maanantai 11. maaliskuuta 2019

Jumala näkee ihmisen sydämen ja tutkii sen


  • Jumala näkee ihmisen sydämestä sen pienimmätkin yksityiskohdat
  • Jumala tutki Abrahamin ja Jobin sydämen
  • Ihmiset tutkitaan maailman vaivoissa ja viettelyksissä
  • Jumala on savenvalaja, joka koettelee ja muokkaa ihmisiä, mutta vain harvasta tulee astia Taivasten Valtakuntaan
  • Jumala tutki helluntailaisen pastorin sydämen
  • Avioliitossa koetellaan oletko vuohi vai lammas
  • Jumala erottaa ne uskovat, joiden sydämestä löytyy uskottomuutta, mutta uskolliset perivät Taivasten Valtakunnan


Kotka näkee korkealta kaiken ja pitää poikasistaan huolta

Kotka on upea lintu. Sen majesteettinen ulkonäkö ja lentotaituruus ovat herättäneet paljon kunnioitusta eri kulttuureissa. Kotka lentää korkealla ylhäisessä yksinäisyydessä ja pystyy näkemään jäniksen liikkeet jopa kolmen kilometrin päästä. Kotkan silmässä on huikeat miljoona näkösolua neliömillimetriä kohden. Koko luomakunta todistaa Kaikkivaltiaan Luojan taitavuudesta, viisaudesta ja voimasta.

Valkopäämerikotka
Job 39:26-29: "Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan, kun se levittää siipensä etelätuuleen? Sinunko käskystäsi kotka nousee korkeuksiin ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin? Kalliolla se asustaa, viettää yönsä siellä, kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole. Sieltä se tähystää syötävää, kaukaa sen silmät tavoittavat saaliin."

Room. 1:19-20: "Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan..."

Painoltaan maailman suurin kotka on kuningasmerikotka, joka kalastaa suuriakin kaloja mm. lohia koskista. Suomen suurin lintu on merikotka, jonka siipien kärkiväli voi olla jopa 2,4 metriä. Se kalastaa taitavasti mm. haukia.

Yeshua HaMashiach (Jeesus Kristus) kutsui opetuslapsia myös kalastajien joukosta, joista Hän teki taitavia ihmisten kalastajia. Pietari oli aluksi oppimaton kalastaja, mutta Pietarin kirjeistä voi havaita, miten taitavaksi ja oppineeksi ihmisten kalastajaksi hän kasvoi. Pietari sai viisauden Pyhältä Hengeltä. Hän oppi tuntemaan Jumalan Sanan kuunnellessaan Yeshua HaMashiachin opetusta, minkä voi kukan tahansa lukea tänäkin päivän Raamatusta.

Mark. 4:18-19: "Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki kaksi veljestä, Simonin, toiselta nimeltä Pietarin, ja hänen veljensä Andreaksen. He olivat heittelemässä verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia. Jeesus sanoi heille: "Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia."

1. Kor. 12:8: "Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa,"

Kotka vartioi korkealta myös poikastensa pesää ja näkee kaiken, mitä maan päällä tapahtuu. Kotka ruokkii poikaset ja kantaa heitä siivillään. Samalla tavalla Israelin Jumala vei kansansa luvattuun maahan ja ruokki heitä mannalla, viiriäisillä ja kalliosta virranneella vedellä. Hän vei kansansa maahan, joka tulvi maitoa ja hunajaa, mikä tarkoittaa yltäkylläisyyttä. Kuningas Salomon aikana Israelin kansa eli kukoistustaan yltäkylläisenä ja onnellisena (1. Kun. 10). Monet kuningaskunnat ovat ottaneet kotkan vaakunaansa, koska useissa kulttuureissa kotkaa pidetään voiman ja vapauden symbolina.

Korkealla lentävä kotka näkee kauas
Ps. 36:5-7: "Herra, sinun armosi on avara kuin taivas, pilviin ulottuu sinun totuutesi. Vanhurskautesi on vuoria korkeampi ja oikeutesi kuin syvyyksien syvyys. Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset."

2. Moos. 3:8: "Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa..."

5. Moos. 32:11: "Niin kuin kotka suojelee pesäänsä ja liitelee poikastensa yllä, niin kuin se kantaa niitä siivillään, niin Herrakin kuljetti kansaansa."

Ps. 91:4: "Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla..."

Jes. 55:9 (1933/38): "Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne."

Yeshua (Jeesus) käytti opetuksessaan vertausta korppikotkista. Kun maahan tulee raato, niin korppikotkat lentävät kaukaa ja kokoontuvat raadon luokse. Tämä vertaus kertoo, miten Jumala enkelit hakevat Kristuksen omat maan neljältä kulmalta ja tempaavat heidät Herraa Yeshua HaMashiachia vastaan, kun Hän saapuu Jerusalemin temppeliin. Sen takia ei pidä uskoa, että Messias olisi yhtäkkiä jossain erämaassa tai talon salissa puhumassa, koska Messias Yeshua saapuu omaan temppeliinsä ja kokoaa omansa Hänen luokseen Jerusalemiin.

Matt. 24:26-28, 30-31: "Jos siis teille sanotaan: 'Hän on tuolla autiomaassa', älkää lähtekö sinne, tai jos sanotaan: 'Hän on sisällä talossa', älkää uskoko sitä. Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo. Missä on raato, sinne kokoontuvat korppikotkat...     ..Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut."

1. Tess. 4:16-17: "Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa."

Hes. 43:1-7 "Mies vei minut sitten portille, sille portille, joka aukeaa itään. Ja minä näin: Idästä saapui Israelin Jumalan kirkkaus. Sen ääni oli kuin suurten vesien pauhu, ja Herran kirkkaus sai maan hohtamaan. Näky, jonka minä näin, oli samanlainen kuin se, minkä olin aikaisemmin nähnyt, se oli niin kuin se, minkä näin, kun Herra tuli hävittämään kaupunkia, niin kuin se, minkä olin Kebarjoen rannalla nähnyt. Minä heittäydyin maahan kasvoilleni. Herran kirkkaus meni temppeliin portista, joka on itää kohti. Henki nosti minut maasta ja vei minut sisempään esipihaan, ja minä näin, että Herran kirkkaus täytti temppelin. Joku puhutteli minua, ja minä kuulin sen äänen tulevan temppelistä -- mies seisoi yhä minun vieressäni. Ääni sanoi minulle: "Ihminen, tämä on minun valtaistuimeni sija ja koroke minun jalkojeni alla. Täällä minä olen asuva Israelin kansan keskellä ikuisesti..."

Hes. 1:1, 22, 26-28: "Oli kolmaskymmenes vuosi, neljännen kuun viides päivä, ja minä olin pakkosiirtolaisten keskuudessa Kebarjoen varrella. Silloin taivaat aukenivat, ja minä näin näkyjä, jotka Jumala oli lähettänyt...    ..Näiden olentojen yläpuolella oli kuin kaartuva levy. Kristallin tavoin se loisti niiden yllä, se hohti pelottavaa valoa...    ..Ja ylhäällä, niiden päällä olevan levyn yläpuolella, oli jotakin, mikä hohti kuin safiiri. Se oli valtaistuimen muotoinen, ja tällä valtaistuinta muistuttavalla istui joku ihmisen kaltainen. Minä näin kuin puhtaan kullan loisteen. Tuon ihmisen kaltaisen lanteiden kohdalta lähti ylöspäin tulinen kehä, ja lanteiden kohdalta alaspäin näin hohtavan tulikehän. Loiste ympäröi istuimen, se oli kuin sadepäivänä pilvessä näkyvä kaari. Sellainen on näöltään Herran kirkkaus. Minä heittäydyin maahan kasvoilleni, kun sen näin. Ja minä kuulin jonkun puhuvan." 

Jumala haki Abrahamin Babyloniasta ja vei hänet Israelin vuorille

Israelin kansan historia alkoi siitä, että Jumala käski Kaldean Urissa (Babyloniassa) asuvaa Abrahamia muuttamaan Israelin vuorille. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Abrahamin isä oli kuollut (Apt. 7:4). Ur sijaitsi Eufratvirran hedelmällisellä alajuoksulla Persianlahden pohjukassa. Se oli rikas satama- ja kulttuurikaupunki, joka oli sumerilaisten pääkaupunki ja kuunpalvonnan keskus. Jumala pyysi, että Abrahamin tuli jättää maallisesti mukava elämä Urissa ja lähteä vaeltamaan kohti sellaista maata, mistä hän ei mitään tiennyt, asumaan teltoissa Israelin vuorilla. 

1. Moos. 12:1-6: "Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille." Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen. Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne. Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset."

Abrahamin jälkeen Jumala on lukuisia kertoja kehottanut Babyloniaan ajautuneita israelilaisia palaamaan takaisin luvattuun maahansa Israeliin. Jokaisen juutalaisen velvollisuus on muuttaa Israeliin.

Jes. 48:20: "Lähtekää Babyloniasta, rientäkää kotiin kaldealaisten maasta! Kertokaa tästä riemuiten, kuuluttakaa, viekää viesti maan ääriin asti. Sanokaa: "Herra on lunastanut palvelijansa Jaakobin vapaaksi!"

Jes. 52:10-11: "Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut. Pois, pois, lähtekää Babylonista! Saastaiseen älkää koskeko, lähtekää pois sieltä, pitäkää itsenne puhtaina, te Herran pyhien astioiden kantajat!"

Kun Abraham oli lähtenyt Urista, niin pian sen jälkeen elamilaisten armeija hyökkäsi kaupunkiin ja hävitti sen. Sen ajan maailman suurin kaupunki, joka on harjoittanut kuun palvontaa ja epäsiveellistä elämää, sai karun lopun. Jos Abraham olisi ollut Jumalalle tottelematon, niin hän tai hänen jälkeläisensä olisivat ilmeisesti tuhoutuneet elamilaisten hyökkäyksessä. Persianlahden suiston siirtyminen, jokien muutokset ja kuivuus johtivat lopulta siihen, että ihmiset hylkäsivät Urin alueen, jolloin se menetti poliittisen ja taloudellisen merkityksensä kokonaan.

Ilm. 18:2-5: "Hän huusi kovalla äänellä: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon! Siitä on tullut pahojen henkien tyyssija ja kaikkien saastaisten henkien ja kaikkien saastaisten ja inhottavien lintujen pesäpaikka. Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan, ja kaikki maailman kauppamiehet ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään." Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi: "Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille, joilla häntä lyödään."

Abrahamin ensimmäinen uskon testi oli irtautumien omista turvallisista ympyröistä ja kotisiteiden katkaiseminen, jotta hän erottautuisi palvelemaan yksin Israelin Jumalaa. Abraham totteli Jumalaa, joten Jumala alkoi kasvattamaan Abramista kansansa kantaisää ja uskon esikuvaa. Tämän esikuvan mukaisesti Paavali opetti kristityille myös uskonkuuliaisuutta.

Hepr. 11:8-10: "Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa. Koska hän uskoi, hän asettui muukalaisena luvattuun maahan ja asui siellä teltoissa, ja niin asuivat myös Iisak ja Jaakob, jotka perivät saman lupauksen. Abraham odotti sitä kaupunkia, joka on rakennettu vankalle perustalle ja jonka Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt."

Room. 1:4-5: "..Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme, ja häneltä minä olen saanut armon ja apostolinviran, jotta hänen nimensä kunniaksi johtaisin ihmisiä kaikista kansoista uskonkuuliaisuuteen."

