huolehti kissojen avulla, ettei pihapiirissä ole saastaisia rottia.

Märehtijät ovat ekologisempi vaihtoehto ihmisruuan tuotantoon kuin Jumalan kieltämä sika. Märehtijät muuttavat lihaksi ihmiselle ruuaksi kelpaamatonta ruohoa. Sika ei märehdi, joten se syö samaa ruokaa kuin ihminen. Sian rehu koostuu pääosin viljasta sekä kasviproteiineista. Jokaista tuotettua lihakiloa kohden sika tarvitsee viljaa ja kasviproteiineja kolme kg. Olisi ekologisempaa antaa rehu ihmiselle ruuaksi ja antaa märehtijöiden syödä sellaisilla laitumilla ruohoa, joilla ei kasvateta viljaa. Mäkisillä mailla ja muilla joutomailla ei voi viljellä tehokkaasti viljaa, mutta lampaat ja naudat voivat syödä ruohoa. Verrattuna Etelä-Amerikan pihvikarjaan Suomessa tuotetun naudanlihan hiilijalanjälkeä alentaa tuntuvasti se, että liha tuotetaan yhtenäistuotantona maidon kanssa. Suomessa tuotetaan jo hiilineutraalia naudanlihaa, joten sellaisen lihan syöminen ei aiheuta yhtään hiilipäästöjä (Yle 18.11.2019). Lehmien metaanipäästöjä on kyetty pienentämään tuntuvasti uusilla lisäravinteilla (Yle 19.10.2018).

Raamatussa sika on saastaisin eläin ja saastaisuuden vertauskuva. Saastainen riivaajahenki voi mennä mieheen niin, että hän antautuu 250-kiloisen karjun pariteltavaksi keskellä sian lantaa useita päiviä peräkkäin (IL 21. ja 23.10.2017). Yeshua (Jeesus) ajoi pahat henget nimenomaan sikalaumaan, koska siat ovat saastaisia eläimiä. Sen jälkeen sikalauma teki itsemurhan syöksymällä järven pohjaan (Mark. 5:6-14). Tuhlaajapojan ajoi kotiin takaisin suuri häpeä, koska hän oli joutunut perintörahan loppumisen jälkeen elättämään itseään sikopaimenena (Luuk. 15:15-16). 

3. Moos. 11:7-8, 43-44: "Saastainen on myös sika, jolla tosin on kaksijakoiset sorkat mutta joka ei märehdi. Näiden eläinten lihaa älkää syökö älkääkä koskeko niiden raatoihin, sillä ne ovat saastaisia...      ..Älkää saattako itseänne epäpuhtaiksi koskemalla mihinkään tällaiseen eläimeen älkääkä muutenkaan menetelkö niin, että tulette niistä epäpuhtaiksi. Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä, ja siksi teidän tulee pitää itsenne puhtaina ja pyhinä."

4. Moos. 15:15-16: "Jumalaa palveltaessa koskevat teidän keskuudessanne asuvia muukalaisia samat säädökset kuin teitäkin. Teidän on sukupolvesta toiseen aina noudatettava tätä määräystä: Herran edessä nämä muukalaiset ovat samassa asemassa kuin te. Sama laki ja samat säädökset koskevat sekä teitä että teidän keskuudessanne asuvia muukalaisia."


Trikiinimato, joita on sianlihassa
Sian käyttäytyminen ja sen sisältämä huonompilaatuinen liha antavat aiheen saastaisuudelle. Kun urossika kasvaa täysikasvuiseksi, sen liha alkaa paistettaessa haisemaan ulosteelta ja virtsalta. "Karjun hajun" aiheuttavat sukupuolihormoni androsteroni ja suolen mikrobitoiminnan tuloksena syntyvä skatoli. Tämän ehkäisemiseksi nuoria urossikoja kastroidaan, mikä aiheuttaa niille kärsimystä, stressiä ja verenvuotoa. 

Siat syövät raatoja ja saalistavat taitavasti rottia sekä myrkkykäärmeitä. Siat ovat sekä raadonsyöjiä että kannibaaleja. Jos sian poikanen sairastuu, vanhemmat voivat syödä sen. Siat ovat syöneet kasvattajiensa ruumiitakin (Yle 2.10.2012, IL 18.1.2020). Rotista välittyy sikoihin sukkulamatoja, jotka aiheuttavat sioille trikiiniä. Sian ihossa ei ole hikirauhasia muualla kuin kärsässä. Sian lämmönsäätely on heikkoa, minkä takia se saa herkästi lämpöstressiä. Sika viilentää itseään rypemällä märällä ja mutaisella alustalla. Sika välttää omia ulosteitaan, mutta jos muuta märkää alustaa ei ole, se viilentää itseään rypemällä omissa ulosteissaan. Pitkään kestänyt stressi aiheuttaa adrenaliinihormoonin eritystä lihaan, mikä heikentää lihan laatua. Sikojen liha on myös herkästi pilaantuvaa. 

Jumala ei ole antanut sikaa ihmiselle ravinnoksi, vaan tehnyt siitä saastaisuuden vertauskuvan, mikä pätee myös uuden liiton aikana (Matt. 5:17-18, 2. Kor. 6:17-18).

2. Piet. 2:22: "Heidän on käynyt juuri niin kuin sananlaskussa sanotaan: "Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa."

Sananl. 26:11: "Kuin koira, joka palaa oksennukselleen, on tyhmä, joka toistaa tyhmyyksiään." 

Monissa kirkkokunnissa on sellainen vieras tapa, että kirkkojen sisälle haudataan ihmisiä ja myös ruumiiden arkut asetetaan seurakunnan nähtäville. Tällaisissa kirkkorakennuksissa seurakunta kokoontuu ja joulun aikana kirkkokahvilla tarjotaan joulukinkkua. Seurakunta luulee pappien olevan pyhiä ihmisiä, mutta sellaisten kirkkojen papit eivät ole pyhiä. Kristittyjen ruumis on Pyhän Hengen temppeli, mitä ei pidä saastuttaa syömällä sianlihaa, haureudella tai muulla laittomuudella.

Jes. 65:1-5: "Minä olen kyllä ollut lähellä, mutta he eivät ole minua etsineet, olen ollut läsnä, mutta he eivät ole minua kyselleet, olen sanonut: "Tässä olen, tässä olen!" tälle pakanakansalle, joka ei kutsunut avuksi minun nimeäni. Päivästä päivään minä ojensin käteni tätä vastahakoista kansaa kohden, kansaa, joka kulkee väärää tietä oman mielensä mukaan, kansaa, joka yhä uudelleen minut vihoittaa, joka alati minun silmieni edessä uhraa puutarhoissa ja polttaa suitsukkeita tiilialttareilla. He oleskelevat haudoissa ja yöpyvät kallionkoloissa, heille kelpaa ruoaksi sian liha, kelvotonta uhrilihaa he keittävät astioissaan. He sanovat: "Varo itseäsi, älä koske minuun! Minä olen sinulle pyhä." Tämän kansan teot täyttävät sieraimeni vihan savulla, minun vihani liekehtii päivästä päivään.

1. Kor. 3:16-17: "Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala saattaa turmioon hänet. Jumalan temppeli on pyhä, ja tämä temppeli olette te."

Sananl.11:21-23: "Totisesti, paha ei rankaisua vältä, mutta vanhurskaan suku pelastuu. Kultarengas sian kärsässä: kaunis nainen vailla ymmärrystä. Hyvien toiveista koituu hyvää, pahojen halusta versoo vihaa."

1. Kor. 6:15-17: "Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen ruumiin jäseniä? Ryhtyisinkö siis tekemään Kristuksen jäsenistä porton jäseniä? En ikinä! Ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, on samaa ruumista hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." Mutta joka liittyy Herraan, on samaa henkeä hänen kanssaan."

Ruttoon kuolleita sikoja heitetty ojaan
Kiina on maailman suurin sianlihan tuottaja ja kuluttaja. Noin puolet maailman sianlihasta tuotetaan Kiinassa. Aasiassa on levinnyt sikaruttoepidemia, joka on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuonna 2018, jolloin Kiinan sioista on noin 20 % kuollut tai teurastettu sikaruttotartunnan takia, eikä Kiinan eläinlääkärit enää riitä tulemaan kaikille tiloille toteamaan karjan kuolinsyytä. Kiinassa jokien ja teiden varsilla lojuu suuria määriä tautiin kuolleitten sikojen ruhoja. Sikaruttoon ei ole lääkettä eikä rokotetta ja se leviää erittäin helposti. Rehu- ja teurastusautot levittävät tautia tilalta toiselle. Aasian sianlihan tuotanto uhkaa romahtaa murto-osaan, koska taudin leviäminen on hallitsemattomassa kasvussa (HS 9.5.2019, Vox 6.6.2019). Kiina on lisännyt sianlihan tuontia, mutta se ei kohta riitä paikkamaan kaikkia menetyksiä. Suomessa ei ole vielä sikaruttoa, mutta tautia kantavia villisikoja on Virossa ja itärajan lähellä Venäjällä, mikä on merkittävä uhka Suomen sianlihan tuotannolle. Sianlihan tuottajat saavat, mitä ansaitsevat, koska he ovat ryhtyneet tekemään rahaa sellaisella lihatuotannolla, jonka Jumala on kieltänyt (3. Moos. 11:7-8).

Loviisan kirkossa oli jouluseimi, joka häpäisi Yeshuaa (Jeesusta, IS 1.1.2018). Jouluseimen pitäisi esittää synnitöntä Herraamme Jeesusta Kristusta sekä Joosefia ja neitsyt Mariaa. Kirkon seimessä olikin kaksi alastonta naista. Alastomuus on synnin ja häpeän vertauskuva (1. Moos. 3:8-13, Ilm. 3:17-18). Yhdessä valkoihoinen nainen on maalattu kasvoistaan mustaksi, joka imettää paljailla rinnoillaan karitsaa. Toisessa teoksessa vastasynnyttänyt nainen pitää sylissään napanuorasta kiinni olevaa lastaan rinnat maitoa vuotaen ja verta haaroissaan. Kolmannessa on mies, jonka sylissä on suuri sikaemakko. Israelissa ei eläintalleissa ollut sikoja, varsinkaan emakkoja imettämässä ketään, koska sika on saastainen eläin. Teoksen valmistaneen taiteilijan kummatkin vanhemmat ovat pappeja. Taiteilija perustelee jouluseimeään sillä, että hänen mielestä kaikki ihmiset ovat riettaita (HS 1.1.2018). Jouluseimi oli suurta Jumalan pilkkaa. Helsingin piispa Teemu Laajasalo kantaa hengellisen vastuun Loviisan suomalaisen seurakunnan toiminnasta.

Jes. 66:3-4: "Sian verta ovat teidän ruokauhrinne, pahan palvontaa teidän suitsutuksenne. Te olette valinneet omat tienne ja mieltyneet omiin iljetyksiinne, ja minä puolestani valitsen kurituksen tien, teitä kohtaa se, mitä te pelkäsitte. Kun minä kutsuin, kukaan ei vastannut, kun minä puhuin, kukaan ei kuunnellut. Te teitte sitä, mikä on väärää minun silmissäni, ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun tahtoani."

Wittenbergin kirkko häpäisee Israelia
Suomen evankelisluterilainen kirkko seuraa Martti Lutherin oppeja. Lutherin kirjoitukset ovat usein Raamatun vastaisia ja jumalattomia. Luther ei uskonut mm. Jaakobin kirjeeseen eikä Ilmestyskirjaan ja vaati niiden poistamista Raamatusta, mistä Raamatun mukaan menettää syntien anteeksiannon ja saa tuomion tuliseen järveen (Ilm. 22:18-19). Luther julkaisi vihakirjoituksia juutalaisia vastaan. Hän pyrki etsimään Raamatusta oikeutuksen juutalaisten vainoille, mutta kyse oli pikemminkin Raamatun vääristelystä (2. Piet. 3:15-16). Natsi-Saksa käytti hyväksi Lutherin kirjoituksia juutalaisvastaisessa propagandassa (lisää artikkelissa). Pyhän Marian kirkko Wittenbergissä oli Lutherin kotikirkko, jonka seinässä on metallinen kuva, jossa sikaemakko imettää juutalaisia lapsia samalla, kun rabbi pitää kiinni sian takajalasta ja hännästä kurkistaakseen sian peräaukkoon. Kuva häpäisee ja loukkaa juutalaisia erityisen syvästi. Kyse on luterilaisen kirkon hyvin asiattomasta ivasta juutalaisia kohtaan.

Matt. 7:6: "Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa ja käy teidän kimppuunne ja raatele teitä."

2. Pietarin kirje 2:1-3, 12-13: "..samoin on teidänkin joukkoonne ilmestyvä vääriä opettajia. He salakuljettavat teidän keskuuteenne tuhoisia harhaoppeja, jopa kieltävät herransa, joka on ostanut heidät omikseen. Pian he kuitenkin saattavat itsensä tuhoon. Heidän irstasta menoaan lähtevät monet seuraamaan, ja näiden takia totuuden tie tulee häväistyksi. Ahneudessaan he pyrkivät käyttämään teitä hyväkseen esittämällä tekaistuja tarinoita. Mutta heille muinoin langetettu tuomio on yhä voimassa, heidän tuhonsa odottaa heitä...  ..Nuo ihmiset herjaavat sellaista, mitä eivät tunne. Siinä he ovat kuin järjettömät eläimet, jotka luonto on tarkoittanut pyydystettäviksi ja tapettaviksi, ja eläinten lailla he myös tuhoutuvat, saavat vääryyksistään väärintekijän palkan..."

Juutalaisilla oli ollut tapa, ettei he seurustele pakanoiden kanssa (Apt. 11:2-3), joita he sanoivat jopa sioiksi ja koiriksi saastaisen elämäntapansa takia (vert. Matt. 7:6, 2 Piet. 2:22). Nyt Jumala halusi lähettää Pietarin roomalaisen sotapäällikkö Corneliuksen kotiin. Pietari sai näyn rukoillessaan katolla, jossa häntä pyydettiin syömään myös sianlihaa, mikä oli hyvin voimallinen näky tunnolliselle juutalaiselle. Pietari vastasi, ettei ole koskaan syönyt mitään saastaista, mikä tarkoitti myös sianlihaa. Pietari ei syönyt sianlihaa, koska Yeshua (Jeesus) ei opettanut syömään sianlihaa (lisää artikkelissa) eikä muuttanut lakia (Matt. 5:17-19). Pietari totesi, ettei ymmärrä, mitä näky tarkoitti. Kehottiko se rikkomaan lakia vastaan? Ei kehottanut. Pietari lopulta ymmärsi, että näky oli vertauskuva siitä, ettei Israelin Jumala tee eroa pakanoiden (ei-juutalaiset) ja juutalaisten välillä (Apt. 11:2-10, 15:7-9). Jumalan puhdistamaa ihmistä ei saa sanoa saastaiseksi. Jumala hyväksyy pakanan seurakuntaansa, jos hän uskoo Yeshua HaMashiachiin (Jeesukseen Kristukseen) ja noudattaa Jumalan käskyjä (Ilm. 14:12).  