Abraham ei joutunut heti elämänsä kovimpaa koetukseen, vaan Jumala kasvatti hänelle ensin vahvan uskon. Abraham ei ollut täydellinen mies, mutta hän halusi noudattaa Jumalan käskyjä ja otti opiksi elämän koettelemuksista. Abraham oli täysin varma siitä, että Jumala pystyy täyttämään lupauksensa ja myös niin tekee. Abrahamin usko ei ollut horjuvaa vaan lujaa luottamusta siihen, mitä silmillään ei voi nähdä.

Room. 4:20-21 (1933/38): "mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää."

Hepr. 11:1 (1933/38): "Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy."

Joe Cocker & Jennifer Warnes - Up Where We Belong

..Love lift us up where we belong

Where the eagles cry
On a mountain high
Love lift us up where we belong
Far from the world below
Up where the clear winds blow

Some hang on to used to be
Live their lives looking behind
All we have is here and now
All our lives, out there to find

The road is long
There are mountains in our way
But we climb a step every day...




Jumala tutki Abrahamin sydämen

Kun Abraham oli kasvanut uskossa, tuli aika, että Jumala tutki Abrahamin sydämen. Oliko oppi mennyt perille? Oliko Abrahamista kasvanut mies, jonka usko oli nyt lujalla pohjalla? Noudattaisiko Abraham Jumalan käskyä, vaikka Jumala käskisi Abrahamia uhraamaan lupauksen lapsensa, Iisak-pojan. Abraham totteli, mutta Jumala kuitenkin kielsi viime tingassa Abrahamia uhraamasta Iisakia. Koettelu osoitti, että Abraham pelkäsi Jumalaa, mikä oli Jumalalle mieleen. Abrahamin usko osoittautui todeksi hänen tekojensa kautta. Tästä teemasta kertoo lisää artikkeli: 'Usko ilman tekoja on kuin kuollut ruumis haudassa'.

1. Moos. 22:10-12: "Mutta kun Abraham tarttui veitseen uhratakseen poikansa, Herran enkeli huusi hänelle taivaasta: "Abraham, Abraham!" Abraham vastasi: "Tässä olen." Herran enkeli sanoi: "Älä koske poikaan äläkä tee hänelle mitään. Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät ja rakastat Jumalaa, kun et kieltäytynyt uhraamasta edes ainoaa poikaasi."

Jaak. 2:21-24: "Eikö meidän isämme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi. Ja niin täyttyi Raamatun sana: "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi", ja hän sai nimen Jumalan ystävä. Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella."

Ps. 11:4: "Herra on pyhässä temppelissään, hänen valtaistuimensa on taivaassa. Hänen silmänsä näkevät kaiken, hänen katseensa tutkii ihmissydämet."

Kuten Raamattu opettaa, niin Jumalan pelko on viisauden alku. Tämän uskon pohjalle Jumala rakensi oman kansansa. Abram sai uuden nimen Abraham ja hänestä tuli Israelin kantaisä.  Jumala lupasi hänelle paljon jälkeläisiä sekä Israelin maan. Tämän takia syntyperäiset juutalaiset poikalapset ympärileikataan, koska se on merkki Jumalan lupauksesta, että Abrahamin suku tulee olemaan hedelmällinen ja saamaan paljon jälkeläisiä (1. Moos. 17:6-11).

1. Moos. 17:5-7: "Älköön siis nimesi enää olko Abram, vaan olkoon se Abraham, koska minä teen sinusta kansojen paljouden isän. Minä annan sinulle paljon jälkeläisiä, ja sinusta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita."

Sananl. 9:10: "Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta."

Jumala näkee kaiken
Kun Jumala oli nähnyt Abrahamin uskollisuuden, niin myös Abraham katseli ympärilleen. Hän näki pensaaseen tarttuneen oinaan (sarvipäinen uroslammas), jonka Jumala antoi uhriksi Iisakin sijaan. Tämä tapahtui Moorian vuorella Jerusalemissa, jossa Jumalan Poika myöhemmin uhrasi itsensä maailman syntien sovitukseksi. Abraham antoi tälle paikalle nimen Jehovah-Jireh, joka merkitsee 'Herra näkee'.

Ilm. 5:6: "Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää -- ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan."

Sananl. 15:3 (1933/38): "Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja."

Jehovah-Jireh -nimi tarkoitta kahta asiaa yhtä aikaa. Herraa, joka katsoo ihmiseen ja tutkii hänet, sekä myös Herraa, joka tyydyttää tarpeet. Tällä samalla paikalla Herra koetteli myös itsensä. Jumalan Poika oli kuuliainen Isälleen ja suostui vapaaehtoisesti juomaan sen maljan, minkä Isä oli hänelle antanut (Joh. 18:11). Kuten Abraham oli uskollinen, niin oli Jumalan Poika uskollinen Isän tahdolle. 

1. Moos. 22:7-8: "Iisak sanoi isälleen Abrahamille: "Isä!" Ja Abraham sanoi: "Niin, poikani?" Iisak sanoi: "Tässä on tuli ja puut, mutta missä on karitsa polttouhriksi?" Abraham vastasi: "Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan polttouhriksi, poikani." Sitten he jatkoivat yhdessä matkaa."

Mikä oli Jumalan havainto Abrahamin sydämestä testien jälkeen? Abrahamin sydän havaittiin olevan uskollinen Jumalalle. Tätä Jumala pyytää kaikilta lapsiltaan.

Neh. 9:8 (1933/38): "Ja sinä havaitsit hänen sydämensä uskolliseksi sinua kohtaan, ja niin sinä teit hänen kanssaan liiton antaaksesi hänen jälkeläisillensä kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, jebusilaisten ja girgasilaisten maan. Ja lupauksesi sinä olet täyttänyt, sillä sinä olet vanhurskas."

1. Moos. 26:4-5: "Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet, ja annan heille koko tämän maan. Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille, koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini."

Ps. 37:30-31: "Vanhurskaan suu puhuu viisautta, hänen kielensä kertoo, mikä on oikein. Hänellä on sydämessään Jumalan laki, eivätkä hänen askeleensa horju."

Koettelun jälkeen Abraham korotettiin Israelin kantaisäksi, niin samalla tavalla Jumalan Poika korotettiin kaikkivaltiaaksi hallitsijaksi. Abrahamin siemenestä Yeshua HaMashiachista (Jeesuksesta Kristuksesta) tuli kaikkien niiden Pelastaja, jotka ovat kuuliaisia Jumalan tahdolle, kuten Abraham ja Jumalan Poika olivat kuuliaisia. Mutta kukin korotettiin vasta sen jälkeen, kun heidät oli tutkittu ja koeteltu.

1. Moos. 22:15-18 (1933/38): "Ja Herran enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta ja sanoi: "Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen."

Hepr. 5:7-10: "Ihmiselämänsä päivinä Jeesus ääneen itkien rukoili ja huusi avukseen häntä, jolla oli valta pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen uhrirukouksensa kuultiin, koska hän taipui Jumalan tahtoon. Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia. Hänestä tuli Jumalan asettama ylipappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta."

Jumala tutki Jobin sydämen

Maailma on paikka, jossa Jumala tutkii jokaisen lapsensa sydämen. Jumala ei ole läsnä näkyvänä hahmona, vaan puhuu Raamatun ja profeettojensa kautta ihmisille. Jokainen ihminen tekee vapaaehtoisesti sen valinnan, rakastavatko he Jumalaa noudattamalla Hänen lakiaan vai rakastavatko he maailmaa ja sen laittomuutta. Hän myös tutkii sen, rakastaako ihminen totuutta vai valhetta. Noudattaako hän Raamatun käskyjä vai jonkun eksyttäjäpastorin harhaoppeja.

Jumala näkee pienetkin asiat
Hepr. 4:12: "Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.

Sananl. 15:11: "Herra näkee tuonelan syvyyksiin asti, saati sitten ihmisten sydämiin!"

1. Joh 5:2-3: "Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa."

Jumala näkee kaiken. Hän kuulee kaikki ajatuksemme ja tietää kaikki aikeemme. Hän tutkii ihmisen pienimmänkin ajatukset. Näin Jumala oppii tuntemaan, keneen voi luottaa ja keneen ei. Jumala tutki Aadamin ja Eevan sydämet. Paratiisin keskellä oli puu, josta ei saanut syödä kuoleman tuomion uhalla. Käärme onnistui ujuttamaan Eevalle ja Aadamille valheen ja sai heidät syömään kiellettyä hedelmää. Näin Jumala havaitsi, ettei Eeva ja Aadam pelänneet Häntä. Ihmiset karkotettiin paratiisista ja Ihmisen elämästä tuli vaivalloista.

1. Aik. 28:9: "Ja sinä, poikani Salomo, opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä alttiisti ja koko sydämestäsi, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja pyrkimykset. Jos etsit häntä, löydät hänet, mutta jos hylkäät hänet, hän hylkää sinut ikiajoiksi."

Ps. 53:2: "Jumala katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa."

Ps. 90:8: "Sinä otat syntimme silmiesi eteen, salaisetkin synnit sinä paljastat katseellasi."

1. Tess. 2:4: "Koska Jumala on katsonut meidät kelvollisiksi julistamaan evankeliumia, me emme puhuessamme pyri olemaan mieliksi ihmisille vaan Jumalalle, joka tutkii sydämemme." 

Jumala sanoi saatanalle, että katso, miten vanhurskas on Job. Saatanan mielestä Job oli uskollinen Jumalalle vain sen takia, että Jumala oli antanut hänelle suuria määriä omaisuutta ja ison perheen. Saatanan logiikka on, ettei kukaan voi toista rakastaa, ellei saa vastalahjaksi jotain. Saatana ei pysty rakastamaan ketään ilman ennakkoehtoja, joten hän ei pysty käsittämään aitoa rakkautta. Saatana vastasi rumilla sanoilla Jumalalle, mutta Jumala halusi näyttää saatanalle ja kaikille Raamattua lukeville jälkipolville, että Jobin rakkaus oli aitoa, joka ei sammu, vaikka hän menettäisi kaiken.

Job 1:1-2, 7-12: "Usin maassa eli mies, jonka nimi oli Job. Hän oli kunnon mies, rehellinen ja jumalaapelkäävä, ja hän karttoi kaikkea pahaa. Hänellä oli seitsemän poikaa ja kolme tytärtä ja runsaasti omaisuutta: lampaita ja vuohia seitsemäntuhatta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa kyntöparia härkiä ja viisisataa aasintammaa. Myös palvelusväkeä hänellä oli paljon. Job oli mahtavin mies idän mailla...

.."Herra kysyi Saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi: "Olen kuljeksinut pitkin ja poikin maita mantereita." Herra kysyi: "Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Ei ole maan päällä toista hänen kaltaistaan, niin vilpitöntä ja nuhteetonta ja jumalaapelkäävää, ei ketään, joka niin karttaisi kaikkea pahaa." Saatana vastasi Herralle: "Miksi ei Job olisi jumalaapelkäävä?  Sinähän olet sulkenut hänet suojelukseesi, hänet ja hänen perheensä ja omaisuutensa. Olet siunannut kaiken mihin hän ryhtyy, ja hänen karjansa leviää yli maan. Mutta ojennapa kätesi ja tartu siihen mitä hänellä on. Saat nähdä, että hän kiroaa sinua vasten kasvoja!" Herra sanoi Saatanalle: "Hyvä on. Saat tehdä mitä haluat kaikelle mitä hänellä on. Mutta häneen itseensä et saa koskea." Sitten Saatana lähti pois Herran edestä..."

Seurakunnissa on paljon sellaisia uskovia, joilla ei ole aitoa rakkautta Jumalan Sanaa kohtaan, vaan he etsivät lähinnä siunauksia ja lahjoja. Jos he menettävät kaiken uskoon tulon jälkeen, niin he helposti luopuvat uskosta ja katkeroituvat. Job ei katkeroitunut. Jos he rikastuvat tai pääsevät muiden uskovaisten suosioon, niin he samalla ylpistyvät, jolloin he eivät viitsi noudattaa Jumalan käskyjä, kun luulevat olevansa vanhurskaita taloudellisen menestyksen tai yleisön suosion takia. Tekopyhät uskovat haluavat ottaa, mutta eivät halua antaa, ja silloinkin kun he antavat, he luulevat antamisella saavansa sellaista, mitä he ovat pyytäneet väärässä tarkoituksessa. He eivät kärsi kuulla sellaista opetusta, että pitäisi noudattaa lakia. He eivät halua harrastaa sellaista uskontoa, joka vaatii heiltä jotain. Kun Jobilla oli taloudellista menestystä, niin hän eli silloinkin vanhurskaasti ja oli köyhille laupias. Rakkauden aitous tutkitaan elämän koetteluissa ja kiusauksissa.

Apt. 20:35 (1933/38): "Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa'."

Sananl. 28:20 (1933/38): "Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää."

Jaak. 4:3-4: "Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne. Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi."

Jumala antoi saatanalle luvan koetella Jobia. Job menetti koko perheensä, omaisuutensa ja jopa terveytensä. Sen lisäksi Jobin ystävät tulivat syyttämään Jobia siitä, että hän olisi omilla synneillä aiheuttanut kärsimyksensä. Job ei pystynyt ymmärtämään, mitä väärää hän oli tehnyt ja miksi hän joutui sellaisia kauheuksia kärsimään. Jobin tarina on hyvin opettavainen kertomus uskollisuudesta ja epäitsekkäästä rakkaudesta. 

Job 1:20-22: "..Silloin Job nousi ja repäisi viittansa. Hän ajoi päänsä paljaaksi, kumartui maahan ja sanoi: -- Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi! Kaiken tämän keskellä Job ei kapinoinut Herraa vastaan eikä syyttänyt häntä."

Aito rakkaus ei pyydä vastalahjaa. Jumalan Poika osoitti suurinta mahdollista rakkautta, kun Hän uhrasi ruumiinsa ja verensä maailman syntien sovitukseksi. Sitä kalliimpaa uhria ei voi kukaan antaa. Mooseksen laista löytyy rakkauden kaksoiskäsky (5. Moos. 6:5; 3. Moos. 19:18; Miika 6:8, 1933/38), mutta Jumalan Poika antoi sille uuden sisällön osoittamalla itsensä uhraavaa rakkautta. Tämän takia Jumala on määrännyt päivittäiset uhritoimitukset temppeliin, jotta Israelin kansa oppisi ymmärtämään uhrautuvasta rakkaudesta. Nyt Yeshua (Jeesus) kehotti rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiä, kuten Hänkin on heitä rakastanut uhrautuvalla rakkaudella.

Joh. 15:10, 13-14: "Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan...    ..Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä."

2. Joh. 1:6: "Ja rakkautta on se, että me elämme hänen käskyjensä mukaan."

Joh. 13:34: "Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne."

Room. 12:1-2: "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä."

Job ei menettänyt koettelemuksissa rakkauttaan Jumalaa kohtaan. Jumala tutki Jobin sydämen ja kuin Jobin rakkaus oli havaittu aidoksi, niin Jumala lopulta hyvitti Jobille moninkertaisesti hänen menetyksensä.

Ps. 139:1-7, 13-16, 23-24: "..Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi. Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä...   

..Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut...

..Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle."

Job 42:12-13: "Niin Herra siunasi Jobin elämän loppuajan vielä runsaammin kuin oli siunannut sen alkuajat. Hänellä oli nyt lampaita ja vuohia neljätoistatuhatta, kuusituhatta kamelia, tuhat kyntöparia härkiä ja tuhat aasintammaa. Hän sai vielä seitsemän poikaa ja kolme tytärtä."

Elämän vaivat ja kiusaukset erottelevat jyvät akanoista

Kun Jumala oli vienyt Israelin kansan Egyptin orjuudesta pois suurilla voimateoilla, niin kansa ei kuitenkaan luottanut Jumalaan, vaan alkoi kapinoimaan Moosesta ja Jumalaa vastaan sekä alkoi jopa palvoa vääriä jumalia ja olemaan muutenkin tottelematon Jumalan käskyille. Leevin sukukunnassa, johon myös Mooses ja Aron kuuluivat, oli niitä, jotka paheksuivat tätä syntiä ja he olivat valmiita jopa rankaisemaan niitä, jotka olivat hylänneet Israelin Jumalan käskyt. Heidän uskonkuuliaisuutensa esteenä ei ollut sekään, että oman perheen vanhemmat, sisaret tai lapset olivat tehneet syntiä. Leeviläiset pysyivät ensisijaisesti uskollisena Jumalalle ja kielsivät tuntevansa niitä sukulaisiaan, jotka joutuivat tuomion alaiseksi. Jumala korotti Leevin sukukunnan kansan pappisheimoksi ja antoi sille vallan toimia kansan tuomarina.

5. Moos. 33:8-10: "Leevistä hän sanoi: -- Herra, sinä annoit urimin ja tummimin Leeville, uskolliselle palvelijallesi, jota sinä Massassa koettelit, jonka kanssa sinä kamppailit Meriban vesipaikalla. Hän sanoi vanhemmistaan: "En tunne heitä." Hän ei myöntänyt veljiään veljikseen eikä lapsiaan lapsikseen. Hän noudatti sinun käskyjäsi, piti kunniassa sinun liittosi. Hän opettaa sinun säädöksesi Jaakobille, sinun lakisi Israelille..."

Matt. 7:21-23 (1933/38): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."

2. Moos. 28:30: "Pane oikeutta jakavan rintakilven sisään urim ja tummim, ja ne olkoot Aaronin sydämen päällä, kun hän astuu Herran eteen. Näin Aaron kantakoon aina Herran edessä sydäntään vasten kilpeä, jolla hän jakaa israelilaisille oikeutta."

Luuk. 14:26: "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni."

Taivaan Isä haluaa kasvattaa lapsiaan, jotta he oppisivat tuntemaan Hänet ja Hänen tahtonsa. Jumala haluaa kasvattaa ihmiselle myös uskonkuulaisuutta samalla tavalla, miten Abraham oppi sen vaiheittain monien koettelemusten kautta. 

5. Moos. 8:1-6 (1933/38): "Pitäkää tarkoin kaikki käskyt, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että eläisitte ja lisääntyisitte ja pääsisitte ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra valalla vannoen on luvannut teidän isillenne. Ja muista kaikki, mitä on tapahtunut sillä tiellä, jota Herra, sinun Jumalasi, näinä neljänäkymmenenä vuotena on sinua kuljettanut erämaassa nöyryyttääksensä sinua ja koetellaksensa sinua ja tietääksensä, mitä sinun sydämessäsi on: tahdotko noudattaa hänen käskyjänsä vai etkö. Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opettaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee. Sinun vaatteesi eivät kuluneet yltäsi, eivätkä sinun jalkasi ajettuneet näinä neljänäkymmenenä vuotena. Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua, niinkuin isä kasvattaa poikaansa. Ja noudata Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, vaella hänen teitänsä ja pelkää häntä."

Jumala on savenvalaja, joka ottaa jokaisen ihmisen kuin savipaakun valaakseen siitä kauniin astian (Jer. 18:1-17). Jokainen savi ei taivu valajan käsissä korkeaksi ja kauniiksi astiaksi. Jääräpäistä savea ei saa muovattua korkeaksi astiaksi, vaan se jää matalaksi astiaksi arkisempaan käyttöön ja kapinallisesta savesta ei tulee astiaa ollenkaan, vaan se heitetään kaatopaikalle helvettiin (Gehenaan).

Luoja on kuin savenvalaja
Jer. 18:1-9: "Jeremialle tuli tämä Herran sana: "Mene savenvalajan työpajaan! Siellä saat kuulla, mitä minä haluan sanoa sinulle." Minä menin savenvalajan työpajaan, jossa hän parhaillaan työskenteli pyöränsä ääressä. Jos valmistumassa oleva astia meni pilalle hänen käsissään, hän muotoili samasta savesta uuden, sellaisen kuin halusi. Silloin minulle tuli tämä Herran sana: "Enkö minä, Herra, voi tehdä sinulle, Israelin kansa, samalla tavalla kuin tämä savenvalaja savelleen? Katso, niin kuin savi on valajan kädessä, niin sinä, Israelin kansa, olet minun kädessäni. Minä voin päättää, että revin, tuhoan ja hävitän kansan tai valtakunnan. Mutta jos se kansa luopuu pahuudestaan, minä muutan mieleni enkä anna rangaistukseni kohdata sitä. Minä voin myös päättää, että rakennan ja istutan kansan tai valtakunnan."

Totuus on, että vain hyvin harvat Taivasten Valtakuntaan pyrkivät kristityt pelastuvat. Miksi niin moni uskovaksi itseään luuleva ei pelastu? Syy on siinä, etteivät he koskaan oppineet tuntemaan juutalaisten Kuningasta, Jumalan Poikaa Yeshua HaMashiachia (Jeesusta Kristusta) noudattaakseen Jumalan tahtoa (Matt. 7:21-23, Room. 2:12-13, 27). Vain hyvin harva oppii tuntemaan Jumalan tahdon ja noudattaa sitä. Heidät Herra Yeshua HaMashiach tunnustaa Isänsä edessä ystävikseen ja päästää Taivasten Valtakunnan porteista sisälle (Joh. 15:13-14). Suuri enemmistö joutuu tuleen palamaan, kuten joutuu viinipuusta maahan pudonneet ja kuivuneet oksat (Joh. 15:1-6).

Luuk. 13:23-28: "Joku kysyi häneltä: "Herra, onko niin, että vain harvat pelastuvat?" Jeesus vastasi: "Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene. Tulee hetki, jolloin talon isäntä nousee ja sulkee oven. Kun te sitten seisotte ulkona, kolkutatte ovelle ja huudatte: 'Herra, avaa meille!', hän vastaa: 'Keitä te olette? En tunne teitä.' Silloin te alatte selittää: 'Mehän söimme ja joimme sinun kanssasi, ja sinä opetit meidän kaduillamme.' Mutta hän sanoo: 'Keitä te olette? En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät.' "Siellä te itkette hammasta purren, kun näette Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huomaatte, että teidät itsenne on suljettu ulos."

Matt. 27:7-8: "Neuvoteltuaan he päättivät ostaa niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautapaikaksi. Vielä tänäkin päivänä sitä peltoa kutsutaan Veripelloksi."

Matt. 13:40-42 (1933/38): "Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

Valajan työ on raskasta. Vain hyvin harva savipala nöyrtyy ja alistuu Luojansa tahtoon. Suurin osa astioista havaitaan kelvottomiksi ja heitetään pois. Jumala tutkii jokaisen savipalan ja valmistaa siitä sellaisen astian, minkä Hän katsoo hyväksi. Toiset vaativat enemmän käsivoimia ja toiset vähemmän. Ihminen ei lopulta voi vastustaa Luojaa, koska Luoja päättää, kenestä Hän tekee kauniin astian ja kenet heitetään pois. Tästä teemasta kertoo lisää artikkeli: 'Elämä on Jumalan koulu, joka on jatkuvaa opiskelua ja kasvua uskossa'.