Apt. 10:28-29, 34-35: "Hän sanoi heille: "Niin kuin tiedätte, juutalaisen ei ole sallittua seurustella toiseen kansaan kuuluvien kanssa eikä mennä heidän luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, ettei ketään ihmistä saa pitää epäpuhtaana tai saastaisena. Siksi lähdin vastustelematta, kun minua tultiin hakemaan...    ..Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa."

Pietari oli nyt valmis menemään pakanoiden luokse (Apt. 10). Alkoiko Pietari syömään sianlihaa saamansa näyn jälkeen? Ei alkanut, koska näky ei tarkoittanut lain kumoamista vaan sitä, ettei Jumala enää erottele pakanoita ja juutalaisia. Pietari söi sen jälkeen pakanoiden kanssa ja vaati heitä noudattamaan juutalaisten lakia. Pietari teki Antiokian seurakunnassa sen virheen, että hän alkoi pelkäämään muita juutalaisia ja meni syömään vain heidän seuraansa. Paavali moitti Pietaria tekopyhyydestä, miksi vaadit heitä noudattamaan juutalaisten lakia, mutta et itse syö heidän kanssaan, vaikka he kuuluvat Herran seurakuntaan uskonsa tähden (Gal. 2:11-15).

Jumala antoi ihmiselle ruokasäädöksen jo heti alussa. Aadamilla ja Eevalla oli paratiisissa vaikka kuinka paljon hyvää syötävää, mutta oli yksi puu, mistä ei saanut syödä. Pitikö mennä syömään juuri siitä puusta, kun oli kaikkea muuta yllin kyllin. Tämä on tärkeää ymmärtää, ettei Jumala ole antanut sääntöjä rikottavaksi vaan noudatettavaksi. Ei Taivasten Valtakuntaan pääse sääntöjen rikkojat vaan ne, jotka ovat tehneet parannuksen sääntöjen rikkomisesta (Matt 5:17-20, 7:21-23, Room. 2:12-13, 27). 

Jesajan kirjan viimeinen luku kertoo siitä ajasta, kun Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) tekee paluun maan päälle Kuninkaiden Kuninkaana. Silloin alkaa tuhatvuotinen valtakunta, johon ei pääse sianlihaa syövät pakanat. Niin kuin paratiisista karkotettiin väärästä puusta syöneet, niin ei tuhatvuotiseen valtakuntaan pääse sianlihan syöjät. Paavali sanoi myös, ettei saastaiset peri Kristuksen ja Jumalan Valtakuntaa (Ef. 5:5).

2. Tess. 1:7-9 (1933/38): "..kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta..." (vert. Room. 2:12-13, 1. Tim. 1:11) 

Jes. 66: 15-18, 23: "Katso, Herra saapuu tulenlieskassa, hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli. Hänen vihansa purkautuu tulenhehkuna, hänen jyrinänsä liekkeinä. Niin Herra toteuttaa oikeutensa tulella, hänen miekkansa lyö ihmissukua, ja monet kaatuvat sen lävistäminä: nuo, jotka puhdistautuvat ja valmistautuvat palvontatarhojen menoihin johtajansa ympärillä, nuo, jotka syövät kaikkea iljettävää, sian lihaa, rottia -- minä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa, ja he kaikki saavat loppunsa, sanoo Herra. Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni...    ..Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra."

Ef. 5:5: "Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta..."

Roomalaiskatolinen kirkko toi joulujuhlan kristinuskoon

Saturnaalia-juhla jatkui karnevaalina, jolloin rietasteltiin, orjilla oli lupa arvostella isäntiä, toisille annettiin lahjoja ja kaikilla oli vapaata työstä. Juhliin kuului uhkapelit, alkoholin runsas juominen ja ylenpalttinen syöminen. Juhlan päätyttyä tuli vastaan sol invictus -epäjumalan syntymäpäivä 25.12., jolloin temppeli koristeltiin palmunoksilla ja juhla oli hyvin suosittu. Tämä päivä on hyvin lähellä talviseisauksen päivää, joka on pohjoisella pallonpuoliskolla kaikkein pimein päivä. Keisari Aurelianus teki sol invictuksesta Rooman pääuskonnon 270-luvulla jKr. Kun keisari Konstantinus Suuri kääntyi näennäisesti kristityksi noin vuonna 313 jKr, niin hän ei luopunut sol invictuksen palvonnasta ja antoi kastaa itsensä vasta kuolinvuoteellaan vuonna 337 jKr.

Rooman kansa ei halunnut luopua juhlavuotensa kohokohdasta ja Paavi Julius I kehotti vuonna 350 kristittyjä juhlimaan Jeesuksen syntymää 25.12. Päivämäärä otettiin suoraan sol invictus -epäjumalan syntymäjuhlasta. Roomalaiskatolisen kirkon oli pakko keksiä sellainen valhe, että jokin epämääräinen perimätieto olisi kertonut, että Gabriel ilmoitti Marialle raskaudesta 25.3. Kuten edellä on todistettu, niin Raamattu kertoo toista.

2. Aik. 36:14 (RK): "Myös kaikki pappien johtomie­het ja kansa harjoittivat yhä enemmän uskottomuutta jäljittelemällä kaikkia muiden kansojen iljettävyyksiä. Näin he saastuttivat Herran temppelin, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.

Rooman keisari Julius Caesar vaihtoi vuonna 46 eKr. kuun kiertoon perustuvan kalenterin auringon kiertoon perustuvaan kalenteriin, mikä oli Egyptissä käytössä. Uusi vuosi asetettiin vuoden pimeimmälle kohdalla joulu-tammikuun vaihteeseen. Ulkomaankielisissä kalentereissa kuukausien nimet ovat periytyneet juliaanisesta kalenterista, jossa kuukausien nimet on tulevat keisarien ja roomalaisten epäjumalien nimistä (esim. janus, mars, maia). Julius Caesar nimesi heinäkuun oman nimensä mukaisesti (juli) ja elokuu nimettiin myöhemmin hänen seuraajansa keisari Augustuksen mukaan (augustus). 


Roomalaiskatolinen kirkko ei pystynyt pitäytymään Raamatun mukaisessa kalenterissa. Kirkko omaksui Vanhan testamentin mukaisen ajanlaskun tilalle juliaanisen kalenterin ja myöhemmin paavi Gregorius XIII mukaan nimetyn gregoriaanisen kalenterin (Yle 27.12.2002). Vuosilukujen laskenta siirrettiin kirkon määrittämään Jeesuksen syntymävuoteen, jonka se laski muutaman vuoden väärin. Paavi Gregorius XIII määräsi 1500-luvun lopulla kalenteriin korjauksen, jolloin kalenterista otettiin 10 päivää pois ja seitsemän päivän viikkolaskenta samalla meni sekaisin. Roomalaiskatoliset viettävät riemuvuotta 25 vuoden välein, kun Raamatussa riemuvuosi on 50. vuosi, mutta 7*7 eli 49 vuoden tahdissa (3. Moos. 25:1-22). Roomalaiskatolinen kirkko vastustaa lähes kaikessa Raamattua ja Taivaan Isän tahtoa.

Danielin kirja kertoo, että antikristus tulee muuttamaan kirkolliset juhlapyhät ja ajanlaskun, mikä on tapahtunut paavien toimesta:

Dan. 7:25-27 (1933/38): "Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti. Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset."  

Jumala on kieltänyt noudattamasta roomalaisia tapoja. Jumalalle kelpaa vain sellainen elämä, minkä Hän on opettanut Raamatussa, mistä Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) antoi omalla elämällään esimerkin. Yeshua ei noudattanut mitään roomalaisia eikä kreikkalaisia tapoja, vaan noudatti Raamatun opetusta.

3. Moos. 18:3-5: "Älkää noudattako entisen asuinmaanne Egyptin tapoja älkääkä ruvetko seuraamaan niitä tapoja, joita noudatetaan Kanaaninmaassa, minne minä teidät vien. Älkää eläkö vieraiden kansojen tapojen mukaan. Noudattakaa minun lakejani, pitäkää minun käskyni ja eläkää niiden mukaan. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Pitäkää minun lakini ja käskyni. Jokaiselle, joka niitä noudattaa, ne antavat elämän. Minä olen Herra."

Joh. 12:48-50 (Jeesus sanoo): "Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän."

Jeesus, apostolit ja Paavali eivät juhlineet joulua. He juhlivat niitä seitsemää Vanhassa testamentissa määrättyä juhlaa, jotka Jumala oli asettanut (Matt. 5:17-20, Apt. 25:8). Raamattu kertoo, että Paavali noudatti kaikkia Vanhan testamentin käskyjä myös Uuden liiton aikana.

Apt. 25:7-8 (1933/38)"Ja kun hän oli saapunut, asettuivat ne juutalaiset, jotka olivat tulleet Jerusalemista, hänen ympärilleen ja tekivät useita ja raskaita syytöksiä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet näyttämään toteen; sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: "Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan."

Apt. 28:17, 28: “Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui juutalaisten johtomiehet luokseen. Kun nämä olivat saapuneet, hän sanoi: "Veljet! Minut luovutettiin Jerusalemissa roomalaisten käsiin, vaikka en ole millään tavoin rikkonut kansaamme enkä isiltä perimiämme säädöksiä vastaan. Nyt minut on tuotu vangittuna tänne.. ..Juutalaiset vastasivat: "Emme ole saaneet Juudeasta mitään kirjettä, jossa kerrottaisiin sinusta, eikä kukaan veljistä ole täällä käydessään puhunut sinusta pahaa, ei julkisesti eikä yksityisesti.” 

Fil. 3:17: "Noudattakaa minun antamaani esimerkkiä, veljet, ja ottakaa oppia niistä, jotka elävät meidän tavallamme."

Room. 3:31: "Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo."

Room. 2:13: "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."

Joh. 10:35: "..eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi."

Paavali vaati kristityiksi kääntyneitä efesolaisia pakanoita lopettamaan elämään kuin pakanat (ei-juutalaiset) ja luopumaan vanhoista elämäntavoistaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettemme saa pitää pakanaperinteistä tulleita juhlia. Pietari vaati pakanoita noudattamaan juutalaisten lakia, mutta myöhemmin lankesi siihen syntiin, ettei uskaltanut syödä pakanoiden kanssa, koska pelkäsi muita juutalaisia (Gal. 2:11-14).

Ef. 4:17-22: “Minä varoitan teitä vakavasti Herran nimeen: älkää enää eläkö niin kuin pakanat! Heidän ajatuksensa ovat turhanpäiväisiä, heidän ymmärryksensä on hämärtynyt, ja se elämä, jonka Jumala antaa, on heille vieras, sillä he ovat tietämättömiä ja sydämeltään paatuneita. Heidän tuntonsa on turtunut, ja he ovat heittäytyneet irstailuihin sekä kaikenlaiseen saastaisuuteen ja ahneuteen. Mutta ei teille ole Kristuksesta tällaista opetettu, jos todella olette hänestä kuulleet, jos teille on opetettu se totuus, joka Jeesuksessa on. Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne, joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma.”

Room. 8:5-8: "Lihan mukaan elävillä on lihan mukaiset pyrkimykset, Hengen mukaan elävillä Hengen mukaiset. Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen."

Kaikki Vanhan testamentin juhlapäivät osuvat tarkasti Jeesuksen elämän kohokohtiin. Pesach-juhla on pääsiäinen, lyhteen heilutusjuhla on ylösnousemuspäivä, shavuot-juhla helluntai ja syksyn juhlat liittyvät mm. Jeesuksen syntymään, joita tulee nyt juhlia Yeshuan (Jeesuksen) kunniaksi. Vanhan testamentin juhlien sisältö on ollut esikuvana kaikelle sille, mitä Jeesus, Yeshua teki.

Jumala asettamaa järjestystä Jumalanpalveluksesta ei kirkko saa muuttaa

Joulu on ollut jo alkuajoiltaan ihmisten oma karnevaali, jonka roomalaiskatolinen kirkko tekemällä teki Jeesuksen syntymäjuhlaksi tekopyhittämään ihmisten omaa juhlimista. Jumala ei pidä siitä, että ihminen itse keksii omia kirkollisia juhlia tai muita rituaaleja, koska silloin nämä karnevaalit ovat vain ihmistä itseään varten.

Sak. 7:3-7: "Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: "Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet? "Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: "Sano koko kansalle ja papeille näin: -- Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni? Ja kun te uhriaterioillanne syötte ja juotte, ettekö te syö ja juo vain omaksi nautinnoksenne? "Ettekö muista niitä sanoja, joita aikaisemmat profeetat minun käskystäni julistivat silloin..." 

Hes. 44:23-24: "Pappien tulee opettaa kansalle, mikä on pyhää, mikä ei, ja opastaa sitä erottamaan saastainen ja puhdas. Oikeudessa heidän tulee ratkaista riita-asiat, ja heidän on tuomittava minun lakieni mukaan. Heidän kuuluu huolehtia siitä, että kaikki minun juhlani vietetään minun lakieni ja säädösteni mukaan, ja heidän tulee pitää minun sapattini kunniassa."

Israelin Kuningas Jerobeam asetti omalla päätöksellä kahdeksannen kuun 15.-päivän Herran juhlapäiväksi, vaikka Raamattu ei sellaista käske. Hän nimitti papistoa toimittamaan uskonnollisia rituaaleja Jumalan määräyksen vastaisesti. Jumala ei pitänyt Jerobeamin teoista, vaan lähetti profeetan lukemaan heille tuomiot.

1. Kun. 12:31, 33, 13:1-5: "Jerobeam rakensi uhrikukkuloille pyhäköitä ja otti papeiksi keitä tahansa, muitakin kuin leeviläisiä...     ..Hän nousi Betelissä alttarille kahdeksannen kuun viidentenätoista päivänä, itse keksimänään juhlapäivänä. Silloin hän järjesti kansalle juhlan ja nousi alttarille uhraamaan...    