Room. 9:19-22: "Joku teistä ehkä kysyy: "Miksi Jumala sitten moittii ihmisiä? Eihän kukaan voi vastustaa hänen tahtoaan." Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa? Sanooko saviastia muovaajalleen: "Miksi teit minusta tällaisen?" Kyllä kai savenvalajalla on oikeus tehdä samasta savesta toinen astia arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten? Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa. Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty tuhottaviksi."

Jes. 17:6-7: "..sinne jää jälkikeruuta varten sen verran kuin ravisteltuun oliivipuuhun -- kaksi, kolme marjaa latvaan, neljä, viisi sinne tänne oksiin. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala. Sinä päivänä ihmisen silmät etsivät sitä joka hänet on luonut, kohti Israelin Pyhää kääntyy hänen katseensa."

Ilm. 14:12: "Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen."

Elämän koetteluissa ja kisauksissa punnitaan, kenellä on todellista uskoa ja kuka vain puhuu. On ihmisiä, jotka luopuvat heti uskosta, kun joku painostaa heitä sellaista tekemään. Toiset luopuvat uskosta, jos heille annetaan sellaista lihallista hyvää, joka heitä houkuttaa. Sitten on niitä, jotka uskovat kaikenlaisia eksytyksiä, jotka antavat heille katteettomia lupauksia ja vapautta olla noudattamatta Jumalan käskyjä, mikä vie heidät kadotukseen. He eksyvät, koska he eivät halua opiskella kunnolla Raamattua ja noudattaa sitä ilman ennakkoehtoa. Tästä asiasta kertoo enemmän artikkeli: 'Miten käärme juonittelee ja valehtelee'.

Luuk. 8:11-15: "Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa."

Vain hyvin harva ihminen ei taivu painostuksen ja maailman houkutusten edessä. Yksi sellainen suoraselkäinen Jumalan palvelija oli Johannes Kastaja, joka ei säästellyt sanojaan, vaikka eteen olisi tullut kuinka korkeassa asemaassa oleva henkilö.

Matt. 3:7-10 (1933/38, Johannes Kastaja sanoo): "Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa? Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, Älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille. Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen."

Luuk. 7:24-30: "Kun Johanneksen lähettämät miehet olivat menneet pois, Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta: "Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka koreilevat vaatteillaan ja elävät ylellisesti! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. Hän on se, josta on kirjoitettu: -- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. "Minä sanon teille: yksikään naisesta syntynyt ei ole Johannesta suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on Jumalan valtakunnassa, on suurempi kuin hän. "Kaikki, jotka kuulivat Johannesta, publikaanitkin, taipuivat tunnustamaan, että Jumalan vaatimus oli oikea, ja ottivat Johannekselta kasteen. Mutta fariseukset ja lainopettajat asettuivat Jumalan tahtoa vastaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta."

Maailman kiusauksissa nähdään, kenellä on uskonkuuliaisuutta. Sen takia maailma on niin raskas elää, koska ihmisen vapaa oma tahto tarkoittaa sitä, että ihminen voi aidosti rakastaa Jumalaa tai sitten olla tottelematon Jumalan käskyille. Näin Jumala tutkii, kenen usko on todellista ja kenen ei. Jos ennen meidän sukupolvea ei olisi ihminen tehnyt syntiä, niin me eläisimme edelleen paratiisissa. Mutta koska ihminen on taipuvainen tekemään syntiä, niin Jumala lähetti oman Poikansa maailmaan etsimään eksyneet lampaansa. Ne lampaat, jotka tekevät parannuksen ja lähtevät seuraamaan kuuliaisesti Hyvää Paimentaan, he pelastuvat Jumalan Valtakuntaan. Omille teilleen lähteneet lampaat tuupertuvat erämaahan kuumuuteen ja kuivuuteen.

2. Moos. 16:4: "Herra sanoi Moosekselle: "Minä annan sataa teille ruokaa taivaasta, niin että kansa voi joka päivä mennä keräämään ruokaa, mutta vain sen päivän tarpeiksi. Näin minä panen heidät koetukselle, että näkisin, noudattavatko he minun lakejani vai eivät."

1. Piet. 1:6-7: "Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa. Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa."

Sananl. 17:3: "Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisten sydämet tutkii Herra.

Jokaisella ihmisellä on Luoja määräämä etsikkoaika löytää tie takaisin Herran luokse

Jumala antaa ihmiselle aikaa etsiä Häntä. Jumala on armossaan kärsivällinen ja haluaa, että jokainen ihminen voisi pelastua. Yleensä ihmisen elämä kestää vuosikymmeniä, jolloin pitäisi tehdä parannus ja alkaa seuraamaan Jumalan Poikaa Yeshua HaMashiachia.

2. Piet. 3:9 (1933/38): "Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen."

Ps. 103:8: "Anteeksiantava ja laupias on Herra. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri."

Jumalan antaa kullekin ihmiselle sellaisen armoajan, minkä Hän on edeltä säätänyt. Ihminen ei voi varmasti tietää, milloin armonaika päättyy. Kuolema ei tule kello kaulassa. Jumala antoi Jerusalemin temppelille 40 vuotta aikaa hyväksyä Jumalan Poika Yeshua HaMashiach Messiaaksi. Israelin ylin johto ei kuitenkaan tunnistanut Messiasta senkään jälkeen, kun apostolit olivat tehneet suuria voimatekoja Pyhässä Hengessä, vaan yrittivät surmata apostolit. He eivät tunteneet etsikkoaikaansa ja Jumala ei enää odottanut. Yeshua itki, kun ymmärsi, ettei Jerusalem hyväksy Häntä Messiaakseen ja Kuninkaakseen. Rooman armeija tuli Jerusalemiin vuonna 70 jKr ja tuhosi temppelin maan tasalle, surmasi suuren määrän ihmisiä ja otti eloon jääneitä orjiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Jumala olisi hylännyt kokonaan Israelin. Jumala tulee rakentamaan Jerusalemin uudelleen, kun tulevat sukupolvet tekevät parannuksen (Ps. 147:2, Jes. 11:12, Jes. 62, Aamos 9:11)

Luuk. 19:40-44: "Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi: "Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi."

Sef. 1:12 (2017): "Tapahtuu siihen aikaan, että tutkin lampuilla Jerusalemin ja rankaisen niitä miehiä, jotka istuvat viinisakkansa päällä ja sanovat sydämessään: "Herra ei tee hyvää eikä pahaa."

Kreikkalainen sana 'episkope' on käännetty etsikkoaika (Luuk. 19:44). Sana merkitsee myös tutkimusta (investigation, inspection). Jumala tutki Golgatan sovitustyön jälkeen 40 vuotta Jerusalemin asukkaita, miten he ottivat vastaan Hänen Poikansa sanan. Vasta sen jälkeen armonaika päättyi. Kun Jumala on perusteellisesti tutkinut ihmisen sydämen ja tullut siihen johtopäätökseen, ettei ihminen halua rakastaa Häntä noudattamalla Hänen käskyjään, niin sen jälkeen Jumala paaduttaa ihmisen sydämen niin, ettei hän kuule, ei näe eikä ymmärrä, ettei hän kääntyisi ja pelastuisi.

Apt. 28:26-27: "Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä."

Room. 9:18: "Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo."

Kirkollisten eksytykset koettelevat uskoon tulleet, haluavatko he uskoa totuutta vai vääryyttä. Jos uskovainen ei halua hyväksy Jumalaa sellaisena, kuin Hän on, kirkolliset harhaopit paaduttavat ihmisen, ettei hän tekisi parannusta ja pelastuisi, mistä kertoo lisää artikkeli: 'Uskonnolliset ihmisen jatkavat syntien tekemistä, koska he eivät halua hyväksyä Luojaansa sellaisena, kuin Hän on'.

2. Tess. 2:3, 8-12 (1933/38): "Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi...   ..niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen."

Jumala tutki helluntailaisten pastorin uskon

Taivaan Isä lähetti kaksi palvelijaansa erääseen pieneen helluntailaiseen seurakuntaan, joka korostaa uskovien upotuskasteen merkitystä Jeesuksen Kristuksen nimessä syntien anteeksisaamiseksi. Seurakunta oli hiljakkoin palkannut uuden pastorin seurakunnan johtajan avuksi. Hän oli innokas työssään ja halusi päivittäin tavata ihmisiä. Hän otti uuden tulijat ystävällisesti vastaan ja tarjosi heille kahvia.

Jumala tutkii kaiken
Keskustelu kävi laidasta laitaan. Hän oli murheissaan siitä, että kaupungin suurin helluntaiseurakunta ei enää noudattanut Raamattua, vaan opettaa seurakuntaa harhaan. Hän oli huolissaan myös eräistä epäterveistä hengellisistä ilmiöistä, mitä on tullut hurmahenkisiin seurakuntiin. Hän myös vieroksui eri kirkkokuntien pastorien ekumeenisia kokouksia, koska oikean ja väärän kanssa ei voi tehdä kompromisseja. Hän oli kaikessa tässä aivan oikeassa, mistä hän sai kiitosta Jumalan palvelijoilta. Vaikutti siltä, että hän todellakin halusi palvella Herraa ilman kompromisseja. Hän itse sanoi, että hän todellakin uskoon kaiken, mitä on Raamatussa, eikä hän tee mitään kompromisseja Jumalan Sanan suhteen, mikä on oikein, jos oikeasti niin tekee.

Sitten keskustelu meni siihen, mitä Jumala vaatii niiltä, jotka pelastuvat. Esille otettiin 1. Kor. 14.-luvun käskyt, ettei nainen voi opettaa ja puhua seurakunnassa, mikä on Paavalin sanojen mukaan niin painava Jumalan käsky, ettei Jumala tunnusta sitä kristittyä omakseen, joka ei tunnusta tätä lain käskyä. 

1. Kor. 14:32-38: "Profeetat pystyvät hallitsemaan henkilahjojaan, sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala. Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa. Teidänkö luotanne Jumalan sana on lähtenyt liikkeelle? Tai onko se tullut pelkästään teidän luoksenne? Jos joku uskoo olevansa profeetta tai saaneensa muita Hengen lahjoja, hänen tulee tietää että tämä, mitä kirjoitan, on Herran käsky. Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä." (1. Kor. 14:38 [RK]: "Jos joku ei tätä tunnusta, häntä itseään ei tunnusteta."; American Standard -käännöksen alaviitteessä huomautus samasta jakeesta: "Many ancient authorities read "But if any man knoweth not, he is not known". Compare 1 Co 8:3")

Tämän jälkeen seurakuntaan tuli eräs sen kokouksissa käyvä nainen, joka koki omaavansa profetian armolahjan. Nainen sanoi toiselle Jumalan palvelijalle, että hänelle on sellainen sanoma, että: "Sinun pitää laittaa vyö kiinni", ja toiselle palvelijalle, että: "Sinun pitää paukuttaa henkseleitä". Toinen palvelijoista katsoi pastoria kohden ja sanoi hänelle, että: "On sinulla raskas työ!" Pastorin mieli meni matalaksi, koska hän tuntui ymmärtävän, mitä Jumalan palvelija tällä tarkoitti. Pastori joutui nyt miettimään, mihin toimenpiteisiin hänen tulisi ryhtyä.

Yeshua nuhteli Tyatiran seurakuntaa synnin suvaitsemisesta. Seurakuntaa oli luikerrellut Iisebel-niminen nainen, jonka mainitaan tehneen erityisesti neljää syntiä:
  1. Iisebel väitti olevansa profeetta, muttei ollut. Tämän takia Raamattu neuvoo koettelemaan kaikki profetiat. Nainen voi olla profeetta, mutta hänellä ei ole lupa puhua seurakunnan kokouksessa, joten hän ei voi myöskään profetoida seurakunnan edessä.
  2. Iisebel opetti seurakuntaa. Nainen ei saa opettaa seurakunnan kokouksessa. Yeshua antoi nuhteet siitä, että seurakunta salli naisen opettaa.
  3. Iisebel eksytti harjoittamaan haureutta. Nykyään moni seurakunta on laatinut omat säännöt avioliittomoraalille, joissa sallitaan paljon sellaista, mikä Raamatun mukaan on haureutta.
  4. Iisebel opetti seurakuntaa syömään epäjumalille uhrattua lihaa. Tämä on yksi epäjumalanpalveluksen muoto, mutta nykyään seurakunnissa on paljon vääristä uskonnoista lainattuja oppeja ja tapoja, jotka rikkovat Jumalan käskyjä vastaan ja ovat siten myös syntiä. Seurakunnat antavat nykyään hyväksyntänsä myös saastaisten ruokien syömiselle, minkä Jumala on kieltänyt myös uuden liiton aikana (2. Kor. 6:17-18).
Suomeen on alkanut tulemaan kebab-pitserioita, jotka mainostavat ruokansa olevan 100 % halal. Tämä tarkoittaa, että ruoka on valmistettu uskonnollisten rituaalien mukaisesti epäjumalille uhraten, joten sellaisen ravintolan tuotteita kristityt eivät saa syödä (Apt. 15:20, 29; 1. Kor. 10:14-28).

Yeshua sanoi, että Iisebel ja hänen kanssa haureutta harjoittaneet syöstään tautivuoteeseen. Synnin tekemisestä aiheutuu ihmiselle aina vahinkoa ja tässä tapauksessa haureus johti tauteihin. Sen lisäksi heidän perheensä jäsenet joutuvat tuhon omaksi. Yeshua lupasi kuitenkin varjella ne seurakunnan jäsenet, jotka eivät olleet lähteneet mukaan tähän eksytykseen.

Ilm. 2:20-24 (1933/38): "Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua. Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan. Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan. Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa;"

Pastori mainitsi, että seuraavana lauantaina seurakunnassa on raamattupiiri, jossa käsitellään Roomalaiskirjeen 2.-lukua. Jumalan palvelija sanoi, että se on vaativa luku protestanttikristityille, koska siinä saattaa olla sellaisia jakeita, mitä hän ei usko, vaikka pitäisi uskoa. Pastori vähän suutahti ja sanoi, että hän kyllä uskoo kaiken, mitä Raamatussa on ja sanoi, että hän lukee ennen jokaista saarnaansa seurakunnalle seuraavat jakeet Raamatusta:

Gal. 1:10-12: "Yritänkö minä tässä vaikuttaa ihmisiin? Tai kukaties Jumalaan? Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija. Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen. Enhän minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan, eikä kukaan ole sitä minulle opettanut, vaan sain sen, kun Jeesus Kristus ilmestyi minulle."

Aivan oikein, pastorin ei pidä ajatella, mitä yleisö ajattelee hänen saarnoistaan, vaan mitä mieltä Jumala on. Jumalan palvelija sanoi pastorille, että nyt hän lukee kolme jaetta Roomalaiskirjeen 2.-luvusta ja katsotaan uskooko pastori, mitä niissä lukee:

Room. 2:12-13, 27: "Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla. Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia...   ..Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia."

Koko Raamattu on Jumalan Sanaa
Jumalan palvelija sanoi tämän lisäksi, että viimeisellä tuomiolla ei erotella juutalaisia eikä pakanoita (Room. 2:6-13, 27), vaan tuomio menee täsmälleen, kuten äsken Roomalaiskirjeestä luin. Palvelija toisti erityisesti korostaen, että tuomio menee juuri näin ja se tulee ottaa tosissaan. Vain harva kristitty tekee parannuksen ja pelastuu (Luuk. 13:22-30). Ilman parannuksen tekoa ei saa armoa (Sanan. 28:13, Matt. 7:21-23, Ap.t 3:19-20). 

Sananl. 28:13-14: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä."

Nyt pastori ymmärsi, että tuomio perustuu siihen, oliko alkanut noudattamaan Mooseksen lakia vai ei, mitä helluntailaisuus ei tunnusta. Tämä aiheutti syvän ristiriidan hänen sydämeensä, koska Jumalan Sana ja helluntaisuuden käsitys opista olivat keskenään ristiriidassa (teemasta lisää artikkelissa). Jumalan palvelija tiesi, että näin esitettynä asia on vahvaa ruokaa pastorille, joten hänelle täytyy antaa aikaa tutkia asiaa.

Apt. 17:30-31: "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista."

1. Kor. 9:8: "En tässä esitä vain ihmisten ajatuksia, sillä lakikin sanoo samaa."

Sitten keskustelussa otettiin esille se, että vain hyvin harva uskova pelastuu. Suuri este pelastukselle on, ettei kukaan halua elää, kuten Jeesus Kristus eli. Tämän kaikki läsnäolijat hyväksyivät ja totesivat, että pitää tehdä hyvää eikä saa tehdä pahaa. Mutta sitten Jumalan palvelija sanoi, että otetaan esimerkki siitä, noudattaako seurakuntalaiset Jeesuksen esimerkkiä: "Mitä sanotte, pitikö Jeesus puusepän verstasta auki sapattina vain opettiko hän kansaa synagogassa?". Tähän paikalle tullut nainen sanoi, ettei asialla ole niin väliä, koska uuden liiton kristityillä on joka päivä sapatti. Tähän Jumalan palvelijat tuhahtivat takaisin yhteen ääneen ja toinen heistä sanoi: "Tämä ei todellakaan ole näin. Jeesus ei tehnyt koskaan syntiä ja hän ei pitänyt auki puusepän verstaan sapattina, vaan opetti synagogassa." Pastori meni hiljaiseksi. Sapatti kun ei ole helluntailaisten hyväksymä Jumalan käsky, vaan helluntailaiset seuraavat roomalaiskatollisen kirkon oppia sunnuntaista, joka tulee pakanauskontojen auringon epäjumalan juhlapäivästä. Pastori tunsi erittäin hyvin roomalaiskatolilaisuuden ja sen juuret, joten hän ei pystynyt tähän vastaan väittämään. Raamatussa ei ole missään käskyä siirtää sapattia sunnuntaille, mutta se on helluntaialisuudessa vakiintunut käytäntö, koska roomalaiskatolisen harhaopin mukaan paavilla on suvereeni auktoriteetti päättää jopa sapatin ja muiden juhlapäivien siirtämisestä sekä muuttamisesta.

1. Joh. 2:3-6: "Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään. Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli."

Matt. 5:17-18: "Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan."

Paikalle tullut nainen alkoi kehuskelemaan, että tämä seurakunta on niin ihana, koska naisetkin pääsevät ääneen ja heidän armolahjojensa sallitaan toimia sunnuntaikokouksessa. Jumalan palvelijat huomauttivat 1. Kor. 14-lukuun viitaten, ettei Pyhä Henki puhu koskaan lakia vastaan. 

Room. 2:18: "Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää."

1. Tim. 2:12-14: "Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti. Ensinhän luotiin Aadam ja sitten Eeva, eikä petetyksi joutunut Aadam, vaan nainen antoi pettää itsensä ja rikkoi käskyn."

Kristuksen Pyhä Henki ei poikkea lain käskyistä, mutta muut henget eivät alistu noudattamaan lakia, mikä on vihollisuutta Kristusta vastaan (Room. 7:14, 8:6-9). Apostoli Johannes opetti, että Pyhän Hengen ja eksytyksen hengen erottaa siitä, kuka noudattaa Jumalan käskyjä ja kuka yrittää saada rikkomaan niitä vastaan. Sellainen ilmestys tai profetia ei ole Jumalasta, joka rikkoo lakia vastaan. Nainen sanoi, että hän kuulee äänen, joka sanoo, mikä on oikein ja mikä väärin, mihin hän luottaa. Keskustelun aikana oli tullut esille kuitenkin paljon sellaista, jolloin naisen antama ilmoitus ei noudattanut Raamatun opetusta. Pastori meni vakavaksi ja murehti selvästi tätä asiaa. Jumala nyt tutki pastorin sydäntä, onko hän kuuliainen Jumalan Sanalle vai jollekin muulle. Olisiko syytä ottaa oppia siitä, miten kävi Aadamille, kun meni uskomaan Eevaa, joka oli mennyt uskomaan käärmettä?

Room. 7:14: "Me tiedämme, että laki on hengellinen."

Room. 8:6-8: "Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen."

1. Joh. 3:4, 7-8, 24; 4:6: "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista...   ..Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. Joka tekee syntiä, on paholaisesta, sillä paholainen on tehnyt syntiä alusta asti...   ..Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut...   ..Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden Hengen ja eksytyksen hengen."

Sananl. 28:9: "Joka sulkee korvansa Herran lailta, sen rukouskin on Herralle kauhistus."

Lopuksi Jumalan palvelijat kiittivät pastoria kahvista ja sanoivat hänelle, että: "Nyt Jumala tulee koettelemaan sinun uskoasi. Sinä et ole vielä pelastunut, mutta vielä se on mahdollista." Tulevana lauantaina raamattupiirissä aiheena Roomalaiskirjeen 2.-luku. Opettaako hän sen, kuten Paavali on alun perin tarkoittanut, vai yrittääkö antaa seurakunnalle tekosyitä, miksi Paavalin kirjoituksia ei pidä ottaa kirjaimellisesti? Pastori vaivautui, mutta ei sanonut mitään vastaankaan. Pastori kuitenkin toivotti Jumalan palvelijat tervetulleiksi uudelleen seurakunnan tilaisuuksiin, mutta palvelijat vastasivat, että he olivat paikalla vain tämän kerran ja varta vasten. Sitten kaikki hyvästelivät toisensa ystävällisesti. Pelastumisen edellytyksistä on opetusvideo, jonka lopulla myös Herra puhuu Mikaelin suun kautta. 

Ps. 14:2: "Herra katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa.

Hepr. 4:12-13 (2017): "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aikeitten tuomitsija. Mikään luotu ei ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä, jolle meidän on tehtävä tili."

Kuten Yeshua (Jeesus) sanoi, niin kristityt raamatunopettajat jaetaan jyviin ja akanoihin sen perusteella, miten he noudattavat ja opettavat lakia. Joka noudattaa lakia ja niin opettaa, hänet korotetaan Taivasten Valtakunnassa suureksi. Joka kumoaa lain käskyjä ja niin opettaa, hän ei pelastu (Matt. 5:20, 7:21-23, 13:40-42). Miten lain noudattaminen vaikuttaa vanhurskauteen uuden liiton aikana, sitä käsitellään syvemmin artikkelissa: 'Messiaaninen juutalaisuus on alkuperäinen kristinusko'.

Matt. 5:19: "Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi."

Matt. 7:21-23 (1933/38): "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."

Luuk. 13:25-28: "..Kun te sitten seisotte ulkona, kolkutatte ovelle ja huudatte: 'Herra, avaa meille!', hän vastaa: 'Keitä te olette? En tunne teitä.' Silloin te alatte selittää: 'Mehän söimme ja joimme sinun kanssasi, ja sinä opetit meidän kaduillamme.' Mutta hän sanoo: 'Keitä te olette? En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät.' "Siellä te itkette hammasta purren, kun näette Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huomaatte, että teidät itsenne on suljettu ulos."