..Kun Jerobeam seisoi alttarilla uhraamassa, Beteliin tuli Juudasta Jumalan mies, jonka Herra oli lähettänyt. Hän julisti alttarille Herran tuomion ja huusi: "Alttari, alttari! Näin sanoo Herra: 'Daavidin sukuun syntyy poika, Josia on hänen nimensä. Hän uhraa tällä alttarilla kukkuloitten papit, jotka polttavat täällä uhreja. Tällä alttarilla poltetaan vielä ihmisten luita!'" Hän ilmoitti myös, että nähtäisiin ennusmerkki. Hän sanoi: "Tämä on merkki siitä, että Herra on näin puhunut: alttari halkeaa, ja tuhka leviää sen päältä ympäriinsä. Kun kuningas Jerobeam kuuli sanat, joilla Jumalan mies tuomitsi Betelin alttarin, hän osoitti alttarilta kädellään miestä ja huusi: "Ottakaa hänet kiinni!" Silloin hänen ojennettu kätensä jäykistyi, eikä hän voinut laskea sitä. Alttari halkesi ja tuhka levisi alttarilta sen ennustuksen mukaisesti, jonka Jumalan mies oli Herran käskystä julistanut."

Kuningas Saul sai profeetta Samuelilta myös ankarat nuhteet siitä, että hän meni uhraamaan Gigalissa omin päin, vaikka ne olisi pitänyt profeetta Samuelin uhrata (1. Sam. 13:9-14). Saul rikkoi Jumalan asettamaa jumalanpalvelusjärjestystä vastaan. Tämän jälkeen Kuningas Saul rikkoi uudestaan Jumalaa vastaan uskonnollisella rituaalilla. Saul voitti amalekilaiset ja Jumala oli määrännyt hänen tuhoamaan heidän arvokas karjansa. Saulin sotilaat halusivat ottaa karjan itselleen ja Saul taipui siihen, vaikka Jumala oli muuta käskenyt. Saul miehineen uhrasi parhaan osan karjasta Jumalalle tekopyhittääkseen rikkomuksensa. He tekivät siis oman tahtonsa mukaisen uskonnollisen rituaalin, joka oli Herran määräyksen vastainen.  Jumala ei pitänyt tästä ollenkaan ja profeetta Samuel ilmoitti kuningas Saulille, että Jumala hylkää hänet. Jumalaa ei voi lepyttää ja miellyttää sellaisella uskonnollisella rituaalilla, jota Jumala ei ole asettanut. Jos Jumala ei ole laissaan määrännyt uskonnollista rituaalia, niin Jumalan nimessä tehty muu rituaali vain loukkaa Jumalaa.

1. Sam. 15:22-24: "Silloin Samuel sanoi: -- Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva. Kapinointi on noituuden vertainen synti, röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat. Sinä olet hylännyt Herran sanan. Siksi hän hylkää sinun kuninkuutesi. Saul vastasi Samuelille: "Olen tehnyt syntiä. Olen rikkonut Herran käskyä ja sinun määräyksiäsi vastaan, sillä pelkäsin miehiäni ja taivuin heidän tahtoonsa."

Ottakoon kukin pappi tästä varoittavan esimerkin siitä, että hän voi menettää pelastuksensa, jos hän jatkaa Raamatun vastaisia kirkon asettamia uskonnollisia rituaaleja vaikka yleisö painostaisi häntä tekemään niin. Pappi ei saa totella väärää pappislupausta, vaan papin tulee totella Raamatun käskyjä.

Kultainen vasikka Turussa, Suomen Tyatirassa
Mooses oli Siinainvuorella pitkän ajan. Kansa ei jaksanut enää odottaa Moosesta ja ei uskonut enää hänen palaavan. Kansa pyysi ylipappi Aaronia valmistamaan kultaisen vasikan, jota he tahtoivat palvoa jumalanaan. Kun kultainen vasikka oli valmis, niin Aaron määräsi Israelin kansan juhlimaan Herran kunniaksi, jolloin Aaron käytti sitä nimeä, millä Mooses kutsui Israelin Jumalaa (Herra, Jehovah). Kansa alkoi karkeloimaan ja sen yhteydessä he uhrasivat patsaalle uhreja.

Aaron teki kansan kanssa useita virhettä. Hän valmisti Israelin Jumalasta eläintä esittävän kultaisen patsaan (kuvan), millaisia palvottiin myös Egyptissä. Jumalaa ei voi kuvata patsaalla eikä kuvalla vaan Sanalla (2. Moos. 20:4-6). Toinen virhe oli se, että Aaron määräsi Jumalan juhlan sellaisena päivänä, mitä Jumala ei ollut määrännyt. Kansa myös uhrasi paikassa, mitä Jumala ei ollut määrännyt. He tekivät sellaisen jumalan, miIsraelin Jumala Jehova ei ole. He valmistivat oman epäjumalansa, vaikka kutsuivat sitä Israelin Jumalan nimellä. He myös viettivät juhlaa hillittömästi karkeloiden, jolloin voi kysyä, juhliko kansa Jumalan kunniaksi vai itse karkeloiden? Tämä kaikki oli Jumalan käskyjen vastaista juhlimista, mikä loukkasi Israelin Jumalaa Jehovaa.

2. Moos. 32:4-6: "Aaron otti korut vastaan, valmisti muotin ja valoi kullasta sonnin. Kansa sanoi: "Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä!" Silloin Aaron rakensi alttarin sonnin eteen ja julisti: "Huomenna vietetään Herralle pyhitettyä juhlaa." Seuraavana aamuna ihmiset uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja, söivät ja joivat ja ryhtyivät viettämään hillitöntä juhlaa."

Roomalaiskatolinen kirkko ja monet muut kristityt uskontokunnat ovat tehneet saman synnin. He ovat määrittäneet oman mielensä mukaisen Jeesuksen, mitä Hän ei ole. Jehovan todistajat ovat hyvin kaukana siitä Jumalasta, mistä Raamattu opettaa, ja he eivät voi pelastua (artikkeli). Jeesus ei ole sellainen Jumala, miten kirkkojen katekismukset Hänet kuvaavat, vaan se Jumala, mikä esittäytyy Raamatussa. Mukavuudenhaluiset seurakuntalaiset eivät osaa erottaa tätä, koska he eivät ole riittävästi itse lukeneet Raamattua ja hyväksyneet sitä, mitä Raamatussa lukee (artikkeli).

Vaikka Aaron oli ylipappi, hän oli johdattanut kansa raskaaseen syntiin. Mooses asettui leirin portille ja käski niiden tulla hänen luokseen, jotka olivat Israelin Jumalan puolella. Mooseksen viereen tuli Leevin sukukunta, joka sai käskyn surmata juhlimista jatkaneet. Leeviläiset surmasivat noin 3000 juhlijaa.


2. Moos. 32:27-28: "Hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: sitokaa miekka vyöllenne, kulkekaa edestakaisin leirin halki portilta portille ja tappakaa jokainen, jonka kohtaatte, olkoonpa vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen." Leevin heimon miehet tekivät Mooseksen käskyn mukaisesti, ja kansasta sai sinä päivänä surmansa noin kolmetuhatta miestä."

Aaronin kaksi poikaa oli polttamassa suitsutusuhria pyhäkössä. He olivat muuttaneet sitä tapaa, miten suitsutusuhri oli käsketty toimittaa (2. Moos. 30:7-9, 34-37). Jumala suuttui, kun Hänen käskyään Jumalanpalvelusjärjestyksestä oli omavaltaisesti muutettu ja tuli surmasi kummatkin pojat. Tämä on varoittava esimerkki, ettei ihminen saa muuttaa Jumalan antamia lakeja ja määräyksiä. Papeilta odotetaan erityistä kuuliaisuutta ja heitä rangaistaan rikkeistä muita ankarammin.

3. Moos. 10:1-3: "Aaronin pojat Nadab ja Abihu ottivat kumpikin tuliastiansa, sytyttivät niihin tulen, panivat niihin suitsuketta ja toivat näin Herran eteen tulta, jota ei ollut tehty hänen käskynsä mukaisesti. Silloin Herran luota lähti tuli, joka poltti heidät kuoliaaksi Herran edessä. Mooses sanoi Aaronille: "Tästä Herra puhui, kun hän sanoi: -- Niissä, jotka ovat minua lähellä, minun pyhyyteni tulee näkyviin, ja koko kansa saa oppia tuntemaan minun valtani ja voimani." Aaron ei saanut sanaakaan suustaan."

Jaak. 3:1: "Veljeni, kovin monien teistä ei pidä ryhtyä opettajiksi, sillä te tiedätte, että meidät opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin."

Joulun jälkeen on loppiainen, jonka kirkko on asettanut pyhäpäiväksi ja vapaapäiväksi töistä. Juhlaa vietetään ikään kuin joulukauden lopetuksena, jolloin juhlitaan itämaantietäjiä (IL 6.1.2017). Tämä juhla-aika on innoittanut myös pahoja nuutipukkeja kiertämään kodeissa kinumassa kaljanjämiä. Raamatussa ei ole mitään käskyä juhlia itämaantietäjiä ja antaa heidän kunniaksi kokonaista juhlapäivää. Tässä on esimerkki kirkollisesta juhlapyhästä, joka vain ottaa pois Jumalalta. Suomen kirkot ovat niin kangistuneita vääriin kaavoihinsa, etteivät he ymmärrä miten suurta syntiä, tekevät ylläpitämällä tätä perinnäissääntöä.

Aam. 5:18, 21, 23: "Voi teitä, jotka hartaasti odotatte Herran päivää! Mitä iloa teille on Herran päivästä? Se tuo pimeyden, ei valoa...      ..Minä vihaan teidän juhlianne, minä inhoan niitä, minä en voi sietää juhlakokouksianne...      ..Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää."

Yeshua (Jeesus) syntyi syksyn juhlien aikana

Me emme juhli Yeshuan syntymäpäivää 25.12., koska Hän ei ole silloin syntynyt. Raamattu antaa viitteitä määrittää Yeshuan syntymäpäivä, joka ei ole joulukuussa.

Yeshuan syntymän aikana toimitettiin verollepano kunkin verovelvollisen kotikaupungissa (Luuk. 2:1-40). Joosef ja Maria menivät Betlehemiin, joka on kahdeksan kilometriä Jerusalemista etelään. Joosef kuului kuningas Daavidin sukuun ja sen takia todennäköisesti omisti perintömaata Daavidin suvulle kuuluvasta Betlehemistä, jota kutsuttiin myös Daavidin kaupungiksi. Juutalaisten riemuvuosisäännön mukaan peritty maaomaisuus palautui alkuperäiselle omistajalle aina riemuvuotena, joten peritty maaomaisuus säilyi suvussa pitkään. Riemuvuosi on 50. vuosi mutta 7*7 eli 49 vuoden välein, jolloin sapattivuoden jälkeen on riemuvuosi (3. Moos. 25:1-22). Nimi Betlehem tarkoittaa 'leivän taloa', joka kertoo siitä, että maaperä Betlehemissä on hyvin hedelmällistä ja viljavaa. Daavidin suvun maat kuuluivat Israelin parhaimpiin. 


Syksyllä oli kerätty viimeinen sato pelloilta ja puutarhoista. Sen jälkeen oli aika maksaa keisarille verot sadosta ja karjaeläimien tuotosta. Lehtimajanjuhla on juutalaisille pyhiinvaellusjuhla, jolloin matkustetaan Jerusalemiin ja leeviläisille papeille sekä temppelille tuodaan kymmenykset sadosta. Keisarille oli edullista tehdä verollepano ennen lokakuussa vietettävää lehtimajanjuhlaa, jotta keisari saisi varmistettua verotulot ennen, kuin jäljelle jääneestä sadosta maksettiin kymmenykset. Lehtimajanjuhlan aikana verollepano ei ollut enää mahdollista kotikaupungeissa, koska silloin kaikki israelilaiset miehet matkustivat Jerusalemiin ja heidän koko perheensä oli usein mukana. 

Verollepanon ja lähestyvän lehtimajanjuhlan takia majatalot olivat täynnä. Joosefilla ja Marialla ei ollut tilaa majatalossa, joten heidän oli majoituttava eläintalliin. Syksyllä sato on korjattu ja eläimet päästetty pelloille laiduntamaan, joten eläintalleissa oli tilaan. Paimenia oli yöllä vartioimassa laumaansa, kun Herran enkeli ilmoitti heille sinä päivän syntyneen Messiaan. Kyseessä ei ollut talvinen joulukuu, koska silloin karja oli eläintalleissa ja pelloille on kylvetty siemenvilja tulevaa vuotta varten. Maaperä on pehmentynyt runsaiden syyssateiden takia, jolloin eläimiä ei laidunnettu ulkosalla. Israelissa on joulukuussa kylmä, jolloin lämpötila voi mennä yöllä pakkasen puolelle, eikä paimenet sen takia yöpyneet kedolla. Monet asiantuntijat pitävät myös mahdottomana ajatuksena, että Rooma olisi toimittanut verollepanon talvella, koska silloin sen järjestäminen on hyvin vaikeaa johtuen teiden ja polkujen huonosta kunnosta.

Luuk. 2:8-14: "Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: -- Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa."

Betlehemissä oli temppelin karjatila, joka kasvatti uhrilampaita temppelille. Tilalla syntyneet karitsat kapaloitiin, koska uhrilampaiden piti olla virheettömiä. Kapalointi suojasi karitsaa naarmuilta ja kolhuilta. Samalla tavalla kapaloitiin Yeshua-vauva, viaton ja virheetön Jumalan Poika.

Jes. 9:5-6: "Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus."
 
Itämaan tietäjät toivat Jeesukselle kalliita lahjoja

Yeshuaa tuli tapaamaan itämaan tietäjät, joiden lukumäärää Raamattu ei kerro (Matt. 2). He tiesivät Yeshuan olevan Kuningas, koska taivaalle oli noussut Hänen tähtensä. Raamattu ei kerro tulivatko tietäjät katsomaan Yeshua-vauvaa jo seimessä vai vasta vähän myöhemmin. Monia on kiinnostanut kovasti, ketä nämä korkea-arvoiset tietäjät olivat.