Jumala tutkii aviopareja, ovatko he vuohia vai lampaita

Parisuhteet ovat monelle kompastuskivi tiellä Taivasten Valtakuntaan. Ongelmana on se, että kristityillä kirkoilla on erilaisia oppeja avioliiton säännöistä. Näin ei pitäisi olla, koska Raamatussa on vain yksi oppi avioliiton säännöistä. On hyvin tavallista, että kirkkojen käsitys avioliitosta poikkeaa merkittävästi Raamatun säädöksistä, jolloin monet eksyvät tekemään sellaista, mikä ei ole oikein

Ps. 12:2: "Toinen toistaan he pettävät valhein, heidän kielensä on liukas, sydän vilppiä täynnä."

Kyse on herkästä asiasta, missä on paljon intohimoja eri suuntiin. Tänä päivänä kirkkojen on erittäin vaikea hyväksyä mm. sitä, että Raamatussa on eri säädöksiä miehille ja naisille koskien avioliittoa. Tästä teemasta kertoo lisää opetusvideo: 'Avioliitossa miehestä ja naisesta tulee yksi liha'.

1. Tim. 1:8: "Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti."

Seurakuntiin on luikerrellut myös sellaisia käärmeitä, jotka opettavat, että Mooseksen lain noudattaminen eräissä avioliitoissa olisi haureutta tai muuta syntiä, mikä on ilmiselvässä ristiriidassa Uuden testamentin opetuksen kanssa (Matt. 5:17-20). Raamatun vääristelemisestä kertoo enemmän artikkeli: 'Miten käärme juonittelee ja valehtelee'.

Room. 3:31: "Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo."

Room. 7:7, 12: "Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki...   ..Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä."

Jumala koettelee ihmisiä parisuhteissa, noudattavatko he todellakin Jumalan lakeja ja säädöksiä. Samalla tavalla koetellaan raamatunopettajia, pysyvätkö he Jumalan säädöksissä vai lähtevätkö he muuttamaan niitä mielensä mukaisiksi.

Sananl. 30:5-6: "Jumalan jokainen sana on tulessa koeteltu, hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. Hänen sanoihinsa älä lisää mitään -- hän vaatii sinut tilille, ja petoksesi tulee julki."

Oli eräs aviopari, jolla oli yksi yhteinen alle kouluikäinen lapsi. Perheen aviomies oli elänyt paheellista elämää, mutta sitten tapahtui sellaista, että hän tuli uskoon. Hän lopetti paheellisen elämänsä ja alkoi opiskelemaan Raamattua. Vaimolle tuli järkytyksenä miehen muutos. Hän ei halunnut aviomiestä, joka oli uskossa. Vaikka heillä oli yksi pieni lapsi, niin vaimo sanoi aviomiehelleen: "Sinun tulee valita nyt minut tai Jumala, kumman valitset?" Aviomiehen suusta tuli heti: "Tietenkin Jumala". 

Matt. 22:37: "Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein."

Monissa helluntaiseurakunnissa vastaavia tilanteita käsitellään siten, että pastorit ja muut uskovat varoittavat laittamasta omaa palvelutehtävää perheen edelle. He jopa paheksuvat sellaista, ettei eletä perheen ehdoilla. Tämä ei ole aina Raamatun mukaista opetusta. Yeshua (Jeesus) sanoi, ettei sellainen uskova kelpaa Hänelle, joka rakastaa perhettään enemmän kuin Häntä. Jos puoliso alkaa lyömään kiilaa uskovan ja Jumalan väliin, niin silloin tulee valita Jumala eikä puoliso. Jumala antaa iankaikkisen elämän, mitä puoliso ei pysty antamaan. Tässä tapauksessa aviomies kesti koettelun, mutta vaimo ja monet helluntailaiset pastorit eivät ole kestäneet vastaavaa koettelua. 

Matt. 10:34-38: "Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä, tyttären äitiään ja miniän anoppiaan vastaan. Viholliset ovat oman talon väkeä. "Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle."

Matt. 13:15: "Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä."

Matt. 13:18-19: "Kuulkaa siis, mitä vertaus kylväjästä tarkoittaa. Aina kun joku kuulee sanoman valtakunnasta eikä ymmärrä sitä, tulee paholainen ja sieppaa pois sen, mikä hänen sydämeensä on kylvetty. Tätä tarkoittaa tien oheen kylvetty siemen." 

Eronnut perhe on kuin särkynyt lasi
Uskollisuus Jumalalle maksoi perheen isälle kaiken. Hänen vaimonsa otti eron ja vei pienen lapsen mukanaan. Vaimo löysi toisen miehen, jonka kanssa hän asui lyhyen aikaa. Sitten sekin avoliitto kariutui ja hän löysi kolmannen miehen, jonka kanssa meni sitten naimisiin. Nainen teki monta erilaista syntiä. Ensinnäkin vaimo ei saa vaihtaa miestään, koska hän on sidottu aviomieheensä niin kauan, kuin mies elää (Room. 7:1-2, 1. Kor. 7:39). Nainen teki siis useita aviorikoksia. Toiseksi hän valitsi itse Jumalan ja maailman väliltä. Hän ei pelkästään heittänyt aviomiestään ulos ovesta, vaan heitti samalla Jumalan, koska ero perustui aviomiehen uskoon (Matt. 25:40). Hän sai hyvää esimerkkiä aviomieheltään, mitä hänen olisi tullut kunnioittaa, mutta hän hylkäsi samalla sekä aviomiehensä, lapsensa isä että Jumalan. Hän ei ole moniin vuosiin tullut katumapäälle, vaan on jatkanut entisen aviomiehensä uskon halveksimista.

Jer. 17:10-11 (1933/38): "Minä, Herra, tutkin sydämen, koettelen munaskuut, ja annan jokaiselle hänen vaelluksensa mukaan, hänen töittensä hedelmän mukaan. Peltokana, joka hautoo, mitä ei ole muninut, on se, joka hankkii rikkautta vääryydellä; päiviensä puolivälissä hänen täytyy se jättää, ja hänen loppunsa on houkan loppu."

Ilm. 2:23 (1933/38): "..ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan."

Matt. 12:40, 46: "Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'..    .."Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Raamatussa on periaate, että jokainen tuomitaan lain mukaan. Jopa Martti Luther kirjoitti Roomalaiskirjeen kommentaariteoksessaan, ettei tuomio tule lain tuntemisen perusteella vaan lain noudattamisen perusteella. Oli uskossa tai ei, tunsi lain tai ei, sillä ei ole merkitystä vaan sillä, että onko tehnyt parannuksen lain rikkomisesta Jumalan antaman armonajan kuluessa ja alkanut noudattaa lakia (Room. 2:6-13, 27). Tällä naisella on ollut monta kertaa mahdollisuus katua ja tehdä parannus. Herra on ilmoittanut, että naisen armonaika on päättynyt ja ettei hän saa syntejään anteeksi (Joh. 20:21-23, Matt. 16:18-19, Hepr. 10:26-27).

Hepr. 3:15-19: "Kirjoituksissa siis sanotaan: -- Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan. Ketkä tekivät näin: kuulivat mutta nousivat kapinaan? Kaikki ne, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet pois Egyptistä. Keille Jumala oli vihoissaan neljäkymmentä vuotta? Niille, jotka lankesivat syntiin ja joiden ruumiit sitten jäivät autiomaahan. Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepopaikkaansa? Niille, jotka eivät totelleet. Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko."

1. Kor. 6:9: "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet,"

Room 2:6-12: "Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan. Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän, mutta niitä, jotka ovat itsekkäitä ja tottelevat totuuden sijasta vääryyttä, kohtaa ankara viha. Tuska ja ahdistus tulee jokaisen osaksi, joka tekee pahaa, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen. Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen, sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä. Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla."

Jumala tutkii, kestääkö ihmisen usko läpi elämän vaikeudet

Oli eräs toinen aviopari, joka oli juuri mennyt naimisiin, eikä heillä ollut vielä yhteisiä lapsia. Kumpikin olivat uskossa. Nainen koki, että hän on Jumalan lempilapsi ja profeettakin. Vaimo tunsi hyvin Raamatun lain ja yritti jopa sitä noudattaa. Hän rakasti kovasti Israelia ja aina kun hänellä oli vastoinkäymisiä elämässään, niin hänellä oli tapana selittää niiden olevan paholaisen hyökkäyksiä, jotka johtuivat hänen Israel kutsumuksestaan. Vaikka vaimo tunsi Raamatun lain, niin hänellä oli tapana oikoa sen kanssa, kun luuli voivansa itse valita, mitä kulloinkin tekee. Se johti myös eräisiin synteihin, joista Raamattu vakavasti varoittaa. Hän kertoi aviomiehelle silloin tällöin, miten Herra oli huomauttanut hänelle laiminlyönneistä ja tottelemattomuudesta. Hänessä näkyi kasvanut ylpeys, joka oli tullut armolahjojen saamisen myötä, jolloin hän kuvitteli voivansa valita, mitä tekee ja mitä ei. Tämä ei todellakaan pidä paikkansa. Armolahjat eivät ole tae pelastuksesta, jos tekee laittomuutta (Matt. 7:21-23).

2. Piet. 2:20-22: "Jos he ovat päässeet eroon maailman saastasta tullessaan tuntemaan meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen mutta sitten taas vajoavat siihen ja joutuvat sen valtaan, heidän tilansa on lopussa pahempi kuin alussa. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi lainkaan oppineet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että he sen opittuaan kääntävät selkänsä pyhälle käskylle, jonka ovat vastaanottaneet. Heidän on käynyt juuri niin kuin sananlaskussa sanotaan: "Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa."

Vaimo sai paljon kritiikkiä vanhemmiltaan ja muilta uskossa olevilta ystäviltään, että hän oli mennyt väärän miehen kanssa naimisiin ja häntä peloteltiin, että jotain pahaa vielä voisi sattua, jos pysyt naimisissa hänen kanssaan, vaikka mies ei ollut koskaan tehnyt kenelläkään naiselle pahaa eikä koskaan myöhemminkään tehnyt sellaista. Vaimo ihmetteli itsekin asiaa, kun oli oppinut tuntemaan aviomiehensä, eikä tunnistanut aviomiehestään sellaista, mitä hänen ystävänsä olivat aviomiehestä puhuneet. Asiaan vaikutti myös se, etteivät vaimon ystävät hyväksyneet aviomiehen uskoa ja he yrittivät kannustaa häntä ottamaan heti avioero. 

Matt. 12:34-37: "Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja! Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi."

2. Moos. 20:16: "Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan."

Sananl. 19:5: "Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu."

Noita-akka on väärä profeetta
Eräs helluntailainen nainen Vakka-Suomesta oli jopa profetoinut morsiamelle sellaista, että Jumala estää morsianta menemästä naimisiin, mutta nainen osoittautui vääräksi profeetaksi, koska he menivät naimisiin. Väärä profeetta kielisi kertomasta profetiaa sulhaselle, mutta morsian kuitenkin kertoi, koska morsianta alkoi huolestuttaa asia, koska morsian oli alkanut luottaa tähän naiseen.  

1. Joh. 4:1: "Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja."

Vastaavia varoituksia tuli myös suoraan aviomiehelle, mutta hän havaitsi niiden olevan ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa ja ymmärsi heti eräiden profetioiden olevan vääriä. Kun eräs saarnaaja oli jäänyt kiinni sellaisesta, niin hän joutui tunnustamaan, ettei oikeasti ollut saanut sellaista sanomaa Herralta. Sulhanen joutui varoittamaan vääriä profeettoja siitä vastuusta, mitä heillä on, kun he pyrkivät vaikuttamaan toisten elämään jopa itse keksimillään profetioilla. Laittomaan avioeroon yllyttäminen on hyvin vakava asia, koska se voi hyvinkin viedä uskovalta pelastuksen. Käärmeen valheet voivat todellakin eksyttää uskossa olevan ihmisen kadotukseen.

Hes. 13:2-4, 17-18: "Ihminen, julista tuomio Israelin profeetoille. Sano noille omatekoisille ennustajille: Kuulkaa Herran sana. Näin sanoo Herra Jumala: Voi noita mielettömiä profeettoja! He ennustavat oman päänsä mukaan, ilman että olisivat näkyjä nähneet. Raunioissa pesiviä kettuja, sellaisia ovat profeettasi, Israel!...   ..Ihminen, käännä sinä katseesi kansasi tyttäriin, noihin omatekoisiin ennustajiin, ja julista heille tuomio. Sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Voi teitä, naiset! Te punotte taikanauhoja ihmisten ranteisiin, te ompelette taikahuntuja niin pienille kuin suurille ja yritätte saada ihmiset ansaan."

Aluksi avioparilla oli yhteinen käsitys uskosta, mikä myötävaikutti myös avioliiton syntyyn. Vaimon uskoa kuitenkin horjutettiin valtavalla painostuksella, mikä tuli hänen läheisten ihmisten kautta ja avioliiton ulkopuolelta. Nainen alkoi horjua kahtaalle ja ilmeisesti alkoi ajatella mahdollisuutta vaihtaa aviomiestä. Hän tapasi erään juuri eronneen miessaarnaajan ja otti sormuksen pois sormestaan. Hän esittäytyi hänelle vanhalla tyttönimellään. Hänen vanhempi ystävätär kuuli asian ja meni salaa kertomaan miehelle, että tuo nainen on naimissa ja hänellä on toinen sukunimi, mitä mies kovasti ihmetteli. Kun nainen sai kuulla asiasta, niin hän raivostui silmittömästi ystävättärelleen. Heille tulli kiivas sähköpostikeskustelu ja heidän välinsä menivät poikki.

Hoos. 11:7: "Kansani horjuu kahtaalle: minuun päin ja minusta pois. Se huutaa avuksi Korkeinta mutta ei saa apua."

Jaak. 1:7-8: "Älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään, kahtaalle horjuva ihminen, epävakaa kaikessa mitä tekee."

Jumala rankaisi vaimoa ankaralla vastoinkäymisellä monenlaisista asioista, mikä oli järkytys myös aviomiehelle. Miehelle olisi voinut tulla kiusaus hylätä vaimonsa, joka ei ollutkaan sellainen, mitä oli toivonut. Aviomies kuitenkin kantoi ristinsä ja pysyi uskollisena avioliitossa, vaikka avioliitosta oli tullut hänelle pelkää harmia. Kun vaimon vastoinkäyminen oli päättynyt, niin tuli aika, että pari voisi aloittaa uudelleen yhteisen elämänsä. Vaimon kaikki läheiset syyttivät aviomiestä siitä, että vaimon vastoinkäyminen olisi johtunut hänen aviomiehestään, mikä oli ilmiselvästi väärä syytös.

Joh. 7:24: "Älkää tuomitko sen mukaan, miltä asia päältä katsoen näyttää, vaan tuomitkaa oikein."

Vaimo ei kestänyt muiden painostamista, vaan lopulta kielsi aviomiehen kanssa olleen yhteisen uskon, kääntyi takaisin harhaoppisiin karismaattisiin piireihin hakeakseen tukea teolleen, että hän hylkäsi aviomiehensä ja otti avioeron. 

4. Moos. 14:3-4, 21-24: "Miksi Herra vie meidät tuohon maahan? Me kaadumme taistelussa, ja naisemme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Parempi meidän olisi palata Egyptiin." He sanoivat toisilleen: "Valitaan uusi johtaja ja palataan Egyptiin!"..    ...Mutta niin totta kuin minä elän ja niin totta kuin Herran kirkkaus ja valta ulottuu kaikkialle, yksikään näistä ihmisistä ei pääse perille tuohon maahan. He ovat nähneet minun kirkkauteni ja ne suuret teot, jotka tein Egyptissä ja täällä autiomaassa, mutta siitä huolimatta he tottelemattomuudessaan ovat yhä uudestaan koetelleet minun kärsivällisyyttäni. He eivät saa nähdä sitä maata, josta valalla vannoen annoin lupauksen heidän esi-isilleen. Kukaan niistä, jotka ovat minua halveksineet, ei pääse sinne. Vain palvelijallani Kalebilla on toisenlainen henki, ja hän on aina uskollisesti seurannut minua. Siksi minä vien hänet siihen maahan, jossa hän kävi, ja hänen jälkeläisensä saavat ottaa sen omakseen." (myös Joosua oli uskollinen ja pääsi Kaalebin kanssa Israeliin, 4. Moos. 14:30)

Vaimo turvautui jopa sellaiseen seurakuntaan, jonka johtaja oli profetoinut hänelle, että erään vuoden lopulla hän tulee olemaan kolme kuukautta Israelissa, mistä ei toteutunut päivääkään. Aviomies oli varoittanut vaimoaan, että älä usko sitä miestä ollenkaan, mutta koska seurakunnan johtaja oli auttanut vaimoa ja hänen vanhempaansa monissa asioissa, niin vaimo turvasi edelleen eksyttäjiin, jotka tukivat häntä ja rukoilivat hänen puolesta, vaikka heidän seurakunnissa saattoi olla monikin asia täysin vialla.

5. Moos. 18:22: "Jos se, mitä profeetta puhuu Herran nimissä, ei toteudu, se ei ole Herran sanaa vaan väärän profeetan röyhkeää puhetta. Älkää kuulko häntä."

Ilm. 18:23: "Enää ei nähdä lampun valoa, ei kuulla sulhasen, ei morsiamen iloista ääntä. Sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, sinä lumosit noitakeinoillasi kansat ja johdit ne harhaan."

Vaimo jopa kielsi sen upotuskasteen, minkä oli saanut aviomieheltään ja hakeutui uudelleen kastettavaksi, minkä hän teki vain sen takia, että aviomies oli hänet kastanut. Näillä teoillaan hän torjui Jumalan Sanan, vaikka harjoitti edelleen kristinuskoa.

Mal. 2:13-16: "Te teette pahaa myös toisella tavalla. Siksi Herra ei katso enää suopeasti uhrilahjaanne eikä halua ottaa sitä vastaan teidän kädestänne, vaikka te peitätte hänen alttarinsa kyynelillä, itkette ja valitatte. Te kysytte: "Miksi?" Siksi, että olet hylännyt vaimosi, vaikka hän on sinun kumppanisi ja kuuluu liiton kansaan sinun kanssasi. Herra on todistaja teidän välillänne, sinun ja vaimosi, jonka otit jo nuoruudessasi. Ei Jumala luonut vain miestä eikä antanut elämää ja henkeä vain hänelle. Miten mies yksin voisi pyytää jälkeläisiä Jumalalta? Varokaa siis, ettei kukaan teistä hylkää vaimoaan, jonka on ottanut jo nuoruudessaan! -- Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteolla, sanoo Herra Sebaot. Varokaa hylkäämästä vaimoanne!"

1. Kun. 13:21-22: "Hän julisti Juudasta tulleelle Jumalan miehelle: "Näin sanoo Herra: 'Sinä et ole noudattanut Herran sanaa etkä ole totellut käskyä, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antoi. Sinä olet kääntynyt takaisin ja syönyt ja juonut paikassa, jossa kielsin sinua syömästä leipää ja juomasta vettä..."

Tit. 1:16: "He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia..."

Jumala antoi entiselle vaimolle aikaa tulla takaisin miehensä luokse, joka antoi hänelle yhden kutsun tulla takaisin, mutta vaimo torjui sen. Herra on nyt ilmoittanut, että naisen armonaika on päättynyt ja hän ei saa enää syntejään anteeksi (Joh. 20:21-23, Matt. 16:18-19, Hepr. 10:26-27). Hän menetti kaikki Jumalan antamat lupaukset, kuten lain mukaan menettää, jos ei ole Jumalalle uskollinen. Tästä aihealueesta on enemmän opetusta artikkelissa: 'Esteristä tuli uusi kuningatar Vastin tilalle'.

Hepr. 10:26: "Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi."

Jer. 18:10: "Mutta jos se kansa tekee pahaa eikä tottele minua, minä muutan mieleni enkä anna sille sitä hyvää, minkä olin luvannut." (vert. Esra 7:26)

1. Sam. 2:30: "Sen tähden Herran, Israelin Jumalan, sana kuuluu näin: Olen kyllä luvannut suvullesi ja isäsi suvulle, että saatte aina palvella minua. Mutta nyt Herra sanoo: Näin ei tule käymään! Minä nostan kunniaan ne, jotka minua kunnioittavat, mutta ne, jotka minua halveksivat, joutuvat häpeään."

Matt. 7:23: "Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."

Konsertti kirkossa, ylistämistä vai tekopyhää bilettämistä?
Tämä nainen on esikuva nykyajan hurmahenkisistä seurakunnista. He haluavat nauttia etuoikeudesta olla Yeshuan (Jeesuksen) seurakuntaa sekä ottaa vastaan kaikki siunaukset ja lahjat, mutta he eivät todellisuudessa halua sitoutua Jumalan tahtoon. Seurakunta on heille paikka viihtyä, mutta he eivät halua luopua henkilökohtaisista haluista ja tavoista seuratakseen Herraansa Yeshua HaMashiachia minne ikinä Hän menee. He ovat kuin Israelin kansa erämaassa, joka halusi palata takaisin Egyptin maallisiin mukavuuksiin heti, kun ensimmäiset vastoinkäymiset tulivat eteen. Kun Jumala ei vastannut heidän odotuksiaan, niin he valoivat kultaisen vasikan Jumalan tilalle. Samalla tavalla harhaoppisissa karismaattisissa seurakunnissa uskotaan kaikenlaisia vääriä profetioita sen huutokaupan mukaan, mitkä miellyttävät heitä eniten. He eivät lopeta käymästä väärien profeettojen rukouspalveluissa, vaikka profetiat eivät toteudu luvatussa ajassa tai ne ovat muuten Jumalan lain vastaisia.

5. Moos. 8:2: "Muistakaa, kuinka Herra neljänkymmenen vuoden aikana johdatti teitä pitkällä matkallanne autiomaassa. Hän kuritti teitä ja pani teidät koetukselle saadakseen tietää, aiotteko todella noudattaa hänen käskyjään vai ette."

Luuk. 14:27: "Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni."

Luuk. 8:14: "Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa."

Uskolliset perivät Taivasten Valtakunnan

Tällaisissa elämän koetteluissa kokee, kuin olisi Job, joka menetti kaiken sen takia, että rakasti Jumalaa ja pysyi uskollisena Jumalan käskyille. Raamatussa on lupaus siitä, miten Jumala hyvittää menetyksen niille, jotka ovat joutuneet kärsimään vääryyttä Jumalan nimen tähden. On parempi menettää kaiken maallisen ja voittaa iankaikkisen elämän, kuin tulla tuomituksi ikuiseksi ajaksi tuliseen järveen. Tästä teemasta kertoo lisää artikkeli: 'Avioliitossa koetellaan, oletko vuohi vai lammas'.