Juutalaiset vietiin pakkosiirtolaiseksi Babyloniaan, joiden mukana oli profeetta Daniel, joka nousi korkeisiin virkoihin Babylonian ja Persiaan kuninkaiden hoveissa. Daniel sai johtaakseen mm. kuninkaan neuvonantajat sen jälkeen, kun hän oli osannut selittää kuninkaan unen. Idän hovien keskuuteen jäi elämään Danielin antama Messias profetia, joka toteutuisi 70 vuosiviikon (490 vuodesta) kuluessa siitä, kun annetaan käsky ennallistaa Jerusalemin kaupunki ja sen muurit (lisää artikkelissa). Kuningatar Esterin aikana juutalainen Mordokai nousi myös Persian pääministeriksi Danielin tapaan, jolloin moni persialainen kääntyi juutalaiseksi (Est. 8:17). Suurin osa juutalaisista ei palannut takaisin Babyloniasta, vaikka he vapautuivat 70 vuoden jälkeen, joten monet Babyloniassa asuvat tiesivät odottaa Kuninkaan syntyvän Jaakobin suvusta lähellä nykyisen ajanlaskumme alkua.

Dan. 2:48: "Sitten kuningas nosti Danielin korkeaan arvoon, antoi hänelle runsaasti kalliita lahjoja ja teki hänestä Babylonin maakunnan käskynhaltijan ja koko Babylonian viisaiden ylivalvojan."

Dan. 9:24: "Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi. Sitten jumalattomuus päättyy, synnistä tulee loppu, pahat teot sovitetaan, ikuinen oikeudenmukaisuus saatetaan voimaan, näky ja profetia sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan."

On todennäköistä, että idän tietäjät olivat Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana maahan jääneiden juutalaisten jälkeläisiä tai niitä kunninkaan hovin neuvonantajia, jotka tiesivät Vanhan testamentin ennustamasta Bileamin tähdestä, jotka hekin saattoivat olla juutalaisia. He tulivat kunnioittamaan Kuningasta ja tuomaan hänelle hyvin kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Näiden lahjojen turvin Yeshuan perhe eli, kun he joutuivat pakenemaan vähäksi aikaa Egyptiin.

Raamatun teksteistä voidaan päätellä, että tietäjät olivat rikkaita ja hyvin korkeassa asemassa Babylonian valtiossa, koska heillä oli varaa matkustaa pitkä matka, antaa kalliit lahjat ja kuningas Herodes pelästyi yhdessä Jerusalemin hengellisen johdon kanssa (Matt. 2:3-6), kun näin arvovaltainen seurue tuli kunnioittamaan Yeshua-vauvaa Kuninkaana ja Messiaana. Tietäjien asemaa voisi verrata suurvallan ministereihin tai valtiosihteereihin, joilla oli lisäksi paljon omaisuutta ja palvelusväkeä.

4. Moos. 24:17: "..Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista.."

Betlehemin tähti
Jes. 60:1-6, 16: "Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem, sillä sinun valosi saapuu ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi. Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. Niin kansat tulevat sinun valosi luo ja kuninkaat sinun aamunkoittoosi. Nosta silmäsi, katso ympärillesi: he kaikki ovat kokoontuneet, he saapuvat, sinun poikasi, jotka tulevat kaukaa, sinun tyttäresi, joita sylissä kannetaan. Sinä näet tämän kaiken ja loistat ilosta, rajusti lyö sydämesi, rintasi avartuu, kun meren rikkaudet vyöryvät rannoillesi ja sinun käsiisi annetaan kansojen vauraus, kun sinut peittää kamelien paljous, Midianin ja Efan kamelintammojen vyöry. Koko Saban väki saapuu, kultaa ja suitsuketta kantaen, ja kaikki he ylistävät Herraa...   ..Vieraat kansat imettävät sinua, kuninkaat sinua ruokkivat, ja silloin tiedät, että minä, Herra, olen sinun pelastajasi, että sinun lunastajasi on Jaakobin Väkevä."

Monet tutkijat ovat arvuutelleet, mikä oli Betlehemin tähti? Eräät tähtitieteilijät ovat ehdottaneet Saturnuksen, Jupiterin ja Venuksen välisiä konjuktiota, jotka olisivat näkyneet muutaman kerran ennen ajanlaskun alkua. Eräiden tähtitieteilijöiden mukaan osaa konjuktioista ei olisi kuitenkaan voitu nähdä paljaalla silmällä, koska Kuu peitti ne tai ne olisivat olleet liian lähellä aurinkoa. Raamatun ilmoitus sulkee pois tämän selityksen. Raamatusta on pääteltävissä, että kirkas tähti loisti taivaalla noin kaksi vuotta. Herodes määräsi alle kaksivuotiaat lapset surmattavaksi sen tiedon perustella, milloin tähti oli ilmestynyt taivaalle ja milloin tietäjät tulivat paikalle. Tähden kerrotaan liikkuneen tietäjien kulkueen edellä samalla tavalla, miten Israelin kansan edellä kulki tulipatsas ja pilvi erämaataipaleen aikana. Yeshuan kodin yläpuolella tähti pysähtyi. Kysymys oli siis kirkkaasta valosta, jonka Jumala oli laittanut kulkemaan taivaalle, eikä mistään lyhyen ajan kestäneistä planeettojen välisistä konjuktioista tai pyrstötähdistä.

Matt. 2:2, 7, 9, 16: "He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme...    ..Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin...    ..Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen...   ..Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville."

Yeshuasta (Jeesuksesta) tuli ikuinen ylipappi 

Yeshualle tehtiin esikoispoikalapsen lunastusrituaali Jerusalemin temppelissä. Temppelin yksi ylipapeista on ollut Simeon ben Boethus (noin. 23-3 eKr, PDF). Talmud mainitsee ylipappi Simeon Vanhurskaan. Raamattu kertoo, että vanhurskas mies nimeltä Simeon otti Yeshua nimen saaneen vauvan sylinsä, joka on saattanut olla ylipappi Simeon. Kyseessä oli todennäköisesti esikoispoikalapsen lunastusrituaali (4. Moos. 18:15-19), jonka teki Jeesus-vauvalle nyt ylipappi. Ylipappi oli tietoinen, että vauva on Messias (Luuk. 2:25-35). Köyhä perhe sai maksaa esikoispoikalapsesta halvemman uhrin metsäkyyhkyinä tai niiden poikasina.

Luuk. 2:21-24: "Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa. Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: "Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle." Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, "kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa". " (Jeesukselle annettiin nimeksi Yeshua, jonka Raamattu kääntää kreikkalaisella tavalla Jeesukseksi)

Raamatun tekstit viittaavat siihen, että Yeshua vietiin temppelin pyhäkköön eteen eli temmattiin Jumalan valtaistuimen eteen. On mahdollista, että Yeshua vihittiin jo tällöin ylipapiksi. Raamattu toteaa, että Yeshuasta on joka tapauksessa tullut ylimmäinen pappi ikuisiksi ajoiksi (Hepr. 7:17).

Kun Yeshua-vauva oli ympärileikattu kahdeksan päivän ikäisenä, niin kahden päivän päästä alkoi suuren sovitustenpäivä, joka on Vanhan testamentin juhlista kaikkein pyhin. Ainoastaan ylipapilla oli kerran vuodessa suuren sovitustenpäivänä oikeus mennä temppelin kaikkein pyhimpään Jumalan valtaistuimen eteen ja uhrata eläinuhrit omien sekä Israelin kansa syntien sovittamiseksi. Kukaan ihminen ei voi enää ottaa ylipapin tehtävää, koska Yeshua on ikuisesti ylipappi. Kukaan ihminen ei voi enää suuren sovitustenpäivän aikana uhrata temppelissä syntien sovitukseksi eläinuhria, koska vain ylipappi saa tehdä sen ja ylipappi Yeshua sovitti meidän synnit omalla ruumiillaan sekä verellään. Golgatan uhri oli kertakaikkinen uhri meidän syntien sovittamiseksi (Hepr. 10:10-14). Suuren sovitustenpäivänä uhrattava pukki eli uroslammas oli esikuvaa kaikelle sille, miten Golgatalla sovitettiin Yeshuaa seuraavien synnit pois. Historia kuitenkin eteni siten, että Hannas ja Kaifas oli nimitetyt ylipapeiksi (Luuk. 3:2) ja he vaativat Jeesuksen surmaamista ristillä (Joh. 18:19-24).

Lakia ja profeettoja (Vanhaa testamenttia) ei tarvinnut kumota tai muuttaa sen johdosta, että kuninkaan ja ylipapin tehtävät annettiin Daavidin Juurivesalle Yeshualle (Yehoshua = Joosua, Ilm. 5:5), koska sen asian ennusti Sakarjan kirja, jopa Yeshuan (käännetty Joosua) nimen mainiten. Psalmit 2 ja 110 ennustivat saman asian. Malakian kirja ennusti myös leeviläisten potkut papin virasta, koska leeviläiset papit olivat langenneet synteihin (Mal. 2:3-9).

Sak. 6:11-13 (RK): "Ota vastaan hopea ja kulta, tee kruunu ja pane se ylipappi Joosuan, Jehootsadakin pojan, päähän ja sano hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Hän versoo omalta pohjaltaan, ja hän on rakentava Herran temppelin. Hän rakentaa Herran temppelin. Hän kantaa valtasuuruutta. Hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Hän istuu myös pappina valtaistuimellaan, ja rauhaisa yhteisymmärrys vallitsee molempien tehtävien välillä."

Ylipappi Kaifas kuulusteli Yeshuaa Suuren neuvoston edessä kysymällä, onko Yeshua Messias ja Jumalan Poika. Yeshua tunnusti asian. Ylipappi Kaifas raivostui ja repäisi vaatteensa ja vaati Yeshualle kuolemantuomiota.

Matt. 26:65-66: "Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme! Kuulittehan, miten hän herjasi. Mitä mieltä olette?" He vastasivat: "Hän on ansainnut kuoleman."

Ylipappi Kaifas teki suuren virheen, kun hän repäisi vaatteensa ja vaati Yeshualle kuolemantuomiota. Mooseksen laki kieltää ankarasti ylipappia repimästä vaatettaan eli ylipapin asua, mistä ylipappi itse saa kuolemantuomion ja myös koko Israelin kansa rangaistuksen. Tähän syntiin päättyi leeviläisten ylipappeus ja kun ylipapin pukukin oli revitty, niin se esikuvallisesti kertoo, ettei uutta pukua tarvitse enää valmistaa, koska ylipappeus siirtyi Yeshua HaMashiachille. Aikakauden päätöksen sinetöi se, että Rooman armeija tuhosi temppelin maan tasalle 40 vuotta Golgatan tapahtumien jälkeen.

3. Moos. 21:10: "Ylipappi on sukunsa joukossa korkein: hänen päänsä on voideltu pyhällä öljyllä, hänet on vihitty virkaansa ja puettu pyhiin vaatteisiin. Hänen ei sovi surun merkiksi avata hiuksiaan levälleen eikä repiä vaatteitaan."

3. Moos. 10:6: "Mooses sanoi Aaronille ja hänen pojilleen Eleasarille ja Itamarille: "Älkää avatko hiuksianne levälleen älkääkä repikö vaatteitanne, ettette kuolisi ja ettei Herran viha kohtaisi koko Israelin kansaa..."

Sakarjan kirja, Psalmi 110 ja Malakian kirja ennustivat, että kuninkaan ja ylipapin tehtävä yhdistyy sekä siirtyy leeviläisiltä Juudan sukukunnassa olevalle Daavidin suvulle. 

Ps. 110:2-4: "Herra, Siionin valtias, ojentaa sinulle hallitsijan sauvan. Ulottukoon sinun mahtisi myös vihollistesi yli! Nyt sinulla on valta, kansasi seuraa sinua yhtenä miehenä. Pyhillä vuorilla minä sinut synnytin, sinä synnyit kuin kaste aamuruskon helmasta." Näin on Herra vannonut, eikä hän valaansa peruuta: "Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta."

Vaikka Paavali sanoo, että laki ylipapista kumotaan niin, se ei tarkoita Vanhan testamentin lainkohdan mitätöintiä, koska Vanha testamentti ennusti tämän muutoksen tapahtuvaksi. Kyse on siitä, että Paavali toteaa ylipappeuden siirtyneen ikuisiksi ajoiksi Yeshua HaMashiachille Vanhan testamentin säännön mukaisesti. Näin Mooseksen lain sääntöjä ylipappeudesta ei voida enää soveltaa kenenkään ihmiseen.

Hepr. 7:15-24: "Asia käy vielä selvemmäksi silloin kun virkaan astuu uudenlainen pappi, joka Melkisedekin tavoin ei ole saanut virkaansa inhimillistä syntyperää koskevan lain käskyn mukaan vaan häviämättömän elämänsä voimasta. Hänestä kirjoitukset todistavat: -- Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta. Näin kumotaan aikaisempi määräys, koska se oli heikko ja hyödytön: eihän laki tehnyt mitään täydelliseksi. Sen tilalle me olemme saaneet parempaa: toivon, joka antaa meille uskalluksen lähestyä Jumalaa. 

On myös otettava huomioon Jumalan vala. Leevin heimon miehistä tuli pappeja ilman sitä, mutta tämän toisen pappeus vahvistettiin valalla, näillä sanoilla: -- Herra on vannonut valan eikä sitä peruuta: sinä olet pappi ikuisesti. Tästä näemme, kuinka paljon vahvempi on se liitto, jonka takaajana Jeesus on. Muiden pappien määrä on jatkuvasti kasvanut, kun kuolema on estänyt heitä pysymästä virassaan. Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen pappeutensa on muuttumaton."

Melkisedek oli Saalemin (Jerusalemin) eli Siinonin kuningas ja ylipappi. Abraham maksoi Melkisedekille kymmenykset, mikä juutalaiskulttuurissa tarkoittaa sitä, että Melkisedek oli ylempiarvoinen kuin leeviläiset ylipapit ja koko Israelin kansa. Melkisedek antoi Abrahamille leipää ja viiniä, mikä on esikuva siitä, että Yeshua on Israelin kansan Lunastaja (1. Moos. 14:18). Yeshualle siirtyi ylipappeus ja kuninkuus Melkisedekin järjestyksen mukaan.

Hepr. 7:1-7 (1933/38): "Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet; jolle Aabraham myös antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niinkuin hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä "Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas"; jolla ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava - hän pysyy pappina ainaisesti

Katsokaa, kuinka suuri hän on, jolle itse kantaisä Aabraham antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan. Onhan niillä Leevin pojista, jotka saavat pappeuden, käsky lain mukaan ottaa kymmenyksiä kansalta, se on veljiltään, vaikka nämä ovatkin Aabrahamin kupeista lähteneet; mutta hän, jonka sukua ei johdeta heistä, otti kymmenykset Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli lupaukset. Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan."

Yeshua ei voi periä ylipappeutta keneltäkään ihmiseltä. Melkisedekillä ei ollut päivien alkua eikä loppua, koska Hän on ikuisesti elävä. Hänellä ei ollut biologisia vanhempia eikä omia lapsia. Eräät raamatunopettajat levittävät sellaista harhaoppia, että kyse olisi ollut vain siitä, ettei ole löytynyt Melkisedekin sukuluetteloa, mutta Heprealaiskirjeen alkukielinen tarkastelu kertoo selvästi sen, että Melkisedek on ikuisesti elävä ilman biologisia vanhempia ja lapsia. Tämä tarkoittaa sitä, että Melkisedek oli Jumalan Poika, kuten Heprealaiskirjekin toteaa. Ylipappeus ja kuninkuus siirtyivät ihmisiltä takaisin Yeshualle.

Raamattu kertoo Yeshuan (Jeesuksen) syntymäpäivän

Jumala on luonut taivaalle tähdet ja kutsuu tähtikuvioita nimeltä. Yeshuan aikana juutalaisilla on käytössä Vanhan testamentin säätämä ajanlasku, jossa kuukaudet ja vuodet katsottiin auringosta, kuusta sekä kevätviljan valmistumisesta (ensilyhteen heilutusjuhla). Mitään vakiintunutta almanakkaa ei ollut, vaan ajanlasku määräytyi taivaankappaleiden liikkeiden mukaan. 

1. Moos. 1:14: "Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia."

Aamos 5:7: "Hän on luonut Seulaset ja Orionin. Hän muuttaa pimeyden aamuksi ja päivän yöksi. Hän kutsuu vedet merestä ja kostuttaa niillä maan. Hänen nimensä on Herra."

Job. 9:9: "Leijonan tähdistön hän on tehnyt, Orionin ja Seulaset ja eteläisten tähtien tarhat."

Ilm. 12:1-2, 5-6: "Taivaalla näkyi suuri tunnusmerkki: nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu jalkojen alla ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi tuskissaan synnytyspolttojen vaivaamana...   ..Nainen synnytti lapsensa, pojan, joka on paimentava maailman kansoja rautaisella sauvalla. Tämä lapsi temmattiin Jumalan ja hänen valtaistuimensa luo, ja nainen pakeni autiomaahan. Jumala on sinne valmistanut hänelle turvapaikan, missä hänestä pidetään huolta tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää."

Raamattu kertoo Jeesuksen syntymästä Ilmestyskirjassa käyttämällä raamatullista kalenteria. Neitsyen tähtikuviossa on 12 tähteä. Nämä tähdet piirtävät naisen vartalon kuvan sekä myös kruunun kuvan. Aurinko on neitsyeen pukuna silloin, kun se osuus tähdistön keskineliöön eli neitsyeen kohdun kohdalle ja liikkuu kohdusta
ulos (vert. Ps. 84:11, Ilm. 22:16).
 
Ps. 84:11: "Herra Jumala on aurinko ja kilpi, hän lahjoittaa meille armon ja kunnian. Hän ei kiellä hyvyyttään niiltä, jotka vaeltavat nuhteettomasti."
 
Ilm. 22:16: "Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti."
 
Kun kuu liikkuu jalkojen alle, niin silloin voimme katsoa, mistä päivämäärästä on kyse. Stellarium planetaario-ohjelmisto löytää läheltä ajanlaskun alkua päivämäärän  20.9.3 eKr, jolloin tämä toteutui (Israelin tähtitaivaan suunnalta katsottuna). Tämä päivä oli pasuunansoiton päivä (Jom Teruah, joka tunnetaan myös nimellä Rosh Hashanah, kalenterimuunnos). Eräissä lähteissä päivämääräksi annetaan 11.9.3 eKr, mikä johtuu siitä, että he ovat ottaneet huomioon kalenteriin tehdyn 10 päivän korjauksen siirryttäessä juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin, mutta se ei muuta juutalaiskalenteria, koska se perustuu taivaankappaleiden asentoon (esim. Dr. Ernest L. Martin; The Star of Bethlehem: The Star That Astonished the World; luku 5; vuosi 1996/2003). Kyseessä on joka tapauksessa pasuunansoitonjuhla, joka on juutalaisten kalenterissa seitsemännen kuukauden ensimmäinen päivä. 

Tähtitieteen harrastaja rovasti Risto Heikkilä kertoo kirjassaan 'Joulun Tähti' (vuosi 2000), että Ilm. 12:1 mainittu taivaankappaleiden asento tapahtui syyskuun 11. päivänä 3 eKr: "Taivaallisessa merkissä naisella oli pukunaan aurinko. Pukeakseen Neitsyen tähtikuvion Auringon täytyi kulkea tämän rinnan editse. Näin tapahtuu joka vuosi 20 päivän aikana, esim. 3 eKr. elokuun 27. ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana. Seuraavaksi tulee miettiä, milloin Kuu on Neitsyen jalkojen alla. Vuonna 3 eKr. syyskuun 10. päivänä Kuu oli vielä Neitsyen jalkojen yläpuolella ja 12. päivänä jo kaukana niistä. Mutta syyskuun 11. päivän illalla klo 18.15 -19.30 se oli täsmälleen tekstin kuvaamassa paikassa Neitsyen jalkojen alla. Kaksitoista tähteä, jotka Neitsyellä oli päänsä yläpuolella seppeleenä, ovat nekin todella olemassa. Taivaalta voi laskea paljain silmin juuri saman määrän. Tähdet ovat: Pi, Ny, Beta, Sigma, Khi, Iota, Theta, 60, Delta, 93, Beta ja Omikron Vir. Tähdet muodostavat kuin kruunun Neitsyen pään yläpuolelle."


Tähtitaivas Israelissa 20.9.3 eKr, kalenterikorjaus huomioituna 11.9.3 eKr (klikkaa suuremmaksi)

Ps. 19:2: "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan."

Job. 38:1, 31-33: "Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui...   ..Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet? Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet, sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja? Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?"

Aurinko, kuu ja 12 tähteä symboloivat Israelin kansaa, jolle syntyy kuningas. Jaakobin poika Joosef joutui syyttömänä vankilaan, mistä Jumala nosti hänet suoraan Egyptin pääministeriksi, jolle faarao antoi oman sinettisormuksensa. Joosef oli ennakkokuva Jumalan Pojasta, joka nousi kuolleista ja otti Israelin kuninkuuden, jota kaikki kansat tulevat kumartamaan.

1. Moos. 37:9-10: "Joosef näki vielä toisen unen ja kertoi senkin veljilleen: "Taas minä näin unta, ja siinä aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumartuivat minun eteeni." Kun hän oli kertonut tämän isälleen ja veljilleen, isä nuhteli häntä: "Mitä tuollaiset unet ovat olevinaan? Pitäisikö minun ja äitisi ja veljiesi muka tulla kumartamaan sinua?

Jes. 66:24: "Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra."

Eusebios Kesarealainen (275 - 339 jKr) on kirjoittanut teoksessaan Eusebioksen Kirkkohistoria seuraavasti: "Augustuksen hallituksen 42. vuonna, 28. vuonna siitä kun Egypti kukistettiin sekä Antonius ja Kleopatra kuolivat, jolloin ptolemaiolaisten valta Egyptissä loppui, Vapahtajamme ja Herramme Jeesus Kritsus syntyi". Augustus nousi valtaan Roomassa maaliskuussa 44 eKr. Kun se oli hänen ensimmäinen hallitusvuotensa, niin 42. vuosi on 3 eKr, mikä tukee edellä esitettyä tähtikalenteria.

Luukkaan evankeliumin 1.-luku kertoo pappi Sakariaksesta, joka kuului Abian pappisosastoon. Sakariaksesta tuli Johannes Kastajan isä. Samassa luvussa kerrotaan yksityiskohtia Johannes Kastajan äidin Elisabethin ja neitsyt Marian raskaaksi tulemisesta. Luukkaan evankeliumin kertoo aikamääriä, josta voidaan laskea Jeesuksen likimääräinen syntymäaika muutaman viikon tarkkuudella, koska tiedämme pappisosastojen työvuorot kalenterivuoden aikana. Historioitsija Josefus on kertonut (Antiquities, 7. kirjan 14. luku) siitä, milloin minkin osaston papit suorittivat tehtäviään (1. Aik. 24). Abian osastolla, johon Sakarias kuului, oli viikon kestävä (2. Aik. 23:8) vuoronsa kahdeksantena, (1. Aik. 24:10; nisan-kuun alusta luettuna, vert. 1. Aik. 27:1-15), joten Sakarias olisi hoitanut papillisia tehtäviä sivan-kuussa (kesäkuussa). Johannes Kastaja olisi syntynyt tästä yhdeksän kuukauden kuluttua maaliskuussa, ja Yeshua kuusi kuukautta sitä myöhemmin syyskuussa. Tämän lisäksi Abianin osastolla oli toinen vuoro puolen vuoden päästä, mutta on syytä olettaa, että kyse oli ensimmäisestä vuorosta, mikä täsmää muuhun Raamatun ilmoitukseen, eikä toisenkaan vuoron kyseessä ollessa Yeshuan syntymä osuisi joulukuulle.


Raamatun antamista tiedoista voidaan laskea, että Yeshuan on täytynyt syntyä Vanhan testamentin syksyn juhlien aikoihin, jotka ovat pasuunan soiton juhla, suuren sovitustenpäi ja lehtimajanjuhla. Abian pappisosaston työviikko 24 pappisosaston vuorojärjestyksessä poissulkee joulukuun Jeesuksen syntymäkuukautena. Edellä esitetyn perusteella voidaan sanoa, ettei Jeesus syntynyt joulukuussa.

Yeshuan, Jeesuksen syntymäajankohtaa on määritetty myös Herodeksen kuolinvuoden perusteella. Viimeisin historian tutkimus tietää Herodeksen kuolleen 1 eKr. Elinpäiviensä lopulla Herodes määräsi kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat surmattavaksi (Matt. 2:16), mikä viittaa siihen, että Herodes tiesi Jeesuksen syntyneen vuonna 3 eKr. Herodes ei onnistunut surmaamaan Jeesus-vauvaa, koska Joosef ja Maria pakenivat Jeesus-vauvan kanssa Egyptiin. Tämän jälkeen Herodes kuoli. Joosef, Maria ja Jeesus-vauva palasivat Egyptistä sen jälkeen, kun kaikki heitä takaa ajaneet olivat kuolleet (Matt. 2:19-23).

Raamattu kertoo Yeshuan (Jeesuksen) kuolin- ja ylösnousemuspäivän

Raamattu kertoo, että Johannes Kastaja aloitti työnsä keisari Tiberiaksen 15. hallitusvuotena (Luuk. 3:1-22), joka alkoi 18.9.28 jKr. Tiberiaksella oli ennen keisariksi nimitystä 18.9.14 jKr yhden vuoden ajan yhteiskeisarius Augutuksen kanssa, joten Raamattu voi tarkoitaa myös vuotta 27 jKr, koska se on 15. hallitusvuosi vuodestta 13 jKr lukien. Vuonna 27 jKr oli Pontius Pilatus myös Juudean maaherrana. 

Raamattu kertoo, että Yeshua (Jeesus) oli noin 30 vuotias kun Hän kävi pyytämässä kastetta Johannes Kastajalta (Luuk. 3:23). Yeshua otti vastaan Johannes Kastajalta upotuskasteen ja aloitti oman työnsä noin vuonna 28 jKr. Ajankohta voidaan päätellä myös siitä, että Raamattu kertoo Yeshuan olleen kasteen jälkeisenä pääsiäisenä temppelissä, josta oli silloin oli kulunut 46 vuotta Herodeksen temppelin rakennustöistä, joka olisi vuosi 28 jKr (19 eKr - 46 = 28 jKr, kun nolla-vuotta ei ole; Joh. 2:20).

Vuonna 28 jKr alkoi juutalaisten sapattivuosi, jolloin Israelin kansa ei saanut sinä vuonna viljellä, joten heillä oli aikaa käydä kuuntelemassa Yeshuaa. Sapattivuotena israelilaiset orjat pääsevät vapaaksi ja rahalainoja annetaan anteeksi. Yeshua opetti työnsä alussa kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa sapattivuoden teemalla:

Luuk. 4:18-19: (RK): ”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille. Hän on lähettänyt minut julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran suosion vuotta.

Edellä on esitetty, että Yeshua (Jeesus) syntyi 20.9.3 eKr, joten Hän oli noin 30 vuotias aloittaessaan työnsä. Raamatussa on määrätty, että leeviläinen pappi aloitti työnsä vasta 25-vuotiaana ja pyhäkön esineistä huolehtivat Gersonin sukuhaaraan kuuluvat papit 30-vuotinaana, joten selvästi alle 30-vuotta nuorempi opettaja ei olisi ollut uskottava (4. Moos. 4:22-30, 8:23-25). Yeshua teki suuria voimatekoja ja oli opetuksessaan niin uskottava, että nestä tuli hyvin suosittu. Tästä seurasi se, että temppelin johto tuli heti kateelliseksi ja koki Yeshuan uhaksi omalle asemalleen. Temppelin johto alkoi pian ajamaan Yeshuaa takaa surmatakseen Hänet (Joh. 11:45-57).

Yeshuan (Jeesuksen) kuolinhetkellä pääsiäisen (Pesach) aattona, pääsiäislampaan valmistuspäivänä 3.4.30 jKr aurinko oli oinaan tähtikuviossa, kuten se yleensä pääsiäisenä on (kalenterimuunnos, kuva tähtitaivaasta). Oinas on uroslammas. Jeesuksen Golgatan uhrin esikuvana on Abrahamin esikoinen Iisak, joka vältti uhratuksi tulemisen. Jumala antoi sijaisuhriksi oinaan ja lupasi Abrahamille jälkeläisten määräksi kuin taivaan tähdet ja hiekanjyvät meren rannalla (1. Moos. 22:9-18).

Danielin kirjassa on ennustettu, että siitä kun Jerusalemin jälleenrakentamisesta annetaan käsky, kuluu 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta, kun voideltu eli Messias raivataan tieltä (Dan. 9:23-26). Nehemian kirjan 2:1 jakeessa kerrotaan, että kuningas Artakserkses antoi käskyn Jerusalemin muurien jälleenrakentamisesta nisan-kuussa nen 20. hallitusvuotena eli vuonna 454 eKr (tutkielma asiasta). Tästä on tasan 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta siihen, kun Jeesus ristiinnaulittiin nisan-kuussa 30 jKr (Cronology of the Old Testament, s. 254; nolla-vuotta ei ole kalenterissa). 

Yeshuan (Jeesuksen) näkyvä toiminta jäi lyhyeksi noin 1,5 vuoden mittaiseksi. Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeista voidaan tunnistaa kaksi erillistä pääsiäisjuhlaa. Johanneksen evankeliumissa on mainittu pääsiäisjuhla kolme kerta (Joh. 2:13, 6:4, 11:55), mutta jae Joh. 6:4 puuttuu eräistä vanhimmista käsikirjoituksista. Yleinen harhakäsitys on, että Yeshua olisi toiminut 3,5 vuotta, mutta evankeliumien kerronta ei tue neljän pääsiäisen ja niiden välissä olevien vuodenaikojen sijoittumista Yeshuan aikaan. Monet raamatuntutkijat arvioivat evankeliumien perusteella ajan olleen noin 1,5 vuotta. Jos jae Joh. 6:4 on puuttunut alkuperäisestä käsikirjoituksesta, niin Johanneksen evankeliumi kertoo Yeshuan elämästä noin 1,5 vuoden mittaiselta ajalta mainiten juutalaisten juhlia kronologisessa järjestyksessä kahden pääsiäisen väliltä.

Yeshua (Jeesus) kuoli samalla hetkellä, kun pääsiäiskaritsa teurastettiin noin kello 15-18. Yeshua haudattiin suuren sapatin aattona, kuin happamattoman leivän juhla alkoi illalla (Joh. 19:31, Matt. 27:62), joka oli keskiviikkoiltana 3.4.30 jKr. Yeshua oli haudassa kolme päivää ja kolme yötä (Matt. 12:40, Mark. 14:15, 15:29, Joh. 2:19-22), nousi ylös kuolleista kolmen päivän perästä (Matt. 27:63, Mark. 9:31 1933/38) ja kolmantena päivänä (Matt. 16:21, Luuk. 9:22). Viikkosapatin jälkeen, auringon laskettua, varhain sunnuntaina Yeshua astui ulos haudasta (Mark. 16:9).
Raamatun vuorokausi alkaa edellisen päivän auringonlaskusta ja päättyy auringonlaskuun. 

Mark. 16:9: "Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle.."

Yeshuan (Jeesuksen) hauta löydettiin tyhjänä sunnuntaina kohta auringon noustua (Joh. 20:1). Tämä toteuttaa kaikki edellä ilmoitetut ajat kolme päivää ja kolme yötä, kolmen päivän kuluttua sekä kolmantena päivänä eli tarkemmin sanottuna kolmannen päivän päättyessä. Väliin mahtui kaksi sapattia, suuri sapatti torstaina ja viikkosapatti lauantaina sekä yksi arkipäivä perjantaina. Vuosien 28-36 väliltä vain vuosi 30 täyttää Raamatun kuvauksen tapahtumista.

Yeshua (Jeesus) ei kuollut perjantaina, koska hän olisi ollut haudassa vain yhden yön ja sen jälkeisen yhden päivän, joka on nykyisellä ajanlaskulla enintään noin 1,5 vuorokautta, kun piti olla kolme päivää ja kolme yötä. Raamattu kertoo naisten mennen sapatin jälkeen ostamaan tuoksuöljyä voidellakseen Jeesuksen (Mark. 16:1). Jos Jeesus olisi kuollut perjantaina, niin torit (ja kaupat) olivat lauantaipäivällä kiinni sapatin takia ja tuoksuöljyä ei voinut ostaa ennen sunnuntaiaamua. Öljyä päästiin ostamaan perjantaina päivällä, koska torstai-illalla oli päättynyt suuri sapatti. Raamattu kertoo lisäksi, että kun naiset olivat saaneet ostettua tuoksuöljyn, he lepäsivät sen jälkeen illalla alkaneen sapatin, koska he noudattivat lain sapattikäskyä (Luuk. 23:56). Kyseessä oli lauantainen viikkosapatti, jonka mentyä he menivät sunnuntaina aamuhämärissä haudalle (Mark. 16:2), jonka he löysivät tyhjänä. Kiirastorstaita ei ollut, koska Raamattu kertoo, että Jeesusta ruoskittiin ristiinnaulitsemispäivän aamulla (Matt. 27, Joh. 18).

Raamattu käskee viettämään pääsiäistä Nissankuun 15. päivänä, jolloin muistellaan Golgatan tapahtumia. Suomalaiset kirkot viettävät pääsiäistä kevätpäiväntasauksen seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Uusi päivämäärä juhlalle vahvistettiin katolisen kirkon Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. Tänä päivänä pakanauskonnot juhlivat hedelmällisyyden epäjumalattaren laskeutumista kuusta maahan munassa. Pääsiäinen on englanniksi "Easter" ja tämä sana tulee epäjumalista ishtar ja eostre (hedelmällisyyden epäjumalatar astarte).

Kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäisen siirto toiseen päivään ovat roomalaiskatolisen kirkon keksintöjä, jotka eivät perustu Raamattuun, vaan pakanauskontojen ja kristinuskon väärään yhdistämiseen. Luterilainen kirkko, helluntailaiset ja muut vapaat suunnat syövät roomalaiskatolisen kirkon kädestä valheet, vaikka valheet on helppo poissulkea sen perusteella, mitä Raamattu kertoo pääsiäisen tapahtumista (tutkielma ja alkup.).


Mistä on joulukuusi peräisin?

Luksuskauppakeskus Galleria
Monet suomalaiset tuovat olohuoneeseen joulukuusen, jonka he koristelevat kauniisti. Kuusi tuo tunnelmaa ja metsän tuoksua. Mutta mistä tämä perinne juontaa?

Mustapäiden veljeskuntaan kuului naimattomia kauppiaita. Vuonna 1510 he koristelivat ensimmäistä kertaa kuusen Mustapäiden veljeskunnan talon edustalla Riikassa. Joulukuusen latvaan ripustettiin aurinkopyörä ja sen jälkeen kuusi poltettiin. Kuusen polttamisella haluttiin karkottaa pahoja henkiä, kuten juhannuskokkojenkin tehtävänä on ollut. Tämä rituaali on noituutta. Joulukuusi on kuitenkin valunut osaksi kristillistä jouluperinnettä.

Mustapäiden nimikin kertoo pimeydestä. Naimattomuus voi johtua monestakin syystä, mutta roomalaiskatolinen kirkko on 800-luvulta alkaen kieltänyt pappeja menemästä naimisiin. Kielto ei perustu mitenkään Raamattuun. Katolinen kirkko pitää Pietaria ensimmäisenä paavinaan, mutta Raamattu kertoo, että Pietarilla oli vaimo (Matt. 8:14). Selibaattimääräyksen takana oli se, että papit alkoivat saamaan paljon lahjoituksia seurakuntalaisilta ja heidän sukunsa rikastui. Katolinen kirkko halusi ottaa kaiken omaisuuden itselleen ja kielsi papeilta naimisiinmenon sekä omistamisen. Papit alistettiin kirkon ylivaltaan samalla tavalla, kuin eunukkiorjat alistettiin itämaisissa hoveissa.

1. Tim. 4:1-3: "Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia. He luottavat tekopyhiin valehtelijoihin, joiden omassatunnossa on polttomerkki. Nämä kieltävät menemästä naimisiin.."

Abrahamilla ja Jaakobilla oli monta vaimoa, eikä se ollut syntiä Jumalaa vastaan. Nämä kolme miestä ovat Taivaassa, ja Jumala käyttää yhtenä nimenään 'Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala' (Mark. 12:26-27). Laissa on kielto, ettei Daavidin valtaistuimella istuva kuningas saa ottaa lukuisia määriä vaimoja, hevosia Egyptistä ja ylellistä omaisuutta yli tarpeensa, jottei hänen sydämensä käänny pois Jumalasta, mutta tämä käsky ei koske muita miehiä (5. Moos. 17:16-17). Jumala antoi kuningas Joakselle kaksi vaimoa, mikä oli Raamatun mukaan oikein (ei ylittänyt lukuisan määritelmää, 2. Aik. 24:2-3). Yeshua hyväksyi moniavioisuuden mm. hyväksymällä miehen velvollisuuden ottaa veljensä lapseton leski vaimokseen (ns. lankousavioliitto, 5. Moos. 25:5-10; Luuk. 20:28-34; Matt. 5:17-18, 22:23-32) sekä vertaamalla itseään ylkään, joka otti viisi morsianta vaimokseen (Matt. 25:1-13). Aina 1200-luvulle asti katolisissa maissa oli sallittua miehen ottaa monta vaimoa, kuten on Raamatussa säädetty. Moniavioisuus oli käytännössä harvinaista, koska vain rikkailla, esim. ruhtinailla oli varaa pitää monta vaimoa. Keski-Euroopassa oli pieniä ruhtinaskuntia, joiden ruhtinaat ottivat vaimoja naapuriruhtinaan tyttärien joukosta. Näin he ylläpitivät avioliittojen avulla rauhaa ja poliittisia liittolaissuhteita. Tämä saattoi tarkoittaa sitä, että ruhtinaan oli viisasta ottaa vaimoksi vaikka epämieluisa nainen entisten vaimojen lisäksi ja yrittää antaa hänelle lapsia, jottei naapuriruhtinaan kanssa tarvinnut sotia. Roomalaiskatolisen kirkon paavit halusivat lujittaa omaa valtaansa ja yhdistää ruhtinaskunnat kansallisvaltioiksi. Sitä edistääkseen kirkko kielsi moniavioiset avioliitot, jotta kansallisvaltioiden muodostaminen helpottuisi. Monista edellä esitetyistä asioista on lisää artikkelissa: 'Uskonpuhdistuksessa usko joutuu koetteelle'.

Miksi katoliset palvovat neitsyt Mariaa

Roomalaiskatolisella kirkolla on oppi, että neitsyt Maria jäi ikuiseksi neitsyeksi. Raamattu kertoo, että Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta, mutta Jeesuksen syntymän jälkeen Joosef antoi Marialle lapsia. Raamattu kertoo Jeesuksen biologisista sisarista monessa kohtaa (Matt. 12:46, 13:55-56; Luuk. 8:19-20; Mark. 3:31, Joh. 7:1-10, Apt. 1:14, Gal. 1:19). Katolisella kirkolla oli pakko taas tehdä jotain sellaisia perinnäissääntöjä, joilla kumottaisiin Raamatun ilmoitus. Nämä perinnäissäännöt perustuvat lähinnä siihen, että Raamatun sana 'veli' verrataan muuhun sukulaiseen, uskonveljeen tai johonkin epämääräiseen vertauskuvallisuuteen, vaikka Raamattu kertoo yksiselitteisesti perheessä olevista biologisista sisarista. Tässä asiassa roomalaiskatolisen kirkon valhe on läpinäkyvä. Raamattu kertoo, että Joosef yhtyi Mariaan ensimmäistä kertaa Jeesuksen syntymän jälkeen (Matt. 1:25).

Matt. 1:22-25 (RK): "Tämä kaikki on tapahtunut, jotta kävisi toteen sana, jonka Herra on puhunut profeetan kautta: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel” – se merkitsee: Jumala meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan yhtynyt vaimoonsa, ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan.."

Roomassa rukoiltiin perheen esi-isiä. Roomalaiset luulivat, että kuolleet ihmiset kuulevat rukouksia. He eivät luottaneet muihin kuin perheen esi-isiin, joten he turvautuivat vainajahenkiin. Esi-isille valmistettiin patsaita, joiden edessä heitä rukoiltiin. Rooman keisareista Domitianus alkoi vaatimaan kansalaisia palvomaan häntä jumalana. Roomalaiset eivät halunneet luopua esi-isien palvonnasta, jolloin katolinen kirkko keksi julistaa heidät pyhimyksiksi. Katoliset kirkot ovat täynnä patsaita ja pyhäinjäännöksiä, joiden edessä katoliset kumartavat, vaikka Raamattu kieltää kaiken tämän (2. Moos. 20:4-5). 

Roomalaisilla oli ihanne palvoa neitsyttä naista. Roomassa palvottiin vesta-neitsyt nimistä epäjumalaa. Vesta-neitsyeen temppelissä oli naisia papittarina, jotka olivat tehneet selibaattilupauksen. Katollinen kirkko keksi siirtää vesta-neitsyeen epäjumalanpalveluksen neitsyt Maria kulttiin (1. Tim. 4:1-3). Katoliset rukoilevat neitsyt Mariaa, häneltä pyydetään esirukouksia ja parannusihmeitä.  

Katoliset rukoilevat neitsyt Marialta jopa lemmikkieläinten sairauksien parantumista ja luulevat väärin, että lemmikkieläimetkin pääsevät taivaaseen. Katoliset ovat keksineet sellaisen perinnäissäännön, että koska eläin ei ole tehnyt mitään tietoista syntiä, niin se pääsisi taivaaseen. Ylösnousemuksen ulottaminen eläimiin on selvästi Raamatun vastainen oppi.

Pyhimys Lucian palvontaa
Luterilainen kirkko ei ole päässyt kokonaan eroon pyhimysten palvonnasta. Juliaanisessa kalenterissa talvipäivän seisaus osui keskiajalla 13. joulukuuta, jolloin on katolisen kirkon pyhimyskalenterissa pyhimys Lucian päivä. Helsingin luterilaisessa tuomiokirkossa kruunataan silloin Lucia-neito (suomeksi Valotar). Eräät suomalaiset eläytyvät Lucia-neitoon kuin pyhimykseen. Kerran Lucia vieraili sairaalassa, niin jotkut potilaat luulivat häntä enkeliksi, joka tulee hakemaan heidät pois (Yle 13.12.2017). Lucian kruunaaminen on peräisin pakanuskontojen valon juhlasta.

2. Kor. 11:13-15: "Semmoiset ovat vääriä apostoleja, petollisia työntekijöitä, he vain tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme, tekeytyyhän itse saatanakin valon enkeliksi. Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun."

Jeesus opetti rukoilemaan Taivaan Isää (Matt. 6:6-13) ja antoi siitä esimerkin. Isä, Poika ja Pyhä Henki on yksi ja sama Jumala. Neitsyt Marian, muun pyhimyksen tai epäjumalan rukoilu on sellaista epäjumalanpalvelusta, josta menettää pelastuksensa (1. Kor. 6:9). Taivaaseen pääseminen edellyttää katumista ja kääntymistä pois tästä synnistä. Asiasta on lisää artikkelissa: 'Pyhimysten palvonta, epäjumalanpalvelus ja väärät uskonnot'.

Missä syntyi joulupukki?

Kirkon pyhimys, Santa Claus
Myran piispa Nikolaus vaikutti Turkin Anatoliassa 300-luvulla. Hän oli tunnettu hyväntekijä ja kiinnitti paljon huomiota lapsiin. Roomalaiskatolinen kirkko teki hänestä pyhimyksen. Alankomaissa aloitettiin jakamaan lapsille lahjoja pyhän Nikolauksen päivänä 6.12. Tapa levisi hollantilaisten protestanttien mukana Yhdysvaltoihin, jolloin joulupukista tuli Santa Claus -hahmo. Joulupukkista käytetään myös nimeä Father Christmas, joka on peräisin Iso-Britanniasta. Katoliset kutsuvat pappeja isäksi, vaikka Raamattu kieltää kutsumasta ketään pappia isäksi (Matt. 23:8-12), mutta katoliset eivät tottele tätä Jeesuksen käskyä. Tekosyyksi he ovat keksineet sen, kun Raamattu kutsuu Abrahamia isäksi, mutta tämä ilmaisu tarkoittaa Israelin kansan ja suvun kantaisää.

Joulupukki on lopulta levinnyt ympäri maapalloa ja ottanut suuriman osan huomiosta perheiden joulun vietossa. Lapsille uskotellaan, että lahjat tulevat joulupukilta ja kunnia saadusta hyvästä annetaan joulupukille. Kaupat hyödyntävät joulupukkia omassa liiketoiminnassaan. 

Suomalaiset ovat välinpitämättömiä sen suhteen, mitä joulun vietto oikein tarkoittaa. Suomalaisille joulu on lähinnä omaa viihdettä. Lopputulos on se, että kaupallisuus on ottanut vallan joulun vietosta ja jouluevankeliumi on hiipumassa pois lähes kokonaan. Usko Jeesukseen, Yeshuaan on korvattu joulun taikuudella, hyvän tekemisellä, hyvällä tunnelmalla ja joulumielellä.

Elia puhdistaa uskon, Yeshuan opetus ennallistetaan seurakunnissa

Elia oli kovaotteinen uskonpuhdistaja noin 800-luvulla eKr. Nimi Elia tarkoittaa 'Jumalan voima' tai 'Herra on Jumalani'. Israelin kansa oli hajonnut kahdeksi valtioksi ja pohjoisessa Israelin valtiossa kansa oli alkanut palvomaan epäjumalia temppelissään. Jumala lähetti profeetta Elian nuhtelemaan kansaa. Israelia kuritettiin kolmen ja puolen vuoden sateettomalla ajalla, jolloin tuli vakava nälänhätä. Lopuksi 450 väärän uskonnon pappia kuoli, kun he eivät pärjänneet ihmeiden kilpailussa Elialle Karmelvuorella.

Elia rakensi kilpailuun alttarin 12 kivestä. Kivet edustivat Israelin 12 sukukuntaa. Kansa palasi takaisin sukunsa isien oppiin ja Jumala käänsi kasvonsa hyväksyvästi takaisin omaisuuskansansa puoleen.

Hepr. 1:1-2: "Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla. mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat."

1. Kun. 18: 30-31: "Silloin Elia sanoi kansalle: "Tulkaa tänne luokseni." Kaikki kerääntyivät hänen lähelleen. Elia korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu. Hän otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobista polveutuvia heimoja, hänestä, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Sinun nimesi on oleva Israel."

Tämän jälkeen Israelin kansa pystyi tovin elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Vanhan testamentin viimeinen kirja on Malakian kirja. Nimi Malakia tarkoittaa sanansaattajaa. Kirjassa Jumala nuhtelee kovin sanoin israelilaisia pappeja. He olivat luopuneet totuudenmukaisesta Sanan julistamisesta ja olivat langenneet itsekin synteihin. Tarvittiin uutta Eliaa, jonka tulemisesta Jumala kertoi Malakian kirjan kautta kansalle Vanhan testamentin viimeisissä jakeissa.

Mal. 4:4-6 (1933/38): "Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi." 

Mal. 3:1-4 (1933/38): "Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni. Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot. Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy? Sillä hän on niinkuin kultasepän tuli ja niinkuin pesijäin saippua. Ja hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa. Ja Herralle ovat otollisia Juudan ja Jerusalemin uhrilahjat niinkuin ammoin menneinä päivinä ja muinaisina vuosina."

Jumala puhuu siitä, että Elia tulee kääntämään isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Mitä tämä tarkoittaa? Kirjaimellisesti se tarkoittaa perheen eheytymistä neljännen käskyn mukaan niin, että lapset kunnioittavat isää ja äitiään. Ihmiskunnan historia on ollut täynnä esimerkkejä siitä, että sukupolvet ovat vuoroin olleet joko uskollisia Jumalan käskyille tai uskottomia (esim. Tuom. 2:6-23). Uskoton sukupolvi on palautettu oikealle tielle kurittamalla, mikä on voinut tarkoittaa mm. nälänhätää, kulutauteja, vieraan maan armeijan hyökkäystä ja pakkosiirtolaisuutta. 

Isät ja lapset saavat yleisemmänkin merkityksen, kuin yksittäisen perheen. Paavali vertaa Jumalan lapsiksi Israelin kansaa ja kantaisiksi Israelin suvun kantaisiä.

Room 9:4-5: "Ovathan he israelilaisia, jotka Jumala on ottanut lapsikseen ja joille hän on antanut kirkkautensa. Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot, heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset. Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!"

Malakian kirjan ennustus Eliasta toteutui ensimmäisen kerran Johannes Kastajassa, joka tuli tekemään uskonpuhdistusta Israelin kansan keskuudessa.

Matt. 11:11: "Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän."

Enkeli puhui Johannes Kastajasta hänen isälleen Sakariakselle. Johannes Kastajan tehtävä oli kääntää isien sydämet lasten puoleen. Tämä tarkoitti sitä, että kun Johannes Kastaja kääntää kansan tekemään parannusta ja noudattamaan kantaisiltään oppimia Jumalan käskyjä, niin silloin isät kääntävät hyväksyvästi kasvonsa takaisin lapsiaan kohden. Tässä enkelin puheessa ei mainita lasten kääntymystä isien puoleen vielä. Tämän takia Malakian kirjan ennustus tulevasta Eliasta ei vielä toteutunut kokonaan.

Luuk. 1:15-17: "Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä. Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen Herran, heidän Jumalansa, puoleen. Hän kulkee Herran edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa varten."

Johannes Kastaja sai aikaan kansan syvissä riveissä parannuksen tekoa ja näin hän valmisti Messiaalle tien saapua Israeliin. Israelissa oli uutena ongelmana se, että Vanhan testamentin eli Tanakin lisäksi kirjanoppineet fariseukset olivat laatineet perinnäissääntöjä, jotka eivät olleet Jumalan tahdon mukaisia. Yeshua, Jeesus vahvisti, että Vanha testamentti on voimassa Uuden liiton aikana, mutta Yeshua, Jeesus ei hyväksynyt Jumalan Pyhien Kirjoitusten vastaisia ihmisten laatimia perinnäissääntöjä (Matt. 5:17-20, 15:1-20).

Johannes Kastaja oli jo kuollut. Yeshua oli kolmen opetuslapsen kanssa korkealla vuorella, jonne ilmestyi Elia ja Mooses. Tapahtuman jälkeen Yeshua sanoi, että Elia, jonka juuri näitte, oli Johannes Kastaja. Sen lisäksi Yeshua sanoi Elian vielä tulevan ja asettavan väärällä tavalla olevat asiat kohdalleen, mikä tarkoittaa uskonpuhdistusta. Yeshua sanoi tulevassa aikamuodossa (futuurissa), että Elia tulee vielä uudelleen. Malakian kirjan ennustuksen mukaan Hän tulee ennen suurta ja pelättävää Herran päivää sekä tekee suuren uskonpuhdistuksen.

Matt. 17:10-13: "Opetuslapset kysyivät häneltä: "Miksi lainopettajat sanovat, että Elian pitää tulla ensin?" "Elia kyllä tulee", hän vastasi, "ja panee kaiken taas kohdalleen. Ja minä sanon teille, että Elia on jo tullut. Ihmiset vain eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle mitä tahtoivat. Samoin he tulevat tekemään Ihmisen Pojalle." Silloin opetuslapset ymmärsivät, että hän oli puhunut heille Johannes Kastajasta."

Matteuksen evankeliumin 11.-luku kertoo myös, että Elia (Elias) tulee vielä. Jakeen 14 käännös uusissa käännöksissä ei vastaa kreikankielisen käsikirjoituksen alkuperäistä tarkoitusta. Biblia 1776 kääntää jakeen oikein ja kertoo, että Elia tulee vielä.

Matt. 11:14 (Biblia): "Ja jos te tahdotte ottaa vastaan: hän on se Elias, joka tuleva on."

Kun Elia on laittanut asiat kohdalleen, niin sen jälkeen Yeshuan tulo maan päälle on hyvin lähellä.

Apt. 3:21: "Taivas oli oleva hänen asuinsijansa siihen aikaan saakka, jolloin kaikki pannaan kohdalleen, niin kuin Jumala ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla." 

Niinä aikoina toteutuu se, että lasten sydämet kääntyvät isien puoleen ja samalla aikaa isien sydämet lasten puoleen. Mitä tämä tarkoittaa? Uuden liiton aikana evankeliumi on saarnattu myös pakanoille. Pakanat eivät ole Israelin jälkeläisiä, mutta pakanoilla on mahdollisuus liittyä osaksi Israelia, kuten villistä oliivipuusta siirretään oksia jaloon oliivipuuhun (Room. 11:17). Paavali kutsuukin Israelin kansan kantaisiä korinttilaisten pakanoitten isiksi (1. Kor. 10:1). Mooseksen aikana tähän joukkoon oli jo liittynyt sekalaisia pakanakansoja, jotka hyväksyivät Israelin Jumalan omakseen ja heidän miespuoliset ympärileikattiin Israelin kansaan liittymisen merkiksi (2. Moos. 12:48). Mooses otti toiseksi vaimokseen jopa nubialaisen (sudanilaisia) Israelin Jumalaan uskovan naisen.

1. Kor. 10:1-4: "Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus."

Kysymys on siitä, että Jumalan lapset kaikista kansoista tulevat hyväksymään Israelin kantaisät ja heiltä perityn Jumalan Sanan omaksi. Pakanat hyväksyvät Vanhan testamentin eli Tanakin kirjoitukset velvoittaviksi käskyiksi ja juutalaiset tulevat hyväksymään Yeshuan Messiaaksi. Silloin Taivaan Isä kääntää sydämensä hyväksyvästi lastensa puoleen ja lapset kutsuvat Jumalaansa Isäksi. 

Gal. 3:6-9: "Muistattehan Abrahamin: "Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi." Tietäkää siis, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko. Pyhät kirjoitukset tiesivät jo edeltäpäin, että Jumala tekee vanhurskaiksi kansat, kun ne uskovat. Jumala näet ilmoitti edeltäpäin Abrahamille hyvän sanoman: sinun kanssasi saavat kaikki kansat siunauksen. Näin ne, joilla on usko, saavat siunauksen yhdessä Abrahamin kanssa, joka uskoi."

Tie Taivaan Isän luokse kulkee vain Yeshuan HaMashiachin kautta, joka on Herra ja Jumala. Me emme saa kutsua ketään pappia isäksi, koska meillä on vain yksi Isä, joka on Taivaassa:

Matt. 23:9: "Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa."

Puhdas Taivasten valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle ja sitten alkaa Karitsan hääjuhla

Hieman ennen Kuninkaiden Kuninkaan Yeshua HaMashiachin paluutta totuudellinen evankeliumi julistetaan koko maapallolle. Monet ovat kuvitelleet, että evankeliumin julistaminen kaikille kansoille on ollut vain siitä kiinni, ettei lähetyssaarnaajat ole tavoittaneet vielä viimeisiä heimoja sademetsistä. Se evankeliumi ei ole ollut puhdasta. Vasta lopun ajan sanansaattaja tulee julistamaan puhtaan Taivasten valtakunnan evankeliumin hänen apulaistensa, Jumalan Pyhän armeijan kanssa. Julistaminen ei kestä kauaa ja kun se on tehty, niin lopun ajat alkavat.

Matt. 24:14: "Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu."

Taivasten valtakunnan puhtaan evankeliumin julistamisen tekee Ilmestyskirjassa mainittu sanansaattaja (enkeli). Hän julistaa evankeliumia siten, kuin se on kirjoitettu ja tarkoitettu. Sen takia evankeliumi poikkeaa kirkkojen opetuksesta, koska kirkot eivät ole olleet uskollisia Raamattuun kirjoitetulle Jumalan Sanalle. Ihmissuvun on kuultava tätä sanansaattajaa tai heidät pian tuomitaan maapallon vitsauksissa. Moni uskoo hänen sanomansa ja heidät pelastetaan. Ne jotka eivät usko, joutuvat antikristuksen käsiin.

Ilm 14: 6-7: "Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänään oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille. Hän kuulutti kovalla äänellä: "Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia - - hänen tuomionsa aika on tullut! Kumartakaa häntä, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet."

Monen luulevat, että heidät temmataan turvaan taivaaseen antikristuksen vainojen alta, koska he ovat tunnustuksellisia kristittyjä. Monella heistä on väärää pelastusvarmuus, koska he eivät ymmärrä olevansa tyhmiä morsiusneitoja, joita ei pelasteta tempauksessa (lisää artikkelissa). Tempauksessa pelastetaan ne, jotka uskovat sen opetuksen, mitä Jumalan lähettämä profeetta Elia julistaa ihmiskunnalle. Ne jotka tekevät parannuksen ja vapaaehtoisesti hyväksyvät totuuden niin, heidät Jumala pelastaa. Maan päälle jää suuri määrä tyhmiä kristittyjä morsiusneitoja, jotka olivat vastustaneet Eliaa. He havahtuvat tempauksen jälkeen, ettei heillä ole muuta mahdollisuutta, kuin tehdä parannus ja kuolla marttyyreinä antikristuksen surmaamina. Tästä asiasta kertoo lisää artikkeli antikristuksen väärästä profeetasta.

Johannes Kastajaa, joka oli Elia, voidaan verrata Abrahamin taloudenhoitajaan, joka oli hänen palvelusväkensä ylin johtaja. Abraham lähetti taloudenhoitajansa hakemaan pojalleen Iisakille vaimon. Taloudenhoitaja otti mukaansa paljon kalleuksia ja Jumala laittoi enkelin kulkemaan hänen edellään.

1. Moos. 24:7: "Herra, taivaan Jumala, joka vei minut sukuni parista ja syntymämaastani ja vannoi antavansa minun jälkeläisilleni tämän maan, lähettää enkelinsä sinun edelläsi, niin että onnistut noutamaan sieltä vaimon pojalleni."

Abrahamin pojan Iisakin elämä on ollut vertauskuva Kristukselle, koska Jumala käski Abrahamia uhraamaan ainoan poikansa Moorian vuorella (Golgatalla) ja Abraham uskoi Jumalan pystyvän herättämään Iisakin kuolleista. Tosin Jumalan enkeli viime tingassa kielsi uhraamasta Iisakkia (1. Moos. 22:1-18). 

Samalla tavalla, kun Abrahamin palvelusväen vanhin (ylin johtaja) lähetettiin hakemaan Iisakille vaimoa, niin Jumala lähettää Elian muodostamaan Kristukselle morsiusseurakunnan. Sitten kun morsiusseurakunta on valmis, niin arkkienkeli antaa käskyhuudon, jolloin morsiusseurakunta temmataan taivaaseen Jumalan Pojan, Karitsan hääjuhlaan. Tämän hetken ajankohdan tietää yksin Taivaan Isä, ei edes Poika eikä edes arkkienkeli. Juutalaisissa häissä on tapana, että sulhasen isä valmistaa kihlaparille hääjuhlat. Kun kihlaparin koti on rakennettu valmiiksi ja sulhasen isä on saanut valmisteltua parille hääjuhlan, niin sulhanen saapuu hakemaan morsianta yllättäen ja silloin sulhasen bestman (paras kaveri) huutaa kylän raitilla: "Ylkä saapuu".

Joh. 3:25-30: "Kerran Johanneksen opetuslapset kiistelivät erään juutalaisen kanssa puhdistautumisesta. Opetuslapset menivät Johanneksen luo ja sanoivat: "Rabbi, nyt on ruvennut kastamaan myös se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolen ja josta annoit hyvän todistuksen. Kaikki menevät hänen luokseen."

Johannes vastasi: "Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: 'En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään.' Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen. Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi."

Joh. 10:27-30: "Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä."

Juudan Leijona korjaa kaiken ennalleen ja antaa morsiamellensa kruunut

Raamattu on ennustanut, että kirkot tulevat luopumaan totuudesta ja maapallolta häviää usko lähes kokonaan. Kirkoista tulee likainen porttokirkko.

Luuk. 18:8: "..Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?" 

Roomalaiskatolisen kirkon ja muiden kirkkokuntien pappien synnit ovat jatkuneet vuosisatoja. Kirkot ovat harhaopeillaan varastaneet lahjoituksia itselleen ja vannoneet väärin Jumalan nimeen. Tämä synti loppuu, kun Jumala laittaa kirkkoihin lopulta kirouksen, joka tuhoaa kirkot.

Sak. 5: 1-4: "Kun jälleen kohotin katseeni, näin kirjakäärön, joka lensi taivaalla. Enkeli kysyi minulta: "Mitä näet?" Minä vastasin: "Näen lentävän kirjakäärön, joka on kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kymmenen kyynärää paksu." Hän sanoi minulle: "Se sisältää kirouksen, joka koskee koko maata. Ties kuinka kauan ovat varkaat jääneet rankaisematta, ja pitkään ovat jääneet rankaisematta myös ne, jotka vannovat väärin." -- Minä lähetän liikkeelle kirouksen, sanoo Herra Sebaot. Se menee varkaan taloon ja sen taloon, joka on vannonut väärin minun nimeeni. Kirous jää sinne asumaan ja tuhoaa koko talon, niin hirret kuin kivetkin."

Kirkkojen luopumuksesta kertoo hyvin mm. Ilmestyskirjan lukujen 2-3 kirjeet seurakunnille, josta kertoo lisää artikkeli 'Elia korjaa rikkinäisen puhelimen ja asettaa sanat oikeille paikoillensa'. Kirkon siivoaa Jeesus Kristus, Yeshua HaMashiach, Juudan Leijona, kun hän saapuu maan päälle. Siivoamisessa avustaa 144.000 todistajaa, jotka kaikki ovat messiaanisia juutalaisia (Ilm. 7:4-8) ja kaikessa uskollisia Yeshualle:

Ilm.14:1-5: "Sitten näin tämän: Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli sataneljäkymmentäneljätuhatta ihmistä, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Minä kuulin taivaasta äänen, joka oli kuin suurten vesien pauhu tai kuin ukkosen jylinä. Ääni, jonka kuulin, oli myös kuin harppujen helinää ja harpunsoittajien laulua. 

Valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä laulettiin uutta laulua, jota ei voinut oppia kukaan muu kuin nuo sataneljäkymmentäneljätuhatta, jotka on ostettu maan päältä. He eivät ole tahranneet itseään naisten kanssa vaan ovat pysyneet puhtaina kuin neitsyet, ja he seuraavat Karitsaa, minne hän meneekin. Heidät on ostettu ihmisten joukosta esikoislahjaksi Jumalalle ja Karitsalle. Valhetta ei heidän suustaan ole kuultu, he ovat puhtaita ja virheettömiä."

Tuhatvuotinen valtakunta alkaa puhtaalta pöydältä. Silloin noudatetaan Raamattua. Raamattu kertoo, että kaikki kansat maapallolla tulevat Jerusalemiin viettämään lehtimajanjuhlaa Vanhan testamentin käskyn mukaisesti  (Sak. 14:16). Roomalaiskatolinen kirkko ja sen oppia matkineet muut kirkot on poistettu maan päältä. Paholainen joukkoineen on sidottu kahleisiin helvettiin. Yeshua HaMashiach nostaa tilalle omat kuninkaansa ja kuninkaallisen papiston, jotka Jumalan on itse kouluttanut ja varustanut.

Ilm. 19:11-16: "Minä näin taivaan avoinna: näin valkoisen hevosen ja sen selässä miehen. Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti. Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kirjoitettu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse. Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana.

Miss Universum 2013 Gabriella Isler
Hänen jäljessään tulivat taivaan sotajoukot, valkoisilla hevosilla ratsastavat soturit, joiden puku oli hohtavan valkeaa pellavaa. Hänen suustaan lähtee terävä miekka. Sillä miekalla hän lyö kansoja, hän paimentaa niitä rautaisella sauvalla ja polkee viinikuurnassa kaikkivaltiaan Jumalan hehkuvan vihan viinin. Hänen viittaansa on reiden kohdalle kirjoitettu nimi: kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra."

Tämä valittu joukko on Yeshuan oma morsian. Heidän päänsä päälle Yeshua asettaa voiton seppeleen, loisteliaan kruunun. Nyt on oikea aika kosia 'Minä Olen Pelastajaa'. 

Ilm. 2:26-28 (RK): " Joka voittaa ja loppuun asti ot­taa vaarin minun teoistani, sille minä annan vallan hallita pakanoita. Hän on paimentava heitä rautai­sella sauvalla, hän särkee heidät kuin saviastiat. Sen vallan minäkin olen saanut Isältäni. Ja minä annan hänelle aamu­tähden.

Yeshua HaMashiachin puhe 25.12.2015

Tässä videossa Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) puhuu Mikaelin suun kautta. Alussa luetaan Raamattu Kansalle käännöksestä jakeita Johanneksen evankeliumin alusta. Sen jälkeen Yeshua HaMashiachin, Jeesuksen Kristuksen puhe jatkuu:



Tässä videossa luetaan malli syntisen rukouksesta. Se kuuluu näin:

"Jeesus Kristus, minä haluan pyytää kaikkia syntejäni anteeksi ja antaa elämäni Sinulle. Minä haluan kääntyä pois kaikista synneistä ja elää Sinun tahtosi mukaan. Minä annan elämäni Sinulle ja otan sinut vastaan Herrakseni ja Vapahtajakseni. Kiitos että Sinä kuolit Golgatan keskimmäisellä ristillä minun puolestani ja armahdat minua sen pyhän kalliin veren kautta. Nyt minä haluan antaa koko elämäni Sinulle ehdoitta ja kulkea niitä askelia, joita Sinä kuljit, Sinun tahtosi mukaan, Isän Jumalan tahdon mukaan. Ja tänä päivän haluan myös ottaa vastaan Pyhän Hengen, täyttyä Pyhällä Hengellä ja mennä kasteelle."

Sinä lukija, joka et ole vielä ottanut vastaan pelastusta, mutta haluat pelastua, niin ensimmäinen askel on se, että menet polvillesi ja lähestyt Jumalaa lukemalla edellä olevan rukouksen. Tunnusta suullasi toisille ihmisille uskosi, mene tämän jälkeen upotuskasteelle Herran Yeshua HaMaschiachin nimeen (Jeesuksen Kristuksen, Apt. 2:38) ja ala elää kuten Raamattu opettaa, niin pelastut taivaaseen, mistä kertoo lisää artikkeli: 'Tehkää parannus ja ottakaa uskovien upotuskaste, niin saatte syntinne anteeksi'.

Monen papin ja seurakunnan aktiivin toiminta ei täytä Jumalan vaatimuksia

Monet kirkossa käyvät seurakuntalaiset sanovat, että: "Jeesus täytti lain ja sen takia lakia ei tarvitse noudattaa". Tässä on paha väärinkäsitys. Tällaista ei Raamattu opeta. Lailla tarkoitetaan viittä Mooseksen kirjaa. Vanhassa testamentissa on useita profetioita tulevasta Messiaasta. Yeshua (Jeesus) oli lain ja samalla myös koko Vanhan testamentin Messias profetioiden täyttymys (päämäärä). Toista Messiasta ei enää tule, koska Yeshua on nyt Messias. Oikea toteamus asiasta olisi: "Jeesus oli lain messiasprofetoiden täyttymys". Tästä asiasta näemme, miten huonoa hedelmää on papisto ja muut raamatunopettajat tehneet, koska yleisöllä on tässä tärkeässä asiassa väärä käsitys. Yleisö menee harhaan, koska yleisö ei lue kunnolla Raamattua havaitakseen pappien väärän opetuksen.

Valitettavasti hyvin harva pappi tottelee Jumalan Sanaa. He jopa opettavat epäpyhän olevan pyhää ja viihdyttävät yleisöä puhumalla vain sitä, mitä yleisö haluaa kuulla, jolloin kuulijat saavat väärän kuvan siitä, mikä on Taivaan Isän tahto. Jumala on Raamatussa säätänyt, miten pappien tulisi toimia.

Hes. 44:23-24: "Pappien tulee opettaa kansalle, mikä on pyhää, mikä ei, ja opastaa sitä erottamaan saastainen ja puhdas. Oikeudessa heidän tulee ratkaista riita-asiat, ja heidän on tuomittava minun lakieni mukaan. Heidän kuuluu huolehtia siitä, että kaikki minun juhlani vietetään minun lakieni ja säädösteni mukaan, ja heidän tulee pitää minun sapattini kunniassa."  

Mitä papille seuraa siitä, että hän seuraa oppeja, joilla on kumottu Vanhan ja Uuden testamentin opetusta? Se tarkoittaa sitä, että pappia kutsutaan kaikkein vähäisimmäksi Taivasten valtakunnassa (Matt. 5:17-19, 2. Piet. 3:15-16). Tuo helposti tarkoittaa, että pappi menettää pelastuksensa (Matt. 5:20, 7:21-23 1933/38). Raamattu kertoo, että moni ensimmäinen joutuu viimeiseksi. Laittomuutta tekevä pappi ei pääse taivaaseen. Asiasta on lisää artikkelissa: 'Pappien synnit paljastuvat - moni ensimmäinen joutuu viimeiseksi'.

Matt. 7:21-23 (1933/38): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'." 

Hepr. 1:8-9 (1933/38): "..mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta..."

Moni pappi ja seurakunnan aktiivi on myös tehnyt Pyhän Hengen pilkkaa ja sen takia menettänyt pelastuksensa. Mukana on paljon maineikkaita suomalaisia hengellisiä vaikuttajia useista vapaiden suuntien seurakunnista. Moni seurakuntalainen on luottanut sokeasti heihin ja nämä hengelliset vastuuhenkilöt ovat johdattaneet monia seurakuntalaisia tekemään myös Pyhän Hengen pilkkaa. He ovat kuvitelleet, että he palvelevat Herraa, mutta ovat lähteneet vastustamaan Pyhää Henkeä. He eivät ole tunteneet Jumalaa ja sen takia langenneet kuoleman syntiin. Kyseessä on sama synti, mitä Jeesuksen aikana fariseukset ja lainopettajat tekivät. Tästä asiasta on lisää artikkelissa: 'Pyhän Hengen pilkkaa ei saa anteeksi'. 

Hoos. 4:4-9"Kansaa ei pidä syyttää eikä tavallista ihmistä rangaista. Sinua, pappi, minä syytän. Sinä kompastut päivänvalossa, ja yöllä kompastuu profeetta yhdessä sinun kanssasi. Sinä saatat kansasi tuhoon. Näin tuhoutuu minun kansani, sillä kukaan ei tunne minua. Koska sinä olet hylännyt minut, hylkään minäkin sinut, et saa enää olla pappinani. Sinä olet unohtanut Jumalasi lain, minäkin unohdan sinun lapsesi. Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan, sitä mukaa kuin heidän joukkonsa kasvoi. Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi. He ovat saaneet elantonsa kansani syntiuhreista, siksi sen pahat teot ovat heille mieleen. Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin. Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan."

Lähiaikoina Taivaan Isän palvelijat tulevat kuuluttamaan julki niiden henkilöiden nimiä ja heidän syntejään, jotka ovat tehneet Pyhän Hengen pilkkaa (video). He tekevät tämä Taivaan Isän antamien ohjeiden mukaan. Tämä tehdään sen takia, että Pyhän Hengen pilkkaajista tulee varoittavia esimerkkejä muille. Pitäkää kielenne kurissa (Matt. 12:36-37). Kohta aloitetaan vuohien ja lampaiden erotteleminen seurakunnissa. 

Ilm. 2:16: "Käänny siis! Ellet tee parannusta, minä tulen kohta luoksesi ja käyn heitä vastaan, isken heitä suuni miekalla." 

Joh. 20:21-23: "Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."