Matt. 10:39: "Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä."

Kotka lähtee lentoon
Mark. 10:29-30: "Jeesus vastasi: "Totisesti: kuka ikinä minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, äidistään, isästään tai lapsistaan tai pelloistaan, hän saa satakertaisesti: nyt, tässä maailmanajassa, taloja, veljiä ja sisaria, äitejä ja lapsia ja peltoja -- tosin myös vainoa -- ja tulevassa ajassa hän saa iankaikkisen elämän."

Ps. 34:17-19: "Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee ja pelastaa heidät kaikesta hädästä. Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta, mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa."

Jes. 40:31: "mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat.

Ps. 103:5: "Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka."

Bette Midler - From a Distance

From a distance the world looks blue and green
And the snow capped mountains white
From a distance the ocean meets the stream
And the eagle takes to flight..

..God is watching us
God is watching us
God is watching us from a distance

From a distance you look like my friend
Even though we are at war
From a distance I just cannot comprehend
What all this fightings for
From a distance there is harmony
And it echoes through the land
And it's the hope of hopes
It's the love of loves
It's the heart of every man...




Kirjakääröissä ovat maailman tuomiot

Ilmestyskirjassa kerrotaan erityisestä kirjakääröstä, joka on suljettu seitsemällä sinetillä, ettei sitä voi kukaan lukea ennen, kuin Karitsa Yeshua HaMashiach avaan sinetit. Tämä kertoo, että Jumala oli itse kirjoittanut rullalle kirjoitetun tekstin ja sulkenut sen sineteillään sitä aikaa varten, jolloin sen sisältö tullaan ilmoittamaan muillekin. Menneinä aikoina oli tapana allekirjoittaa ja sulkea asiakirjat painamalla sinettisormuksella leima sinettiin (esim. 1. Moos. 41:42; Est. 3:12, 8:2). Kirjakäärössä on seitsemän sinettiä, kuten on Jumalalla seitsemän Henkeä.

Ilm. 4:5: "Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä,"

Toora kirjakäärössä
Yleensä teksti kirjoitetaan vain kirjakäärön sisäpinnalle, mutta tässä kirjakäärössä sen kummatkin kirjoituspinnat ovat täynnä kirjoitusta. Se saattaa johtua siitä, että kirjakäärö on tarkoitettu levitettäväksi auki niin, että yleisö näkee tekstin sen kummaltakin puolelta, kuten tekee kahden tolpan väliin ripustettu suuri juliste tai banderolli.

Ilm. 5:1: "Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä."

Kun Yeshua alkaa avaamaan sinettejä yksi kerrallaan, niin maapalloa lyödään kovilla vitsauksissa sen syntien takia. Ensimmäisen sinetin kohdalla maapallolle lähetetään antikristus, joka on sekä vitsaus että raju eksytys (Dan. 7:25, 2. Tess. 2:3-12, Ilm. 6:1-2, Ilm 13). Neljännen sinetin kohdalla toimii kuusisiipinen kotka, jos olentojen järjestys noudattaa jakeessa Ilm 4:7 ilmoitettua järjestystä, kuten on syytä olettaa. Maapallolle tulee paljon kuolemaa, mistä kertoo myös esille kutsutun hevosen kalman väri.

Ilm. 4:7: "Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot, ja neljäs näytti lentävältä kotkalta."

Ilm. 6:7-8: "Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se, joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen jäljessä tuli Tuonela..."

Monet kirkkokunnat ja raamatuntutkijat opettavat, että kuusisiipinen kotka olisi maasta lunastettu apostoli Johannes, jota Yeshua rakasti paljon (Joh. 19:26, 21:20; Ilm. 14:3). Raamattu kuitenkin ilmoittaa, ettei apostolit Johannes eikä Jaakob ole yksikään niistä neljästä kuusisiipisestä olennosta, joilla on paikka Herran Yeshua HaMashiachin valtaistuimen vieressä (Mark. 10:35-41), mutta apostolit saavat johtaa tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa Israelin 12 sukukuntaa (Matt. 19:28).

Ilmestyskirjan kirjoittanut Johannes pääsi vierailemaan myös Taivaassa (Ilm. 4:1, vert. 2. Kor. 12:2). Profeetta Hesekiel pääsi myös Herran valtaistuimen eteen. Heille kummallekin annettiin kirjakääröt, jotka heidän piti syödä. Tämä oli sellaista Jumalan Sanaa, mitä annetaan profeetoille syötäväksi. Sen jälkeen kumpikin profetoivat maailman tuomioista. Vaikka Karitsan kädessä olevan kirjakäärön sisältö on salattu, niin asiayhteydestä voi päätellä, että kirjakäärön sisältö liittyy niihin ankariin tuomioihin, jotka on määrätty maailman syntien takia. Ilmestyskirjan luku 10 kertoo avatun kirjakäärön lukemisesta ankaralla äänellä, jonka jälkeen Johanneksen piti salata kuulemansa ja syödä se, vaikka vatsassa karvasteli.

Hes. 2:8-10: "Mutta sinä, ihminen, kuuntele mitä sinulle sanon. Älä niskoittele, niin kuin tämä niskuroiva kansa. Avaa suusi ja syö, mitä sinulle annan." Minä näin, kuinka minua kohti ojentui käsi, ja kädessä oli kirjakäärö. Se avattiin minun eteeni, ja minä näin, että se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin: valituksia ja huokauksia, huutoa ja tuskaa."

Ilm. 10:10-11: "Minä otin käärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta kun olin sen syönyt, alkoi vatsaani karvastella. Minulle sanottiin: "Vieläkin sinun tulee ennustaa, miten käy maailman kansoille, maille, kielille ja kuninkaille."

Kun Karitsan kädessä olevan kirjakäärön kaikki sinetit ovat avattuja ja sen jälkeen neljä pasuunaa soineet, niin Ilmestyskirja kertoo taas kotkasta. Se lentää korkealla ja julistaa voimakkaalla äänellä tuomioita. Ilmestyskirja puhuu yleensä enkeleistä ja kahdesta säkkipukuisesta profeetasta, joilla on paikka Jumalan valtaistuimen vieressä (Ilm. 11:3-4, Sak. 4:3, 10), mutta nyt se kertoo korkealla lentävästä kotkasta (Ilm. 8:13). 

Ilm. 8:13: "Silloin näin kotkan, joka lensi korkealla taivaan laella ja huusi kovalla äänellä: "Voi! Voi! Voi niitä, jotka asuvat maan päällä! Vielä tulevat torvet soimaan, vielä puhaltaa torveensa kolme enkeliä."

Kuin avattu kirjakäärö
Sakarjan kirja kertoo lentävästä kirjakääröstä, joka on 20 kyynärää pitkä ja kymmen kyynärää leveä, mikä vastaa 10 ja 5 metriä (kyynärä on noin 0,5 m). Tästä voi päätellä, että kyseessä on avattu kirjakäärö, joka julistaa sanomaa ihmisille, jotka näkevät sen ilmassa lentävän. Kirjakäärö on kuin lentokoneen vetämä ilmamainos. Onko sattumaa vai ei, mutta kirjakäärön koko ja mittasuhteet ovat samat, mitä oli Salomon temppelin eteishallin pohja (1. Kun. 6:3). Olennaista on ymmärtää, että kyseessä on suuri kirjakäärö, joka näkyy kauas.

Sak. 5:1-2 (1933/38): "Minä nostin jälleen silmäni, ja katso: oli lentävä kirjakäärö. Ja hän sanoi minulle: "Mitä sinä näet?" Minä vastasin: "Minä näen lentävän kirjakäärön, kahtakymmentä kyynärää pitkän ja kymmentä kyynärää leveän."

Tämä kirjakäärö julistaa tuomion kaikille kansoille siitä, miten raamatunopettajat ja muut ihmiset ovat todistaneet väärin sekä toisista ihmisitä että Jumalan Sanasta. Kysymys on kirouksista, jotka maailma saa varastamisesta, valehtelemisesta, eksyttämisestä ja muusta epärehellisyydestä. Vääryyttä kärsineet ihmiset ovat saattaneet pitkään odottaa, että Jumala rankaisee niitä, jotka ovat heistä todistaneet väärin tai tehneet heille muuta pahaa, mutta nyt Jumala antaa oikeudenmukaisen tuomion. Erityisesti mainitaan sellainen rangaistus, miten laittomuutta tehneiden kodit tulevat tuhoutumaan.

Sak. 5:3-5: "Hän sanoi minulle: "Se sisältää kirouksen, joka koskee koko maata. Ties kuinka kauan ovat varkaat jääneet rankaisematta, ja pitkään ovat jääneet rankaisematta myös ne, jotka vannovat väärin." -- Minä lähetän liikkeelle kirouksen, sanoo Herra Sebaot. Se menee varkaan taloon ja sen taloon, joka on vannonut väärin minun nimeeni. Kirous jää sinne asumaan ja tuhoaa koko talon, niin hirret kuin kivetkin."
 
Sanan. 19:9: "Väärä todistaja ei jää rankaisematta. Joka valheita puhuu, se hukkuu."

Kun lukee uutisista, miten sodat, metsäpalot, hurrikaanit ja tulvat ovat tuhonneet kaupunkeja mm. Syyriassa, Irakissa sekä Yhdysvaltojen kummallakin rannikolla, niin mieleen tulee Sakarjan profetia kirjakääröstä. Maailma ei ole paratiisi, koska ihmiset eivät halua noudattaa Jumalan käskyjä. Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa ja Neuvostoliitto polttivat myös suomalaisten koteja Pohjois- ja Itä-Suomessa ja kaikkialla Suomessa kärsittiin ruokapulasta. Koska suomalaiset eivät ole tehneet parannusta synneistään, niin Jumala rankaisee Suomea uudelleen, mistä kertoo lisää artikkeli: 'Venäjä miehittää osan Suomea, kertoo Tukholman profetia'. Jumala kuitenkin pelastaa ne, jotka tekevät parannuksen laittomuudesta ja hyväksyvät hallitsijakseen Israelin Kuninkaan Yeshua HaMashiachin.

Jer. 48:40-42: "Näin sanoo Herra: -- Se kiitää kohti Moabia kuin kotka, siivet levällään! Kaupungit valloitetaan, linnoitukset kukistuvat. Tuona päivänä Moabin rohkeinkin mies on hädissään kuin synnytystuskissa oleva nainen. Moabilaiset pyyhkäistään pois maan päältä: röyhkeästi he ovat asettuneet Herraa vastaan."

Matt. 24:7: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä."

Jer. 51:57: "Minä juotan juovuksiin Babylonian päämiehet ja viisaat, sen käskynhaltijat, maaherrat ja soturit. He vaipuvat uneen, josta eivät koskaan herää." Näin sanoo Kuningas -- hänen nimensä on Herra Sebaot."

Ilm. 22:14-15 (Biblia): "Autuaat ovat ne, jotka hänen käskynsä pitävät, että heidän voimansa elämän puussa olis ja he porteista kaupunkiin sisälle menisivät. Mutta ulkona ovat koirat ja velhot, ja huorintekiät ja murhaajat, ja epäjumalan palveliat, ja kaikki ne, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."

Ps. 103:13 (RK): "Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin Herrakin armahtaa niitä, jotka häntä pelkäävät."

2. Moos. 20:6: "Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni."